MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
TIEDOTE
2/92
VAPPU KOSSILA ja PÄIVI MÄNTYSAARI
Pikkuvasikoiden ruokintakoetuloksia
Maatalouden tutkimuskeskuksessa v. 1973-89
Jokioinen 1992 ISSN 0359-7652
Tiedote 2/92
VAPPU KOSSILA ja PÄIVI MÄNTYSAARI
Pikkuvasikoiden ruokintakoetuloksia
Maatalouden tutkimuskeskuksessa v. 1973-89
MTTK, Kotieläintuotannon tutkimuslaitos
Eläinravitsemus
31600 JOKIOINEN
Puh. (916) 1881
Jokioinen 1992
SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO JUOTTOKOKEET AINEISTO JA MENETELMÄT 2 1.1 Koe-eläimet 2 1.2. Koejärjestelyt ja ruokinta 2
1.3. Rehuanalyysit ja rehuarvon laskeminen 3 1.4, Koetulosten tilastollinen käsittely 3
JUOTTOKOKEET 4
2. 1. ADE-vitamiini- sekä seleeni + E-vitamiinilisien
vaikutus erikseen ja yhdessä pikkuvasikoiden kasvuun. . 4 2. 2. Vitamiiniannostuksen vaikutus vasikoiden kehitykseen
kurrijauho- sekä piimäjauhojuotolla 8 2. 3. Vitamiinien saannin vaikutus vasikoiden kasvuun
juottokaudella. Viherjauho karoteenilähteenä 11 2. 4. Suun kautta ja injektiona annettujen vitamiinien
vertailu juottokautena pikkuvasikoilla 14 2. 5. Rasvaliukoisten vitamiinien vaikutus vasikoilla, joita
ruokitaan karoteenirikkailla rehuilla (säilörehu,
viherjauho) 17
2. 6. Rasvaliukoisten vitamiinien vaikutus vasikoiden
kasvuun ja kehitykseen 21
2. 7. Vitamiinien annostustason vaikutus pikkuvasikoiden
kasvuun ja kehitykseen 24
2. 8. Rasvaliukoisten vitamiinien vaikutus pikkuvasikoiden
kasvuun säilörehun ollessa korsirehuna 27 2. 9. ADE-vitamiinilisän vaikutusteho joko injektoituna tai
suun kautta annettuna pikkuvasikoilla, joiden korsi- rehuna oli ruoho, säilörehu tai heinä 2.10. Korsirehun vaikutus pikkuvasikoiden kasvuun ja
terveyteen: Väkiheinä-ruohosäilörehu-vertailu. Alkukesän sato
2.11. Korsirehun vaikutus pikkuvasikoiden kasvuun ja terveyteen: Väkiheinä-ruohosäilörehu-vertailu.
Loppukesän sato 39
31
36
2.12. Korsirehun (säilörehu, väkiheinä) vaikutus pikku-
pikkuvasikoiden kasvuun 46
2.14. Viljalajien vertailu juottovasikoilla 50
2.15. Viljan fysikaalisen käsittelyn merkitys vasikoille
juottokautena, korsirehuina heinä ja säilörehu 54 2.16. Viljan entsyymikäsittelyn vaikutus vasikoiden kasvuun
juottokautena 59
2.17. Viljan entsyymikäsittelyn vaikutus vasikoiden kasvuun
juottokautena. Korsirehuina heinä ja säilörehu 65
2.18. Väkirehun jauhatusasteen ja korsirehun vaikutus
pikkuvasikoiden kasvuun juottokautena 68 2.19. Täysmaitojuoton ja teollisen juomarehun (Startti)
vertailu 6 ja 8 viikon juotolla 72
2.20. Täysmaitojuoton ja kurrijuoton vertailu 6 viikon
juotolla 75
2.21. Kurrijauhojuoton ja kurrijauhosta valmistetun
piimä-juoton vaikutus vasikoiden kasvuun ja terveyteen. . . . 79 2.22. Juottomenetelmävertailu. 3 viikon juotto teollisilla
rehuilla ja 7 viikon juotto kurrijauholla ja vehnä-ohraseoksella, samalla testattu ruoansulatustoimintoja
edistävää teollista tuotetta 82
III. KOKEIDEN TARKASTELU
VITAMIINIKOKEDEN TULOKSET 87
1.1. A,- E, ja D-vitamiinien erillis- ja yhteisvaikutukset 88
1.2. Vitamiinien annostustason vaikutus 89
1.3. Suun kautta vs. injektiona annettu vitamiini 90
1.4. Vitamiiniannostuksen teho eri korsiryhmissä 91
1.5. Vitamiinien tarve vs. saanti 91
1.6. Päätelmät vitamiinikokeista 93
2. JUOTTOKOKEIDEN TARKASTELUAINEISTO 94
2.1. Tarkasteluaineiston muodostaminen ja tilastollinen
käsittely 94
2.2. Kuiva-aineen syönti 94
2.2.1. Kuiva-aineen syönti juomarehusta 96
2.3. Energian saanti 99 2.4. Valkuaisen saanti 103 2.5. Lisäkasvu 105 2.6. Yhteenveto 106 IV. KIRJALLISUUSLUETTELO 108 LIITTEET
MTTK:n tiedote 2/1992
I. JOHDANTO
Asianmukainen juotto sekä nopea väki- ja karkearehun syönnin kehitys varmistavat terveen ja nopeakasvuisen vasikan sekä luovat pohjan tehokkalle ja taloudelliselle tuotantoeläimelle, lypsylehmälle ja li-hanaudalle. Maatalouden tutkimukseskuksessa Jokioisilla on vuosien varrella monissa kokeissa tutkittu juottokauden väki- ja karkearehu-ruokinnan vaikutusta vasikoiden kasvuun ja terveyteen. Lähes kaikissa
kokeissa on juomarehuna ollut kurrijauho. Kurrijauho valittiin
juomarehuksi (mittarirehu), koska sen koostumus on vakio vuodesta toi-
seen. Näin kuiva-aineen syönti sekä energian ja ravintoaineiden
saanti juomarehusta on pystytty pitämään vakiona, joten muiden rehujen syöntiä ja vaikutuksia on voitu paremmin seurata, selvittää ja vertailla.
Varhaisimmat tässä katsauksessa käsitellyistä juottokokeista ovat 1970-luvun alkupuolelta. Ne on tehty Rehtijärven navetalla, jossa vasikat ovat olleet karsinoissa. Näissä kokeissa ei yksilöllisiä rehunkulutustietoja ole voitu mitata. Sen sijaan myöhemmin Lintupajun koenavetalla tehdyissä kokeissa saatiin vasikoille myös yksilöllinen rehunkulutus.
Maatalouden tutkimuskeskuksessa tehtyjä kokeita, joissa on tutkittu B-vitamiinien (ALASPÄÄ ym. 1984) sekä soija- ja mikrobiproteiinin (KIISKINEN ja KOSSILA 1975, KIISKINEN ja KOSSILA, 1976, KOSSIILA ja
KIISKINEN, 1976 ja KOSSILA ja KIISKINEN, 1978) käyttöä pikkuvasikoi-den rehussa, ei ole sisällytetty tähän yhteenvetoon.
Tämän katsauksen yhtenä tarkoituksena oli koota yhteen yksittäisissä juottokokeissa saadut tulokset. Näin saadun laajemman tarkasteluai-neiston perusteella on voitu kartoittaa vasikoiden rasvaliukoisten vitamiinien tarvetta, kuiva-aineen syöntiin vaikuttavia tekijöitä, sekä energian ja valkuaisen saannin ja vasikoiden kasvun välisiä
2
II JUOTTOKOKEET
1. AINEISTO JA MENETELMÄT
Tässä yhteenvedossa luetellut juottokokeet on tehty Maatalouden Tutkimuskeskuksen (MTTK) Lintupajun mullinavetalla, Jokioisilla, lukuun ottamatta kokeita 02 ja 03, jotka on tehty MTTK:n Rehti järven navetalla ja koetta 09, joka on tehty Jokioisten kartanoiden päätilan navetassa.
1.1. Koe-eläimet
Suurin osa koe-eläimistä on ollut Jokioisten kartanon karjaan synty-neitä lehmä- ja sonnivasikoita. Muutamissa kokeissa osa vasikoista oli läheisistä karjoista saatuja välitysvasikoita. Vasikat ovat olleet joko puhtaita ay- vasikoita tai ay-risteytyksiä. Risteytys rotuina olivat friisiläinen, limousin, hereford ja charolais.
1.2. Koejärjestelyt ja ruokinta
Vasikat tulivat kokeeseen yleensä 7 päivän iässä ja poistuivat kokees-ta 49 päivän ikäisinä. Koekausi oli jaettu kuuteen 7 pv:n jaksoon. Mikäli koekausi on ollut jokin muu kuin 7 - 49 pv on se kokeen kohdal-la mainittu.
Koetta edeltäneellä ensimmäisellä elinviikolla vasikat saivat terni-maitoa tai täysterni-maitoa noin 5 l/pv. Siirtyminen täysmaidosta kurri-jauhojuottoon tapahtui vähitellen 3 pv:n siirtokaudella. 2 - 8 vk:lla vasikat ovat olleet kurrijauhojuotolla, 600 g/eläin/pv. Kurrijauho liuotettiin 37°C veteen ja juotettiin vasikalle 2.5 litran annoksina kaksi kertaa päivässä. Mikäli juotto on poikennut edellä annetusta, on se kokeen kohdalla erikseen selostettu.
Kivennäiset sekoitettiin väkirehun joukkoon. Väki- ja korsirehua
tarjottiin vapaasti toisesta elinviikosta eteenpäin. Juomavettä oli vapaasti tarjolla. Vasikat ruokittiin kokeita 02, 03 ja 09 lukuun ot-tamatta yksilöllisesti. Rehut ja tähteet on punnittiin päivittäin. Kokeissa 02, 03 ja 09 vasikat olivat karsinoissa, joten rehunkulutusta on seurattiin päivittäin karsinakohtaisesti.
Kaikissa kokeissa vasikat punnittiin kokeen alussa ja lopussa sekä kokeen aikana viikon välein. Vasikoiden terveydentilasta pidettiin kirjaa.
1.3. Rehuanalyysit ja rehuarvon laskeminen
Väkirehusta ja heinästä otettiin 4 viikon syöntiä vastaavat päivittäi-set keruunäytteet. Säilörehusta otettiin etukäteen 2 viikon syöntiä vastaavat keruunäytteet, kun taas ruohosta otettiin viikon syöntiä vastaava päivittäinen keruunäyte. Kurrijauhon keruunäytteeseen on
otettu näyte joka säkistä. Kaikki näytteet on analysoitu MTTK:n
kotieläintuotannon tutkimuslaitoksen laboratoriossa.
Rehuanalyysejä varten rehunäytteet kuivattiin 60°C:ssa 14 h. Rehun kuiva-aine määritettiin kuivaamalla 105°C:ssa yön yli. Säilörehunäyt-teet on kuivattu ensin 2 h 80°C:ssa ja sitten 14 h 102°C:ssa. Kaikista rehunäytteistä on määritetty virallinen rehuanalyysi (A.O.A.C. 1965). Säilörehusta on tehty lisäksi erikoisanalyysit.
Rehujen ravintoaineille käytetyt sulavuuskertoimet eri kokeissa on
esitetty liitteessä 1. Osa kertoimista on määritetty pässeillä in
vivo -sulavuuskokein kokonaiskeruumenetelmällä. Osa kertoimista on
puolestaan saatu rehutaulukoista (NJF 1969, SALO ym. 1982). Rehuarvo on laskettu virallisten ohjeiden (SALO ym. 1982) mukaan tehden kuitu-korjaus heinälle ja ruoholle sekä arvolukukuitu-korjaus muille rehuille. Käytetyt arvoluvut on annettu liitteessä 1.
1.4. Koetulosten tilastollinen tarkastelu
Juottokokeiden tulokset laskettiin aluksi käsin, sitten MTTK:n lasken-tatoimiston keskustietokoneella käyttäen SAS- tai SPSS-tilasto-ohjel-maa. Varhaisimmista kokeista on annettu ainostaan ryhmäkeskiarvot. Myöhäisemmissä kokeissa koeryhmien keskiarvojen välisten erojen tilastollinen testaus on tehty Tukeyn testillä (STEEL ja TORRIE 1960),
Ryhmä N Kurri Väki - Heinä Vitam.
jauho rehul (inj.)2
1 10 600
2 10 V. pv
3 10 ,
4 73
ad lib. ad lib. ADE
ADE + Se E + Se 4
2. JUOTTOKOKEET
2.1. ADE-vitamiini- ja seleeni + E-vitamiinilisien vaikutus erikseen ja yhdessä pikkuvasikoiden kasvuun
Koe nro: 07 Lintupaju
Tutkijat: Vappu Kossila ja Tuomo Kiiskinen
Koe-eläimet: Vuonna 1976-77 joulu-tammikuussa syntyneitä ay- ja fr-sonnivasikoita 40 kpl.
Kokeen kesto: 0 -49 vrk:n ikäväli. Koekaavio:
N = vasikoita, kpl
40 % ohraa, 40 % kauraa, 15 % valkuaisväkirehua ja 5 % Terki-kivennäistä (ei sisällä vitamiineja).
Vitamiinilisä annettiin vasikoille injektoimalla lihakseen kokeen alussa.
Ryhmässä 4 oli alunperin 10 vasikkaa, joista 3 kuoli kokeen loppuvaiheessa. Annostus: Ryhmä 1 ADEvirol 1,5 ml 2 ADEvirol 1,5 ml SElvet 5,0 ml 3 SElvet 5,0 ml 4 Kontrolli A 60 000 ky D 12 000 ky 0,015 ky A 60 000 ky D 12 000 ky 0,125 ky Se 0,003 ky 0,110 ky Se 0,003 ky
Tulokset:
Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo on annettu taulukossa 1. Vasikoiden rehunkulutus ja kasvu ikävälillä 0 - 14 vrk:ta ja 15 - 49 vrk:ta on taulukossa 2. Kahden ensimmäisen koeviikon aikana vasikoiden lisäkasvu oli pieni. Keskimääräinen päivittäinen lisäkasvu vaihteli eri ryhmillä 57 - 114 g. Kolmannelta koeviikolta lähtien ADE-vitamiinivasikat (ryhmät 1 ja 2) kasvoivat suunnilleen samaa vauhtia, Se + E-vitamiinia saaneet (ryhmä 3) hieman hitaammin, kun taas eloonjääneet 7 kontrollivasikkaa kasvoivat huonosti (kuva 1). Kolme kontrollivasikkaa kuoli ja niiden tuloksia ei ole otettu
huomi-oon taulukossa 2. Kontrollivasikoista kuudella todettiin yskää,
keuhkotulehdusta ja ripulia. Keskimääräisessä päiväkasvussa ero eri vitamiiniryhmien välillä oli tuskin tilastollisesti merkitsevä. 'Kontrolliin verrattuna vitamiineja saaneet menestyivät selvästi
paremmin.
Kuiva-aineen syönnissä eri vitamiiniryhmien väliset erot olivat pienet, kontrolliryhmän eläimillä oli rehunkulutus selvästi alhaisem-pi. Koevälillä 15 - 49 vrk energiahyötysuhde oli kontrolliryhmällä heikoin 2,76 ry/LK kg ja ryhmillä 1 ja 2 paras 2,01 ry/LK kg. Koeryh-mien välisiä eroja ei tilastollisesti testattu.
Yhteenveto:
Tuloksien mukaan vasikat hyötyivät ADE-vitamiinilisästä. Ilman vita-miineja pidetystä kontrolliryhmästä 30 % vasikoista kuoli, ja eloon-jääneillä kasvu oli heikkoa ja ne sairastelivat.
Taulukko 1. Juottokoe 07. Rehujen keskimääräinen kemiallinen
koostumus ja rehuarvo. Täys- maito Kurri- jauho Väkir. - seos Heinä Kuiva-ainetta, % 12,80 94,72 87,19 79,84 Kuiva-aineessa, %: tuhkaa 6,64 8,23 8,46 7,08 org. ainetta 93,36 91,77 91,54 92,92 raakaproteiinia 26,52 36,29 15,20 9,60 ii rasvaa 33,58 - 3,37 1,83 II kuitua - 5,35 34,93 N-vap. uuteain. 33,26 55,48 67,62 46,56 raakahiilihydraatit 33,26 55,48 72,97 81,49 Ry-arvo, ry/kg 0,25 1,25 0,93 0,50 Korvausluku, kg/ry 3,98 0,80 1,07 2,01 Täyttävyys, kg ka/ry 0,51 0,78 0,93 1,60 Srv, g/kg ka 241 328 120 63 Srv, g/ry 123 256 112 101
6 4 • CI) tn Z 44 mm er r1 on un '01-1 . . un vD on un rq VD . . nn LI1 Cn . . on vD Mun C, CN cq . . 0.-I \.0 01 . . 0.-4 CD CO 01 0.-1 01 r‘l CO Cs4 . . CD r1 er CD . . CD CD 1-1 r,1 0> . . . CD r- CD r1 . . CD CD un CD r1 . . 1 . CD CD CD r-rn . . CD CD Tau lu kko 2. r1 CN 0•';r er . . I 0 0 CD CD CD . . CD CD 00 00 cD CD v-I M 0 1-1 1.4 r1 0I¼0 O.1.11 . . un vD (.1 ••:). .-I('.1 Cn Cn VD -4.-' "54) CO (N 0'i M 1-1 M '-(--4 M 1.11 . . .-I r- r- VD ri r1 r11 CD er . . CD CD 'O • 0 un r1 er N. . uo un vD un er UI Cr rq Lf) 01 r- .-1 01 1-1 r-I r- Orn 1-1 on 00 un cD CD 00 on rs CN ('4 (0 11 00 CD on CD eg . . . CD CD CD eg on ri er CD on 0(N . . . CD CD CD CD rs Lr) M 1-1 r.1 un on NO r1 C.1 r- co r- on m'' M 1-1 1-1 er un CD . . cD ri r- co on vD un un . . CD CD r- CN rs rq CD O N r- r- m co m er er c\1 eg '-'('4 '.0.-1 r•4 un r- 0D on Ul M '-I-1 ry cn un 0D . . CD un es, Cn on . . er rs1
7 paino, kg 70 30 - 20 - 10 - 0 2 4 6 8 10
ikä viikoissa
— ADE ADE + Se * Se + E Kontrolli
Ryhmä N Juoma- Väki- Ruoho Vitam.2
rehu rehti'
1 8 Kurrij, ad lib. ad lib ADE
2 8 600
8 g/pv Se + E
4 8 Piimäj. ADE
5 8 600 D
6 8 g/pv Se + E
2.2. Vitamiiniannostuksen vaikutus vasikoiden kehitykseen
kurrijauho-sekä piimäjauhojuotolla
Koe nro: 09 Lintupaju
Tutkijat: Vappu Kossila ja Tuomo Kiiskinen
Koe-eläimet: Touko-kesäkuulla 1977 syntyneitä ay- sonnivasikoita. (48 kpl).
Kokeen kesto: 21 - 56 vrk:n ikäväli. Vasikat pidettiin päätilan navetan karsinoissa 3 vasikkaa/karsina. Juotto suoni tettiin yksilökohtaisesti, muu rehunkulutus mitattiin karsinakohtaisesti.
Koekaavio:
95 % ohrajauhoa ja 5 % Terki-kivennäistä (ei sisällä vitamiineja).
Vitamiini- ja Se-lisä annettiin kerta-annoksena vasikoille injektoimalla lihakseen kokeen alussa.
Annostus:
Ryhmät Valmiste Annos Vitamiineja, ky
1 + 4 ADEvirol 5 ml A: 200 000 ky 40 000 ky 0,05 ky 2 + 5 Devitol 1 ml D: 500 000 ky 3 + 6 SElvet 5 ml E: 0,11 ky Se: 0,003mg
Tulokset:
Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo on annettu taulukossa 3. Korsirehuna käytetty ruoho oli valkuaisrikasta kuitupi-toisuuden ollessa melko alhainen. Vasikoiden rehunkulutus ja kasvu ikävälillä 21 - 56 vrk:ta on taulukossa 4. Koska vasikat tulivat kokeeseen vasta kolmen viikon ikäisinä, olivat keskimääräiset päivä-kasvut tässä kokeessa korkeampia (750 - 860 g/pv) kuin myöhemmissä kokeissa, joissa vasikat tulivat kokeeseen jo viikon ikäisinä. Osin korkeat päiväkasvut voivat johtua myös karkearehu eroista; tässä kokeessa korsirehuna oli ruoho, muissa kokeissa oli yleensä heinä tai säilörehu.
Juomarehuina kurrijauho ja piimäjauho olivat samanveroisia. Eri ruokintaryhmistä ADE-ryhmä kasvoi nopeimmin ja E-vitamiinia ja seleeniä saaneet ryhmät 3 ja 6 kasvoivat heikoiten. Rehu-ja ener-giahyötysuhteessa ei eri ryhmien välillä ollut suuria eroja. Koeryh-mien välisiä eroja ei tilastollisesti testattu.
Yhteenveto:
Tuloksien mukaan kevätvasikat hyötyisivät ADE-vitamiinilisästä ruohon ollessa karkearehuna. Kurrijauho antoi samanlaisen kasvutuloksen kuin piimäjauho.
Taulukko 3. Juottokoe 09. Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo.
Kurri- jauho
Piimä-jauho Ohra Ruoho
Kuiva-ainetta, % 93,15 93,21 86,46 16,76 Kuiva-aineessa, %: tuhkaa 8,10 11,26 7,73 10,03 org. ainetta 91,90 88,74 92,27 89,97 raakaproteiinia 36,91 33,08 12,50 19,02 II rasvaa 0,19 4,42 1,95 4,07 1, kuitua - - 4,54 25,43 N-vap. uuteain. 54,81 51,24 73,28 41,45 raakahiilihydraatit 54,81 51,24 77,82 66,88 Ry-arvo, .ry/kg 1,16 . 1,18 0,93 0,13 Korvausluku, kg/ry 0,86 0,85 1,07 7,79 Täyttävyys, kg ka/ry 0,80 0,79 0,92 1,31 Srv, g/kg ka 335 299 91 133 Srv, g/ry 268 236 84 174 D-arvo 88 86 74 68
.34 `.1 rs 03 ri r-I VD CO 10 CO N . . 1-4 1-1 tes ta ttu. (I) tn • rt5 r-I U)( • )4 (00 0(0 m$ rö a.> u) • .-I 4-) O)Qci ) 0 4-1 1-1 cn 0 4-) u) 4-) 5 cu 4-) (0 ci)CD 4-) 2 0 •r-t 00 VI 14 (0 .34 a) (ci (TS 4.) 4..1 ucl -p o 0 111 C I :2 Öl 1413-1 uci 11) ([1 •ri II II :g I 0 ft1 10 4j PL4 tn rx1 Ui N rö en C14 rn NY nn r- ,cp un oo CD CD 1-1 r- CN 1-4cicoN Ch rs1 r- r- VD r- VD r- r- r- VD VD r- r- CD r- oo CD nn nn un ry 03 r-1 CD ri CD r4 CD CD r-1 . . . . . . ry ry cy <Nl ry rg r4 VD CO r- ry CD 'O. . . LON VD r- 1-1 1-1 r4 r4 1-1 ri nn rn nn ry ry cy c4 cY rs1 nn r-1 1-1 1-1 1-1 1-1 1-1 r4 ,4 un CD ry r. r, (0 VD 011 rs OD V) cr VD C:11 111 r- un on nn nn rn m m nn m nn mm M C M CD 1/40 1.0 rs. 10 1-1 1-1 T-1 ,-1 1-1 V3 CN C> rs, rs CD Crt 01 01 Ch rs Cs4 r‘l Cel (NO 10 1-1 m CD 10"13' r4 VD r- rn ey r- . . VD c0 1.O NY un . r- r- CO r- r- rs r- r- r- r- un oo VD eg r- cn VD CO 10 CD . ry ry nn ry ry ry ry ry . . . ry cy cy cy ry rY ry ry cy rY (V (V CN r4 CD 1-1 OD 00 VD CN CO 00 . . . . 1-4 rl 1.-1 1-1 44 CN 1-1 •.:1 eg CD CD CO oo r- rY cy m nn rn nn rn cy m , CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD cy r- rn CN un r- oo CD CO VD . . . . . 1-1 1-1 1-1 CV r4 rq un nn CN r- CD VD CN CD CN rs CO 00 VD OD . . r- r- OD . r- r- r- r- CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD 00 VD CD 1-4 VD 1-1 CD 1-1 1-1 r4 CN 010103C> OD 03 001C0 01 CO . •• cD CD cD ,i CD r-1 CD CD CD CD k.0 kr, k.C) 1/40 1/40 1/4.0 1/40 kt) 101010 101010 L.n L.n . . . . CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD 0 0 0 0 0 0 (.0 1.0 14D VD 1/40 CD CD C) CD CD CD VD z-1 r- co c:$ in CO CO r- CO "CO un VD es1 r- un OD Cn r-I CN eg CD rg m4 CD 44 CO oo r- oo oo OD CO 00 CO 00 CO un 1/40. CLr .c? CN r- CD VD ry ry NY (Nl nn ry on rn m un un un un un un un un un 10 10 co co co co co CO 1/40 1/40 1/40 •c/. rs.1 1-1 • rn rz1 .-leslencr 1/413 Vas ika t ikäv älillä 21-56 cy Ul NY VD VD . . 1-1 r-1 1-1 CD CD CD 1-1 . . CV CD VD . . r- r4 r-1 r- r- VD un 1-1 ri Lfl'.O cn oo N("'4 00 CD VD r- oo cy r- ri es1 rY CD CD CD CD CD 01.01.0 CD CD CD CD CD Cn1.0cP nn cn 'CDN 1-1 CD 03 r- OD CO
11
2.3. Vitamiinien saannin vaikutus vasikoiden kasvuun juottokaudella.
Viherjauho karoteeni lähteenä
Koe nro: 10 Lintupaju
Tutkijat: Vappu Kossila, Tuomo Kiiskinen ja Mikko Kommeri
Koe-eläimet: Syys-lokakuulla 1977 syntyneitä ay-sonnivasikoita. 48 kpl.
Kokeen kesto: 7 - 49 vrk:n ikävaihe. Koekaavio:
Ryhmä M Kurri- Väki- Heinä Viher- Vitam.
jauho rehul jauho (inj.)2
1 8 600g/ ad lib. ad lib ad , lib.
2 8 el/pv 3 8 4 8 - A 5 8 - D 6 8 - E N= vakisikoita, kpl
40 % vehnää, 40 % kauraa, 15 % soijaa ja 5 % Terki-kivennäistä (ei sisällä vitamiineja)
Vitamiinilisä annettiin injektoimalla kokeen alussa. Vitamiinivalmisteet oli valmistettu koetta varten Farmoksessa. Annostus: A 800 000 ky D 400 000 ky 200 ky Tulokset:
Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo on annettu taulukossa 5. Vasikoiden rehunkulutus ja kasvu ikävälillä 7 - 49 vrk:tta on taulukossa 6. Viherjauhon lisäyksellä oli pieni posi-tiivinen vaikutus painon kehitykselle. Eläimet viherjauhodieetillä kasvoivat 662 g/pv, kun vasikat, joiden väkirehuseos ei sisältänyt vlherjauhoa, kasvoivat 638 g/pv. Eri vitamiini-ryhmistä A-vitamiinia saaneet vasikat kasvoivat parhaiten, joskin erot ryhmien välillä
olivat hyvin pieniä. Rehunkulutuksessa ja rehunhyötysuhteessa ei
12
Ruuansulatushäiriöitä, ripulia ja kuumetta esiintyi vasikoilla kaikis-sa muiskaikis-sa ryhmissä paitsi ryhmässä 6.
Yhteenveto:
Tulosten mukaan syksyllä syntyneet vasikat, joiden korsirehuna oli heinä, eivät sanottavasti hyötyneet viherjauhon lisäämisestä dieet- tiin. Myös rasvaliukoisten vitamiinien väliset erot jäivät vähäi-siksi.
Taulukko 5. Juottokoe 10. Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo. Kurri- jauho Viher- jauho Väkir. - seos Heinä Kuiva-ainetta, % 92,77 91,34 86,57 80,15 Kuiva-aineessa, %: tuhkaa 7,91 9,98 8,55 7,97 org. ainetta 92,09 90,02 91,45 92,03 raakaproteiinia II 37,03 16,62 17,19 8,24 rasvaa 0,84 2,74 3,09 2,31 II kuitua - 23,19 4,64 32,72 N-vap. uuteain. 54,22 47,47 66,53 48,76 raakahiilihydraatit 54,22 70,66 71,17 81,48 Ry-arvo, ry/kg 1,16 0,72 0,86 0,44 Korvausluku, kg/ry 0,86 1,39 1,16 2,25 Täyttävyys, kg ka/ry 0,80 1,27 1,01 1,80 Srv, g/kg ka 283 115 134 48 Srv, g/ry 266 146 135 86 D-arvo 88 62 73 59
Vas ika t ikäv älillä 7-49 p v 43 • N Re. en 1/4Le -54 4-; • CD CIL t71 :111 u) ta N ••-i 1:71 .34 C!) kg ko ht i las ke ttu koe kau den kes kim äär äis is t ä en 4) • 4-) 4) :00 0;) .-14 4-) U) (0 en 0) 0 4-) 4-) .0 • U)(-1 ('3 .54 0) CO 0 tn • -2 .-N4 (.0 (0 .1/4-1 tir ul +.) (e) [43 4-3 >1 0 0 Le) g (c$ (1) 4-) (4 (15 4-) 4-4 :IQ (i) R(15.1 CU . (.1) :(13 0 (U 4-) Qj c() (i) 4-) (1) 4.4 (13 4,04-) 4.) 0 4-) •r4-) 4-1 1-1 00 el) 0) ta Q) Q1 (0) 0) ••-e ••••1 (0 (GI 13 13 4-) *1-1:Q1 0 0 0 •,-1 II 0 ...I ri tr) LO CD -I- fel 0 p s :(0 0 0 c V1 (0 (13 r-I Q) ('3•-I 0) II II .12 .0 4 r-t 0 • 54 I-i 0) 0) I 13 Cn 00 un ch rs VD CD nn nn er nn VD un un VD C4 '<l) r4 er un ri un un un er ui un ui un Len un CN CD un nn CD r- ¼O-1 (Nl r- UnVD VD14 . . . . un un . . . VD Un 1/40 VD On . 1-1 1-1 1-1 r.-4 1-4 1-1 1-1 1-1 1-1 ri r- 00 1/40 Ch ri 1-1 00 CD "O. NO CD CD CD CD Ch CD 000 CD CD . . . . . . . 1-4 1-1 CD 1-1 1-1 1-1 r-I 1-1 1-1 ey nn nn nn cy nn nn ry nn nn rY 1-4 1-1 1-1 1-1 1-1 1-1 1-1 1-1 1-1 1-1 03 C) nn 1/40 cn ey 1/40 r- co r- r- r- nn nn on ni nn on rn CD 1-1 r4 cr 1-1 1-1 r4 r4 C4 r4 r4 r4 r4 rs CD V3 1-1 CN CD cn CD nn 00 CD Ul Un (Nl er cr r4 r4 r4 r4 r4 cy ry cs1 ry (Nl cy er VD r4 nn CD nn 1/40 r- un un co . . . . CD CD nn CO ON rs Ch r- . . . . . un VD VD VD Un Un Un Un On VD un on VD CN CO CD er V00 VD UI r- r- r- r- r- r- r- r- r- r- r- . . . . 1-4 1-1 r-I 1-1 1-1 1-1 1-1 1-1 ri 1-1 1-1 VD cn un Ch nn r4 00 1.1• Ni-1 ri ri 1-1 ri . . . . C7 ri r . . . -I . . 1-1 ri 1-1 ri 1-1 r-I ,1r 1-1 ri r-I un un CN VD r- nn ch cy un r- CD CD CD r-I CD 1-1 ri CD . . . . . . . . CD CD CD CD CD CD C) CD CD 00 CO nn CO r-I CO CN un 1-1 er NO 1-1 ri 1-1 CD CD 1-1 1-4 1-1 .-l0 CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD VD Un un er ch co un rs 00 r- rn nn on er ey on er mm mm . . . . . . . . CD CD CD CD CD CD cccD C) CD C4 CD 1-1 1-1 "O. er r- 1-1 nn er on cr cr un ni cr cr cr cr . . . . . . . . . . CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD VD VD VD VD V), VD VID UD VD '0 (.0 un un un un un un un un un un un . . . . . . . CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD 000 CD CD VD VD UD VD VD VD VD MD UD '0 ¼0 CD CD CD CD CD CD CD CD c ccD cy un nn r- un un CN OD Un r4 CO r- r- er VD CD VD rn cr 1/40 nn VD kr) VD V) VD V3 VD VD VD V0 kr) Ch CN VD rh Ch CN VD ON CO CO r- r- cr er rs er er rs er ele un un VD UD VD VD VD VD VD VD VD ',o',0 rs VD VD rn un 00 un r-I CD Ch Ch 1/410 r- Ch r- Ch 00 r- CO 010 nn nn on on on nn nn on on mm 0
03 OD CO CO 03 OD •ri VD V) V) .-4 •-I ,--I 4 er er
CV r4 in 14 CD •zr Ln 1/40 .. r4 VD r- Un VD r- r- r- r- r- on on nn on nn r-I 1/40 nn eY is• 1-1 1-1 r-I r4 r4 Cs) r4
14
2.4. Suun kautta ja injektiona annettujen vitamiinien vertailu juottokautena pikkuvasikoilla
Koe nro: 11 Lintupaju
Tutkijat: Vappu Kossila ja Tuomo Kiiskinen
Koe-eläimet: Joulukuulla 1977 syntyneitä vasikoita.
24 ay-, 4 chay- ja 4 hfay- sonnivasikkaa sekä 6 chay- ja 4 hfay- lehmävasikkaa.
Kokeen kesto: Koekaavio: 9 - 51 vrk:n ikävaihe. Ryhmä N Kurri- jauho Väki- rehu 1 Säilö- rehu Vitam.2
1 7 600g/ ad lib. ad lib. A inj.
2 7 el/pv D inj.
3 7 E inj.
4 7 A suunk.
7 D suunk.
6 7 E suunk.
47,5 % ohraa, 47,5 % kauraa ja 5 % Terki-kivennäistä (ei sisällä vitamiineja).
Vitamiinilisä annettiin kokeen alussa joko injektiona tai suun kautta. Vitamiiniliuokset Farmoksen valmistamia.
Annostus:
Injektio Suun kautta
A 800 000 ky 1 600 000 ky
D 400 000 ky 800 000 ky
200 ky 400 ky
Tulokset:
Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo on annettu taulukossa 7. Säilörehussa oli suhteellisen alhainen sokeri- ja korkea
etikkahappopitoisuus. Rehussa oli myös hieman voihappoa. Edellä
mainitut tekijät ovat voineet heikentää rehun maittavuutta.
Vasikoiden rehunkulutus ja kasvu ikävälillä 9 - 51 vrk:ta on taulu-kossa 8. Suun kautta annettu vitamiinilisä antoi paremman kasvutulok-sen kuin injektiona annettu lisä; 724 vs. 643 g/pv. Suun kautta annettu annos oli kaksinkertainen injektoituun vitamiiniannokseen
verrattuna. Nopeammasta päiväkasvusta johtuen myös energia- ja valku-aishyötysuhde oli suun kautta vitamiinilisänsä saaneilla ryhmillä parempi. Esiintyvien erojen merkitsevyyttä ei ole tilastollisesti testattu. Eri vitamiiniryhmien välillä ei ollut selviä eroja kasvus-sa.
Lievää ripulia esiintyi vasikoilla kaikissa koeryhmissä (2:11a vasikalla kussakin ryhmässä).
Yhteenveto:
Kokeen tulokset viittaavat siihen, että suun kautta annettu kaksinker-tainen vitamiiniannos antaa paremman tuloksen kuin injektiona annettu yksinkertainen annos.
Taulukko 7. Juottokoe 11. Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo. Kurri
-
jauho Väkir.-
seos Säilö-rehu Kuiva-ainetta, % 94,36 87,37 19,23 Kuiva-aineessa, %: tuhkaa 7,95 7,34 8,78 org. ainetta 92,05 92,66 91,22 raakavalkuaista 35,49 12,24 20,10 II rasvaa 0,07 2,99 6,32 II kuitua-
5,37 30,75 N-
vap. uuteain. 56,48 72,06 34,06 raakahiilihydraatit 56,48 77,43 60,81 Ry-arvo, ry/kg 1,15 0,92 0,15 Korvausluku, kg/ry 0,87 1,09 6,62 Täyttävyys, kg ka/ry 0,82 0,95 1,27 Srv, g/kg ka 320 93 149 Srv, g/ry 262 88 189D-arvo
88 75 68 Säilörehun laatu pH 4,25 Tuoreessa näytteessä, % sokeria (gIuk.) 0,09 maitohappoa 1,40 etikkahappoa 0,71 propionihappoa 0,06 voihappoa 0,04 Kokonaistypestä, % liukoinen-N 49,40 ammonium-N 7,924; • Ui4 01 fia r -V) rn nn nn kID r- rn Un Un nn rn rn rn CN CO CO r-1 CD OD CO 0) co r-1 1-1 r-1 rq nn cr CV cr r- nn rn rq rs1 16 cr UD CN Un CD CD N nn CN . . . rn . . . . r-1 cr 1-1 00 10 CD 1.1) OD Cn Un UD UD Un Un Un Un UD Un Un Un Un Un nn r- UD CO CO rs un o0 rs Un O) 'O OD CN V) . . . . . 1-1 N 1-1 1-1 r-1 r-1 r-1 1-1 1-1 ri nn oo CN UD cr CD CD 1-1 N 1-1 N CD CN . 1-1 1-1 CV . . . . 1-1 1-1 CD 1-1 1-1 ri 1-1 r-1 1-1 1-1 Tau lu kko 8. N r•1 1-1 N r•I 1-1 1-1 1 e-1 1-1 1-1 1-1 t-1 N N 1-1 ,-1 rs1 N Cs7 r-1 Vas ika t ikäv ä lil lä 9-51 p v :kJ tn N > al tr) UD 03 Cn Un Un UD Un Un 1-1 01 nn nn rn nn nn Cn rs rn co esJ r- cna)cococo r-1 r-1 1-1 Li) m m ,-) cr. m ,n• NNNNNN Lflrflry). r) 1.0 CO CO kr) CO 1-1 CO Lf) . . . . T-1 1/40 N k.0 ("4 . . V3 V) Un V) V) W) MD UD VD UD V) cr 1-1 1-1 01 N N OD C) k.0 C) C11 co r•• N CO 0 N CO . . . . N N N 1-1 ri 1-1 N 1-1 rs 1-1 CD rn 00 rs rn rn un un cr rn (Nl nn N rn rn rn N 1-1 ri r-1 1-1 1-i 00 CN r- CO ri a-1 00 CD CD CD CD CD CD 1-1 r-1 CD ri CD . . . . . . CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD 0 01 CO rn N VD N 111 cr 01 Cr Un 1/40 tr) II)Lfl . . . . . CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CN N r- co un Un N rs Un UD Un cr rn un . . . . Un cr Un Un . . . CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD rs 00 N (Nl Un rn cw Un N rn UD Cr Cr UD Un UD inc, UD un un - CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD NNNNN rs r^". r-- r's r- tn Lf) . Lin Lf)LflLfl . . . . CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD C) C) N 0 0 0 0 0 0 0 tn . k0 VD lf) kl) k.0 . . . CD CD CD CD cmc CD CD cmcmc 01 cr LI) kD rn kD co c) co c) 01 c1' N CO ¼O0) kr) lf) r-- r-- '.ON V) Ch r- 01 CN Un . . . . cr N.0 cr ,-1 C'4 . . CO UD (V CN nn -O--4 01 CN 00 VD UD V) V) r- r- kr) r- UD V) V3 CD . . 1-1 1.0 1-1 . nn 1-1 N '.O('0) . . . . CD CD rs 1-1 N CD o,-1 CD 1-1 00 szr rn rn cr cr Cr nn rs r- r- rs rs rs •e-1 1-1 r-1 Cr Cr Cr 1-1 r-1 r-1 4-) • 1-1 nn Cr Un uo -4 (/) •:4 A 0 .44 4-) 4-) Ui (t$ 44 0 .44 tz] a2; e-▪ 1 a) ti) U] 4-1 uti .-N4 4-) Cll 4-> 4-▪ > .O o tn • •.--1 x ns W rri P4 «Ptil (41 (r] o ti) 4-) a) tn •.-1 (3 •,-t 44 4-) Ui0(0 Ui 0 4-1 -.4 4.9 EC) 4-1 ra Cl 4-1 00 41) ).4 4-) .1-1:ro Cli •r-I 0 •r-i U) 0 .• o ,-1 0 Ui fo o II II L:141 rikiTi▪ ck'
2.5. Rasvaliukoisten vitamiinien vaikutus vasikoilla, joita ruokitaan karoteenirikkailla rehuilla (säilörehu, viherjauho)
Koe nro: 12 Lintupaju
Tutkijat: Vappu Kossila
Koe-eläimet: Maaliskuulla 1978 syntyneitä ay-, hfay- ja fray-
sonnivasikoita sekä fray-lehmävasikoita. 48 kpl. Kokeen kesto: 7 - 49 vrk:n ikävaihe.
Koekaavio:
Ryhmä N Kurri- Väki- Säilö Vitam.2
jauho rehul rehu
1 4 600g/ ad lib. ad lib. A suunk.
2 4 el/pv seos 1 <3kg A inj.
3 4 D suunk. 4 4 D inj. 5 4 E suunk. 6 4 E inj. 7 4 ad lib. A suunk. 8 4 seos 2 A inj. 9 4 sis. D suunk. 10 4 viherj. D inj. 11 4 E suunk. 12 4 E inj. N = vasikoita, kpl.
Seos 1: 47,5 % ohraa, 47,5 % kauraa, 5 %
Se-Terki-kivennäistä (ei sisällä vitamiineja). Seos 2: 40,0 % ohraa, 40,0 % kauraa, 15 %
viherjauhoa, 5 % Se-Terki-kivennäistä (ei sisällä vitamiineja).
Vitamiinilisä annettiin vasikoille kerta-annoksena joko injektiona tai suun kautta kokeen alussa.
Vitamiiniliuokset olivat Farmoksen valmistamat.
Annostus:
Injektio Suun kautta
A 800 000 ky 1 600 000 ky
D 400 000 ky 800 000 ky
18 Tulokset:
Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo on annettu taulukossa 9. Säilörehusta ei ollut tehty erikoisanalyysejä.
Vasikoiden rehunkulutus ja kasvu ikävälillä 7 - 49 vrk:ta on taulu-kossa 10. Viherjauhon lisäyksellä oli positiivinen vaikutus eläinten kasvuun samoin kuin kokeessa 10. Väkirehuseosta 2 (sisältää
viher-jauhoa) saaneilla vasikoilla keskimääräinen lisäkasvu oli 800 g/pv, kun se väkirehuseos 1 syöneillä vasikoilla oli 748 g/pv. Eri vitamii-ni-ryhmistä A-vitamiinia saaneet vasikat kasvoivat parhaiten. Myös tässä kokeessa samoin kuin edeltäneessä kokeessa kaksinkertainen vitamiiniannos suun kautta annettaessa lisäsi väkirehun syöntiä sekä antoi paremman kasvutuloksen kuin yksinkertainen annos injektoituna. Koeryhmien välisiä •eroja ei tilastollisesti testattu.
Yhteenveto:
Koetulokset viittaavat siihen, että keväällä syntyneet vasikat hyö-tyisivät A-vitamiinilisän ja/tai viherjauhon käytöstä myös säilörehu-ruokinnalla.
Taulukko 9. Juottökoe 12. Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo. Kurri- jauho Väki rehuseos 1. 2. Säilö-rehu Kuiva-ainetta, % 93,27 88,15 88,83 23,05 Kuiva-aineessa, %: tuhkaa 8,25 7,-09 8,70 8,52 org. ainetta 91,75 92,91 91,30 91,48 raakavalkuaista 34,35 12,65 14,59 17,49 rasvaa 3,00 3,59 5,91 kuitua 6,61 8,91 30,51 N-vap. uuteain. 57,40 70,65 64,21 37,56 raakahiilihydraatit 57,40 77,26 73,12 68,07 Ry-arvo, ry/kg 1,14 0,93 0,88 0,18 Korvausluku, kg/ry 0,88 1,07 1,14 5,53 Täyttävyys, kg ka/ry 0,82 0,95 1,01 1,27 Srv, g/kg ka 310 96 110 129 Srv, g/ry 254 . 91 111 164 D-arvo 88 75 70 70
CN un oo CD rg 00 Cg CD cr nn cr cr cr ch <Nl r- cr Nc'.I,- LflLflL(OLfl NT CD rn nn ry CD 10 CN NT un un cr UN 10 10 00 . . NT un m . un r- r-1 r-1 1-1 CD 1-1 r- un 1-1 un nn 00 cn r- ri ri CD NN . . 1-1 cr r-1 1-1 C4 CN . ri r-I r-I 1-1 ri 1-1 1-1 1-1 ri 1-1 CD rg 1-1 1-1 r.1 r-1 r-I 6,4 rsi Cs7 rg 9-1 ry r4 rY r-I 1-1 ri 1-1 r-I ri CD CD rs rq rs un cr r-1 cn CD CD nn CD V) rs C) CD OD CD CN rsINNNNMNIN1NrrINICNNIM rn un rs CD CD CD N? cr cr r- r- oo oo oo rs oo oo CN CN Ch 00 CD 1-1 ri 1-1 ri r-1 ri 1-1 ri fq cr 10 r- nn r-1 r-I CO 00 r- rq Nr CN Ul rq rq (Nl un rn VD nn nn cr un ry cy Cs4 C17 (V (Nl rq rg rq rq rg C4 C> . . . <71 V;) LI) . . . . r- un VD VD r- VD 1.0 10 un VD CD ON CN rq CN UI NT CD 1-1 VD rn r- VD 00 . . . . rs CD UN r- r- un VD CN . . . 1-1 1-1 1-1 ri rq 1-1 1-1 1-1 1-1 1-1 rs. (.1 C71 CO CO C71 rel ("V r-- CO 10 1N r-1 cr ry ry C11 NN r-I 1-1 r-I r-1 1-1 1-1 r-1 1-1 1-1 rs CO CN CN NT 00 VD rg r11 CN CN rg CD CD CD 1-1 CD ri 1-1 CD 1-1 . . . . . . . . CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD un nn 1-1 0.71 C11 VD 00 CD CD CN rg rn cr nn 1.0 en Ul UN nn un . . . CD CD 0000 CD CD CD CD CD CD rn VD rg 1.1D 1-1 CD 00 un nn i? Ch Nr Nr . . . . VD un cr . 10 Cg . CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD 1-1 ON r1.1 CO 00 Ch cr r-I CD cy on rs un un cr . . . rs un rs un un VD r- en CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD un un un un un un un un un un un un un un un un un un un un un un un un 0▪ 00 CD CD CD CD CD CD CDCD CD CN ch Cn CN CN CN Ch CN CN CD CN ch un un un un un un un un un VD 11) UN CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD un rn 1-1 1-1 CD CD CD CD NT 1-1 un CD r- 111 NT VD rn nn CN co rs un cr kr, oD r- r- vp co up ch rs rs oD co un un un ch oo un oo un cD oo r-1 nn un un ("y cD up cr un cr ry cr cr rq . rs rs rs up rs uD oo rs rs rs r- up oo cn oo . . CD CD 00 mm cr oo cD oo cD cn ch cD ch ry oo cp oo oo cn rn cr nn nn cr nn cr nn cr nn nn on er er er cr cr cr cr cr .1. cr cy nn un up rs oo ch 4-; • ft> 04 01 .h4 lu kko 10.
w
ro C71 04 1-1 .h4 Vas ika t ikäv ä lillä 7-49Tau lu kko 10, ja t kuu .1--) • Cn Z :1111 U) ifl > tn 20 r- un rn . . . cn un CN LI) CD Ul 11) LI1 11) VD ry cy cXD un un VD . . T-I r-I uD un - un nn cn CD r- cn cn cy r-1 . . . 44 r- co co r-• un 411 CD LI) Ul . . 1-1 1-1 r- CD 0300 'ON CD un oun N . . . . . . 1.0 kID k.1:3 CD ry un oo ap ao oo 5.0 5.0 00 rs r- '.o . . . . . 1-1 1-1 1-1 ri 1-4 ri VD nn CD 1-1 CO 1-1 00 CNN . . . cy rn cY en nn cy . . . . 1-1 1-1 r-4 ri 1-1 1-1 ri nn CD 1-1 1-1 nn HN 1-1 1-1 4-1 1-1 4-1 T-4 r-I . . . . . CD CD CD CD CD CD CD r- IN N '.0 CO 0 Lf/ 1C/1 •:11 10 LI) . . . . . CD CD CD cc CD CD un (-11 un L.n . L.n . . c) 1-1 r- 0 CO Lf) VD VD Ul . . . . CD CD CD CD Lf LI) Lf) 10 10 10 10 10 10 Ln 10 10 10 10 . . . CD CD CD CD CD CD CD CN.CN CN (71 CN cn cn un un un 10 10 10 10 . . . CD CD CD CD CD (D c; CD r-un r-un CD r- r- CN fq r. . . 11 CO CD . . . . LI) 1-1 cn co un rn r- r- uD '.ON r- rs eq •. cv . . . 1-1 1-1 ¼D '.O . . . . CD CN CN ccD CN CN nn nn nn rn nn 0 cP cr CN f t‘Nr••1 4,1 • rn 4 (.0 •r-i I + r- r- nn un .C11 OCDCD cr nn CD VD V) CDCD Is• CO CD CD c),CD N co N OD 4-3 0 tn P.) 4.3 4-1 :ft) rt, -)J 0.) ta af La aio ••••1 4 ▪ 4) .1-1 u) rt) a) a) 0 u)4 4 Cn • ft) no •rn 1./1 114 u) 04-' 1-1 4-) >I 0) 0 0u) . (13 111 03 :ta 4.) 4-) (3 VI -1-1 • 1-1 rcf •.-1 4-) 4-) :ml U) (1) 0 4.) rH U ut:1 ri) fl-) C 0) •H a.) 4-1 0 9-1 a) (l (1) 0 4)03 4-3 4_, c) 0 0 cl) 0:1) Q) Q) (ci:icd rn:n3 C II II p• 0 ••••1 •H La LO ••••1 I + (c) ••••1 0 ..-Na .x C I ••• :af 0 0
-
9 -9 et) a) 0i •rn• •)-1 0 • 5-1 L4 II II I cl) 4 4 cY cy rY VD rn cn CD 09 cy nn nn cn 00 oD OD r-I 1-1 r-I rs CV Cf1 cr on nn cy o4 cY CN VO W) CN cY cy CD C) CN CO CD cn on ',01 cy cr cr CD on en ry crl T-1 4-1 Inc.,, rf) ',Z11 f2.6. Rasvaliukoisten vitamiinien vaikutus vasikoiden kasvuun ja kehitykseen
Koe nro: 13 Lintupaju
Tutkijat: Vappu Kossila ja Marja Sulka
Koe-eläimet: Heinä-elokuulla 1978 syntyneitä vasikoita, 18 ay- ja 12 fray-sonnivasikkaa sekä 12 ay- ja 6 fray-lehmävasik-kaa.
Kokeen kesto: 7 - 49 vrk:n ikävaihe. Koekaavio:
Ryhmä N Kurri- Väki- Heinä Vitam.
jauhoi rehu2 (inj.)3
1 10 ad lib. ad lib 2 11 A 3 10 D 4 12 E 5 5 ADE N = vasikoita, kpl 2-3 vk 600 g/pv, 4 vk 500 g/pv, 5 vk 400 g/pv, 6 vk 300 g/pv, 7 vk 200 g/pv ja 8 vk ei kurrijauhoa.
77,5 % ohraa, 20 % soijaa, 2,5 % Terki-kivennäistä (ei sisällä vitamiineja).
Vitamiinit injektoitiin vasikoihin kokeeseen
tulopäivänä. A-, D- ja E- vitamiiniliuokset olivat Farmoksen valmistamia. ADE oli ADE-Virol-valmiste. Annostus: Ryhmä 1 Kontrolli 2 A 800 000 ky 3 D 400 000 ky 4 E 200 ky 5 ADE 80 000 ky A-vit. 16 000 ky D-vit. 0,02 ky E-vit.
22 Tulokset:
Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo on annettu taulukossa 11.
Vasikoiden rehunkulutus ja kasvu ikävälillä 7 - 49 vrk:tta on taulu-kossa 12. Korsirehun kulutus oli kaikilla ryhmillä pieni (30 - 60 g/pv). Väkirehun syönti, 620 g/pv, ja keskimääräinen päivittäinen lisäkasvu, 629 g/pv, oli suurin ADE-ryhmällä, kontrolliryhmällä olivat vastaavat luvut 540 g/pv ja 497 g/pv. Ryhmien väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Kaikilla ryhmillä keskimääräiset päivittäiset lisäkasvut olivat alhaisempia kuin aikaisemmissa kokeis-sa. Tämä selittynee osin vähäisemmästä juomarehun saannista. Tässä kokeessa vasikat saivat kurrijauhoa 370 g/pv kun annostus muissa kokeissa oli 600 g/pv. Alhaisen kurrijauhomäärän vuoksi väkirehuseok-seen oli lisätty soijaa valkuaistarpeen täydentämiseksi. Vasikat kompensoivat vähäistä juomarehutasoa syömällä suhteellisen runsaasti väkirehua.
Ripulia esiintyi vasikoilla kaikissa muissa ryhmissä paitsi ryhmässä 5. Kontrolliryhmässä kahdella vasikalla oli myös kouristuksia.
Yhteenveto:
Vaikka tilastollisesti merkitseviä eroja ei koeryhmien välillä todet-tu, oli ADE-vitamiinilisällä selvä positiivinen vaikutus vasikoiden kasvuun ja terveyteen.
Taulukko 11. Juottokoe 13. Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo. Kurri- jauho Väkir. - seos Heinä Kuiva-ainetta, % 93,29 88,08 82,90 Kuiva-aineessa, %: tuhkaa 8,06 6,20 6,95 org. ainetta 91,94 93,80 93,05 raakavalkuaista 36,97 23,31 11,91 H rasvaa 0,01 1,58 1,71 II kuitua - 5,52 34,66 N-vap. uuteain. 54,97 63,39 44,77 raakahiilihydraatit 54,97 68,91 79,43 Ry-arvo, ry/kg 1,14 0,95 0,45 Korvausluku, kg/ry 0,88 1,05 2,24 Täyttävyys, kg ka/ry 0,82 0,92 1,86 Srv, g/kg ka 334 180 69 Srv, g/ry 274 166 128 D-arvo 88 80 59
4; . W tn 41 -54 . . . . CD CD CD CD 1-1 on oq (Nl on ri r-I k.0 k.0 vo co rs co L.r) 1-1 <V 1/4,0 CO k.0 -I 0 0 N Cs/ N N on on (-Nl on cr oq oq (Nl rq eq Ch un 1/40 og CO CD CD 1-1 1-1 . . . . ri 1.-1 1-1 Vas ika t ikäv älillä 7-49 lu kko 1 2. on cr eq cr WO, CD CD CD CD CD . . . CD CD CD CD CD cr un on un r- CD CD CD CD CD . . . CD CD CD CD CD cr co 1/40 N un un un un MD . . . CD CD CD CD ri \ID 00 cr CD MD \NO un 1/40 r- . . . . CD CD CD CD CD un un un un un on on on on on . . . CD CD CD CD CD r-on r-on nn r-on r-on . . . . CD CD C, CD CD r-NrflcNOn CN on r- (Nl <Nl cr un IX) l0 :ft; 0 0 Li) a) .0 0 .54 14 M --Nr (z; )11 04 (i) ul 0r, (i 4-) CI) (s) •H •H 4-) 8 its W 4-J a) u) 0 4-) E-1 4-) <1.) 4-) 2 0 4.) 0 U2 H4 :(15 M 0 ni rn 0 0 0 0 •H 41) UI ..N4 0 cl) .g 0.4 0 o UI (1) CL) •1-1 0 r•I NII MS I 0.)
Ryhmä N Kurri Väki- Säilö- Vitam.
jauho rehul rehu2 (suunk.)2
1 8 600 2 8 g/pv 3 8 i 4 8 5 8 6 8 ad lib. ad lib A 4 ml A 8 ml 4 ml 8 ml 4 ml 8 ml s./ 24
2.7. Vitamiinien annostustason vaikutus pikkuvasikoiden kasvuun ja
kehitykseen
Koe nro: 15 Lintupaju
Tutkijat: Vappu Kossila
Koe-eläimet: Maalis-huhtikuulla 1979 syntyneitä sonni- ja lehmävasikoita (fray, hfay).
Kokeen kesto: 7 - 49 vrk:n ikäväli. Koekaavio:
N = vasikoita, klp.
95 % ohrajauhoa ja 5 % Terki-kivennäistä (ei sisällä vitamiineja).
Säilöntäaine oli AIV-2.
2) Vitamiinit annettiin suunkautta kerta-annoksina kokeen
alussa. Vitamiiniliuokset olivat Farmoksen valmistamia. Annostus: 4m1 8 ml A 800 000 ky 1 600 000 ky D 400 000 ky 800 000 ky 400 ky 800 ky Tulokset:
Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo on annettu taulukossa 13. Vasikoiden rehunkulutus ja kasvu ikävälillä 7 - 49 vrk:ta on taulukossa 14. A- ja E-vitamiinin kohdalla ei annoksen nostaminen kaksinkertaiseksi vaikuttanut kasvuun. D-vitamiiniannoksen nostaminen 400 000 ky:stä 800 000 ky:öön heikensi kasvua. Ero ei kuitenkaan ollut merkitsevä. Eri vitamiiniryhmien välillä A-vitamii-nia saaneet eläimet kasvoivat parhaiten, joskaan erot ryhmien
Taulukko 13. Juottokoe 15. Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo.
Täys-
maito Kurri- jauho Väki- rehu Säilö-rehu
Kuiva-ainetta, % 12,80 96,41 87,11 26,65 Kuiva-aineessa, %: tuhkaa 6,71 8,23 6,10 10,41 org. ainetta 93,29 91,77 93,90 89,59 raakavalkuaista 26,79 36,84 11,72 16,54 II rasvaa 33,92 0,09 1,89 5,22 II kuitua
-
-
4,10 27,65 N-vap. uuteain. 32,59 54,84 76,18 40,18 raakahiilihydraatit 32,59 54,84 80,28 67,83 Ry-arvo, ry/kg 0,24 1,16 0,96 0,18 Korvausluku, kg/ry 4,04 0,86 1,04 5,62 Täyttävyys, kg ka/ry 0,52 0,83 0,91 1,48 Srv, g/kg ka 257 320 94 106 Srv, g/ry 133 274 85 159 D-arvo 91 88 80 59 Säilörehun laatu 3,88 pH Tuoreessa näytteessä,%
2,59 sokeria (gluk.) maitohappoa 1,28 etikkahappoa 0,40 propionihappoa-
voihappoa 0,01 Kokonaistypestä, % 59,92 liukoinen-N ammoniumN 5,03välillä eivät olleet merkitseviä. Rehun syönnissä ja rehuhyötysuh-teessa ei ryhmien välillä ollut eroja.
Yhteenveto:
Koetulosten pohjalta näyttäisi siltä, että kurrijauho-, ohra-, säilö-rehuruokinnalla suun kautta annettaessa on 800 000 ky:ä A-vitamiinia,
400 000 ky:ä D-vitamiinia ja 400 mg:aa E-vitamiinia kevätvasikoille
kasvunopeut-43 . c12 114 On .34 -I-) VI 0 w .34 ••••1 1-4 en • r•-I 03 0 CID 4-14.) CO U) LO lis[z) - 0 (45 '11 4-) ul (45 •.-1 41) 0(45 4-) .34 UI I 4-) 47)417 4.2 5..-1 rref 4-) 0 C) 0 4-) M0 4-) 0 u) .-X > (c 4-) 4.) •rn 11) > 0 U) .34 0) •••i 0 .-X •• on, u7 0 (41 " o -1-1 -•1 CU 0 4 r-e 0 II II '11 (1) 0 b4 114 1-1 45 4-1 f4 26 alm on un cN cr) cD un rn . . . . . . . rn rn Ch Ch r- 1-1 •CD. Ch Ch u1 un cr cr U1 un cr cr r- Nl 0 •Z:l. C:1 Csi kr, r- co r- r- r-- r-- r- . . . . . 1-1 r1 1-1 1-1 ri ri • (Nl cr kr, CD cn nn m cD CD CN CN CN CN C, CN Cn . . . . . CD CD CD CD cD cD ry (N rg ra r-1 M C 0 kr, r- N r- 01 mrnoncrrnm m r.1 ul r-- m r-I CN ON C) c) c> c) 'CP 00 r-I cr m C•4 r-I C•1 C•1 Cs1 C•7 rs1 "1 1-1 ri ri CD cr rs,1 No CO on on on on UI rn ON C> 1-1 ry ¼0N0, Cs) 1-1 Cs1 ry Tau lu kko 14. rq CD CO CD CD r- nn UD 1-4 1-1 . . un r . . - un OD . . 1-1 4.0 1/40 kr) MOLflLflU,Lfl 1/4D un un rn 00 CN CD CN CO CN CN co c) c> 0'1 cn cn cn 1-1 r,1 Cs) 1-1 1-1 1-1 r-I CN CO un cq r- CO 1-1 1-4 CD CD CD . . . 1-1 rQCD . 1-1 1-1 1-1 ri 1-1 1-1 -4-1.-4 co co cv r- cy CO Ch CD CD . . . 1-1 CD r-I CD 1-1 CD CD CD CD CD CD CD CD CD CN CD un CD un eg on . . . . CD CD CD CD CD CD CNI CD l0 1-1 cr cr m Csl mM . . . CD CD CD 000 uD 00 ,cr 0 ¼O '0 .-ILO crcrrNMMen •crmm " c)c)(00c)c) c)c)c) un un un un un uD un un MD un un un un 10 10 un.un un , . . . CD CD CD CD CD CD 000 r-1 05 ,Zr r--.-I r-- r-- co c0 r-- r-- r-- co CD 0000 CD CD C•1 N C75 N 1-1 1-1 0 (:) f', r" kr, Lf) ,--I on un r-k)D un un CD CD CD CD CD CD 000 . . . . . nn un CN rn UD uD UD U) 40'.D 1/40 CD CD CD CD CD CD 000 . . . . . . . CO CD CD C••• Ch cn co CN CN on .g4. on on on rl Pr) on CO CX) CO CCD CO CO 1/40 1-1 r4 r-I 1-1 r.,1 m 10 V) ›g4Ar12 CD 111 M M CD CD CD ONO Cq rn C, CD cD Vas ika t ikäv ä lillä 7-49
2.8. Rasvaliukoisten vitamiinien vaikutus pikkuvasikoiden kasvuun säilörehun ollessa korsirehuna
Koe nro: 16 Lintupaju
Tutkijat: Vappu Kossila ja Mikko Kommeri
Koe-eläimet: Syys-marraskuulla 1979 syntyneitä vasikoita. 20 ay-sonnivasikkaa, 9 liay sonni- ja 8 liay-lehmävasikkaa. Kokeen kesto: 0 - 49 vrk:n ikävaihe.
Koekaavio:
Ryhmä N Kurri Väki- Säilö- Vitam.
jauho rehu 1 rehu (suunk.)2
1 10 600 ad lib. ad lib. ADE
2 9 g/pv
3 9
4 9
N = vasikoita, kpl.
47,5 % ohrajauhoa, 47,5 % kaurajauhoa ja 5 % Terki-kiven-näistä (ei sisällä vitamiineja).
Vitamiinit annettiin suun kautta kerta-annoksina kokeen alussa. Vitamiiniliuokset olivat Farmoksen valmistamia.
Annostus:
Ryhmä Vitamiini Annostustaso
1 ADE A 800 000 ky D 100 000 ky E 1 000 ky 2 800 000 ky 3 100 000 ky 4 1 000 ky
28
Tulokset:
Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo on annettu
taulukossa 15. Säilörehun voihappopitoisuus oli 0.11 % tuoreessa
näytteessä, joten rehussa oli tapahtunut virhekäymistä.
Vasikoiden keskimääräinen rehunkulutus ja kasvu ikävälillä 7 - 49 vrk:tta on taulukossa 16, luvuissa ei ole mukana kuolleiden vasikoiden tuloksia. Keskimääräisissä päiväkasvuissa ei ryhmien välillä ollut suuria eroja. Parhaat kasvut olivat A-vitamiinia saaneilla vasikoilla (ryhmät 1 ja 2). D-vitamiiniryhmä menestyi huonosti. Yksi sonni ko.
ryhmässä kasvoi keskimäärin vain 50 g/pv. Kokeen aikana kuoli 5
eläintä, 1 eläin ryhmästä 1 ja 4 eläintä ryhmästä 3 (D-vit.). Kuol-leista 4 oli limousinvasikoita. D-vitamiiniryhmän kuolleiden vasi-koiden patologisissa tutkimuksissa, jotka suoritettiin Valtion Eläin-lääketieteellisessä tutkimuslaitoksessa Helsingissä, todettiin pötsin ja muiden mahojen limakalvot haavautuneeksi ja hyperkeratoottiseksi. Mahdolliseksi aiheuttajaksi katsottiin A-vitamiinin puutos.
Säilörehun syönti oli alhainen kaikilla ryhmillä johtuen mahdollisesti säilörehun korkeasta voihappo- ja alhaisesta sokeripitoisuudesta.
Yhteenveto:
Koetulosten mukaan A-vitamiinilisä on tärkeää varsinkin syksyllä syntyneille pikkuvasikoille, kun karoteenipitoisten perusrehujen (tässä kokeessa säilörehu) syönti on alhainen. Myös E-vitamiinilisäs-tä vasikka näytE-vitamiinilisäs-tää hyötyvän. Pelkkä D-vitamiinilisä sen sijaan ei riittänyt ylläpitämään terveyttä ja normaalia kasvua.
Vitamiinikokeet:
Edellä esitettyjen vitamiinikokeiden lisäksi myös kokeessa 19 (s. 31) on käsitelty rasvaliukoisia vitamiineja. Yhteenveto vitamiinikokeista on sivulla 87. Vitamiinikokeiden tuloksia on esitetty aikaisemmin mm. laitoksen vuosikertomuksissa sekä muutamassa kirjoituksessa: KOSSILA 1978, SULKA 1980, SULKA 1981a.
Taulukko 15. Juottokoe 16. Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo. Täys- maito Kurri- jauho Väkir.- seos Säilö-rehu Kuiva-ainetta, % 12,80 94,55 86,47 24,16 Kuiva-aineessa, %: tuhkaa 6,71 8,38 7,49 12,15 org. ainetta 93,29 91,62 92,51 87,85 raakavalkuaista 26,79 36,23 12,19 16,15 II rasvaa 33,92 0,02 3,01 5,23 ft kuitua - - 7,32 29,27 N-vap. uuteain. 32,59 55,37 70,00 37,20 raakahiilihydraatit 32,59 55,37 77,32 66,47 Ry-arvo, ry/kg 0,25 1,15 0,88 0,15 Korvausluku, kg/ry 4,04 0,87 1,14 6,48 Täyttävyys, kg ka/ry 0,52 0,83 0,99 1,51 Srv, g/kg ka 257 326 101 108 Srv, g/ry 133 270 100 162 D-arvo - - - - Säilörehun laatu 3,85 % pH Tuoreessa näytteessä, sokeria (gluk.) 1,41 maitohappoa 0,65 etikkahappoa 0,27 propionihappoa 0,02 voihappoa 0,11 Kokonaistypestä, % 59,58 liukoinen-N ammonium-N 7,46
cJ, On VD es.1 CD VDcr cr cr cr CD VD 0) rs) rs) rs1 cr. cr 1-1 1-1 1-1 CNI ros.1 uni-- :V 30 CD CD Cn 1-1 CD ..u2. xty, 4)
2
Tau lu kko 16. a• U.1 rn un r-cn CN On CO CD CD CD 1-1 1-1 :r0 4-) (1) ry un 00 un rn rn ry rY CD CD CD CD rs CD r‘l nn cr rn rY CD CD CD CD n rn un un un un CD cD cD cD un Cn r-00 r- . . CD cD CD CD CD un CN Un rn ry un r-un r-un rg ry CD VD VD VD VD CD CD CD cr cr cr ,r ,-4C4rfl Kuo lle iden t i la lle la ite tt iin va ravas iko ita. 8-1 r•1 Cr, • 4-) 113 :rct ni -1. ( 7 ) 1194 j Ul Ul (cir.4 •.--1 • : 0 o.-1 (15 1C1 >4-) cu B (C1 411 -44-) Ui :0 10 0 r0 • n 0 .F1,3 .1-) _54 u) 4J (ci 4-) a) 4-) cu "Ija) .i-)(13 40 aiu) Q 4, 0 0 u2 01.2 00 :03 4-) 0 o - : 11 11 1 a) h4 $14 >1-1 41 pz CD Cn o-' o-' ,-I Li) 02: (0 (ciC 4-1 4-) 1-13 e-1 .-1 0 7'. 0 r1 r-1 • f-1 Vi Cr) ri3 ::0 04 40 > Vas ika t ikäv älillä 7-49Vitam.2 suunk. inj. suunk. inj. suunk. inj.
2.9. ADE-vitamiinilisän vaikutusteho joko injektoituna tai suunkautta annettuna pikkuvasikoilla, joiden korsirehuna oli ruoho, säilö-rehu tai heinä
Koe nro: 19 Lintupaju
Tutkijat: Vappu Kossila
Koe-eläimet: Syys-marraskuulla 1980 syntyneitä ay-sonnivasikoita sekä ayli sonni- ja lehmävasikoita, yht. 48 kpl. Kokeen kesto:
Koekaavio:
7 - 49 vrk:n ikävaihe.
Ryhmä N Kurri- Väki- Korsi-
jauho rehu' rehu
1 7 600g/ ad lib. Ruoho 2 8 el/pv 1 Ruoho 3 9 Säilö- 4 8 rehu 5 8 Heinä 6 8 Heinä N = vasikoita, kpl.
45 % ohraa, 50 % vehnää ja 5 % Terki-kivennäistä. Vitamiinit annettiin kerta-annoksena kokeen alussa
(Farmoksen valmisteita). Annostus:
Injektiona Suun kautta
1 200 000 ky 1 200 000 ky
400 000 ky 400 000 ky
300 ky 300 ky
Tulokset:
Yksittäisten ryhmien välisten erojen tilastollinen merkitsevyys on testattu Tukeyn testillä. Sen sijaan yhdistettyjen ryhmien; ruoho, säilörehu, heinä vertailu ja vitamiinin annostustapa suun kautta vs. injektio välisiä eroja ei ole tilastollisesti testattu.
32
(syksyn satoa), siksi sen valkuaispitoisuus oli alhainen (14 %) ja kuitu- pitoisuus vastaavasti suhteellisen korkea (26 %). Myös säilöre-hu oli tehty myöhäisellä kasvuasteella korjatusta nurmesta. Sen valku-aispitoisuus oli 13 % ja kuitupitoisuus 32,5 %. Heinä puolestaan oli tehty nuoresta ruohosta, joten sen kuitupitoisuus oli sama kuin
säilörehulla ja myös valkuaispitoisuus suhteellisen korkea 11,5 %.
Vasikoiden rehunkulutus ja kasvu ikävälillä 7 - 49 vrk:ta on taulukos-sa 18. Keskimääräinen päivittäinen kasvu oli korkein ruohoryhmän vasikolla 653 g/pv. Säilörehu- ja heinäryhmien välillä erot lisäkas-
vuissa olivat pienet 564 vs 526 g/pv (kuva 2). Korsirehulla oli
vaikutusta eläinten syöntiin sekä energian ja valkuaisen saantiin. Alhaisin syönti oli heinäryhmällä ja korkein ruohoryhmällä. Erot johtuivat paitsi hieman suuremmasta korsirehun (kg ka/el/pv) myös runsaammasta väkirehun syönnistä ruohoryhmän vasikoilla (kuva 2). Rehunhyötysuhteessa ei ryhmien välillä ollut eroja.
Vitamiinilisä suun kautta annettaessa antoi paremman kasvutuloksen kuin injektoituna (eroa ei tilastollisesti testattu). Vaikutusteho suun kautta annetulla vitamiiniannoksella oli ruohoryhmässä pienin ja heinäryhmässä suurin (kuva 3).
Yhteenveto:
Kokeen tulosten mukaan ruoho ja säilörehu ovat heinää parempia korsi-rehuja pikkuvasikalle, lisäten kuiva-aineen syöntiä ja täten parantaen energian ja valkuaisen saantia ja kasvunopeutta.
ADE-vitamiiniyhdistelmän teho suun kautta annettuna oli parempi kuin injektiona annettuna (samansuuruiset annokset) ja vaikutusero oli selvyysasteeltaan: ruoho > säilörehu > heinä.
Taulukko 17. Juottokoe 19. Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo. Täys- maito Kurri- jauho Väki- rehu Ruoho Säilö-rehu Heinä Kuiva-ainetta, % 12,80 90,80 87,26 21,41 19,24 84,95 Kuiva-aineessa, %: tuhkaa 6,71 8,12 6,73 10,58 10,28 7,68 org. ainetta 93,29 91,88 93,27 89,42 89,72 92,32 raakavalkuaista 26,79 35,97 13,66 14,10 13,40 11,46 II rasvaa 33,62 0,39 2,82 2,99 5,80 3,94 kuitua - - 4,20 25,99 32,54 32,56 N-vap. uuteain. 32,89 55,52 72,59 46,34 37,98 44,36 raakahiilihydraatit 32,89 55,52 76,79 72,33 70,52 76,92 1y-arvo, ry/kg 0,25 1,11 0,83 0,16 0,13 0,46 Korvausluku, kg/ry 4,04 0,90 1,20 6,18 7,70 2,17 Täyttävyys, kg ka/ry 0,52 0,82 1,05 1,31 1,49 1,85 Srv, g/kg ka 257 324 97 99 87 64 Srv, g/ry 133 266 102 130 130 118 D-arvo 91 88 75 69 59 57 Säilörehun laatu pH 3,74 Tuoreessa näytteessä % sokeria 0,64 maitohappoa 0,66 etikkahappoa 0,27 propionihappoa voihappoa Kokonaistypestä, % liukoinen-N 37,96 ammoniumN 4,40
(I) U) 115 01 04 34 un cn UD r- . . . rc rc UD un un un un un cr cr cr un r-I rs CN un r- r- oo r- un N cn CO rn rs1 CN CN 0 0 CDCNO) CO -r--N . s cc rq CN un cD 00 un un nn CN N CD 0. -N oo r- oo r-I r.-1 1-1 1-1 r-I CN 00 CN CD Cn c0 r-I CD CD t,„ N004.34 4.1 u) 4-)N tn en 4NN ct, CD UD 00'1 1-1 1-1 r-I rc cr vD rn .zr VD r-I 01 cn c> rc rc Tau lu kko 18. Vas ika t ikäv ä lillä 7-49 p v • ;i 4-) 4-) 4-) 4-) :n3 u) > 4-) ILO •••-▪ ▪ i 4-) .34 u) L.4 (Li u) -I 0 4-) W i-1 R5 _x W 00 as (ö. .6ID 0 —1 5.4 0 > 0.) rts u13 C1) 5.4 0 u) OrH 4_,C 0 :>ro 4-) a.) : 4 > 00 0 a) C ar) • rl o ..b4 (0 C 4 >1 (0 04 -1-) • (l) ri 1-1 -1-j(1)
'2
r-I r-I r-I r-I CD CD rCD r-I un r- rc rn CD nn 01 V) un r- r- CD ul CD V, CO N nn rn rn un rn rn CD CD CD un r- rn CD oo un cn rn UD UD UD CN CN UD rn cn rn r‘l Un un un un cr cy, Li-) un un un nn cr uD un rn cr UD 00 CO 01 CN r- rn 00 01 CD 00 CD r-I r-I r-I ,-I r-I r‘l r-I r-I rc H rc 00 cö lizi ca N k.0 0 ,-I N ‘05 C ) C.)
V) N kO h 00 ,r ri CD CN CN ,-I CD cn CD CD . . . , . . . .
r-I CD CD r-I r-I CD
CD CO 00 Un Un U0 Cr) h UD 00 UD r-I CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD . . CD CD CD CD CD CD ccc CD CD co r-- co cr tflcr N ND CD o cr nn CD nn rs1 CD CD C) CD CD C7 CD CD CD CD.C7 un cr cr Lflr NN cr cr cr rn nn cr rn rn cr nn . . . . . CD CD CD CD CD CD CCCD CD CD rn rc CD CN CD UD nn Un 00 co r,1 Unininrn ,;rrn Un rn cr cr c)c,c)c)c)c:, • CD CD CD rn rn rn CD U. un un un un un CD CD CD CD CD C7 pn ri r-I ,--I rs/ un un un un un CD CD CD C::, 0 rn un cc rc cr r- r- r- r- r- r- r- r- r- CD CD CD CD CD CD CD CD CD cDCD C) r- nn rn co r- cr k.0 h Lflk.OC4 CDLfl k0 tr) L.n VD Un LI) 'OLO Lin ul nn rn r- un . . CD un cr cr r- h 0 UD UD UD r- rn W) W) rn rl un rn un .zr rn ▪ On CD r-I CD r,1 01 r-I cr cr cr cr .zr cr cr cr 4-) scocr,cococo LflN kr) •,-icrcr r-I r-I r-I N • 0 4 :rö 4 0.) • rc nr) Un UD 0 .rn C4 • U) > O CDCD N N N N r-NrcH CD CO UD r,/ CO rn r- un O0
• LJ karrijauhe väkirehuseos aru ruoho F=1 säilörehu III heinä' E.2§ soiju Korsirenunu ruoho -1 Korsirehuna såildrehu 2 Korsirehunu hjr.a 3 Rehujen eyönti KG/p, — 4.0 —3.0 —2.0 —1.0 kaa,41.1.kkotit 23 "AIERibt.0 4 5 2 Pain 80- 70- 50- 40— , 1 II
Kuva 2. Korsirehujen, ruohon, säilörehun ja heinän ver-tailu vasikoilla (Koe 19).
Kasvu g/pv 700 600 . 500 400
RUOHO S—REHU HEINÄ
ADE—vit. suunkautta (I) tai injektiona (II) annettuna
Kuva 3. ADE-vitamiinilisän vaikutus eläinten kasvuun suun kautta (I) tai injektiona (II)
annettu-Ryhmä N Kurri- Väki- Korsi-
jauho rehul rehu2
1 15 600g/ ad lib. Väkiheinä
el/pv ad lib.
2 16 Säilörehu
ad lib. 36
2.10. Korsirehun vaikutus pikkuvasikoiden kasvuun ja terveyteen:
Väkiheinä-ruohosäilörehu-vertailu. Alkukesän sato
Koe nro: 29 Lintupaju
Tutkijat: Helena Hepola ja Marja Alaspää
Koe-eläimet: Ay-sonnivasikoita 31 kpl. Kokeen kesto: 7 - 56 vrk:n ikävaihe. Koekaavio:
N = vasikoita, kpl.
Ohraa vapaasti 1,5 kg saakka. Vasikat saivat Farmoksen vitamiiniliuosta.
Ruohosäilörehu ja väkiheinä valmistettiin samasta
raaka-aineesta, alkukesän 1984 sadosta. Ruohosäilörehu valmistettiin AIV 2-liuoksella.
Tulokset:
Rehujen keskimääräinen kemiallinen koostumus ja rehuarvo on annettu taulukossa 19. Koska väkiheinä ja säilörehu oli tehty samasta raaka-aineesta ei niiden kemiallisessa koostumuksessa ollut eroja. Säilöre-hun sokeripitoisuus oli hyvin alhainen ja säilörehussa oli myös voihappoa 0,03 % tuoreessa näytteessä.
Vasikoiden rehunkulutus ja kasvu ikävälillä 7 - 56 vrk:ta on taulu-kossa 20. Väkiheinäryhmän vasikat söivät enemmän väkirehun kuiva-ainetta (540 g/pv) kuin säilörehuryhmän vasikat (500 g/pv). Koeryhmi-en välillä ei ilmKoeryhmi-ennyt kasvussa, rehun kulutuksessa eikä rehunhyöty-suhteessa selviä eroja.
Yhteenveto:
Kokeessa hyvälaatuinen väkiheinä ja säilörehu antoivat saman kasvutu-Ioksen pikkuvasikoilla. Korsirehujen koostumus oli hyvin samanlainen.
Koere hujen kem ia lline n koos tu mus ja re huarvo. Ju o tto ko e 29. Tau lu kko 19. 0 Ku rr ijau he S äilöre hu V ä kihe in ä 0 \O Ku iv a -a ine tta, 37 un ry Cn CN VD r- on r-I co un cy CN Cq Cn fq Ch CD CN CO Ul 1-1 un un r-1 CD 1-1 CD r- CD CD CO Na r's CO cy co r- r- CD on CD 00 (Nl VD CN cn cy CO CO . I VD 00 r- CD on on CD CD on Cn Cn on un un un co co cy CD 000 Cn cn on CD CD CD CD cy r-I un . . . . . VD r- co CO CO c) CD 1-1 CN 1-1 rg on cv VD eq Cn Cq VD CD rs VD CD U0 rs CO Lir) [II CD '.11 r- cy on 1-- MD
CD 1-1 CO 1-1 '/' Li) r-I CO on .--1 'JO ..2, .gr CD CD
. . . . . . . . . . . . . on OD 10 Cr CD 1-1 1-1 CD un .--1 CO 1010 ,c3,1 CD 1-1 000 kiD cy r-I on ,cte r- CD '' l0 UI 1-1 r-I N CD un r-1 10 10 co on on CD CO CO un cn VD r- un rg CD CD 1-1 1-1 1-1 r- ri CO r-I r- c, l0 1-1 • 4-$ ni >i\. 0\0 :KS 0 o \° to fri 0 :03 4-) N.54 4-) 0.1 4-) O en 00.i U Z
izs 1:71..N4 tn oz: wz8 0 04 co3 W I Z
.0 .2 04 C144 0 1 tn 4-) N . n3 1:11 0 .%4 .b4 0 C:14 -1-1 ta 113 0 C1, rei O :0 O tr% to w 0 > 1.4 .-+4 - >1.4 $.4 a: a) 04 al .54 0 (t:$ (t3 ..b4 .54 -Ne ..N4 rt3 0 tn N N uri Cn en 0 1.1 a) 0 -0-1 (13 0-1 0 • 1-1 4.) $4 0 0-0
5
4 (cs Its 04 n3 $.4 (5 4-) :0 0 u) 5 (I) (r3 rtS ni 1.I4J1J n:s > 1 1.4 o4 Ei >i0 1.1 1 :rt$ P4 4 u) u)38 CO 0 LI) LI) ¼0 C's) 1-1 N -] (N (N .Z.r. <1' CO • CO Lf) CO (y) N N C> N Cr) VD 1/40 re) N 0) (.0 N • 01 0 C> 41. 10 0 "zr LC) Lr) C) C> 1-1 h LI) 0 0• 7 C•1 1-1 Lfl Lr) C) C) 4.-.) • en N C.) E V2 uiN> tn 4j 00 Tau lu kko 20. Vas ika t ikäv älillä 7-56 p v cr CO h LI-) LI-) N 0 CO N (.0 1,1 Cs1 Cs2 zt.
