Henkilökohtaistaminen kone- ja metallialan perustutkinnossa

1. Henkilökohtaistaminen Kone –ja metallialan perustutkinnossa Markku Puoskari Kehittämishankeraportti toukokuu - 08.

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto ................................................................................................. 5 2 Henkilökohtaistaminen ammatillisen kasvun tukena .......................... 6 2.1 Ammatti-identiteetti .......................................................................10 3 Mitä ammattitaito on............................................................................. 12 3.1 Ammattitaito ...................................................................................12 3.2 Kvalifikaatio ja kompetenssi .........................................................15 3.3 Kone – ja metallitekniikan perustutkinto/koneistaja, ammattitaitovaatimus ..........................................................................16 3.4 Ammatillisen kasvun tukeminen oppimisessa ............................20 4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa......................................... 21 Näyttötutkintoon hakeutumisen henkilökohtaistaminen ..................... 22 Näyttötutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen ....................... 23 Puuttuvan ammattitaidon hankkiminen................................................. 25 5 Oppimisen yhdistäminen ammattitaidon rakentamiseen.................. 25 6 Henkilökohtaistaminen on ammattitaidon kehittämisen pedagogiikkaa.......................................................................................... 29 7 Opettajan puheenvuoro ....................................................................... 31.

3 Tekijä(t). Julkaisun laji. Markku Puoskari. Kehittämishankeraportti Sivumäärä. Julkaisun kieli. 33. suomi. Luottamuksellisuus Salainen _____________saakka Työn nimi. Henkilökohtaistaminen Kone – ja metallialan perustutkinnossa. Koulutusohjelma. Ammatillinen opettajakoulutus Työn ohjaaja(t). Marja Vuortama - Räsänen Toimeksiantaja(t). Kainuun ammattiopisto Tiivistelmä. Kehittämishankkeen lähtökohtana oli Kainuun ammattiopiston aikuiskoulutusyksiköltä koulutustarjonnasta puutuva kone – ja metallialan perustutkinto ammattinimikkeellä koneistaja. Tavoitteena oli saada aikaiseksi näyttöjenjärjestämissuunnitelma ja kehittämistehtävässä ottaa kantaa kone – ja metallitekniikan perustukintojen henkilökohtaistamiseen näyttötutkinnoissa. Kehittämishankkeessa otettiin kanttaa henkilökohtaistamiseen Kone – ja metallialan perustutkinnossa sekä siihen mistä ja miten ammattitaito muodostuu. Työssä tulee esille oman näkemykseni mihin opettajan työ on muuttumassa työelämän vaatimusten muuttumisen myötä. Lisäksi kehittämishankkeessa selvitetään mistä nykyaikainen ammattitaito muodostuu ja mitä vaatimuksia siitä tulee koulutukseen. Kehittämishankkeessa perehdyttiin henkilökohtaistamiseen ammatillisen kasvun tukena ja mitä henkilökohtaistamisella näyttötutkinnoissa tarkoitetaan. Samalla pyrittiin avaamaan ammatillisen identiteetin muodostumista. Kehittämishankkeessa perehdyttiin myös ammattitaidon käsitteeseen ja siihen mistä se muodostuu. Lisäksi selvitettiin nykyaikaisen työelämän ammattitaitovaatimuksia sekä Kone – ja metallitekniikan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksia. Kehittämishankkeessa selvitettiin mallin avulla yksi tapa suorittaa henkilökohtaistamista näyttötutkinnoissa. Tässä yhteydessä käsiteltiin hakeutumisvaiheen henkilökohtaistminen, näyttötutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen ja puuttuvan ammattitaidon hankkiminen. Kehittämistehtävässä perehdyttiin myös oppimisen yhdistämiseen ammattitaidon rakentamisessa. Avainsanat (asiasanat). Näyttötutkinto, tutkintotoimikunta, henkilökohtaistaminen, kone – ja metalliala Muut tiedot.

4. Author(s). Type of Publication. Markku Puoskari. Development project report Pages. Language. 33. Finnish. Confidential Until_____________ Title. Personal learning model of machine- and metalarea.. Degree Programme. Vocational teacher education Tutor(s). Marja Vuortama - Räsänen Assigned by. Kainuu Vocational College Abstract. The basic of this developing project report was the need of the Kainuu´s vocational college’s Adults Education Unit, which missed the machine- and metal basic degree of the mechanizing. The target was to make the plan of the demonstrations and give the opinion to machine- and metal technology basic examination, when they were personalized in demonstration exams. At the developing project report was noticed the personalization in machine- and metalarea`s basic examination and from where and how the craftsmanship developed. In the report I tell my own opinion, how teacher’s work is changing including the changes of the work’s demands. In addition in this report shows, how is the modern vocational skill formed and is needed to the vocational education. In this developing project report was shown personalization of the vocational development and what is that meaning. In the same I tried to describe the vocational identity. In the developing report was also thought the vocational skills and how it was developed. In addition there was described modern vocational work’s demands and machine- and metal technics basic examination skills. In this report there was a model with which showed one way to personalize in demonstration examination. There were the first studding’s what you can personalize, demonstration exams personalization too and how to get more vocational skills. In this report I tried to connect learning and vocational skills. Keywords. Demonstration degree, examination jury, personalization, machine- and metalarea Miscellaneous.

5 Tiivistelmä Työssä tarkastellaan kone – ja metallitekniikan perustutkinnon henkilökohtaistamista yleisellä tasolla. Työssä ei ole tarkoitus antaa yksiselitteistä mallia näyttötutkinnon henkilökohtaistamiselle. Työssä pyritään huomioimaan näyttötutkintojen valmistavan koulutuksen henkilökohtaistamisen tuomat mahdollisuudet ja vaikeudet. Työssä pyritään myös avaamaan ammattitaidon käsitettä ja sitä että ammattitaito on muutakin kuin substanssiosaamista. Tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksilla ja keskeisellä sisällöllä pyritään tuomaan esiin sitä, miten paljon on pelkkiä ammatillisia vaatimuksia jotka tulee huomioida kun suunnitellaan opiskelijan henkilökohtaista oppimispolkua. 1 Johdanto Kehittämishankeen aihe on valittu elinkeinoelämältä saadun palautteen johdosta. Kainuulaiset koneistusalan yritykset ovat pitkään puhuneet työvoimapulasta joka estää yrityksen kasvun. Lisäksi palautetta on tullut siitä, että koulutukset eivät tarjoa ”oikeanlaisia ammattimiehiä” heidän tarpeisiin. Oppilaitoksena Kainuun Ammattiopisto päätti ottaa opetusohjelmaansa Kone – ja metallitekniikan perustutkinnon suuntautumisvaihtoehtona koneistaja Tämän työn pohjana oleva Kone- ja metallialan perustutkinto / koneistaja näyttöjenjärjestämissuunnitelma on laadittu Kone- ja metallialan perustutkinnon perusteiden mukaisesti (OPH:n määräys 33/011/2000). Lisäksi opetussuunnitelmassa on huomioitu laki ammatillisesta koulutuksesta (630 / 98, 601/2005), laki aikuisten ammatillisesta koulutuksesta (631 /98, 602/2005), asetus ammatillisesta koulutuksesta (811 / 98) ja asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812 / 98). Työskentelen ammatillisena opettajana aikuiskoulutuksessa Kone ja metallialalla. Oman käsitykseni on, että opettajan työ on muuttumassa opettamisesta kohti oppimisen ohjausta. Oppimisen ohjaus on erityisen.

6 tärkeästä näyttötukinnoissa ja niihin valmistavissa koulutuksissa, koska näissä suuri osa ammattitaidosta hankitaan työelämässä harjoittelemalla. Tämä on muuttanut ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opettajan roolia merkittävästi. Opiskelijoiden ammatillinen osaaminen ja oppimis- valmiudet vaihtelevat suuresti. Jotta opettaja selviää aikuisopiskelijoiden ohjaamisesta ja tukemisesta on opettajan ymmärrettävä heidän oppimisprosessiaan tukevia ja haittaavia tekijöitä. Perinteine oppilaitosajattelu on muuttumassa niin, että oppilaitokset ovat osaamiskeskuksia, jotka tuottavat palveluja tutkinnon suorittajan tarpeisiin. Ollaan siis siirtymässä järjestelmäkeskeisestä ajattelusta opiskelijalähtöiseen ajatteluun. Järjestelmäkeskeisessä ajattelussa oppilaitosta pidetään asiantuntijana ja opiskelijaa asiantuntijuuden kohteena. Opiskelijalähtöisessä ajattelumallissa opiskelija on subjektina ja oppilaitos on oppimisen resurssipankki, joka tekee yhteistyötä työelämän kanssa ja turvaa oppijan kanssa hänen tutkinnon suorittamiseen tarvitseman sisällön, oppimismenetelmät ja oppimisympäristöt. Tutkintojärjestelmään siirryttäessä ovat aikuisopiskelun ja näyttöjen henkilökohtaistaminen tulleet yhä tärkeämmiksi työvälineiksi. Tutkinnon suorittajan on saatava hänen tarvitsema ohjaus henkilökohtaisen oppimispolun suunnitteluun, joka pitää sisällään näyttötutkinnon suorittamisen ja puuttuvan ammattitaidon hankkimisen. Näyttötutkintojen henkilökohtaistamista ohjaa asiakaslähtöisyys ja tutkinnon suorittajan kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukainen tutkinnon suorittamistapa. 2 Henkilökohtaistaminen ammatillisen kasvun tukena Ammatillinen kasvu on yksilön valmiuksien ja ammatillisten ominaisuuksien kehittymistä läpi elämän. Ammatilliseen kasvuun kuuluu myös ammattiidentiteetin kehittyminen..

7 Ammatillisen kasvun vaiheet voidaan jakaa opiskelijan ammatilliseen kasvuun ja työntekijän ammatilliseen kasvuun. Ammatillista kasvua voidaan tarkastella myös seuraavasti. Ammatillinen kasvu: -. on osa ammattitaidon hetkellisarvoa. -. kuvaa ammatillisen osaamisen kehittymistä. -. on ammattitaidon derivaatta. -. on yksilöllinen kuvaaja. -. on sidoksissa yksilön osaamisalueisiin. Pekka Ruohotie kuvaa ammatillista kehittymistä kehämallilla. KRIITTINEN REFLEKTIO JA ITSE OHJATTU OPPIMINEN YKSILÖN MUUTOS. ORGANISAATION MUUTOS. TYÖELÄMÄN MUUTOS. ULKOISET MUUTOSPAINEET.

8. Opiskelun henkilökohtaistaminen tarkoittaa opiskelijan omien halujen ja tarpeiden sekä elämäntilanteen huomioimista opiskelussa. Opiskelijan kehittymisessä ammatillisesti tukee suuresti opiskelija aikaisemmat kokemukset. Näitä kokemuksia ovat tuottaneet aikaisempi työura, harrastukset yms. Kehittymiseen vaikuttaa myös opiskelijan kulloinenkin elämäntilanne. Nämä kaikki yhdessä on suuri merkitys oppimistuloksiin. Oppimisen tavoitteita määrittävät: -. tutkinnon perusteet. -. opetussuunnitelma. -. elinkeinoelämän vaatimukset. -. oppijan omat tavoitteet.. Henkilökohtaistamisessa tärkeimmässä asemassa on opiskelija. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että henkilökohtaista opiskeluohjelmaa suunniteltaessa voitaisiin ohittaa tutkinnon perusteet tai että oppilaitoksen tarvitsisi muuttaa oppilaitoksen opetussuunnitelmaa. Myös elinkeinoelämän asettamat vaatimukset tulee huomioida. Näitä vaatimuksia asettaa alueen elinkeinoelämän rakenne ja alueella toimivien yritysten tarvitsema ammattitaito (koneet, laitteet, ohjelmistot jne.). Joustoa elinkeinoelämän vaatimuksille antaa nykyisin vallalla oleva suuntaus työntekijöiden moniosaamisesta ja joustamisesta. Enää ei arvosteta substanssiosaamista siinä määrin kuin teollisena aikakautena. Kun ennen koneistajalta odotettiin vain yhden työtavan huippuosaamista, niin nykyisin yhä enemmän odotetaan että hallitaan jotenkin useampia koneita ja ollaan valmiita joustamaan työtehtävissä. Henkilökohtaistaminen ja sitä kautta ammatillisen kehittymisen tukeminen vaatii useiden eri vaatimusten huomioimista. Kun vaatimuksia tulee opiskelijalta, elinkeinoelämältä ja yhteiskunnalta on vaara, että henkilökohtaistamisesta tulee työläs tilkkutäkki, jonka hallitseminen opettajalle on mahdotonta. Lähtökohtana täytyy kuitenkin pitää sitä, että huolella tehty henkilökohtaistaminen helpottaa opiskelijan kehittymistä ammatillisesti usein ristiriitaistenkin vaatimusten keskellä..

9. Työntekijän ammatillista kasvua ja kehittymistä tapahtuu jatkuvasti työssä. Tämä kehittyminen jää usein tunnistamatta. Ammatillisessa kasvussa ja osaamisen kehittämisessä käy usein niin, että työntekijä kehittyy työn ja ympäristön muuttuessa ja tätä muutosta ei havaita. Kun työpaikan strateginen suunnittelu ja työnjohdon sekä työntekijöiden kanssakäyminen ovat avointa voi työntekijä tietoisesti sitoutua oppimiseen ja oman osaamisen kehittämiseen. Ammatillinen kasvu työssä tapahtuu tekemällä. Tiedollinen tieto tehostaa kehitystä. Ammatillisessa kasvussa hankitaan niitä tietoja ja taitoja joiden avulla selvitään jatkuvasti muuttuvista ammattitaitovaatimuksista ja voidaan kehittyä työn mukaan. Työntekijän ammatillisen kasvun vaiheita ovat aloittelija, suoriutuja, ammattilainen ja asiantuntija.. ALOITTELIJA. SUORITUJA. AMMATTILAINEN ASIANTUNTIJA. ei ole käytännön kokemusta. muutaman vuoden työkokemus yhdestä työpaikasta. hahmottavat tilanteet kokonaisvaltaisesti. spontaanit havainnot ohjaavat työn tekemistä ei jousta. pystyy suoriutumaan tehtäväkokonaisuuksita. muuttaa toimintaansa tilanteen mukaan luottaa itseensä. tarvitsee vähän ohjausta ei erota asioiden tärkeysjärjestystä järjestelmällinen työskentelytapa tarvitsee ohjusta ja valvontaa tarvitsee ohjausta. työpaikan toiminta-ajatus ohjaa työtä ymmärtää ja analysoi tilanteita keskittyy olennaiseen ei tarvitse ohjausta pystyy ohjaamaan muita.

10 2.1 Ammatti-identiteetti Ammatillisella identiteetillä ymmärretään elämänhistoriaan perustuvaa käsitystä ammatillisena toimijana: millaisena ihminen ymmärtää itsensä tarkasteluhetkellä suhteessa työhön ja ammatillisuuteen sekä millaiseksi hän työssään ja ammatissaan haluaa tulla.( Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu s.26) Ammatilliseen identiteettiin kuuluu myös se, miten henkilö kokee työnsä, sen arvostuksen ja miten hän itse siihen suhtautuu. Ammatillisessa identiteetissä on tapahtunut suuri muutos käsityöläisyydestä jälkiteolliseen yhteiskuntaan. Käsityöläisyhteiskunnassa oli ominaista mestari – kisälli mallinen oppiminen ja ammattiin tulo. Tällöin opittiin jo ammattia opeteltaessa oman työn arvostus, johon kuului myös vahva sitoutuminen omaan yhteiskuntaluokkaan. Kisälliopissa oleva oppi, että hänen työnsä ja opitut taidot ovat ainutlaatuisia ja arvostettuja. Teolliseen aikakauteen siirryttäessä oppimistapa muuttui formaaliseksi. Aikakaudelle oli ominaista tehokkuuden kunnioittaminen. Koulutusta ja tulosten arviointia ohjasi ennalta määrätyt vaatimukset. Työnantajat arvostivat teollisena aikana työntekijää, joka osasi yhden kapean sektorin työn erittäin hyvin ja joka osasi tehdä juuri tämän työn erittäin tehokkaasti. Tähän aikaan kuului myös se, että ammattitaidostaan ylpeä työntekijä ei paljastanut kaikkea työssä oppimaansa muille eikä varsinkaan uusille ammattiin tulijoille. Oli aivan normaalia että verstaan uudelle koneistajalle ei paljastettu hänelle uuden vaikean työn ”kikkoja”. Ammattimiehet halusivat nähdä miten noviisi pärjää. Kun työ oli valmis ja tarvittavat työkalut valmistettu saattoivat vanhemmat ammattilaiset kertoa uudelle koneistajalle, että tarvittavat jigit ja työkalut olisivat kyllä löytyneet ” tuolta kaapista”. Suurin virhe minkä uusi koneistaja olisi voinut tehdä, oli mennä neuvomaan vanhempaa ammattimiestä hänen työssään. Hän ei voinut mennä sanomaan, että opin koulussa tuohon uuden ja tehokkaamman menetelmän. Tätä ongelmaa on kyllä vielä nykyisinkin havaittavissa. Tälle ajalle ominaista oli ammatillinen koulutus, joka keskittyi substanssiosaamisen hallitsemiseen..

11 Jälkiteollisen ajan myötä tähän ammatillisen osaamisen arvostukseen on tullut selvä muutos. Nykyaikana työnantajat eivät enää arvosta huipussaan olevaa ammatillista osaamista. On paljon tärkeämpää olla ns. hyvä tyyppi, joka on tarvittaessa valmis joustamaan työajoissa ja työtehtävissä. Ei ole niin väliksi se osaatko yhden asian todella hyvin. Paljon tärkeämpää on osata monia asioita auttavasti kun vain on valmius siirtyä työtehtävästä toiseen. Tällainen suhtautuminen muuttaa tietysti myös yhteiskunnan odotuksia henkilöille annettavasta koulutuksesta. Tämä antaa omat haasteensa ammatilliseen koulutukseen. Samaan aikaan kun opetetaan substanssiosaamista ja tämän taidon arvostamista pitää pystyä kertomaan, että on erittäin arvostettava olla muuttumiskykyinen eikä substanssiosaaminen välttämättä ole tärkein ominaisuus mitä työantaja työntekijältä odottaa. Nykyisin voidaan lähteä siitä, että ammatillisessa koulutuksessa substanssiosaamista on 15 % ja metakognitiivisia taitoja 85 % (Pekka Ruohotie). Jälkiteollisen ajan ominainen piirre on, että useat ihmiset joutuvat oppimaan/opiskelemaan useita eri ammatteja. Kouluttajan tärkein tehtävä ei olekaan kertoa ammatillisia totuuksia vaan antaa opiskelijoille valmiudet suoriutua itseoppimisesta ja itsensä kehittämisestä myös koulutuksen jälkeen. Työ- ja ammatti-identiteetti ovat aikuisen keskeisiä osa-alueita, mutta ne voivat saada hyvin erilaisia merkityksiä yksilön elämänkentässä. ( Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu s.32) Nämä ovat kuitenkin osaa laajempaa persoonallista identiteettiä. Ihmiset joille työ on keskeinen persoonallisen identiteetin osa ja muodostaa suuren osan elämän tärkeistä asioista ovat jälkiteollisessa maailmassa jatkuvassa ristiriitatilanteessa. Heille ammatti-identiteetti vaatii jatkuvaa päivittämistä ja painetta identiteetin muuttumiselle. Henkilöt, joille työ ei ole keskeinen asia, pärjäävät jälkiteollisessa yhteiskunnassa. Heille työ on väline muiden arvojen toteuttamiselle. Oppimisessa ja opettamisessa on nykyisin tärkeää pystyä vastaamaan kysymyksiin, mikä saa aikaan ihmisen elinikäisen oppimisen ja miten ihmiset tulevat itsenäisiksi toimijoiksi, jotka hakevat uutta oppia omatoimisesti..

12 Laajimmillaan ammatillinen identiteetti voidaan nähdä suhteena yhteiskunnalliseen toimintaan ja työnjakoon: siihen, miten työntekijä näkee paikkansa, asemansa ja osallisuutensa kokonaisuudessa. ( Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu s.32) 3 Mitä ammattitaito on Ammatillisissa koulutuksissa ammattitaidon lähtökohtia ovat työelämä ja ammatit. Työelämässä tapahtuu nykyisin niin paljon muutoksia, että työelämän asettamat ammattitaidon vaatimukset elävät jatkuvasti. Ammatit lähestyvät toisiaan ja näin on mahdollista löytää eri ammatteihin liittyviä yhteisiä ammattitaitovaatimuksia. Ammattien ja työelämän seuranta kuuluvat ammatillisen koulutuksen kehittämistyöhön. Tämä kehittämistyö vaatii kiinteää yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Koulutuksen ja työelämän tulee keskustella työelämän kompetensseista (pätevyys/kelpoisuus) ja niiden kouluttamisesta.. 3.1 Ammattitaito. Ammattitaitovaatimusta ei kuvaa pelkästään substanssiosaamisen taso. Ammattitaitovaatimuksiin luetaan nykyisin myös metakognitiiviset taidot. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ammattitaidon todentamiseen käytetään pääsääntöisesti näyttötutkintoja. Näyttötutkinnoissa keskeisenä käsitteenä on ammattitaito. Tutkintojen perusteissa määritetään mitä osaamista tutkinnon suorittajalta edellytetään, jotta hänelle voidaan myöntää tutkintotodistus.. Ammattitaidolla ymmärretään Lampisen ja Nummisen (Opetusministeriö 1989) mukaan kykynä hallita koko työprosessi ajattelun tasolla ja kykynä toimia oikein vaihtuvissa tilanteissa. Ammattitaito voidaan ymmärtää pysyväksi tekemisvalmiudeksi, joka edellyttää harjaantumisen lisäksi tietoja..

13 Ammattitaito voidaan katsoa koostuvan useista osataidoista. Tämä näkemys merkitsee mm. sitä, että ammattitaito voidaan tarvittaessa osittaa pienempiin kokonaisuuksiin. Ammatti ei silti välttämättä ole osatekijöidensä aritmeettinen summa. Ammattien ja töiden analyyseihin perustuva osittaminen voi toimia välineenä halutessamme tietää, mitä jokin ammatti sisältää, miten voimme järkevästi suunnitella ja toteuttaa jonkin työn tai kehittää ammatin oppimista ja opetusta. (Ks. Helakorpi ym., 1988). Ammatillinen osaamisen määrittäminen riippuu suuresti siitä kuka määritystä on tekemässä ja miltä näkökannalta hän asiaa katsoo. Työnantajalla, työntekijällä ja koulutuksen järjestäjällä voi hyvinkin olla omat näkemykset tutkinnon perusteiden vaatimasta ammattitaidosta. Ammattilaiseksi kehittymisen osatekijöitä ovat: -. työmenetelmien hallinta. -. työvälineiden käytön hallinta. -. materiaalien tuntemus ja niiden käytön hallinta. -. ammattialaan kuuluvan tiedon hallinta. -. työtehtävien suorittaminen huolellisesti. -. työturvallisuusasioiden hallinta. -. työturvallisuusmääräysten noudattaminen. -. kiinnostuneisuus työhön. -. vastuullisuus työtehtävistä. -. neuvon kysyminen. -. työaikojen noudattaminen. -. hyvä käyttäytyminen. -. työrauhan ylläpitäminen. -. ulkonäöstä ja hygieniasta huolehtiminen. -. työnantajan määräysten ja ohjeiden noudattaminen. -. vaitiolovelvollisuusohjeiden noudattaminen. -. työvaatteiden käyttäminen. -. tarvittavien suojavälineiden käyttäminen.

14 Alla olevasta kaaviosta ammattitaidon vaatimukset käyvät ilmi yksilön ja työprosessin mukaan jaoteltuna.. Yksilö. Työprosessi. (Ammattitaito, Haltia, 1995). Työelämässä tarvitaan ammatillisesti ja ammattitaidollisesti monessa eri vaiheessa olevia henkilöitä. Näin siksi, että voidaan varmistaa uusien ammattilaisten kasvu ja samalla varmistaa organisaation kehittyminen ja uuden tiedon hyödyntäminen ja tätä kautta kilpailukyvyn säilyminen. Työelämässä ammattilaiseksi kehittymisen ammattitaidollisia vaiheita ovat; 1)perusvalmiudet, 2) tiedot, taidot, asenteet ja 3) strategiset taidot..

15. Työelämässä tarvittava ammattitaito(Pekka Ruohotie). TYÖELÄMÄSS Ä TARVITTAVA AMMATTITAIT O. PERUSVALMIUDET. TIEDOT, TAIDOT JA ASENTEET. PERUSEDELLY -TYKSIÄ TYÖLLISTYMISELLE. PERUSTAIDOT LUKUTAITO KIRJOITUSTAITO SUULLINEN VIESTINTÄTAITO LASKUTAITO. STRATEGINEN KYVYKKYYS MAKSIMOI ORGANISAATION MENESTYMISEN. YKSILÖLLINEN TEHOKKUUS TYÖTEHTÄVISSÄ. PERSOONALLISUUDEN PIIRTEET. AMMATTISPESIFISTISET TAIDOT. AVOIMMUUS LUOTETTAVUUS REHELLISYYS JNE. AUTOLLA-AJO SORVAUS KIRJANPITO JNE. YLEISET TAIDOT KOMMUNIKOINTI ONGELMANRATKAISU TYPROSESSIN HALLINTA. HENKILÖKOTAISET KOMPETENSIT ITSEVARMUUS ALOITEKYKY JNE. SYSTEEMINEN AJATTELU ASIAKAS SUUNTAUTUNEISUUS LAATUTIETOUS TULOSORIENTAATIO, JNE. 3.2 Kvalifikaatio ja kompetenssi. Kvalifikaation käsite on laaja. Sillä voidaan käsittää mm. ammatillisten taitojen joukkoa. Kvalifikaatio voidaan ymmärtää taitoina, kykyinä tai taipumuksina. Tutkijat jakavat ammattitaidon kolmeen osa-alueeseen; tuotannolliset, mukautumis – ja innovatiiviset kvalifikaatiot..

16. Tuotannollisiin kvalifikaatioihin kuuluvat työtaidot ja perusteiden sekä kokonaisuuksien ymmärtäminen. Näitä ovat mm. työn kokonaisuuden tunteminen, työpaikan järjestys, piirustusten lukutaito, koneiden käyttötaito, joutuisuus, huolellisuus, yhteistyökyky, yms. Yleiskvalifikaatioihin kuuluvat työelämässä yleisesti tarvittavat taidot kuten ongelmanratkaisukyky. Yleiskvalifikaatioiden alueita voivat olla työn kehittäminen, tiedonhankintakyky, kielitaito, yms. Kompetenssi on yhtä kuin pätevyys. Sillä tarkoitetaan siis henkilön ominaisuutta. Henkilöllä voi olla ammatillinen pätevyys useisiin työtehtäviin joko koulutuksen tai kokemuksen kautta.. 3.3 Kone – ja metallitekniikan perustutkinto/koneistaja, ammattitaitovaatimus. Alla on kuvattu perustutkinnon tutkinnon perusteista saatuja ammattitaitovaatimuksia, jotka ovat kouluttajan näkökannalta keskeisiä koneistajan ammatissa. TUTKINNON PAKOLLISET OSAT Ammattitaitovaatimukset: OPH tutkinnon perusteet, DNO 33/011/2000 Tutkinnon osa:. Kone – ja metallialan yleisosaaminen •. Osaa käsityökalujen käytön sekä koneiden ja laitteiden kunnossapidon.. •. Osaa lukea työpiirustuksia ja tuntee koneenpiirustuksessa käytettävät merkinnät.. •. Osaa suorittaa tuotteen valmistamisessa tarvittavat mittaukset.. •. Osaa suorittaa porauksen ja kierteityksen työpiirustuksen mukaan..

17 •. Osaa sorvata ulkopuolisia lieriöpintoja ja kierteitä sekä olakkeita, viisteitä ja pyöristyksiä.. •. Osaa jyrsiä tasopintoja.. •. Osaa käyttää työstökoneita oikein ja turvallisesti.. •. Osaa toimia työyhteisössä sen sääntöjen mukaan.. •. Osaa käyttää materiaaleja säästeliäästi ja huolehtii niiden tarkoituksenmukaisesta varastoinnista.. •. Ymmärtää työympäristön siisteyden merkityksen työturvallisuudelle.. •. Osaa käyttää henkilökohtaisia suojaimia ja ymmärtää niiden käytön tarpeellisuuden.. • Tutkinnon osa:. Koneistus •. Osaa tehdä työkokonaisuuksia itsenäisesti työpiirustusten mukaan.. •. Osaa tehdä työsuunnitelman.. •. Osaa valita terät ottaen huomioon materiaalin, työstötavan ja kappaleen kiinnityksen sekä osaa määrittää työstöarvot käytettäville terille.. •. Osaa suorittaa porauksen ja kalvamisen työpiirustuksen mukaan.. •. Osaa sorvata kappaleita, joissa on monimuotoisia ulko- ja sisäpuolisia pintoja.. •. Osaa suorittaa sorvilla kierteityksen, porauksen ja kalvamisen.. •. Osaa jyrsiä tasopintoja, uria ja olakkeita.. •. Osaa käyttää jakopäätä.. •. Osaa laatia NC-ohjelman..

18 •. Osaa käyttää numeerisesti ohjattua työstökonetta oikein ja turvallisesti.. VALINNAISET TUTKINNON OSAT Ammattitaitovaatimukset: OPH tutkinnon perusteet, DNO 33/011/2000 Tutkinnon osa:. Manuaalikoneistus •. Osaa tehdä tarkkuutta ja hyvää pinnanlaatua vaativia koneistustyökokonaisuuksia työpiirustuksen mitta – ja muototoleranssit huomioiden.. •. Selviytyy koneistustyöstä niin nopeasti kuin työelämä edellyttää uudelta työntekijältä.. •. Osaa käyttää työstökoneita oikein ja turvallisesti.. •. Osaa suorittaa tarkkoja mittauksia.. •. Osaa tarkistaa mittalaitteen näytön oikeellisuuden ja kalibroida mittalaitteen. Tutkinnon osa:. NC-koneistus •. Osaa tehdä NC - työstökoneella työohjeista ja työpiirustuksista ohjelmoiden monimuotoisia osia.. •. Osaa tehdä toimivan työsuunnitelman ja määrittää työstöarvot huomioiden käytetyt terät ja kiinnityksen.. •. Osaa käyttää NC – työstökonetta oikein ja turvallisesti.. •. Osaa tulkita valmiita ohjelmia..

19 Tutkinnon osa:. Koneistus •. Osaa tehdä työkokonaisuuksia itsenäisesti työpiirustusten mukaan.. •. Osaa tehdä työsuunnitelman.. •. Osaa valita terät ottaen huomioon materiaalin, työstötavan ja kappaleen kiinnityksen sekä osaa määrittää työstöarvot käytettäville terille.. •. Osaa suorittaa porauksen ja kalvamisen työpiirustuksen mukaan.. •. Osaa sorvata kappaleita, joissa on monimuotoisia ulko- ja sisäpuolisia pintoja.. •. Osaa suorittaa sorvilla kierteityksen, porauksen ja kalvamisen.. •. Osaa jyrsiä tasopintoja, uria ja olakkeita.. •. Osaa käyttää jakopäätä.. •. Osaa laatia NC-ohjelman.. •. Osaa käyttää numeerisesti ohjattua työstökonetta oikein ja turvallisesti.. Tutkinnon osa:. Työvälineiden valmistus •. Osaa valmistaa työvälinealan tyypillisiä toleroituja ja sovitteellisia IT 7 – IT 6 tarkkuusasteen ja pinnanlaadultaan Ra 0,8 – 0,4 vaatimuksen mukaisia työvälineiden osia työstökoneella.. •. Osaa suorittaa valmistuksen ja tarkastuksen vaatimat mittaukset.. Tutkinnon osa:. •. Osaa laatia mittapöytäkirjan.. •. Osaa tehdä työsuunnitelman.. NC-koneistus erikoistyöstökoneilla •. Osaa valmistaa työvälinealan tyypillisiä töitä käyttäen NC - sorvia, - jyrsinkonetta sekä.

20 lisäksi työstökeskusta tai suurnopeustyöstökonetta. •. Osaa tehdä työsuunnitelman.. •. Osaa tehdä työstöohjelman ottaen huomioon työpiirustuksen ja työohjeet sekä kappaleen kiinnityksen.. •. Osaa suorittaa tarvittavat mittaukset ja laatia niistä mittapöytäkirjan.. Tutkinnon osa:. CAD/CAM työstöratojen valmistus •. Osaa lukea työvälinealan työpiirustuksia.. •. Tuntee NC – työstön perusteet.. •. Osaa käyttää jotain CAM – ohjelmaa.. •. Osaa valmistaa työstöohjelman valmiista geometriasta.. •. Osaa suorittaa simuloinnin ja muokata työstöohjelmaa.. •. Osaa määrittää työstöarvot.. •. Osaa tallentaa, siirtää ja hakea työstöohjelmia.. 3.4 Ammatillisen kasvun tukeminen oppimisessa Ammatillisen kehittymisen ja ammattiin kasvun tukeminen on tullut suureksi haasteeksi työelämälle. Niin sanottua hiljaista tietoa on siirtymässä pois työelämästä kun suuret ikäluokat lähtevät hyvin ansaitulle eläkkeelleen. Tämän hiljaisen tiedon siirtäminen eteenpäin on ehkä suurin haaste aikuiskoulutukselle. Miten saat tiedon siirtymään. Kuinka saat ”vanhat” ammattilaiset ohjaamaan nuorempiaan. Miten saat nuoret ” jo kaikki tietävät” innostumaan tämän tiedon vastaanottamisesta. Mentorointi on yksi työkalu tämän vaativan tehtävän hoitamiseen. Sitä miten mentorointi toimii vaikeuttaa se, että käsite ei ole yksiselitteinen ja eri yhteisöissä se käsitetään eritavalla..

21 Mentorointia kuvaa hyvin Murrayn määritelmä; Siinä kaksi henkilöä käy luottamuksellista keskustelua pyrkien toisen tai molempien henkilökohtaiseen kehittymiseen tapaamisissa, joita on useita, käsitellen enemmän käytännönläheisiä kuin teoreettisia asioita aiheesta, joka kiinnostaa erityisesti aktoria eli kehittyjää.( Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu s.166) Työelämässä tätä toimintaa kuvastaa työpaikkaohjaajan ja uuden työntekijän kanssakäyminen. Ammatillisessa koulutuksessa haasteeksi tulee se, miten tätä kanssakäymistä voidaan hyödyntää oppijan itselleen asettamiin opiskelutavoitteisiin. Sekä miten työelämän edustajat saadaan huomaamaan edut, joita hyvällä mentoroinnilla on. Työelämässä ei vielä ole täysin havahduttu huomaamaan hiljaisen tiedon siirtämisen tarpeellisuutta. Työnantajat eivät ole vielä täysin havainneet miten tärkeää tämä tieto on ammatillisessa kehittymisessä ja kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Usein törmätään tilanteeseen jossa oppijaa haastateltaessa hän sanoo, että työpaikkaohjaaja ei ole häntä juurikaan opastanut. Kun asiaa tiedustelee työpaikkaohjaajalta, vastaus on, että työkiireiltä ei ole ehtinyt. Työnantajan näkemys on, että lyhyen tähtäimen tulos on tärkein. Tässä tilanteessa on suuri haaste, miten tuet oppijan ammatillista kehittymistä? Hyviä keinoja ovat mm. oppimispäiväkirja ja portfoliotyöskentely. Näillä keinoilla oppija saadaan käsittelemään jo opittuja asioita uudelleen ja miettimään niitä useammasta näkökulmasta. Kun oppija laittaa asioita ylös hän myös jäsentää asiat ja usein löytää ns. punaisen langan opitun sisäistämiseksi.. 4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Näyttötutkintoon hakeutumisen henkilökohtaistaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavasti:.

22 Näyttötutkintoon hakeutumisen henkilökohtaistaminen Lähtötilanteen kartoitus: •. tutkinnon suorittajan tutkinto- ja koulutustarpeiden, odotusten ja. toiveiden selvittäminen •. tutkinnon. suorittajalle. soveltuvan. koulutusmuodon. ja. rahoitusvaihtoehdon neuvottelu ja siitä sopiminen (oppisopimuskoulutus / työvoimapoliittinen koulutus / henkilöstökoulutus / omaehtoinen koulutus / muu) •. tutkinnon suorittajan elämäntilanteessa tutkinnon suorittamiseen ja. ammattitaidon hankkimiseen vaikuttavien asioiden käsittely •. tutkinnon. suorittajalle. parhaiten. soveltuva. perus-,. ammatti-,. erikoisammatti tai muun tutkinnon esittely, perustelu ja valinta Soveltuvasta tutkinnosta sopiminen: •. tutkinnon. suorittajan. ja. työpaikan. koulutustarpeiden. yhteensovittaminen •. tutkinnon. suorittajan. mahdollisuuksien. ja. oppimisympäristöksi. oman. työpaikan. soveltuvuuden (suoraan. tai. muiden. selvittäminen. työelämästä. työpaikkojen näyttö-. tulevat. ja sekä. oppisopimusopiskelijat) •. tutkinnon. suorittajalle. soveltuvan. näyttötutkinnon. järjestäjän. neuvottelu, perustelu ja valinta Ammattitaitovaatimuksiin. perehtyminen. ja. aikaisemmin. saavutetun. osaamisen tunnistaminen: •. tutkinnon. suorittajan. perehdyttäminen. tutkinnon. ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin •. tutkinnon suorittajan jo aikaisemmin saavuttaman ammattitaidon. selvittäminen: o. työtodistukset aikaisemmasta alan työkokemuksesta. o. mahdollinen. työpaikan. edustajan. arvio. henkilön. työtaidosta (esim. työnantajan haastattelu / lausunto) o. tarvittaessa tutkinnonosan työkoe. o. koulutodistukset aikaisemmasta koulutuksesta.

23 ammattia ja ammatinhallintaa tukevien harrastusten ja. o. opintojen selvittäminen ja huomioonottaminen ulkomailla suoritettujen tutkintojen rinnastamisesta ja. o. tunnustamisesta. tehtyjen. päätösten. ja. ulkomailla. suoritetuista tutkinnoista ja opinnoista tehtyjen lausuntojen käyttäminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen järjestelyt niistä tutkinnon osista / ammattitaitovaatimuksista, joista tutkinnon suorittajan on hankittava lisää ammattitaitoa: •. koulutustarpeen tunnistaminen; määritellään tutkinnon osa / osat,. joihin on hankittava lisää ammattitaitoa •. valmistavan koulutuksen opetussuunnitelmaan perehtyminen. •. määriteltyjen tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin. kohteisiin ja kriteereihin perehtyminen •. valmistavan koulutuksen ajoitukseen tutustuminen (tietopuolinen. opetus, työssä oppiminen, näytöt) •. henkilökohtainen näyttösuunnitelma. Näyttötutkintojen henkilökohtaistamisessa oppilaitoksen tulee noudattaa Opetushallituksen määräystä (N:o 43 / 011 / 2006). Näyttötutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen Näyttötutkinnon suorittaminen tarkoittaa tutkinnon suorittajalle soveltuvien ja perusteltujen tutkintosuoritusten suunnittelua ja toteutusta. Pohjana tässä toimii hakeutumisvaiheessa luotettavien dokumenttien kautta selvitetyn saavutetun. /osoitetun. osaamisen. tunnustaminen.. Tutkintosuorituksiksi. hyväksytään aikaisemmin osoitettu osaaminen niiltä osin, kun ne voidaan luotettavasti todeta tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten sekä arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisiksi. Tutkinnon suorittamisen osalta noudatetaan. kaikilta. osin. ao.. tutkinnon. perusteissa. määriteltyjä. ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä sekä ammattitaidon osoittamistapoja..

24 Koulutuksen järjestäjän edustaja laatii yhdessä tutkinnon suorittajan kanssa henkilökohtaisen näyttösuunnitelman, johon kirjataan: •. mitä tutkintoon tai tutkinnon osiin liittyviä näyttöjä tutkinnon suorittaja. antaa •. näyttöympäristöt, joista tutkinnon suorittaja ja koulutuksen järjestäjän. edustaja. yhdessä. tekevät. suunnitelman.. Suunnitelmaan. kirjataan. millaisessa näyttöympäristössä voidaan parhaiten ja kattavasti todentaa tutkinnon osassa vaadittava / aikaisemmin todentamaton osaaminen •. näyttöajankohdat eli milloin kunkin tutkinnon osan näyttö annetaan. •. ammattitaidon. osoittamisen. määrittely. (näyttöaineisto. /. näyttösuunnitelma) eli millä tavalla tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa vaaditun ammattitaidon •. näyttöjen suunnittelun neuvonta ja ohjaus, jolloin tutkinnon suorittaja. perehdytetään. yksityiskohtaisemmin. ammattitaitovaatimuksiin,. arvioinnin. kunkin. kohteisiin. ja. tutkinnon. osan. kriteereihin. sekä. ohjataan näyttösuunnitelman laadinnassa •. kulttuuri- ja kielitaustasta tai muista syistä johtuvat erityistarpeet ja. tukitoimet. o jos. tutkinnon. kirjoittamiseen. suorittajalla liittyviä. on. vaikeuksia,. todettu ne. lukemiseen. otetaan. ja. huomioon. näyttöjen arvioinnissa siten, että tutkinnon suorittaja antaa kirjalliset osuudet suullisesti. o myös maahanmuuttajat voivat osallistua näyttöihin. Tarvittaessa näytössä käytetään tulkkia. Ammattitaitovaatimuksissa ei saa helpotusta. •. tutkintosuorituksia arvioivien henkilöiden valinta ja nimeäminen. (työpaikan näytön arvioija, työnantajan edustaja, oppilaitoksen arvioija / NTM) •. henkilökohtaisen. näyttösuunnitelman. tarkistaminen. ja. näyttösuunnitelmaan tarvittavien muutosten kirjaaminen (ennen jokaista näyttöä sekä tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen tarpeen ja tilanteen mukaan). Samalla huolehditaan tutkintosuoritusten etenemisestä..

25 Puuttuvan ammattitaidon hankkiminen Puuttuvan ammattitaidon selvittämiseksi tutkinnon suorittajalle suoritetaan haastattelujen lisäksi tutkinnon ydinosaamiseen liittyviä testejä. Näitä testejä ovat esim. piirustusten luvun testi, työstötekniikan testi ja ohjelmoinnin testi. Testien perusteella tutkinnon suorittajan osaamisen lähtötaso saadaan selville, jolloin vältytään kouluttamasta asioita, jotka tutkinnon suorittaja jo osaa. Näin opiskelussa saadaan säilymään mielekkyys, kun tutkinnon suorittajasta ei tunnu, että tässä käydään läpi itsestään selvyyksiä. Lisäksi lähtötason selvittämisellä voidaan henkilökohtaistaa jossain määrin myös valmistavan koulutuksen kestoa. 5 Oppimisen yhdistäminen ammattitaidon rakentamiseen Näyttötutkinnoissa tuotannollisten kvalifikaatioiden arvioiminen on aiheuttanut tarpeen ammatillisiin arvioihin. On täytynyt arvioida useita vaatimuksia täsmällisesti. Kone ja metallitekniikan perustutkinnossa ammatillisten aineiden osalta on yli viisikymmentä kohtaa, joiden ammattitaitovaatimukset on jouduttu analysoimaan ja kirjoittamaan auki. Esimerkiksi 20 opintoviikon jaksosta KONEISTUS on keskeisiä ammattitaitovaatimuksia kirjoitettu 3 sivua tutkinnon perusteisiin. Keskeiset ammattitaitovaatimukset on kuvattu seuraavasti: •. Keskeinen sisältö on. työkokonaisuuden hallinta työpiirustuksista, työn suunnitelmallisuus, kokonaistaloudellisuus ja itsearviointi. •. Keskeinen sisältö on. kappaleiden ja terien oikea kiinnitys sekä terien ja hiomalaikkojen kunnostus ja työstöarvojen määritys. •. Keskeinen sisältö on. poraus ja kalvinta. •. Keskeinen sisältö on. sorvaus manuaalisella sorvilla. •. Keskeinen sisältö on. jyrsintä manuaalisella jyrsinkoneella.

26. •. Keskeinen sisältö on. hionta manuaalisella hiomakoneella. •. Keskeinen sisältö on. NC-ohjelmoinnin ja -koneistuksen perusteet. •. Keskeinen sisältö on. konepajatekniset mittaukset. •. Keskeinen sisältö on. työstökoneen huolto. Jos näyttötutkinnoissa pyrittäisiin muuttamaan kaikki vaatimukset tutkintotehtäviksi, tulisi tutkintotehtävistä todella laajoja ja hankalasti hallittavia kokonaisuuksia. Tässä onkin syytä muistaa, että tutkinnon perusteet eivät ole näyttötutkinnoissa tutkinnon suunnittelun ohje. Näyttötutkinnoissa vastuu tutkinnon suunnittelusta niin, että keskeinen ammattitaito löytyy, on jätetty tutkinnon toteuttajalle. Tästä vastuusta seuraa tarve perusteiden tulkinnalle. On itsestään selvää, että valmistavan koulutuksen järjestäjä ja tutkinnon järjestäjä, jotka ovat usein sama instanssi, eivät yksin voi tätä tulkintaa tehdä. Riittävän ja tarpeellisen ammattitaidon määrittämiseen tulee käyttää tutkinnon järjestäjän lisäksi myös paikallisten työnantajien ja työntekijöiden edustajia. Juuri heillä on tieto siitä, mikä ja mitkä ammattitaitovaatimukset ovat keskeisiä kyseisen alueen työtehtävistä suoriutumiseen. Oppilaitoksen edustajan tehtäväksi jää elinkeinoelämän esittämien vaatimusten pohjalta määrittää tutkinnon perusteista ne keskeiset vaatimukset, jotka riittävät ammattitaidon määrittämiseen ja ovat riittävän laajat tutkinnon perusteet huomioiden. Näiden vaatimusten pohjalta voidaan suunnitella opiskelijalle henkilökohtainen oppimispolku, jota pitkin kulkemalla hän saavuttaa tutkintoon vaadittavan ammattitaidon. Tätä oppimispolkua suunniteltaessa on hyvänä työkaluna näyttösuunnitelma. Näyttösuunnitelmaa tehtäessä opiskelija joutuu konkreettisesti ajattelemaan mitkä ovat ne ammattitaitovaatimukset jotka hänen tulee saavuttaa. Samalla.

27 koulutusta suunnitteleva oppilaitoksen edustaja saa tarvittavan ohjaustiedon siitä, mitä ydinosaamisen taitoja opiskelija tarvitsee. Valmis näyttösuunnitelma ohjaa opiskelijan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman teko. Kun on sovittu tutkinnon osat jotka opiskelija suorittaa voidaan märittää oppimispolku jossa huomioidaan jo saavutettu ammattitaito ja keskitytään puuttuvan ammattitaidon hankkimiseen. Tässä yhteydessä tulee kiinnittää näyttötutkinnoissa erityistä huomiota työssäoppimispaikkoihin. Mitä asioita työpaikalla voi oppi? Minkälainen konekanta siellä on. Mikä on ko. työpaikan ydinosaamista? Verrataan esimerkkinä tästä tilanteesta Kone – ja metallitekniikan perustutkinnon valinnaisosien manuaalikoneistus ja CAD/CAM – työstöratojen valmistus ydinosaamista.. Manuaalikoneistus valmistus. CAD/CAM työstöratojen. Tavoite ja keskeinen sisältö:. Tavoite ja keskeinen sisältö:. tarkkuutta ja hyvää pinnanlaatua vaativan koneistustyökokonaisuuden hallinta. työstöratojen valmistus olemassa olevista geometrioista. sorvaus, jyrsintä ja hionta hyvään pinnanlaatuun ja tarkkojen toleranssivaatimusten mukaisesti konepajatekniset mittaukset. Opiskelijan on osattava: ( tyydyttävä taso, T1). Opiskelijan on osattava: ( tyydyttävä taso, T1). osattava käyttää sorvia, jyrsinkonetta ja erilaisia hiomakoneita niin, että työstettävä pinta on hyvää pinnanlaatua. osattava lukea työvälinealan työpiirustuksia. osattava sorvata ulko- ja sisäpuolisia lieriöpintoja ja kierteitä yleistoleranssiasteeseen hieno. osattava valmistaa yksinkertaisia 2.5D työstöohjelmia valmiista geometrioista, esim. DXF. osattava NC-työstön perusteet. osattava jyrsiä tasopintoja mitoiltaan yleistoleranssiasteeseen hieno. osattava tehdä, simuloida ja muokata yksinkertaisia NC- työstöohjelmia sekä työstöarvojen valinnan perusteet. osattava tehdä hiontakoneistuksia yleistoleranssiasteeseen hieno. osattava tallentaa, siirtää ja hakea NCtyöstöohjelmia. suoriuduttava työtehtävistä enintään kaksi kertaa normaalia työpaikoilla edellytettävää suoritusaikaa pidemmässä ajassa. työskenneltävä niin huolellisesti, että työstökoneen vaurioitumisvaaraa ja työturvallisuusriskejä ei ole.

28 työskenneltävä kaikissa työvaiheissa niin huolellisesti, että työstökoneen särkymisvaaraa ei esiinny huolehdittava työpaikan siisteydestä ja jätteiden tarkoituksenmukaisesta keräilystä. Työharjoittelupaikan vaatimukset:. Työharjoittelupaikan vaatimukset:. työpaikalla on manuaalisorvi. työpaikalla on numeerisella ohjauksella olevia työstökoneista. työpaikalla on manuaalijyrsinkone työpaikalla on jokin cam – ohjelmisto työpaikalla työt sisältävät siinä määrin manuaalikoneistusta, että opiskelija voi saavuttaa vaaditun tason. työpaikalla on työpaikkaohjaaja joka hallitsee cad/cam – tekniikan. työpaikalla on työpaikkaohjaaja, joka hallitsee manuaalikoneistuksen. työpaikalla on asiakaskuntaa jolta saadaan työpiirustusten geometriat sähköisessä muodossa. Kuten esimerkistä käy ilmi opiskelijoiden oppimistarpeet voivat olla hyvinkin erilaiset. Opiskelijan ammattitaidon rakentamista suunniteltaessa on huomioitava opiskelijan tarpeet, opiskelijan kiinnostus, oppilaitoksen ja yritysten mahdollisuus vastata opiskelijan tarpeisiin sekä paikallisten yritysten ammattitaitotarpeet.. AMMATILLISET TYÖELÄMÄVALMIUDET. TEKNIIKAN HALLINTA. ASIAKASPALVELU. TALOUDELLISUUS. HENKILÖKOHTAISET KOMPETENSSIT.

29 Ruohotien kaavio ammatillisista työelämävalmiuksista kuvaa hyvin miten ammattitaito rakentuu ja tätä kautta miten oppiminen pitää rakentaa. Lisäksi pitää vielä huomioida yleiset työelämävalmiudet, sillä vasta nämä kaksi asiaa yhdessä muodostavat ammattilaisuuden. 6 Henkilökohtaistaminen on ammattitaidon kehittämisen pedagogiikkaa Eli miten kone – ja metallitekniikan perustutkinnossa henkilökohtaistamista sovelletaan ammattitaidon oppimiseen. Henkilökohtaistaminen on pedagoginen orientaatio, jonka taustalla on teollistuneissa, tietoon perustuvissa yhteiskunnissa tapahtunut työelämän käsitteellistyminen ja asiantuntijuuden muuttuminen. Tuotannon koneistuessa ja automatisoituessa on tiedosta ja sen seurauksena käsitteiden hallinnasta tullut keskeinen tuotantotekijä. Henkilökohtaistamisen merkitys opiskelussa perustuu pyrkimykseen kehittää opiskelijan ammatillisten käsitteiden hallintaa. Tietoa ei voi rajata pelkästään teknisten käsitteiden alueelle, vaan olennaisia tuotannolliset tekijöitä ovat myös sosiaaliset käsitteet sekä merkitykset ja arvot. ( Arto Harju, Henkilökohtaistaminen tutkintotavoitteisessa koulutuksessa) Kone – ja metallitekniikan alalla on paljon teknistä termistöä ja tietoa joka pitää hallita, voidakseen toimia alla ammattilaisena. Mutta kuten Harju mainitsee, tietoa ei voida rajata pelkästään tekniseen tietoon. Kone – ja metallialallakin on tullut yhä tärkeämmäksi hallita myös sosiaalisia taitoja. Henkilökohtaistamista suunniteltaessa tulee huomioida myös elämän hallintaan ja kommunikointitaitoon liittyvät ammattitaitovaatimukset. Kone – ja metallialan perustutkinnossa henkilökohtaistamisen tulee siis sisältää sekä teknisen- että sosiaalisenosaamisen huomioimisen. Ammattiosaamisen taso on näistä kahdesta se helpommin määriteltävissä oleva asia. Ammattiosaamista voidaan selvittää luotettavasti todistuksilla ja tiettyyn ammattiosaamiseen, esim. piirustusten lukuun tai koneen käyttöön,.

30 liittyvillä testeillä. Testit antavat luotettavan kuvan opiskelijan teknisen osaamisen tasosta. Sosiaalisten taitojen selvittäminen onkin jo huomattavasti mutkikkaampi juttu. Miten voidaan varmistaa miten oman elämän hallintaan liittyvät asiat ovat kunnossa? Miten opiskelija hallitsee yleiset työelämän säännöt? Nämä kysymykset ovat asioita, jotka mm. tulee selvittää kun suunnitellaan opiskelija henkilökohtaistamista. Myös sosiaalisen kanssakäymisen taito on erittäin tärkeässä osassa kun kehitytään kohti ammattilaisuutta. Miksi juuri nämä taidot ovat niin tärkeitä? Erkki vilkuilee työpaikalla kelloaan. Kello on jo 10 minuuttia yli iltapäivä kahden. Erkillä alkaa olla kiire tytön koululle vanhempaintapaamiseen. Iltavuoroon tulevaa työtoveria ei vieläkään näy. Erkki alkaa käydä aika kuuman; ” Missä hel…, kaveri viipyy? Vielä pitäisi selvittää missä vaiheessa työstökeskuksen asetusten teko on.” Yllä oleva esimerkki kuvaa miksi nämä taidot ovat tärkeitä. Koska työtoveri ei tule ajoissa töihin, alkaa työpaikan sisäinen ilmapiiri heiketä. Työnantaja menettää koneaikaa koska työn tilanteen selvittäminen jää tekemättä. Työn valmistuminen viivästyy ja seurauksena saattaa olla jopa asiakastoimituksen viivästyminen. Näiden työelämässä tärkeiden taitojen huomioiminen henkilökohtaistamisessa on tehtävä yhteistyötä oppilaitoksen ja työssäoppimispaikkojen välillä. Työpaikkaohjaajien kanssa on keskusteltava miten opiskelija hallitsee sosiaaliset taidot. Ja on huomioitava jo tiedossa olevat ongelmat. Kone – ja metallitekniikan perustutkinnossa henkilökohtaistaminen huomioidaan jo siinä vaiheessa kun tehdään henkilökohtaista näyttötutkintosuunnitelmaa. Tällöin määritellään ne ammattitaidon alueet, jotka opiskelijan tulee huomioida. Näyttötutkinnon suoritettava perustutkinto.

31 koostuu kahdesta pakollisesta osasta ja neljästä valinnaisesta osata. Kun valinnaisia osia on valittavaksi 25 kappaletta, henkilökohtaisia oppimispolkuja voi olla todella useita. Rajoittavaksi tekijäksi tässä muodostuu alueellisesti yritysten konekanta ja oppilaitoksen käytössä oleva ammatillinen osaaminen. Nämä seikat huomioiden opiskelijalle saadaan rakennettua kullekin talousalueelle soveltuva oppimispolku, jossa on huomioitu opiskelijan henkilökohtaiset halut ja taidot. Neljä valinnaista osaa määrittää hyvin pitkälle mitä ammatillisia taitoja opiskelijan tulee vielä oppia ja tätä kautta määräytyy myös työssäoppimispaikat. 7 Opettajan puheenvuoro Haluan olla edistämässä oppimista jossa opiskelijat saavat itse rakentaa oppimisensa annetun ydintiedon pohjalta ongelmia ratkomalla. Opiskelijat, joiden kanssa työskentelen, ovat pääsääntöisesti aikuisopiskelijoita. Monesti heiltä puuttuu perustutkinto tai koulumenestys on aikaisemmin ollut heikohkoa. Usein heillä on ns. pulpettikammo. Tällaiseen kohderyhmään sopii parhaiten konstruktiivinen ja kokemuksellinen opetustapa. Kun opetuksessa pyritään mahdollisimman pitkälle itseohjautuvuuteen, opiskelijalla on mahdollisuus toteuttaa itseään ja käsitellä opiskeltavat asiat hänelle ominaisella tavalla. Uskon tämän pitävän opiskelun motivaation mahdollisimman korkealla. Lisäksi tämä antaa minulle mahdollisuuden ottaa huomioon opiskelijoiden eri oppimistyylejä ja soveltaa näistä tulevia tarpeita käytännössä. Kone – metallitekniikan ala on kehittynyt ja kehittyy nopeasti. Käytettävissä ohjelmistot päivittyvät jopa useita kertoja vuodessa. Koneisiin tulee uusia ominaisuuksia. Materiaalit ja terät kehittyvät. Miten tässä tuottavuuden kilpajuoksussa opettaja pystyy pitämään oman osaamisensa riittävällä tasolla, jotta opiskelijoille voidaan tarjota riittävät eväät ammatilliselle kehitykselle. Onko ainut keino keskittyä kapea-alaiseen osaamiseen ja tarkkaan työjakoon oppilaitoksen sisällä. Miten tässä tapauksessa oppilaitoksen henkilöresurssit riittävät..

32. Mielestäni tässä apuna voi toimia paikalliset yritykset. Kun selvitetään huolellisesti, mitä osaamista on missäkin yrityksessä ja missä on käytössä viimeisintä tekniikka, voidaan tämä huomioida opetusta ja oppimista suunniteltaessa Jotta voidaan puhua kunnolla tehdystä henkilökohtaistamisesta, täytyy oppilaitoksella olla saumaton yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Työpaikoille täytyy saada aktiivisia työpaikkaohjaajia joita aidosti kiinnostaa ammattitaidon siirtäminen uusille henkilöille. Näyttötutkintoja ajatellen työpaikoille täytyy saada henkilöitä joilla on näyttötutkintomestarin pätevyys ja jotka näin ymmärtäisivät näyttötutkintomaailman tarpeet. Kun työelämäyhteistyö on kunnossa ja työelämän edustajissa on koulutettuja henkilöitä. jotka. tuntevat. näyttötutkintomaailman. voidaan. henkilökohtaistaminen toteuttaa myös nopeasti kehittyvällä tekniikan alalla. Opiskelijat voidaan ohjata työssäoppimispaikkoihin missä on ammattitaitoista ohjausta. ja. osaamista,. jota. tarvitaan. opiskelijan. henkilökohtaiseen. ammatilliseen kehittymiseen. Työpaikoilla tapahtuvalla opetuksella voidaan täydentää oppilaitoksen kone-, henkilöstö-, ja osaamisresursseja..

33. Lähdeluettelo: -. http://openetti.aokk.fi/ntm2001/ammattitaito.htm. -. Juha Turtiainen, nd, Työelämän muutosten ja koulutustarpeiden ennakoinnin analysointijärjestelmä. -. Seppo Helakorpi, nd, Työ ja ammatti, http://openetti.aokk.hamk.fi/seppoh/web4/uusi%20web/ty%C3%B6.ht m. -. OPH tutkinnon perusteet, DNO 33/011/2000. -. Jouni Kyllönen, 2005, Ammattitaidon osoittamistavat ja arviointi – työelämälähtöisyyttä korostaen. -. Arto Harju, nd, Henkilökohtaistaminen tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. -. Kansallisen ammattiosaamisen näyttöaineisto, Kone – ja metallialan perustutkinto, 2006, Opetushallitus. -. Näyttötutkinto-opas, 2007, Opetushallitus. -. A.Eteläpelto - J.Onnismaa, 2006, Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu, Kansanvalistusseura. -. Sirpa Polo, nd, Ammatillisen osaamisen kehittäminen on jatkuvaa ja luonnollista toimintaa työelämässä, http://www.viestinhallinta.fi/out/Polo,%20Osaaminen.pdf. -. M.Gunnar, H.Pasanen, M.Pekkanen, L.Räsänen, M.Vuolle-Salonen, 2004, Ohjaus näyttötutkinnon ja valmistavan koulutuksen henkilökohtaistamisessa, http://www.edu.fi/julkaisut/ohjaushenk.pdf.