S
SAAIINNSS TTEEKKNNOOLLOOGGII DDAANN BBUUDDAAYYAA SSUUDDRRAA O
Olleeh h PPeerrttaampmpiillaann SS.. BBrraahhmmaanna a
A
ABBSSTTRRAAKK S
SAAIINNSS TTEEKKNNOOLLOOGGII DDAANN BBUUDDAAYYAA SSUUDDRRAA
D
Daallaam m HiHinndduu aadada eemmppaatt wawarrnnaa yayaiittuu BBrraahhmmaannaa,, KsKsatatrriiaa,, W
Waiaissyaya,, dadann SuSuddrraa.. AdAdaappuunn ninillaaii--nniillaai i yayanng g didikkeeluluaarrkkaann ololeehh ssetetiiaapp w
waarrnna a ininii adadalalaahh ninillaaii momorraall,, kekejjuujjuurraann dadariri BrBraahhmmaannaa, , ninillaai i cicinnttaa t
taannahah aairir dadann babannggssaa ddararii KsKsaattrriiaa,, nnililaaii eekokonnoommii ddaarrii WWaiaissyyaa,, dadann n
niillaaii tetekknonollooggi i dadariri SuSuddrraa.. MaMakkaa dedennggaann bbeerrcceemmiinn kekeppaaddaa kkeeeemmppatat w
waarrnna a inini,i, kokondndiissii nniillaaii yayanng g memenndodomiminnasasii kekehhiiddupupaan n kikittaa, , ddi i dadallaam m d
duunniiaa sasaiinnss ddaann tetekknnoolologigi ssaaaatt iinnii bbeseseerrttaa ppeennggiririinnggnnyaya (d(daammppakak dadann i
immppaakknynyaa)) ddii dodomiminnaasisi ololeehh ninillaaii SuSuddrraa yayanng g memenngggaganndedengng nniillaaii W
Waiaissyaya.. BuBudadayaya kikittaa sasaaat t ininii adadaallaah h tytyppee bbududaayaya susudrdraa,, bubudadayaya p
peekkeerjrjaa yayanngg mmenenggggaanndedenngg bubuddaayyaa WWaiaissyaya.. MaManunussiaia bebekekerrjjaa ppaaddaa b
baannyyaak k bibiddaanngg memenjnjaaddii "b"buudadakk"" ekekoononommii.. MMaannuusisiaa pepekkererjjaa yayanngg b
beerroorriieennttaassi i ekekoononommii ddiittaannddaaii wawattaak k tteekukunn, , trtraampmpiill,, hheemmaat,t, cecerrmmaatt d
daann beberrkkeeaahlhliiaan n ununttuuk k mememmbbananggunun kekemmaakkmmuurraann teteruruttaammaa didirriinnyyaa,, m
meererekaka bbeekkeerrjjaa cceennddereruunngg tatannpapa mmeemmppeerrhhaattiikkaann wawakkttuu.. UnUnggkkapapaann w
waakkttuu aaddaalalahh uuaanng,g, yyaanngg mmenenjjaaddi i kkaatata mmuuttiiaarraa ddanan bbegegitituu ddiippuujjaa--ppujujaa o
olleehh mamassyyaarraakkaatt ddi i luluaar r BaBallii aaddaalalah h gagabubungngaan n sesemmaangngaat t bubudadayyaa S
Suuddrraa ddaann WWaiaissyaya..
P
Peennddaahhululuuaann
S
Seeananddaaiinnyyaa mamannuusisiaa titiddaakk beberurussaahhaa memelalawwaann tatannttaanngagann aallaam m d
deenngganan mememmppeerrgguunanakkaann akakalal ddanan pipikkiirraannnnyaya,, ddaann seseaanndadaiinnyyaa m
maanunussiiaa titiddaakk memennsseekkaatt rruuanangg ddanan wwaakktutu dadann kkememuuddiiaann m
meengngeevavalluuaasisi hahasisill pepekkeerrjjaaanannnyyaa kekettiikkaa memellaawwaann ttaantntaannggaann alalaamm,, e
ennttaahh babagagaimimaannaa jajadidinnyaya wawajjaahh peperraaddapapaan n mamanunussiiaa,, akakaanknkaahh k
keemamajjuuaann (p(prrooggrreess)) itituu sseheheebbaatt sesekkaararanngg?? JJelelaass ttiiddaakk. . MaMakkaa p
peerraaddaappaan n yayanngg didimmiilliikkii dadan n didiccapapaai i mamanunussiaia sasaaatt ininii,, yayanngg d
diippeerroolleehhnnyaya memellaalluuii pepenngegemmbbaanngagann aakakall ddanan pipikkiirraannnnyyaa aaddaalalahh h
w
waakkttuu, , kkememuuddiiaann hhasasiill kekerrjjaannyaya itituu didieevvalaluuaassiinnyyaa dadarrii ruruanangg dadann w
waakkttuu yyaangng ssatatuu kkee rruuaangng wwaaktktuu yyaanng g llaaininnynyaa.. A
Akkibibatat bebeggiittuu ggesesiittnnyyaa mamannususiiaa mememmpperergguunnaakkanan akakaall dadann p
piikkiirraann uuntntuukk memenjnjaawwaab b tatanntatanngganan aalalam,m, mamakkaa mamanunussiaia bbegegiittuu p
peerrkkaassaa teterrhhaadadapp lilinnggkukunngagann hihidduuppnnyyaa. . DaDalalam m papadadanngagann ArArnnololdd J.J. T
Tooyynnbbeeee, , papaddaa mamasasa kikinnii,, mamannususiaia tetellaahh mememmppeerrkkoossaa dadann memennooddaaii a
allaamm bbuukkanan--mmaannususiiaa ddi i sseleluurruuhh ddununiaia.. IInnii aaddalalaahh aakkiibbaatt kkuummuullaattiiff dduuaa a
allaassaann yayanngg bbererbbeedda;a; peperrttaammaa mamasasallaahh kekemmaajujuanan tetekknonollooggi i yyaanngg d
diippeerrcceeppaatt,, kekedduaua leleddakakaan n ppenendududdukuk yyaangng didimmuunngkgkiinnkkanan oolleehh k
keemamajjuuaann tteekknnoollooggii.. MMaannuussiiaa mmeemmaanngg hhebebaat t ddalalaamm mmeennguguaasasai i aallaamm,, t
teettaappii trtraaggisisnynyaa,, kkememeennaanngagann teterrsseebubutt tetellaahh didissaallaahhgugunnaakkaan,n, m
maanunussiiaa tetellaahh mememmpeperrkkoosasa aalalam m dedengngaan n sesewweenanangng--wweennaangng dadann m
meemmbbaabbi i bubuttaa,, kkeeiinnddaahahann aalalamm tetellaahh didirruusasakk dadan n bbahahkkaann didittaambmbaahh d
deenngganan babahahayyaa ppenencecemmaararann.. LLebebihih lalanjnjuutt AArrnnoolldd J.J. ToToyynnbebeee b
beerrppeennddaapapatt pprreessttaassii mamanunussiiaa ununttuuk k memengnguauassaiai alalaamm bbukukaann- -m
maannuussiiaa haharruuss didibbaayayarr mamahahall dedenngganan pepennggoorrbbananaan n bbereruuppaa m
meemmppeerrbbududaak k ddiirrii ssenenddiirrii ddi i lliinnggkkuunnggaann bbuuaatatan n mmaannuusisiaa yyaanngg bbaarruu..
W
Wararnnaa DDaallaam m HHiinndduu
D
Daallaam m ssttrraatitiffiikkaasisi sososisiaal l HiHinndudu,, didikkeennalal ccaattuurr wawangngssaa,, nnamamuunn a
addaa ppuullaa yayanngg memennyyeebbuuttnnyyaa kkasasttaa,, aadada pupullaa yayanngg memenneebubuttnnyyaa w
waarrnna.a. CaCattuurr wwaannggssa a aattaau u wawarnrnaa teterrsseebbutut aadadallaahh pepertrtaamama B
Brraahhmmaannaa,, kekewwaajjiibbaann uutatammaa gogololongngaan n iinnii adadalalaah h mememmppelelaajjaariri WeWedda.a. J
Juugaga didittuuggaassi i ununttuukk memelalakkssaannaakkaan n pepekkeerrjjaaaann yayanngg didippaanndadanng g peperrlluu d
deemmii kekesseejjaahhtteerraaanan spspiirriittuuaal l mmaassyyaarraakkaat.t. CCiirrii--cciirrii kkauaumm BrBraahmhmaannaa a
addaallaahh ororaanng g yayanng g mamammppuu mmeennggenenddalaliikkanan papannccaa inindrdraannyaya,, b
beerrppeennggeettaahuhuaann susucci,i, beberbrbududi i babaikik dadann tetekkuunn,, mamammppuu memennguguaassaaii d
diirriinnyyaa seseppeennuhuhnnyyaa,, seselalalluu hohormrmatat kekeppaaddaa ororaangng lalaiinn.. KeKelloommppook k B
Brraahhmmaannaa ininii teterdrdiirrii dadariri paparraa pependndeetata yayanng g mmenengguauassaaii ililmmuu agagamamaa.. K
Keedduuaa aaddaallaahh KKssaattrriiaa,, ggoolloonnggaann ppaarraa ppeerrwwiirraa ddaann pprraajjuurriitt.. FFuunnggssiinnyyaa a
addaallaahh mememmeeririnnttaahh,, uunnttuukk mememmeerriinnttaahh mememmeerlrluukkanan kkeekkuuasasaaanan,, k
keekukuaasasaaan n iittuu mememmeerrlluukkaan n kekekkuuaatatann,, kkekekuuatataann itituu didi tatanngganan peperwrwiirraa d
daann prpraajjuurriitt.. KeKewwaajjiibbaan n KsKsaattrriiaa adadaalalahh ununttuuk k memennjjaagga a keketteennttrraammaann u
unnttuukk kkeepepennttiinnggaann mmaasysyaarraakkaatt.. KKeettiiggaa aaddaallaahh WWaiaissyyaa,, ggoololongngaan n ppaarara p
peeddaagaganng.g. FuFungngssiinnyyaa uuntntuukk mememamajjuukkaan n kekemmaakmkmuurraann eekkoononommii m
t
teekkunun,, trtraammppilil,, hehemmaatt,, ccerermmaatt ddanan beberkrkeaeahhlliiaann ununtutuk k memembmbaangnguunn k
keemamakkmmuurraann mmaassyyaararakkaatt.. DDaan n kekeeemmppatat adadalalaahh SSuudrdraa,, gogolloongngaann p
peekkeerjrjaa,, bbuururuhh.. SSeebbaaggaaii ggoolloonnggaan n ffuunnssiioonnaall SSuuddrraa mmeemimilliikkii kkeekkuuaattaann f
fiissikik,, ttaaaatt,, tteekkunun ddaan n bbeerbrbakakaatt sseebabaggaaii ppekekeerrjjaa.. M
Maassiinngg-m-maassiinngg cacattuurr wawangngssaa inini,i, memelalahihirrkkanan ninillaai-i-nniillaai.i. B
Brraahhmmaannaa,, yayangng teterrddiririi dadarrii paparara pepennddeetata yayanng g memengnguuasasaai i ililmmuu a
aggaammaa, ,nnililaaii yayanngg memerreekkaa kekeluluararkkaann aaddaalalah h ninillaai imomorarall.. KsKsaattrriiaa yayanngg t
teerrddiirrii dadarrii gogolloonngganan ppaarraa peperwrwiirraa, , nniillaai i yayangng memerreekkaa kkeleluuaarrkkaann a
addaallaahh nnililaaii ccinintata tatannahah aiairr ddaann bbananggsasa.. WWaaiissyyaa, , yayanngg teterrddiirrii dadarrii g
goolloonnggaann paparraa pepeddaaggaanngg, , ninillaaii yayangng memerreekka a kekelluuaarrkkaan n adadalalaahh ninillaaii e
ekkoonnomomii.. DDaann SSuuddrara, , yyaanngg tteerdrdiirrii ggoololonngagann ppeekkererjjaa,, bbuurruuhh, , nniillaaii yyaanngg m
meererekaka kkeeluluararkkaann aadadallaahh nniillaaii tteekknonolologgi.i. M
Maakkaa bibillaa memelilihhaat t ppeerrkkeemmbbaangngaan n kkememaajujuaann tetekknnoolologgii sasaaat t inini,i, t
taakk dadappaat t ddipipuungngkkiirrii,, kekemmajajuuaann ddalalaam m bibiddaanng g sasaiinnss tetekknnoollooggii b
beerrkkeemmbbanang g sasanngagatt pepessaatt.. SaSaininss dadann TeTekknnoolologigi sseebbaagagaii ououttpputut d
daallaamm pepersrspepekkttiiff kkebebuudadayayaaann sesekkaalliigguuss ddapapaat t ppululaa memennjajadidi ininpuputt b
baarruu yayanngg memenngghahaddaappkkanan mamanunussiiaa kekeppadadaa peperrmmasasaallaahhaann bbararuu,, m
meengngeenanaii dadammppaakknnyyaa dadann araraahh ppeerruubbahahanan bubudadayaya mmaannuussiiaa s
siippeemamakkaai i kkeemmaajjuuaan n tteerrsseebbutut..
S
Saaiinnss ddaan n TTeeknknoolologgi i ddaann PPeekkeerrjjaa
M
Meennururuutt MTMT.. ZeZeinin,, peperkrkeemmbbaangngaann ssaaiinnss dadan n tetekknnoollooggi,i, m
meemmppeenngagaruruhihi ememppatat bbiiddanangg yayaitituu pepertrtaamama lalannggsusunng g kke e bibiddaanngg i
inntteekklleettuuaal,l, memenininnggggalalkkaann kekebibiaasasaaan-n-kkeebibiaassaaaann,, atataaupupuunn k
keepepercrcaayyaaaan-n-kkeepeperrccaayyaaaan n trtraadidissiioonanall ddanan memengngaammbbiill kekebibiaasasaaan-n -k
keebibiaassaaanan bbaarruu,, kekeduduaa pepengngaaruruhh kkepepaadada bibiddaanng g inindduussttrrii dadann k
keemamammppuauann didi memedadann peperraangng,, kekettiiggaa ppereruubbahahaan n yayanngg didibbaawwaanynyaa k
keepapadada ororggaanniissaassii--oorrggananiissaassii sososisiaal l lalambmbaatt lalauunn memerraammbbatat ddalalaamm k
keehihidduuppaann ppololiittiikk ddanan kkeeeempmpaatt peperurubabahhaann mmauauppuunn bbenenttuurraann t
teerrhhaadadap p ttaatata lliinnggkkuungngaann.. P
Peensnseekkaattaann ruruaanngg dadan n wawakkttuu ololeehh mamanunussiaia, , kkememuuddiaiann d
diiaaddaakkaann evevaalluuasasii tteerhrhaaddapap kkeemmajajuuanan ppeerraadadappanan yyaanng g mmeererekkaa ccaappaaii m
meemmbbuuaat t peperkrkeemmbbaanngganan peperraaddaapapann mamanunussiiaa sesemamakkiinn memennininggkkaatt d
daarrii keke tatahhaapp rurummiitt (m(maajuju)),, mamanunussiiaa teteruruss memenneerruus s memewwuujjuuddkakann i
immppiiaann--iimmppiiaann yayangng ddititiinnggggalalkkaann oolleehh gegennereraassii sesebebelluummnnyaya.. KiKinnii p
peerraaddaappaan n yyaanngg sesedederrhhananaa yayangng didiwwaaririsskkanan ololeehh gegennereraassii s
d
deenngganan kekerruumimittaann,, babahkhkaan n kkeerruummiittaann (k(keemmaajujuanan)) kekebbududaayayaaann iittuu,, j
juussttrruu tetellaahh memennininggggaallkkaan n mamanunussiaia itituu sseennddiirrii.. PaPadada ffaassee ininii babannyyaak k p
prroodudukk sasaininss dadan n tteekknonollooggi i sesebbaaggaai i ououttppuut t kekebbududaayyaaaan n bbererkkeemmbabanngg d
deenngganan ppesesaat,t, yayangng ddamamppakaknnyaya memelelebbihihi i ddararii yayanngg didippeerrkkiirraakkaann s
seepepertrtii yayangng kikittaa lliihhaatt sasaaatt ininii.. SeSebabaggaiai ccononttoohh ininsseemiminnaassii bbuauattaann d
deenngganan prprooyyeek k babayiyi ttaabubunng g sesebbaaggaai i ssaallaahh ssaattuu ccoonnttoohh dadarrii kkememaajjuuaann d
daallaamm bibiddanangg bbioioteteknknoolologigi,, tetellaah h mememmbbukukaa pepeluluanang g bbesesaar r kekepapaddaa m
meererekaka yayangng titiddaak k dadapapatt memelalahihirrkkaann memendndaapapattkkaan n ananakak memelalaluluii k
keehahammiillaann bbuuaattaann. . CCoontntoohh llaaiinn mmaassiihh ddaallaamm kkaaititaann bbayayii ttaabbuunng g uunnttuukk m
meenonolloonngg ppasasaangnganan susuaammii isisttrrii yayanngg mmaanndduull,, agagaar r mmeemmppununyyaaii ananakak.. D
Daallaamm ppererkkeemmbbaanngagann seselalannjjuutntnyyaa aadadallaahh dedengngaan n mememmppeerrkkenenaalklkaann t
teekkninikk InIn ViVittrroo ddanan GGIIFFTT.. TeTeknkniikk InIn ViVittrroo dadann GIGIFFTT (G(Gaamemett InInttrraa F
Faalllloopipiaann TrTraansnsffeerr)) aadadallaahh ddeenngganan mmeemmppeerrtteemmuukkanan sesell spspeermrmaa dadann s
seel l tetelluurr mmaannuusisiaa ddii lalabboorraattoorriiuumm agagaar r teterrjjaaddii pepemmbbuuaahahann. . SeSell tetelluurr y
yaanngg tetellaah h didibbuuaahhi i iinnii kekemmuuddiaian n didikkeemmbbaalliikkaann keke rraahihimm sisippeemmiilliikknnyyaa.. K
Keemmaajujuaan n dadallaamm bbididanangg ininsseemmiinnasasii bubuaatatann inini,i, teterrbbuuktktii bbererhhaasisill d
deenngganan bbaiaikk, , bbaayiyi ttaabbuungng ppererttaammaa llaahhiirr ddi i IInnggggrriiss ppaadada ttaahhuun n 11997070.. P
Peerurubbaahahann lalainin yayanngg teterjrjaaddi i adadaallaahh yyanangg memenngghahantntaamm sisisstteemm s
soosisiaall dadann bubudadayyaa tteerurueettaammaa ddalalaamm bibiddanang g momorraall yyaaiittuu teterrjjaaddiinnyyaa k
koonfnflliikk mmoorraall.. PPeerrttaammaa KaKarrttoonnoo MuMuhhaammmmaad,d, (1(199992:2:7711-8-80)0) m
meemmaassaalalahhkkaann pepemmuussnnaahahann sselel tteelluurr yyaangng ssuuddaah h didikkeelluuaarrkkanan ddanan didi b
buuaahhi iteterrssebebuut t didi atataass tteetatapipi titiddaakk didikkeembmbaalliikkaann kkee rraahihimm pepemmiilliikknnyyaa.. J
Juumlmlaah h sesekkititaarr 7-7-1100 sesell tetelulur r yayangng ddiaiambmbiill dadann ddibibuuahahii,, yyaanngg d
diikkeembmbaalliikkaann keke dadalalam m rarahhimim mamakkssiimmuumm hhananyaya 44 lalalluu sisissaannyaya d
diikkeemamannaakkaann??.. KaKallaauu ddibibuauanng g apapaakkahah titiddaakk sasammaa dedengngaann p
peennggguguggururaann kkaanndduunnggaann?.?. BBiillaa mmeennuururut t ppananddaanngagann kkaallaanngganan ggerereejjaa,, p
peenngghehenntitiaann ppadadaa tatahhaapp sesell mumulalaii hhiidduupp ssamamaa jajahhaattnnyyaa ddeenngagann m
meelalakkukukaan n pepemmbbuunnuuhhaann. . DaDallaamm kakallaangngaann IsIslalamm jujuggaa beberprpeenndadappatat s
saamama,, ppeemmuusnsnaahahann sselel tetelluurr yayanngg ssuuddaahh didibbuuahahii sseebbagagaaii peperrbbuauattaann d
doossaa bbeessaarr.. M
Maassaalalah h bebesasarr lalaiinn yayanngg mamassiihh beberrhhuubbuunnggaann ereraatt dedenngganan cacarraa u
unnttuukk mmeennoololonngg ppaassaanngagann ssuuamamii iisstrtrii yyaanngg mamanndudull,, aaggarar mmeemmppuunnyyaaii a
annaakk,, adadaallaah h apapaabibillaa didiaaddakakaan n sseewwaa rarahihimm.. KaKassuuss yayangng didiaallaammii o
orraangng tutua a LLoouuisis BrBroowwnn ddanan jujugaga papasasanngagan n susuamamii isisttrrii yayanng g lalaiinn,, d
daappaat tdidikkatataakkaann bbeelluum m ssaammppaaii mmeerruussakak ppeennggeerrttiiaan n IIbbuu,, kkeeluluararggaa ddaann p
peerrssaauudadarraaanan.. NaNammuun n kakassusus rerellaawwaann ItItaalliiaa yayanngg bbeerrnnamamaa AnAnggeellaa s
seepepertrtii yyaanngg ddiibbeeririkkaan n hhaarriiaan n KKoommppasas 99 MMaarreett 11999977,, yyaanngg bbeerurusisiaa 3355 t
m
meengngaandnduunngg duduaa jajabbaangng babayyii yayangng beberarassaal lddararii dduuaa papassaanngganan yayanngg b
beerrbbeeddaa.. AnAnggeellaa hhananyyaa iningginin mememmbbaannttuu kkededuua a ppasasaangngaann yayanngg b
beerrbbeeddaa teterrsseebbutut didi aattaass,, uuntntuukk memenndadappatatkkaann aananakk.. AAnngegellaa rerellaa m
meengngaandnduunngg dduaua sesel l tetelluurr yayangng tetellaahh ddibibuauahhi i yayanng g beberarassaall dadariri duduaa p
paassaangngaann yayangng bbererbbeeddaa yayanngg bebelulumm mememmppununyyaaii aannaak,k, tatanpnpaa didibbeerrii i
immbbaalalann aappaa-a-apapa.. A
Appa a yayanngg ddililaakkukukaann AnAnggeelala inini i ddararii ssatatuu sisissii pepennuuhh dedenngagann n
niillaaii--nnililaaii kkememaannuussiiaaaan,n, nnamamuunn ddiissisisii lalaiinn akakaann memennghghananccuurkrkanan atataauu m
meendndeefifinnssii uullaanng g kkoonnsseep p kkeelluuaarrggaa,, ddaan n kkoonsnseep p ssaauudadarara.. HHaall tteerrsseebbutut k
kaarerennaa (1(1)) babaggaiaimmaannaa huhubbuunnggaan n peperrssaaududaarraaaann ananttaarraa aannaak k AnAnggeellaa s
seebebelulummnnyyaa ddeenngagann duduaa aananak k yayanngg aakakan n ddililaahhiirrkkaann AnAnggeelala yayanngg b
beerrssuummbberer ddaarrii dduaua papassaangngaan n yayanngg bbeerrbbeeddaa,, (2(2)) babaggaiaimmaannaa ppuullaa h
huubbuungngaan n sasauuddararaa aantntaarraa kekedduua a ananakak yyaanngg didillaahihirrkkanan AAnnggeellaa t
teerrsseebubutt didi kekemmududiiaann hhararii,, memengngiinnggatat,, oorarangng ttuuananyyaa sasalliinngg bbererbbeedada,, (
(33)) kekemmuuddiaian n babagagaiimmaanana hhububunungganan kkeleluuaarrggaa anantatarraa AnAnggeelala dedennggaann k
keedudua a ananaakk yayanngg didillaahhiirrkkaannnynyaa tetersrseebbutut,, memennggiinngagatt,, babaikik sesell tetelluurr y
yaanngg tetelalah h ddiibbuuaahihi yayangng cacangngkkokokkkanan keke dadalalamm rarahhimimnnyyaa,, bubukkaann b
beerraassaal l dadariri sesell tetelulurrnnyaya sesennddiirrii dadan n bubukkanan pupulala bbereraassaall dadariri s
suuamamiinnyyaa yayanngg sasahh. . MaMakka a memellaalluuii kakasususs AnAnggeelala ininii,, peperrlluu d
diirreeddefefiinniissiikkaan n kekembmbaallii kokonsnseep p kekelluuaarrggaa kakarerennaa ananttaarraa ibibu u yyaanngg m
meelalahihirrkkaann ddeengngaann aayyaahh ssii bbaayiyi,, ttiiddaakk mmeemmppununyyaai i hhuububunnggaan n aappaa--aappaa (
(ttiiddakak teterriikkaatt kekepapadda a huhubbuungngaann susuamamii isisttrrii.. DiDirreededeffiinniissiikkaann kkeemmbbaallii k
koonsnseep p sasaududaarara kakarreenna a ananttaarraa didi aannttaarraa ananaakk--aananakk AnAnggelelaa (y(yaanngg b
beerraassaal l ssuauammii yayanng g sasahh)),, ttiiddaakk jejelalas s huhububunnggaann pepersrsauauddararaaaannnnyyaa d
deenngganan ananakak AnAnggeelala ddararii duduaa ananaak k yayanngg ddililaahhiirrkkaannnnyyaa yyaanngg k
keemumuddiiaann.. OOlleehh PPaasstotor r KKaattoolliikk IIttaalliiaa ddiikkaattaakkaan n DDuuaa aananakk AAnnggeellaa yyaanngg t
trraakkhhirir,, adadalalaahh ananaak-k-aannakak iillmmuu ppeennggetetaahhuauann.. OlOleeh h RoRossananaa DeDellaa C
Coorrttee,, wawaninittaa IIttaalliiaa yyaanngg jujugga a peperrnnahah memeninimmbbuullkkaan n kkeehhebeboohhaann k
kaarerennaa memelalahihirrkkaann bbaayyiinnyyaa ddiuiussiiaa 6262 tatahhuun n memellaalului i prprooggraramm bbaayyii t
taabbunungg, , mamallaahh mememmuujjii kkaassuuss AAnnggeellaa dedenngagann memengngatataakkaann ""mumukkjjiijjaatt i
innddaahhnnyyaa iillmmuu ppeennggeettaahhuauan"n" wawalalauu ddiaia sesennddiririi memenneennttaanngg sosoaall ibibuu p
peenngggaganntiti teterrsseebbuut.t. DaDariri kakassusus AnAngegelala ininii lalahhiirr iissttiillaahh iibbuu bbiioollooggisis,, ibibuu y
yaangng memellaahhirirkkaan n ddanan ibibu u aassuuh.h. IIbbuu bibioollooggiiss aadadallaahh ibibu u yayanngg m
meemmbbeerriikkaann sesell tetelluurrnnyyaa didibbeennaahhi i oolelehh spsperermmaa ayayaahh tteetatappii d
diiccaangngkkokokkkanan keke dadallaamm rarahhiimm wawaninittaa lalaiinn.. IbIbuu yayangng memelalahhirirkkaann a
addaallaahh ibibuu yayangng memengngaandnduunngg ddanan kekemmuuddiiaann memelalahihirrkkanan.. IbIbu u yayanngg m
meelalahihirrkkaann ininii bebelluumm tetennttuu mmeennjjaaddi i iibbuu bibioollooggiiss,, sesebababb mumunngkgkiinn ssajajaa b
d
daarrii sesel l tetelluurr wawannititaa lalaiinn yayanng g tetelalah h didibbuuahahii.. DaDarrii kakassuuss AnAngegellaa,, dadarrii d
duuaa aannaak k AnAnggelelaa yayanngg trtraakkhhiirr popossiissi iAnAnggelelaa hhananyaya ssebebaatatas s ibibuu yayanngg m
meelalahihirrkkaann,, bubukakann ibibuu bbioiolologigiss.. AAnnggelelaa hahanynyaa mmeellaahhiirrkkaann ssaajjaa,, s
seememennttaarraa sesell tteelulurr yayangng didiccaangngkkookkkkaan n keke ddalalaamm rarahhiimmnnyyaa bbeerraasasall d
daarrii iibbuu bbiioollooggiiss ssii jjaababangng babayyii.. SSeedadangngkkaann iibbuu aassuuh,h, aaddaallaah h iibbuu yyaanngg m
meengngaasusuhh,, memennddiiddiikk ddanan mememmbbeesasarrkkaan,n, didiaa bbukukaann ibibuu bbioiolologigiss dadann b
buukkaan n ibibuu yayanng g mmeellaahhiirrkkaann.. MMaakkaa pepenngegertrtiiaann ibibu u yyaangng sesellaammaa iinnii d
daallaamm kkononsseepp trtraaddisisioionnaall didiccaakukupp keketitiggaannyyaa,, kikinni i susuddaahh dadappatat d
diippeeccaahh--ppeeccahah.. JJadadii peperrkkeemmbbanangagann ililmmuu pepennggeettaahuhuaann dadann tetekknnololooggii d
dii bbididaanngg kekeddookktteeraran n ddapapaatt mememmbbananttuu mamannuussiiaa memendndaappaattkkaann k
keetuturruunnaan,n, dadammppaakknnyaya adadalalaahh kikinnii dedefifinniissii ibibuu bbiissa a memennjajaddii titiggaa:: ibibuu b
biioollooggisis,, iibbuu yyaanng g mmeellaahhirirkkaann ddaann iibbuu aassuuhh.. A
Appa a yyaangng ddididapapaat t dadariri kkaassuus-s-kkaassusus yayanngg ddiuiungngkkaappkkaann didi atataas s m
meelalaluluii kekemmaajujuaann ililmmuu pepenngegettaahhuuaann dadann teteknknoolologigi ddi i dudunniiaa k
keedodokkteterraann,, sesellaaiinn mememmbbuuaatt sisisstteemm ssoossiiaall ddanan ssiisstteemm bubudadayyaa m
maassyyaarraakkatat memenjnjaaddii poporraakk poporarandndaa dadann peperrlluu ddiittaattaa kekemmbbaallii,, jjuuggaa m
meelalahihirrkkaann mamanunussiaia-m-maannuussiiaa pepekkeerrjjaa,, mamannuussiiaa teterruuss iningiginn m
meewuwujjuuddkkaan n iimmppiiaann-i-immppiaiannnnyyaa. . P
Peerkrkeemmbbananggaann lelebbihih llaannjjuut t kkememaajjuuaan n tetekknnoollooggii dadalalamm bibiddaanngg k
keedodokkteterraann inini i aadadallaahh tteekknnololooggii kklloonniningg ((ppeencncaannggkkookkkkaann)) sseebebenanarrnnyyaa m
meerurupapakkanan ssuauattuu bbenenttuukk rerepprrooddukukssii asasekekssuuaall.. PePennereraappaann tetekknnoollooggii s
seepepertrtii ininii,, teterrhhaaddaapp hheewwaann ddanan tutummbbuhuh-t-tuumbmbuuhhaann beberrddaammppaakk (1(1)) d
daappaat t memenininnggkkatatkkaann ccaarraa--ccararaa memenngghhaasisillkkaann tatannaammaann atataauu hehewwaann y
yaanngg didiiinngiginnkkaan,n, (2(2) ) tetekknnikik--tteekkninikk pepennggklkloonnaan n ddapapatat didippeergrguunnakakaann d
daallaamm bbiiddaanngg ppeenneelilittiiaann ddaassarar ddaann mmeeddiiss,, mmiissalalnnyyaa ttiikkusus ddapapaat t ddiikklolonn d
daann ddipiperergguunanakkanan uuntntuukk mememmppeellaajjaarrii ppenenyyaakikitt--ppenenyyaakikitt gegenneettiikk,, k
kaanknkeer r ddaann ppeenynyaakkiitt--ppeenynyaakkiitt llaainin. . P
Peengngkklloonininnggaan n lleebbiihh lalannjjuutt teterrhhaadadapp mamanunussiaia bebelulumm dadapapatt d
diirraammaalklkaann babaggaaimimaanana dadammppaaknknyyaa, , tetettaappii aaddaa yayangng mmeerraammaallkkaann d
daammppaaknknyyaa akakanan nnegegaatitiff yayaiittuu akakanan mmeenngguubbaahh ststrruukkttuur r ssososiiaall dadann b
buuddaayaya mamassyayarraakkatat.. NaNammuunn bubukakann pupullaa titiddakak adadaa poposisittiippnnyyaa.. JaJaddii k
keemamajjuuaann ddaallaamm dudunniiaa ssaaiinnss dadan n tetekknnoolologigi yyaangng memengngaannttaarr mamannuussiiaa k
keepapadada kkeemmuudadahhanan,, yayangng papadada gigilliirraannnnyyaa memenininnggkakattkkaann mumuttuu hihidduupp h
hiidduupp mmaannuusisiaa,, mememmaangng bebersrsiissii gganandda,a, ddapapaatt pupulala mememmbbuauatt m
maanunussiiaa sesebaballiikknynyaa dadan n kkeedduuaannyaya mmenenjjaaddikikaann mmaannuusisiaa memenjnjaaddii p
peekkeerjrjaa.. SeSemmuuaa kekemmaajujuanan itituu didiccaappaiai ololeehh aadadannyaya kakaumum ppekekeerjrjaa.. M
Maakkaa kkememaajjuuaan n ddi iaatatass adadaalalah h pprorodduukk pepekekerrjjaa yayanngg tetekkuun,n, trtraammppiill,, c
d
daarrii bbuudadayaya ppeekkererjjaa ((SSuuddrara)).. D
Daallaam m bbididaanngg inindduuststrrii ppuunn,, peperrkkeembmbaanngagan n ssaiainnss ddaann tetekknnololooggii i
innii bebessarar sesekkaallii ppenenggararuuhhnnyyaa, , babaiikk itituu inindudusstrtrii mamannuuffaakkttuurr mamaupupuunn i
inndduussttrrii jjaassaa.. DaDallaamm ininddususttrrii mamannufufaakkttuurr,, wawallaauuppunun babanynyaakk tetennagagaa m
maanunussiiaa didiggaannttiikkaann ololeehh rorobboot,t, sesehhiinnggggaa ssaaaatt ininii duduniniaa inindduussttrrii,, m
meenjnjaaddii ppadadaat t momodadal l ddanan tetekknnoolologgii,, kkeebbeerraaddaann mmaannuusisiaa jujussttrruu m
meenjnjaaddii "b"buudadakk" " ddararii ppererkkeemmbabanngagann sasaiinnss dadan n tetekknnoolloogigi teterrssebebuutt.. P
Peekkeerjrjaa kkaassaarr ddiikkuurraanngigi,, nnamamuunn ppekekeerrjjaa iinntteelleekkttuuaal l ddiippeerrbbaannyyaak.k. K
Keemamajjuuaann ddalalaam m tetekknnoollooggii kokommuunniikkaassi i dadann trtraannssppororttaassii,, tetellaahh m
meenjnjaaddiikkaann duduniniaa ininii seseppeerrttii "k"kamamppuunngg kekeccilil"",, sesebbuauah h peperriissttiiwwaa yayanngg t
teerrjjaaddii ddi i bbeellaahhanan bbuummii AmAmeerriikkaa mimissaallnnyaya,, ddapapaatt didilliihhaat t seseccaarraa b
beerrssaammaa-s-saammaa dedennggaann pependnduudduukk yyaangng ttiinnggggalal ddibibeellaahhaan n bbuummii AsAsiiaa,, p
paaddaa ssaaatat yyaanngg bbeersrsamamaaaan,n, ppuun n ddememiikkiaiann,, kkeebbereraaddanan mmaannuussiaia jjuussttrruu t
teettaapp memenjnjaaddii ""bbuuddaakk" " ddararii peperrkkeemmbbanangganan sasaiinns s dadann tetekknonollooggii t
teerrsseebubutt,, mmeererekkaa mmeellaahhiirrkkanan mmaannususiiaa--mmaannususiiaa ppeekekerrjjaa.. K
Keebubuddaayyaaanan momoddeerreenn ininii bbererssiiffaatt ununiviveersrsalal,, kakarreennaa inini i tetellaahh m
meengngggejejaallaa didibbaannyyaakk tetempmpaatt,, bubukkanan lalaggii didimmoonnopopoollii ololeehh ssaattuu n
neeggaarara.. KKeebbuuddaayyaaaann mmooddeerreen n iinnii,, jjuuggaa aaddaallaah h pprroodudukk ppeekkererjjaa yyaanngg t
teekkunun,, trtraammppiill,, cecerrmmaatt ddanan beberrkkeeaahhlliiaann ddaallaamm bibiddaannggnnyyaa dadann ininii a
addaallaahh ninillaaii--nniillaaii ddararii bubudadayyaa ppeekkeerrjjaa.. KeKebubuddayayaaaan n tetekknnoolologigiss m
moodederreenn mmeellaahhiirrkkaann ppaarraa ppekekeerjrjaa,, paparara ppeekkeerrjjaa bbererddaassaarrkkaan n WaWarrnnaa H
Hiinndudu aadadallaahh ggololoonngganan SuSuddrara.. MaMakka a kekebbududaayyaaaan n tetekknnololooggiiss m
moodederreenn papadada ddasasaarnrnyyaa jujugga a adadaallaahh kkebebuudadayyaaanan SSuudrdraa.. MaMakkaa k
keemamajjuuaann ddii aattaass aaddalalaahh jjuuggaa pprroodduuk k ppekekeerjrjaa ((SSuuddrraa))..
P
Peennuuttuupp
P
Peerkrkeemmbbananggaann ssaiainns s dadan n tetekknnoollooggii,, jjeellaass ddililaakkuukakann oolleehh paparara p
peekkeerjrjaa yayanngg tetekkuunn ppadada a bbididananggnnyyaa. . DiDilliihhaat t dadarrii kokonnsseepp nnililaaii ddalalaam m w
waarrnna a HiHinndduu kekeememppatat wawarrnnaa ininii adadaalalahh ppeerrttaammaa BrBraahmhmaanana,, k
keelolompmpookk inini i teterrddiirrii ddararii ppaarraa pepennddeettaa yyaanngg memennguguasasaaii ililmmuu agagaammaa.. N
Niillaaii yayangng memerreekkaa kkeleluuaarrkkaann adadaalalahh ninillaaii momorraal.l. KeKedduua a aaddaalalahh K
Kssaattrriiaa,, gogolloonngganan paparara peperrwwiirraa.. NiNillaaii yayangng memererekkaa kekeluluaarrkkaan n adadaalalahh n
niillaaii cicinnttaa tatannaahh aairir ddanan babannggssa.a. KeKettiigga a adadaallaah h WWaiaissyyaa,, gogolloonnggaann p
paarraa pepedadaggaanng.g. NiNillaai i yayanngg memerreekkaa kekelluuaarrkkanan aadadallaahh nniillaaii ekekoonnoommii.. K
Keeeemmppaatt adadaallaahh SSuuddrara,, ggololoonngganan pepekkeerrjjaa,, buburruuhh.. NiNillaaii yayanng g memerreekkaa k
keeluluararkkaann adadalalaahh ninillaai i tetekknonollooggi.i. MaMakka a kokonnddiissii ninillaaii yayanngg m
i
innii bebessererttaa pepennggiririinngngnyyaa (d(daammppaakk dadann imimppaakknynyaa)) ddi i ddoommiinnaassi i oolleehh n
niillaaii susudrdraa.. BuBudadayyaa kkititaa sasaatat ininii aadadalalahh tytyppee bbuuddayayaa susuddrraa,, bubudadayyaa p
peekkeerjrjaa yyaanngg memenngggagannddeengng bubuddayayaa wawaiissyaya.. MaMannususiiaa bebekkeerjrjaa papaddaa b
baannyyaak k bibiddanangg memennjjaadidi "b"bududaakk"" ekekoononommi.i. MaMannuussiiaa--mmaanunussiaia pepekkeerrjjaa y
yaanngg bbereroorriieenntatasisi ekekoononommii didittaannddaiai wawatatak k tetekkuunn,, trtraammppiill,, hhememaatt,, c
ceermrmaatt dadann beberrkkeaeahhlliiaann ununttuuk k memembmbaanngugunn kkememaakkmmuurraann didirriinnyyaa ddaann m
maassyyaarraakkatat,, babahhkakann tatannppa a mememmppeerrhhaattiikkaan n wawakkttuu. . UnUnggkkaappanan wawakkttuu a
addaallaahh uuanangg, , yayanngg bbegegiittuu didippuujaja-p-pujujaa ssaaaat t oolelehh mmaassyyaararakkaatt nonon-n -H
Hiinndudu ddi i lluuaarr BBaalili aadadallaahh ggaabbuunngganan ttyyppee bbududaayyaa ssuudrdraa ddaann wwaaisisyaya..
D
Daaffttaarr BBaaccaaaan n
B
Beerrtteennss, , K.K. RReellaattiivviissmeme BBuuddaayyaa dadan n ReRellaatitivviissmeme MoMorraall.. MMaakkaalalahh y
yaanngg ddisisaajjiikkaan n dadalalamm ddisiskkuussii SSeennaatt MaMahhaassiisswwaa FaFakk.. S
Saassttrraa UUGGMM,, 66--77 NNoovveemmbbeerr 11989899.. M
Muuhahammmmaadd,, KaKarrttoonnoo. . 1919992.2. TeTeknknoolologgii KeKeddooktkteerarann dadann T
Taannttaangngaannnnyyaa TTeerrhhadadaap p BBiiooeetitikkaa.. JJaakkararttaa:: GGrraammeedidiaa.. S
Suusseenono,, FrFraannzz MaMaggnniiss.. RaRammppakak ReRelalatitivviissmmee KeKebubuddaayyaaanan.. MMaakkaalalahh y
yaanngg ddisisaajjiikkaan n dadalalamm ddisiskkuussii SSeennaatt MaMahhaassiisswwaa FaFakk.. S
Saassttrraa UUGGMM,, 66--77 NNoovveemmbbeerr 11989899.. T
Tooyynnbbeeee, , ArArnnoolldd JJ.. 19198888.. MMeennyyeellaamamattkkaan n HHaariri DDeepapann MaManunussiaia.. Y
Yooggyayakkaartrtaa: : GGaaddjjaahh MMadadaa UUnniviveerrssiittyy PPrreessss.. W
Wiaianna,a, KeKettuutt,, SaSanntteerrii,, RaRakka.a. 1199993.3. KaKassttaa DaDallaam m HiHinndduu K
Keessaallaahhppahahaamamann BBeerraababadd--aabbaad.d. DeDennppasasaar:r: YaYayyaasasann D
Dhhaarmrmaa NNaarraaddhha.a. Z
Zeenn,, MTMT..,, (E(Edd).). 11998844.. SaSaiinnss,, TeTekknnoolloogigi dadann HaHarrii DeDeppanan MaMannuussiiaa.. J
Jaakkaarrttaa:: YaYayyaasasann ObOboor r IInndodonneessiaia ddanan PePenenerrbbitit PTPT.. G
Grraammeeddiiaa..
K
Koommppasas,, 0088--0088-1-199888.8. K
Koommppasas,, 2277--0088-1-199889.9. K
