Virtuaalivaluutat, virtuaalivarat ja
Laki virtuaalivaluutan tarjoajista
Lapin yliopisto Oikeustieteiden tiedekunta Maisteritutkielma Oikeusinformatiikka Patrik Elias Johansson 2019
Lapin yliopisto, oikeustieteiden tiedekunta
Työn nimi: Virtuaalivaluutat, virtuaalivarat ja laki virtuaalivaluutan tarjoajista Tekijä: Patrik Elias Johansson
Opetuskokonaisuus ja oppiaine: Oikeustiede, oikeusinformatiikka
Työn laji: Tutkielma_X_Laudaturtyö__ Lisensiaatintyö__ Kirjallinen työ__ Sivumäärä: 81
Vuosi: 2019
Tiivistelmä:
Tässä oikeustieteellisessä maisteritutkielmassa käsitellään virtuaalivaluuttojen ja virtuaalivarojen käyttöä potentiaalisina työkaluina rikollisessa toiminnassa, kuten rahanpesussa ja terrorismin rahoittamisessa. Tutkimuksessa käydään läpi miten edellämainittuja instrumentteja voidaan käyttää rikollisessa toiminnassa sekä minkälaisia riskejä tästä syntyy ja mistä nämä riskit johtuvat. Virtuaalivaluuttojen ja virtuaalivarojen oikeudellista asemaa käsitellään pohjautuen 2018 julkaistuun EU:n viidenteen rahanpesudirektiiviin sekä suomessa säädettyyn lakiin virtuaalivaluutan tarjoajista. Tutkielmassa käydään myös läpi edellämainitun kotimaisen lain olennaisimmat pääkohdat ja käydään läpi niistä syntyviä velvoitteita laissä määritellyille toimijoille. Tutkielma etenee seuraavasti. Johdannon ja aiheen esittelyn jälkeen tutkielman toisessa luvussa käsitellään lohkoketjuteknologiaa yleisesti sekä esitellään joitain näkökulmia siihen miksi kyseinen teknologia tulisi nähdä oikeudellisesti neutraalina ja miksi sääntelyn kohdistaminen siihen voisi johtaa negatiivisiin lopputulemiin. Lohkoketjuteknologian esittelyn jälkeen tutkielmassa käsitellään virtuaalivaluuttoja esittelemällä niiden määrittelyyn liittyvää problematiikkaa. Virtuaalivaluuttoja koskevassa luvussa käydään myös läpi useita kohtia, joissa valotetaan niihin liittyviä oikeudellisia ongelmia ja riskejä nimenomaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen kannalta. Tutkielman neljännessä luvussa tarkastellaan virtuaalivaroja omana virtuaalivaluuttojen yläkategoriana sekä esitellään virtuaalivarojen luokittelua mm. maksupoletteihin, hyödykepoletteihin ja varallisuuspoletteihin. Samassa luvussa käsitellään myös näiden virtuaalivarojen oikeudellista asemaa käyttäen hyödyksi olemassa olevaa eurooppalaista markkinaoikeudellista sääntelyä. Tutkielman viides luku käsittelee lakia virtuaalivaluutan tarjoajista ja esittelee sen pääkohtia sekä niistä juontuvia velvoitteita laissa määritellyille toimijoille.
Virtuaalivaluutat ovat oikeudellisesti avoin kysymys mutta Laki virtuaalivaluutan tarjoajista on hyvä kotimainen lähtökohta niiden sääntelylle. Sillä implementoidaan EU tasolta tulleita vaatimuksia ja se luo pohjaa Suomen kehittyvälle virtuaalivaluutta-alalle. Laki sisältää virtuaalivaluutan legaalimääritelmän, jonka avulla viranomaisille muodostuu kyky kohdistaa erilaisia velvollisuuksia alan toimijoihin ja näin ollen täyttää rahanpesudirektiivin vaatimuksia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi. Kyseinen määritelmä ei kuitenkaan ole täydellinen ja lainsäädännön jatkuva kehittäminen olisikin suotavaa.
Avainsanat: Lohkoketju, Virtuaalivaluutta, Virtuaalivara, Digitaalinen omaisuus, Rahanpesu, Terrorismin rahoittaminen
I
SISÄLLYS
SISÄLLYS ... I LÄHTEET ... III LYHENTEET ... XVI 1 - JOHDANTO... 1 1.1 - Aiheen esittely ... 2 1.2 - Tutkimusmetodi ... 4 2 - LOHKOKETJU LÄHTÖKOHTANA ... 6 2.1 - Lohkoketjuteknologian yleiskuvaus ... 62.1.1 Hajautetut tilikirjat ja lohkoketju ... 8
2.1.2 - Julkiset lohkoketjut ... 11
2.1.3 - Yksityiset lohkoketjut ... 13
2.2 - Lohkoketjuteknologian laajempi soveltaminen ... 14
3 - VIRTUAALIVALUUTAT ... 19
3.1 - Yleistä ... 20
3.2 Virtuaalivaluutan määritelmä ... 22
3.2.1 Euroopan Keskuspankki ... 22
3.2.2 Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ... 24
3.2.3 Kansainvälinen järjestelypankki BIS ... 24
3.2.4 Euroopan Pankkiviranomainen ... 25
3.2.5 Euroopan Arvopaperimarkkinaviranomainen ... 25
3.2.6 Maailmanpankki ... 26
3.2.7 Financial Action Task Force ... 26
3.2.8 Virtuaalivaluutan hyväksytty Eurooppalainen ja suomalainen legaalimääritelmä .... 28
3.3 Virtuaalivaluuttoihin liittyvät riskit ja tarve sääntelylle ... 29
3.3.1 Anonymiteetti ... 29
3.3.2 Valtioiden rajat ylittävä luonne ... 30
3.3.3 Ei keskitettyä liikkeellelaskijaa ... 30
3.3.4 Nykyisten oikeudellisten viitekehysten sopimattomuus ... 31
3.3.5 Muita riskejä? ... 34 4 - VIRTUAALIVARAT ... 38 4.1 – Yleistä ... 38 4.2 – Virtuaalivarojen luokittelusta ... 39 4.2.1 Maksupoletit ... 42 4.2.2 Hyödykepoletit ... 45 4.2.3 Varallisuuspoletit ... 47
5 – LAKI VIRTUAALIVALUUTAN TARJOAJISTA ... 51
5.1 Eurooppalainen viitekehys perustana ... 51
5.2 Laki virtuaalivaluutan tarjoajista pääkohdat ... 56
5.2.1 Määritelmät ... 58
5.2.1.1 Virtuaalivaluutta ... 58
5.2.1.2 Virtuaalivaluutan tarjoajat ja liikkeeseenlaskijat ... 61
5.2.1.3 Virtuaalivaluutan vaihtopalvelut ... 61
5.2.1.4 Lompakkopalvelun tarjoajat ... 63
II
5.2.2 Viranomaisvalvonta ja rekisteröinti ... 64
5.2.2.1 Viranomaisvalvonta ... 64
5.2.2.2 Virtuaalivaluutan tarjoajan rekisteröitymisvelvollisuus ... 65
5.2.2.3 Rekisteri virtuaalivaluutan tarjoajista ja rekisteri-ilmoitus ... 67
5.2.2.4 Rekisteröinnin edellytykset ... 68
5.2.3 Asiakasvarojen säilyttäminen ... 69
5.2.4 Markkinointi ... 71
5.2.5 Asiakkaan tuntemisvelvoitteet ... 73
5.2.6 Toiminta ilman rekisteröintiä, sanktiointi ja muut seuraamukset ... 74
5.2.6.1 Toiminta ilman rekisteröintiä ... 74
5.2.6.2 Rekisteristä poistaminen ... 75
5.2.6.3 Muut seuraamukset ... 76
7 - YHTEENVETO ... 78
7.1 Lohkoketju, virtuaalivaluutat ja virtuaalivarat ... 78
III
LÄHTEET
Kirjallisuus
Andreas M. Antonopoulos (2017). Mastering Bitcoin. Sebastopol: O’Reilly Media Inc. Antero Jyränki (1997). Toiset työt, toiset metodit. Teoksessa: Minun metodini, 74-89. Toim. Juha Häyhä. Porvoo: WSOY.
Ari Hirvonen(2011). Mitkä metodit? Opas oikeustieteen metodologiaan. Yleisen oikeustieteen julkaisuja 17. Helsinki.
Daniel Drescher (2017). Blockchain Basics: A non-technical introduction in 25 steps. USA: Apress Media LLC.
David Gerard (2017). Attack of the 50 foot Blockchain: Bitcoin, Blockchain, Ethereum & Smart Contracts. USA: CreateSpace Independent Publishing Platform
Don Tapscott & Alex Tapscott (2016). Blockchain Revolution – How the technology behind Bitcoin is changing money, business and the world. Great Britain: Portfolio Penguin.
Jari Keinänen & Tere Vadén (2011). Filosofian haasteet. Jyväskylä: Atena
John Faulkner (2016). Getting Started with Cryptography in .NET. München: BookRix Juha Häyhä (1997). Minun metodini. Porvoo: WSOY.
Melanie Swan (2015). Blockchain – Blueprint for a new economy. Sebastopol: O’Reilly Media Inc.
Niels Vandezande (2018). Virtual currencies: A legal framework, Antwerp: Intersentia Patrik Elias Johansson, Mikko Eerola, Antti Innanen & Juha Viitala (2019). Lohkoketju – Tiekartta päättäjille. Helsinki: Alma Talent Oy
Sam Wrigley (2018). Blockchain and the GDPR: Battle of Philosophies. Teoksessa: Viestintäoikeuden vuosikirja 2018. Toim. Päivi Korpisaari. Helsinki. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja.
Tiana Laurence (2017). Blockchain for dummies. New Jersey: John Wiley & Sons, Inc. Urpo Kangas (1997). Minun metodini. Teoksessa: Minun metodini, 90-109. Toim. Juha Häyhä. Porvoo: WSOY.
IV Vikram Dhillon, David Metcalf & Max Hooper (2017). Blockchain enabled applications: Understand the blockchain ecosystem and how to make it work for you. California. Apress Media, LLC.
William Mougayar (2016). The Business Blockchain – Promise, practice, and application of the next Internet technology. New Jersey: John Wiley & Sons, Inc.
Virallislähteet
Anne Hedman & Maritta Nieminen (2018). Laillisen maksuvälineen juridiikasta. Suomen Pankki. A:118 2017. Helsinki.
https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/14547/A118_verkkojulkaisu.p df?sequence=1
Finanssivalvonta (2010). Standardi 2.4. Asiakkaan tunteminen – rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen.
https://www.finanssivalvonta.fi/globalassets/fi/saantely/maarayskokoelma/standardit/2. 4/2.4.std6.pdf
Finanssivalvonta (2019). Lehdistötiedote 15.5.2019: Virtuaalivaluutan tarjoajat rahanpesun estämisen valvonnan piiriin – Valvonta ei tuo virtuaalivaluuttoja sijoittajansuojan piiriin.
https://www.finanssivalvonta.fi/tiedotteet-ja-julkaisut/lehdistotiedotteet/2019/Virtuaalivaluutan_tarjoajat/
Finanssivalvonta (2019). Määräykset ja ohjeet 4/2019. Virtuaalivaluutan tarjoajat. https://www.finanssivalvonta.fi/globalassets/fi/saantely/maarayskokoelma/2019/04_201 9/2019_04.m1.pdf
Finanssivalvonta (2017). Hanna Heiskanen: Kryptovaluutat ja ICO (Initial Coin Offering) sijoituskohteina, onko kyse kuplasta? Finanssivalvonnan blogi.
https://www.finanssivalvonta.fi/tiedotteet-ja-julkaisut/blogit/2017/kryptovaluutat-ja-ico-initial-coin-offering-sijoituskohteina-onko-kyse-kuplasta/
Finanssivalvonta (2019). Esimerkkejä ja usein kysyttyjä kysymyksiä virtuaalivaluutoista. https://www.finanssivalvonta.fi/fintech--finanssialan-innovaatiot/virtuaalivaluutan-tarjoajat/esimerkkeja-ja-usein-kysyttyja-kysymyksia-virtuaalivaluutoista/
Hallituksen esitys HE167/2018
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_167+2018.aspx Kuluttajansuojalaki 201.1.1978/38
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038 Laki Finanssivalvonnasta 19.12.2008/878
V Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä 28.6.2017/444
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170444 Laki virtuaalivaluutan tarjoajista 572/2019
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190572#Pidp446491040 Maksulaitoslaki 30.4.2010/297
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100297#L1P5
Pirjo Jukarainen & Vesa Muttilainen (2015). Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen kansallinen riskiarvio. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja. Tampere.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/97954/Raportteja_117_verkko.pdf?sequ ence=1&isAllowed=y
Uhkasakkolaki 14.12.1990/1113
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19901113
Valtiovarainministeriö (2019). Pilkahduksia tulevaisuuteen: Tietopolitiikka, tekoäly ja robotisaatio hyvinvoinnin ja talouellisen menestyksen mahdollistajana Suomessa. Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2019:22. Helsinki.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161462/VM_2019_22_Pilkahd uksia_tulevaisuuteen.pdf
Euroopan Unioni
ESMA (2018). Own Initiative Report on Initial Coin Offerings and Crypto-Assets
https://www.esma.europa.eu/sites/default/files/library/esma22-106-1338_smsg_advice_-_report_on_icos_and_crypto-assets.pdf
ESMA, EBA & EIOPA (2017). Warning for consumers on the risks of Virtual Currencies.
https://www.esma.europa.eu/sites/default/files/library/esma50-164-1284_joint_esas_warning_on_virtual_currenciesl.pdf
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1129, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta (uusi esiteasetus).
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/en/TXT/?uri=CELEX:32017R1129
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2366, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 2002/65/EY, 2009/110/EY ja 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/64/EY kumoamisesta. PSD (Payment Services Directive ”maksupalveludirektiivi”).
VI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (neljäs rahanpesudirektiivi).
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32015L0849&from=EN
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/843, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin (EU) 2015/849 ja direktiivien 2009/138/EY ja 2013/36/EU muuttamisesta (viides rahanpesudirektiivi).
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32018L0843&from=EN
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY, annettu 21. Huhtikuuta 2004, rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta. MiFID I (Markets in Financial Instruments Directive ”Rahoitusvälineiden markkinoista annettu direktiivi”).
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/en/ALL/?uri=CELEX%3A32004L0039
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/110/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten liiketoiminnan aloittamisesta, harjoittamisesta ja toiminnan vakauden valvonnasta, direktiivien 2005/60/EY ja 2006/48/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2000/46/EY kumoamisesta. EMD (E-money Directive).
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/en/ALL/?uri=CELEX%3A32009L0110
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014. Rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (uudelleenlaadittu) MiFID II.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX%3A32014L0065
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto OJ C 326, 26.10.2012.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex:12012E/TXT
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto OJ C 326, 26.10.2012. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/TXT/?uri=CELEX%3A12012M%2FTXT Euroopean Central Bank (2012). Virtual currency schemes.
https://www.ecb.europa.eu/pub/pdf/other/virtualcurrencyschemes201210en.pdf Euroopean Central Bank (2015). Virtual currency schemes – A further analysis. https://www.ecb.europa.eu/pub/pdf/other/virtualcurrencyschemesen.pdf
VII European Banking Authority (2014). EBA opinion on ’Virtual Currencies’
https://eba.europa.eu/documents/10180/657547/EBA-Op-2014-08+Opinion+on+Virtual+Currencies.pdf
European Banking Authority (2019). Report with advice for the European Commission on crypto-assets.
https://eba.europa.eu/documents/10180/2545547/EBA+Report+on+crypto+assets.pdf European Commission (2016). COM/2016/0450, “Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council amending Directive (EU) 2015/849 on the prevention of the use of the financial system for the purposes of money laundering or terrorist financing and amending Directive 2009/101/EC”.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:52016PC0450&qid=1523358551244&from=EN European Commission (2018). Anti-money laundering and counter terrorist financing. https://ec.europa.eu/info/policies/justice-and-fundamental-rights/criminal-justice/anti-money-laundering-and-counter-terrorist-financing_en
European Council (2018). Response to the terrorist threat and recent terrorist attacks in Europe.
https://www.consilium.europa.eu/en/policies/fight-against-terrorism/foreign-fighters/ European Parliament (2018). Cryptocurrencies and Blockchain - Legal context and implications for financial crime, money laundering and tax evasion.
http://www.europarl.europa.eu/cmsdata/150761/TAX3%20Study%20on%20cryptocurre ncies%20and%20blockchain.pdf
European Parliamentary Research Service (2018). Revision of the Fourth Anti-Money-Laundering Directive.
http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/BRIE/2017/607260/EPRS_BRI(2017)6 07260_EN.pdf
Europol (2017). Serious and organised crime threat assesment: Crime in the age of technology.
https://www.europol.europa.eu/socta/2017/links-between.html
Neuvoston Direktiivi (EU) 2016/1164 sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta.
VIII
Muut ulkomaiset virallislähteet
American Bar Association Derivatives and Futures Law Committee Innovative Digital Products and Processes Subcommittee Jurisdiction Working Group (2019). Digital and Digitized Assets: Federal and State Jurisdictional Issues
https://www.americanbar.org/content/dam/aba/administrative/business_law/buslaw/com mittees/CL620000pub/digital_assets.pdf
Bank for International Settlements (2018). V. Cryptocurrencies: looking beyond the hype. https://www.bis.org/publ/arpdf/ar2018e5.htm
Bank for International Settlements Committee on Payments and Market Infrastructures (2015). Digital Currencies.
https://www.bis.org/cpmi/publ/d137.pdf
FATF (2015). FATF Report – Emerging Terrorist Financing Risk. FATF/OECD http://www.fatf-gafi.org/media/fatf/documents/reports/Emerging-Terrorist-Financing-Risks.pdf
FATF (2019). Guidance for a risk based approach. Virtual assets and virtual asset service providers.
https://www.fatf-gafi.org/publications/fatfrecommendations/documents/guidance-rba-virtual-assets.html
FATF/OECD (2014). FATF Report - Virtual Currencies: Key Definitions and Potential AML/CFT Risks.
http://www.fatf-gafi.org/media/fatf/documents/reports/Virtual-currency-key-definitions-and-potential-aml-cft-risks.pdf
FINMA (2018). FINMA – Guidelines for enquiries regarding the regulatory framework for initial coin offerings (ICOs).
https://www.finma.ch/en/~/media/finma/dokumente/dokumentencenter/myfinma/1bewil ligung/fintech/wegleitung-ico.pdf?la=en
IMF (2016). IMF Staff Discussion Note – Virtual Currencies and Beyond: Initial Considerations. SDN/16/03
https://www.imf.org/external/pubs/ft/sdn/2016/sdn1603.pdf
Interpol (2018). Organized crime takes the lion’s share of USD31.5 billion in illicit flows in and around conflict areas.
https://www.interpol.int/en/News-and-Events/News/2018/Organized-crime-underpins-major-conflicts-and-terrorism-globally
National conference of commissioners on uniform state laws (2015). Revised uniform fiduciary access to digital assets Act.
https://www.uniformlaws.org/HigherLogic/System/DownloadDocumentFile.ashx?Docu mentFileKey=112ab648-b257-97f2-48c2-61fe109a0b33&forceDialog=0
IX The Law Library of Congress, Global Legal Research Center (2018). Regulation of Cryptocurrency Around the World.
https://www.loc.gov/law/help/cryptocurrency/cryptocurrency-world-survey.pdf
United Nations (2019). Joint special meeting of the Counter-Terrorism Committee, the Security Council Committee pursuant to resolutions 1267 (1999), 1989 (2011) and 2253 (2015) concerning ISIL (Da'esh) Al-Qaida and associated individuals, groups, undertakings and entities; and the Security Council Committee established pursuant to resolution 1988 (2011). ”The nexus between international terrorism and organized crime”. https://www.un.org/sc/ctc/wp-content/uploads/2019/05/Concept-note-final-web.pdf World Bank Group (2017). Distributed Ledger Technology (DLT) and Blockchain. Washington D.C.
http://documents.worldbank.org/curated/en/177911513714062215/pdf/122140-WP-PUBLIC-Distributed-Ledger-Technology-and-Blockchain-Fintech-Notes.pdf
Internet-lähteet
Aahit Gaba (2018). Open source money: Bitcoin, blockchain and free software. Opensource.com
https://opensource.com/article/18/7/bitcoin-blockchain-and-open-source
AAX (2019). Traders frustrated to be left in the dark during outages. AAX Publications.
https://blog.aax.com/2019/04/16/traders-frustrated-to-be-left-in-the-dark-during-outages/
Alyssa Hertig (2017). Why Are Miners Involved in Bitcoin Code Changes Anyway? Coindesk.
https://www.coindesk.com/miners-involved-bitcoin-code-changes-anyway
Alyssa Hertig (2017). Why are miners involved in Bitcoin code changes anyway? Coindesk.
https://www.coindesk.com/miners-involved-bitcoin-code-changes-anyway
Ameer Rosic (2019). What is Blockchain Technology? A Step-by-Step Guide for Beginners. Blockgeeks.
https://www.wsj.com/articles/regulators-are-looking-at-cryptocurrency-1516836363 Ana Alexandre (2018). New study says 80 percent of ICOs conducted in 2017 were scams. Cointelegraph.
https://cointelegraph.com/news/new-study-says-80-percent-of-icos-conducted-in-2017-were-scams
Anton Mozgovoy (2019). Blockchain for social good. Reviewing top use cases in 2018. Hackernoon
https://hackernoon.com/blockchain-for-social-good-reviewing-top-use-cases-in-2018-85b6b36f4c3d
X Aziz. Public vs. private blockchain: What’s the difference? Master the Crypto
https://masterthecrypto.com/public-vs-private-blockchain-whats-the-difference/
Benjamin Weiser (2015). Ross Ulbricht, creator of Silk Road website, Is sentenced to life in prison. New York Times.
https://www.nytimes.com/2015/05/30/nyregion/ross-ulbricht-creator-of-silk-road-website-is-sentenced-to-life-in-prison.html
BitcoinExchangeGuide - Bitcoin: The Best Cryptocurrency And Most Important Crypto Asset Ever Created
https://bitcoinexchangeguide.com/bitcoin-best-cryptocurrency/
Bryan Smith (2018). How Blockchain can sidestep the ’Tragedy of the Commons’. Coin Insider
https://www.coininsider.com/blockchain-sidesteps-tragedy-commons/
Christian Catalini & Joshua S. Gans (2017). Some Simple Economics of the Blockchain https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2874598
Christina Majaski (2019). Distributed Ledgers. Investopedia https://www.investopedia.com/terms/d/distributed-ledgers.asp
Coinbase, Coin Center, Union Square Ventures & Consensys (2016). A Securities law framework for Blockchain tokens.
https://www.coinbase.com/legal/securities-law-framework.pdf Crypto Beginners Blog – Blockchain explained in 1000 words https://www.cryptobeginners.info/blog/what-is-blockchain/
Daniel Palmer (2019). BIS Chief: Central Banks may issue digital currencies ’Sooner than we think’. Coindesk.
https://www.coindesk.com/central-banks-may-issue-digital-currencies-sooner-than-we-think-bis-chief
David Floyd (2018). $6.3 Billion: 2018 ICO Funding Has Passed 2017’s Total. Coindesk. https://www.coindesk.com/6-3-billion-2018-ico-funding-already-outpaced-2017
Demiro Massessi (2018). Public Vs Private Blockchain In A Nutshell. Medium. https://medium.com/coinmonks/public-vs-private-blockchain-in-a-nutshell-c9fe284fa39f
Digiconomist - Bitcoin Energy Consumption Index https://digiconomist.net/bitcoin-energy-consumption
XI Dirk A. Zetzsche, Ross P. Buckley, Douglas W. Arner & Linus Föhr (2018). The ICO Gold Rush: It's a Scam, It's a Bubble, It's a Super Challenge for Regulators. Harvard International Law Journal, Vol 63, No. 2, 2019.
https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3072298
Dirk Coveliers & Gerd D. Goyvaerts (2018). New reporting obligation for cross-border arrangements – Council Directive approved 25 May 2018 (2018). Tiberghien.
https://www.tiberghien.com/en/1282/new-reporting-obligation-for-cross-border-arrangements-council-directive-approved-25-may-2018
Elliot Hill (2019). What is an Asset-Backed Token? A complete guide to security token assets. Medium.
https://medium.com/ico-launch-malta/what-is-an-asset-backed-token-a-complete-guide-to-security-token-assets-f7a0f111d443
European Central Bank internetsivu: Anti-counterfeiting https://www.ecb.europa.eu/euro/html/counterfeiting.en.html EY (2017). EY Research: Initial coin offerings (ICOs)
https://www.ey.com/Publication/vwLUAssets/ey-research-initial-coin-offerings-icos/$File/ey-research-initial-coin-offerings-icos.pdf
Harsh Agrawal (2019). Bitcoin private keys: Everything you need to know. Coinsutra. https://coinsutra.com/bitcoin-private-key/
Jack Loherty (2013). ’Black Market Bank’ Accused of Laundering $6B in Criminal Proceeds. ABC News.
https://abcnews.go.com/US/black-market-bank-accused-laundering-6b-criminal-proceeds/story?id=19275887
Jay Clayton & J. Christopher Giancarlo (2018). Regulators are looking at Cryptocurrency. Wall Street Journal.
https://www.wsj.com/articles/regulators-are-looking-at-cryptocurrency-1516836363 Jeff Desjardins (2018), Comparing 25 of the biggest cryptocurrencies
https://www.weforum.org/agenda/2018/03/comparing-the-25-most-notable-cryptocurrencies
Jeff John Roberts & Nicolas Rapp (2017). Exclusive: Nearly 4 million Bitcoins lost forever, new study says. Fortune.
https://fortune.com/2017/11/25/lost-bitcoins/
Jesse Lund (2018). Stable coins: Enabling payment on blockchain through alternative digital currencies. IBM Blockchain Blog.
https://www.ibm.com/blogs/blockchain/2018/07/stable-coins-enabling-payments-on-blockchain-through-alternative-digital-currencies/
XII Jon Martindale (2019). What is a Blockchain? Digital Trends.
https://www.digitaltrends.com/computing/what-is-a-blockchain/
Jonathan Rohr & Aaron Wright (2018). Blockchain-Based Token Sales, Initial Coin Offerings, and the Democratization of Public Capital Markets. Cardozo legal studies research paper No. 527
https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3048104
Jose Maria Macedo (2018). Token valuation: The misunderstood importance of token economics. Medium.
https://medium.com/amazix/token-valuation-the-misunderstood-importance-of-token-economics-ca5e4e004cad
Jurgen Krais (2018). EU: 5th Anti-Money Laundering Directive published. Global Compliance News.
https://globalcompliancenews.com/eu-5th-anti-money-laundering-directive-published-20180716/
Justin Norrie & Asher Moses (2011). Drugs bought with virtual cash. The Sydney Morning Herald.
https://www.smh.com.au/technology/drugs-bought-with-virtual-cash-20110611-1fy0a.html
Kielitoimiston sanakirja (2018). Kotimaisten kielten keskus https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
KPMG – Kiran Nagaraj, Constance Hunter & Judd Caplain (2018). Institutionalization of cryptoassets.
https://assets.kpmg/content/dam/kpmg/us/pdf/2018/11/institutionalization-cryptoassets.pdf
Lauren French (2013). Bitcoin: Tax haven of the future
https://www.politico.com/story/2013/08/bitcoin-tax-haven-095420
Laurent Godts (2018). Initial Coin Offerings – Legal qualification and regulatory challenges. Laga.
https://www.slideshare.net/fintechbelgium/fintech-belgium-meetup-on-icos-080318-laurent-godts
Ledra Capital - Bitcoin Series 24: The Mega-Master Blockchain List
http://ledracapital.com/blog/2014/3/11/bitcoin-series-24-the-mega-master-blockchain-list
Luke Fortney (2019). Blockchain Explained
XIII Manuel Martin (2018). Reinvent scientific publishing with blockchain technology. Statnews
https://www.statnews.com/2018/12/21/reinvent-scientific-publishing-blockchain/ Matthew Yamamoto (2019). Stacks: The $260M utility token built on a network with less than 10,000 verified users. Theblockcrypto.
https://www.theblockcrypto.com/2019/07/15/stacks-the-260m-utility-token-built-on-a-network-with-less-than-10000-verified-users/
Nolan Bauerle. What Are the Applications and Use Cases of Blockchains? COINDESK https://www.coindesk.com/information/applications-use-cases-blockchains/
Nordic Law (2019). Laki virtuaalivaluutan tarjoajista astui voimaan 1.5.2019. https://nordiclaw.fi/laki-virtuaalivaluutan-tarjoajista-astui-voimaan-1-5-2019/
Olga Kharif (2018). Crypto Whales Own Almost Half of the Tokens From the Biggest Ever ICO. Bloomberg.
https://www.bloomberg.com/news/articles/2018-06-05/crypto-whales-own-almost-half-of-tokens-from-biggest-ever-ico
Oliver Benin. The difference between Blockchain & Distributed Ledger Technology. Tradeix
https://tradeix.com/distributed-ledger-technology/
Phil Spiegel (2011). Digitizing your information assets. LAC Group. https://lac-group.com/digitizing-assets/
Philipp Hacker & Chris Thomale (2017). Crypto-Securities Regulation: ICOs, Token Sales and Cryptocurrencies under EU Financial Law.
https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3075820
Rachel Botsman (2017). How the Blockchain is redefining trust. Wired. https://www.wired.com/story/how-the-blockchain-is-redefining-trust/
Rebecca M. Bratspies (2018). Cryptocurrency and the Myth of the Trustless Transaction. City University of New York - School of Law.
https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3141605
Rob Marvin (2017). Blockchain: The invisible technology that’s changing the World https://uk.pcmag.com/features/87703/blockchain-the-invisible-technology-thats-changing-the-world
Sakari Puisto (2019). Virtuaalivaluuttojen laki on menossa pahasti pieleen. Uusi Suomi puheenvuoro.
http://sakaripuisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268455-virtuaalivaluuttojen-laki-on-menossa-pahasti-pieleen
XIV Sean Williams (2018). 20 Real-World Uses for Blockchain Technology. The Motley Fool.
https://www.fool.com/investing/2018/04/11/20-real-world-uses-for-blockchain-technology.aspx
Shaanan Cohney, David A. Hoffman, Jeremy Sklaroff & David A. Wishnick (2019). Coin-Operated Capitalism. University of Pennsylvania, Institute for Law & Econ Research Paper No. 18-37.
https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3215345
Shobhit Seth (2018). Explaining the Crypto in Cryptocurrency. Investopedia. https://www.investopedia.com/tech/explaining-crypto-cryptocurrency/ Simont Braun (2018), AMLD5 and Cryptocurrencies
https://www.lexology.com/library/detail.aspx?g=35d0bed0-2fb0-41a0-9f07-31ebcf6a95e0
Sjoerd van der Hoorn (2018). Alternative solutions to the double-spending problem. Medium.
https://medium.com/coinmonks/double-spending-problem-3b7c2654229b
Srishti (2017). Uses of Blockchain Technology: Top 7 Industrial Cases. Engineering. https://engineering.eckovation.com/uses-of-blockchain-technology/
Stephen O’Neal (2019). Diamonds are a Blockchains best friend: How DLT helps tracking gems and prevents fraud. Cointelegraph.
https://cointelegraph.com/news/diamonds-are-blockchains-best-friend-how-dlt-helps-tracking-gems-and-prevents-fraud
Steven Norton (2016). CIO Explainer: What Is Blockchain? The Wall Street Journal https://blogs.wsj.com/cio/2016/02/02/cio-explainer-what-is-blockchain/
Stuart Haber & W. Scott Stornetta (1991). How to Time-Stamp a Digital Document https://www.anf.es/pdf/Haber_Stornetta.pdf
Suomen Pankin internetsivu: Sähköiset maksutavat
https://www.suomenpankki.fi/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/ Team Luno (2019). An overdue critique of utility tokens. Medium.
https://medium.com/luno-money/an-overdue-critique-of-utility-tokens-975a340722 The Economist (2015). The Trust Machine.
https://www.economist.com/leaders/2015/10/31/the-trust-machine?AID=11873477&PID=2942700
Tim Alper (2018). S Korea: Political parties turn to Blockchain. Cryptonews. https://cryptonews.com/news/s-korea-political-parties-turn-to-blockchain-2489.htm
XV Tissa Riani. Blockchain for social impact in aid and development. Humanitarian
Advisory Group.
https://humanitarianadvisorygroup.org/blockchain-for-social-impact-in-aid-and-development/
Top 100 Cryptocurrencies by Market Capitalization https://coinmarketcap.com/
Travis Korte (2014). Supercomputing vs. Distributed Computing: A Government Primer. Center for Data Innovation.
https://www.datainnovation.org/2014/01/supercomputing-vs-distributed-computing-a-government-primer/
Tuomas Niskakangas (2019). Virtuaalivaluuttojen tarjoajat pakotetaan rekisteröitymään Suomessa. Helsingin Sanomat.
https://www.hs.fi/talous/art-2000006106309.html
Whitfield Diffie & Martin E. Hellman (1976). New Directions in Cryptography. IEEE Transactions in Information Theory, Vol. IT-22
https://ee.stanford.edu/~hellman/publications/24.pdf
William Hinman (2018). Digital Asset Transactions: When Howey met Gary (Plastic). Remarks at the Yahoo Finance All Markets Summit: Crypto.
XVI
LYHENTEET
AMLD 4 - Fourth Anti-Money Laundering Directive AMLD5 - Fifth Anti-Money Laundering Directive BIS - Bank for International Settlements
BTC - Bitcoin
CPMI - Committee on Payments and Market Infrastructures DLT - Distributed Ledger Technology
DoJ - Department of Justice DoT - Department of Treasury EBA - European Banking Authority ECB - European Central Bank
EIOPA - European Insurance and Occupational Pensions Authority ESMA - European Securities and Markets Authority
ETH - Ether
EU - European Union
FATF - Financial Action Task Force FIU - Financial Intelligence Unit HE - Hallituksen Esitys
ICO - Initial Coin Offering
IMF - International Monetary Fund IPO - Initial Public Offering ITO - Initial Token Offering MTF - Multilateral Trading Facility OTF - Organised Trading Facility
P2P - Peer to Peer
PoS - Proof of Stake PoW - Proof of Work
PSD2 - Second revision of the Directive on Payment Services SEC - U.S. Securities Exchange Commission
1
1 - JOHDANTO
We should think about the blockchain as another class of thing like the Internet – a comprehensive information technology with tiered technical levels and multiple classes of application for any form of asset registry, inventory, and exchange, including every area of finance, economics, and money; hard assets (physical property, homes, cars); and intangible assets (votes, ideas, reputation, intention, health data, information, etc.). But the blockchain concept is even more; it is a new organizing paradigm for the discovery, valuation, and transfer of all quanta (discrete units) of anything, and potentially for the coordination of all human activity at a much larger scale than has been possible before.1
- Melanie Swan
Ylläoleva kappale antaa näkymän valoisaan ja jopa utopistiseen tulevaisuuteen; missä periaatteessa mikä tahansa laskettava yksikkö tai kappale on digitaalisesti käsiteltävissä ja missä ihmiskunta pystyy organisoimaan kaikkea toimintaansa nykyistä tehokkaammin ja entistä suuremmassa mittakaavassa. Tämän tulevaisuuden ytimessä on lohkoketjuteknologia sekä sen tuomat uudet mahdollisuudet, joista viimevuosina kenties eniten puhetta on herättänyt ja medianäkyvyyttä saanut; virtuaalivaluutat 2
. Virtuaalivaluutat yhdistetään usein lohkoketjuihin synonyymeinä mutta ne ovat kuitenkin vain yksittäinen lohkoketjuteknologian käyttökohde (joskin merkittävä sellainen).
Lohkoketjuteknologia on kattotermi uudenlaiselle teknologialle3, jonka puitteissa tietoa voidaan käsitellä tavalla, joka ei aiemmin ole ollut mahdollista4
. Lohkoketjuteknologian myötä on syntynyt uudenlainen varallisuusluokka; virtuaalivaluutat5
. Näiden lisäksi teknologian kehittyessä virtuaalivaluuttojen rinnalle on kasvanut suuri määrä erilaisia lohkoketjuteknologiaan perustuvia instrumentteja6
, jotka muistuttavat virtuaalivaluuttoja,
1
Swan 2016 s. vii 2
Desjardins 2018, Comparing 25 of the biggest cryptocurrencies 3
Marvin 2017, Blockchain: The invisible technology that’s changing the world 4 Laurence 2017. s. 9 5 Gerard 2017. s. 91 6 KPMG 2018. Institutionalization of cryptoassets
2 mutta jotka toteuttavat erilaisia funktioita esimerkiksi mahdollistamalla sähköisen äänestämisen, jakamalla laskennallisia resursseja käyttäjien kesken tai oikeuttamalla jonkin tietyn palvelun käyttöön. Näistä voidaan puhua virtuaalivaluuttojen laajempana muotona virtuaalivaroina.7
Tässä lopputyössä käsittelen ensin lyhyesti lohkoketjuteknologian toimintaa, jotta lukija saa ymmärryksen siitä miksi virtuaalivaluutat ovat mahdollisia vasta nyt. Sen jälkeen käsittelen virtuaalivaluuttoja ja näiden ominaisuuksia, sekä pohdin lainsäädännössä olevaa virtuaalivaluutan määritelmän toimivuutta käytännön kannalta. Virtuaalivaluuttojen jälkeen käsittelen virtuaalivaluuttojen ulkopuolelle jääviä digitaalisia omaisuuseriä eli virtuaalivaroja (eng. token), jotka toimivat virtuaalivaluuttojen tavalla lohkoketjuissa, mutta joiden käyttötarkoitus ei ole toimia valuuttana vaan jotka liittyvät esimerkiksi tietyn omaisuuden käyttöoikeuteen tai yksittäisiin hyödykkeisiin. Lopuksi esitys keskittyy käsittelemään kehittyvää oikeudellista viitekehystä näiden ilmiöiden sääntelemiseksi sekä suomalaisen lain virtuaalivaluutan tarjoajista pääkohtia.
1.1 - Aiheen esittely
Lohkoketjuteknologian kehittämisen jälkeen sen pohjalle rakennetut virtuaalivaluutat ovat kasvaneet merkittäväksi ilmiöksi ja lainsäätäjät ympäri maailmaa ovat alkaneet reagoida tilanteeseen 8
. EU:ssa on alettu enenevissä määrin keskustella virtuaalivaluuttojen sääntelystä keinona estää muun muassa niiden avulla tehtävää rahanpesua, terrorismin rahoittamista tai veronkiertoa.9
Tässä yhteydessä vuonna 2018 EU:n ns: viidenteen rahanpesudirektiiviin (EU 2018/843) (5th AMLD) sisällytettiin virtuaalivaluutan määritelmä, jonka puitteissa ilmiötä voidaan lähteä sääntelemään sekä kytkeä nämä instrumentit jo olemassa olevaan oikeudelliseen viitekehykseen.
7
FATF (2019). Guidance for a risk based approach. Virtual assets and virtual asset service providers. s. 4 8
Clayton & Giancarlo 2018. Regulators are looking at cryptocurrency 9
European Parliament (2018). Cryptocurrencies and Blockchain - Legal context and implications for financial crime, money laundering and tax evasion.
3 Suomi implementoi rahanpesudirektiivin määritelmät ja velvoitteet toukokuussa 2019 voimaan tulleeseen uuteen lakiin virtuaalivaluuttojen tarjoajista. Virtuaalivaluutan määritelmä on otettu rahanpesudirektiivistä lakiin sellaisenaan, minkä lisäksi laissa säädetään useita velvoitteita, jotka koskevat virtuaalivaluuttojen liikkeellelaskijoita sekä muita alan toimijoita. Määritelmien laajuus voi johtaa tilanteeseen missä lohkoketjuteknologiaa eri tavoin hyödyntävät yritykset luokitellaan helposti virtuaalivaluuttojen liikkeellelaskijoiksi, millä saattaa olla huomattavia oikeudellisia seurauksia näille toimijoille ja mikä saattaa johtaa Suomen lohkoketju- ja virtuaalivaluutta-alan kehityksen hidastumiseen. Tällä saattaa olla myös vaikutuksia uusien markkinoiden kehitykselle.
Suomessa on maailmanluokan osaamista monilla lohkoketjuteknologiaan liitännäisillä aloilla ja lohkoketjuteknologian avulla meillä on mahdollisuus synnyttää uutta talouskasvua, luoda uusia työpaikkoja, profiloitua maailmalla tämän alan johtavana kehittäjämaana sekä yleisesti ottaen luoda nykyisiin digitaalisiin valuutta- ja arvojärjestelmiin verrattuna parempia järjestelmiä. Lohkoketjuteknologiassa on valtava potentiaali ja olisi suuri virhe jättää se hyödyntämättä vain liian tiukan sääntelyn takia.
Tässä lopputyössä käsittelenkin lohkoketjuteknologiaa uudenlaisten taloudellisten instrumenttien mahdollistajana, virtuaalivaluuttoja yleisempänä ilmiönä sekä potentiaalisena työkaluna rikollisessa toiminnassa kuten rahanpesussa ja terrorismin rahoittamisessa. Virtuaalivaluuttojen lisäksi käsittelen niihin olennaisesti liittyvää mutta toistaiseksi lainsäätäjän sivuuttamaa virtuaalivarojen käsitettä sekä niiden suhdetta olemassa olevaan lainsäädäntöön. Lopuksi käsittelen Lakia virtuaalivaluuttojen tarjoajista pääkohdittain ja pyrin selventämään niiden vaikutuksia eri virtuaalivaluutta-alan toimijoille.
Näin ollen tämän maisterityön varsinainen pääaihe ja tutkimuskysymys voitaisiin tiivistää kutakuinkin seuraavantyyppiseen lauseeseen:
Minkälainen oikeudellinen asema virtuaalivaluutoilla ja virtuaalivaroilla on Euroopan Unionin ja Suomen lainsäädännössä?
4 Tämän pääkysymyksen ohessa tulen käsittelemään myös seuraavaa kysymystä:
Minkälaisia velvoitteita ja vaikutuksia Laki virtuaalivaluutan tarjoajista synnyttää?
1.2 - Tutkimusmetodi
Metodi: järjestelmällinen, suunnitelmallinen menettelytapa, menetelmä. Analyyttinen, vertaileva metodi. Rikostutkimuksen metodit. Opetus-, esitysmetodi. Käyttää, soveltaa jotakin metodia.10
Sanalla ”metodi” viitataan ylläolevan sanakirjamääritelmän mukaisesti johonkin, yleensä tieteelliseen, menetelmään jonkin asian ratkaisemiseksi. Filosofisessa kielenkäytössä metodilla tarkoitetaan tieteellisesti pätevää menettelytapaa jonkin filosofisen ongelman ratkaisemiseksi tai selventämiseksi. Oppi menetelmästä eli metodologia on perinteinen filosofian osa-alue.11
Tutkimusmetodi muodostaa aiheen tutkijan työmenetelmän, jonka avulla vanhtaa tietoa jalostamalla voidaan johtaa uutta, kehittyneempää tietoa jostakin aiheesta. Metodi voidaan tietyssä mielessä nähdä eräänlaisena tietotyöläisen työkaluna tai tutkimuksen mahdollistavana välineenä; menetelmänä eli metodina. Metodia hyödyntäen haetaan järjestelmällisellä tavalla, systemaattisesti, tietoa ja sillä perustellaan hankitun tiedon merkitys kyseessä olevalle tutkimukselle.12
Metodilla voitaisiinkin sanoa viitattavan siihen tutkijan työtapaan, jolla hän hankkii informaatiota aiheestaan, vertaa hankittua dataa keskenään, arvioi sen luotettavuutta ja käytettävyyttä tutkimuksessa ja lopulta sisällyttää sen osaksi loogista päättelyketjua, jonka tavoitteena on ymmärtää jotain uutta maailmasta. Käsitteenä metodi on kuitenkin laaja ja epämääräinen. Metodin sijaan voisimmekin oikeastaan puhua lähestymistavasta tai tutkimusotteesta.13
Oikeustieteellisessä tutkimuksessa tarkastelun kohteena on usein
10 Kielitoimiston sanakirja: metodi
11 Keinänen & Vadén 2011. Filosofian haasteet 12 Häyhä 1997 s. 24.
5 lain sisältö mutta metodin avulla lakia voidaan tarkastella myös osana abstraktimpaa, koko yhteiskunnan toiminnan määrittävää konstruktiota. Urpo Kangas toteaakin, että ”metodi on tapa ajatella yhteiskunnasta ja oikeudesta.”14 Se siis auttaa tutkijaa kehittämään omaa tapaansa ajatella yhteiskunnasta ja sen pohjana olevasta oikeudellisesta järjestelmästä.
Tässä tutkimuksessa käytän aiheen käsittelyyn ja tiedon tuottamiseen lähtökohtaisesti oikeusdogmaattista metodia, jonka puitteissa selvitetään voimassa olevaa oikeustilaa, tutkitaan sääntelyä ja tarkastellaan mikä on aihetta koskevaa tämänhetkistä voimassaolevaa oikeutta sekä mikä merkitys laeista tai muista oikeuslähteistä löytyvällä informaatiolla on.15 Tällä metodilla pyrin selvittämään minkälainen oikeudellinen viitekehys virtuaalivaluuttoihin liittyen on kehitteillä tai jo olemassa, minkälaiseen ajatteluun se perustuu, miten sitä toteutetaan käytännössä ja miten se vaikuttaa tälläkin hetkellä kehittyviin virtuaalivaluuttojen markkinoihin Suomessa. Koska virtuaalivaluutat ovat ilmiönä niin uusi, uskon, että aiheen ymmärtämisellä niin teknologisessa kuin oikeudellisessa mielessä voimme kehittää kyseistä alaa suuntaan, jolla on positiivisia vaikutuksia niin yksilö kuin yhteiskunnallisellakin tasolla. Tällöin katson metodin todellisen hyödyntämisen tapahtuvan.
14
Kangas 1997 s. 91. 15
6
2 - LOHKOKETJU LÄHTÖKOHTANA
Tämän lopputyön aiheen kannalta lohkoketjuteknologian lyhyt esittely on välttämätöntä sillä kyseinen teknologia on virtuaalivaluuttojen ja digitaalisten omaisuuserien kuten virtuaalivarojen ytimessä. Lohkoketjuteknologian tekninen toiminta ei ole kuitenkaan aiheen ydinkysymys joten se esitellään siinä laajuudessa, että aiheeseen perehtymätönkin lukija saa riittävät ja kaikkein olennaisimmat tiedot voidakseen ymmärtää aihetta laajemmin. Tarkempi teknologinen perusta jätetäänkin vaille suurempaa huomiota, sillä sen ymmärtäminen ei ole aiheen kannalta välttämätöntä eikä tämän lopputyön laajuuden kannalta järkevää.
Lohkoketjut teknologisena ilmiönä kytkeytyvät moniin yhteiskunnan ja tieteen osa-alueisiin.16
Niiden kokonaisvaltainen ymmärtäminen vaatisi ymmärrystä muun muassa yhteiskuntatieteestä, taloustieteestä, tietojenkäsittelytieteistä, kryptografiasta, peliteoriasta, sopimusteoriasta, verkkoteoriasta, sosiologiasta, juridiikasta sekä monista muista tieteistä tai aloista17
. Aiheen suuren laajuuden ja monien liitännäisyyksien vuoksi pyrin tämän esityksen puitteissa tarjoamaan lukijalle lyhyen mutta olennaiset tiedot sisältävän katsauksen lohkoketjuteknologiasta sen perusperiaatteiden ja toimintatapojen kautta. Tästä lähtökohdasta lohkoketjuteknologian suhdetta virtuaalivaluuttoihin ja edelleen digitaalisiin omaisuuseriin kuten erilaisiin virtuaalivaroihin on helpompi lähestyä.
2.1 - Lohkoketjuteknologian yleiskuvaus
Vaikka lohkoketjuteknologiaa on varsinaisesti käytetty vasta vuosikymmenen ajan, sen juurien voidaan nähdä ulottuvan paljon aikaisempaan aikaan. Jo vuonna 1976 Whitfield Diffie ja Martin E. Hellman julkaisivat kirjoituksen ”New Directions in Cryptography”, jossa he käsittelivät ideaa yhteisesti jaetusta tilikirjasta, mikä lohkoketju käytännössä on. Myöhemmin, vuonna 1990 Stuart Haber ja W. Scott Stornetta julkaisivat18
tekstin: ”How to Time-Stamp a Digital Document”, jonka puitteissa käsiteltiin sitä miten digitaalisia 16 Swan 2015. s. viii 17 Johansson et al. 2019. s. 31 18
7 tiedostoja voitaisiin aikamerkitä niin, että tiedostoista kävisi ilmi milloin ne on luotu tai niitä on muutettu. 19
Tällainen digitaalisten tiedostojen aikamerkintä on niinikään olennaisessa roolissa lohkoketjuteknologian osalta. Parin vuosikymmenen jälkeen ja tehokkaiden modernien tietokoneiden sekä kryptovaluutan ovelan sovelluksen myötä näitä ideoita alettiin hyödyntää käytännössä.20
Modernin lohkoketjuteknologian voidaan sanoa saaneen lähtölaukauksensa vuonna 2008, kun Satoshi Nakamoto nimimerkillä toiminut henkilö tai ryhmä henkilöitä julkaisi eräällä internetin keskustelupalstalla ”Bitcoin: A peer-to-peer Electronic Cash System” -nimisen julkaisun teknisestä järjestelmästä, joka mahdollistaisi käyttäjien väliset sähköiset arvonsiirrot ilman tarvetta keskitetylle auktoriteetille luottamuksen takaamiseksi21. Sittemmin Bitcoin –järjestelmä on kasvanut maailman tunnetuimmaksi krypto- tai virtuaalivaluutaksi, jonka markkina-arvo kirjoitushetkellä 19.8.2019 on lähes 190 miljardia yhdysvaltain dollaria.22
Tällä hetkellä Bitcoin –virtuaalivaluutta on joidenkin lähteiden mukaan kaikkein merkittävin yksittäinen virtuaalivaluutta23
, jota käsitellään tarkemmin virtuaalivaluuttoja käsittelevässä jaksossa 3. Bitcoin –järjestelmän voidaan nähdä olevan ensimmäinen varsinainen lohkoketju24
, jonka luoman perustuksen päälle kaikki muut järjestelmät ovat sittemmin alkaneet kehittyä. Tässä mielessä Bitcoinin merkittävyys sekä lohkoketjuteknologiana, että virtuaalivaluuttana on merkittävä. Ennen varsinaista lohkoketjun määrittelyä on syytä erottaa toisistaan Hajautetun Tilikirjan Teknologiat (Distributed Ledger Technologies, DLT) ja Lohkoketjuteknologia, sillä näiden teknologioiden luokittelussa lohkoketjun voidaan katsoa olevan alatyyppi hajautetusta tilikirjasta.
19
Haber & Stornetta 1991. How to Time-Stamp a Digital Document 20 Jon Martindale 2019. What is a blockchain?
21
Tapscott & Tapscott 2016 s. 5 22
www.coinmarketcap.com 23
Bitcoin Exchange Guide 2018. Bitcoin: The Best Cryptocurrency And Most Important Crypto Asset Ever Created
24
8
2.1.1 Hajautetut tilikirjat ja lohkoketju
Hajautettu tilikirja on tietokanta, joka on olemassa samaan aikaan useissa eri paikoissa tai useiden osallistujien kesken25
. Vertailun vuoksi, useimmat organisaatiot käyttävät keskitettyjä tietokantoja, jotka sijaitsevat tietyissä yleensä kiinteissä paikoissa. Keskitetyn tietokannan yksi suurimpia tietoturvauhkia onkin nimenomaan se, että tieto on säilötty yhteen paikkaan, jolloin mahdollisten hyökkääjien ei tarvitse kuin kohdistaa hyökkäyksensä tätä yhtä kohdetta vastaan. Sitä vastoin hajautetun tilikirjan tarkoituksena poistaa tarve keskitetylle auktoriteetille26
tai välikädelle, joka prosessoi, varmistaa tai todentaa tapahtumia. Koska hajautetun tilikirjan tiedot ovat jaettu verkon osapuolten kesken, poistaa tämä yhden keskitetyn hyökkäyspisteen olemassaolon ja verkon turvallisuus erilaisia hyökkäyksi vastaan kasvaa suuresti.2728
Hajautettuja tilikirjoja käytetään transaktioiden tai muunlaisten datan vaihtotapahtumien prosessointiin, varmistukseen ja todentamiseen useiden osapuolten (kuten yritysten) kesken.29
Tyypillisesti tiedot tallennetaan tilikirjaan vasta kun kaikki osapuolet ovat päässeet yhteisymmärrykseen tapahtumista, jonka jälkeen tapahtumat aikamerkitään ja
25
Majaski 2019. Distributed Ledgers. 26
Drescher 2017. s. 13 27
Ibid. s. 12 28
Tapscott & Tapscott 2016. s. 33 29
Dhillon, Metcalf & Hooper 2017. s. 15
Kuva 1: Havainnekuva keskitetystä ja hajautetusta arkkitehtuurista. Lähde: Google kuvahaku
9 niille annetaan uniikki kryptografinen tunniste (tiiviste/allekirjoitus). Kaikki hajautetun tilikirjan osapuolet voivat nähdä kaikki tallenteet ja niiden oikean järjestyksen. Järjestelmästä riippuen osapuolet eivät voi kuitenkaan nähdä tapahtumien tai transaktioiden varsinaista sisältöä vaan ainoastaan sen, että jokin tietty transaktio tiettyjen (yleensä anonyymien tai pseudonyymien) osapuolten välillä on tapahtunut.30
Tämä teknologia tarjoaa varmistettavan ja tarkastettavan historian kaikista tilikirjaan tallennetuista tapahtumista, merkinnöistä tai tiedoista.31
Lohkoketju toimii samoin kuin yllä kuvattu hajautettu tilikirja mutta siitä poiketen se sisältää tiettyjä eroavaisuuksia. Kuten hajautettu tilikirja, lohkoketju on lyhyesti kuvattuna internetin välityksellä jaettu, muuttamaton ja kronologisesti etenevä lista transaktioista tai tapahtumista. 32
Lohkoketjuteknologian avulla voidaan luoda digitaalinen tallenne erilaisista transaktioista tai tapahtumista ja jakaa se identtisen sisältöisenä usean osapuolen kesken maailmanlaajuisesti. Lohkoketjut käyttävät kehittynyttä kryptografiaa mahdollistaakseen sen, että jokainen lohkoketjun osapuoli voi tehdä tilikirjaan merkintöjä luotettavalla tavalla ilman tarvetta keskitetylle hallinnoijalle.33
Toisin sanoen lohkoketju antaa taloudellisista toimijoista muodostuvan hajautetun verkoston olla yhtä mieltä, säännöllisin väliajoin, jaetun tiedon todellisesta tilasta. 34
Erona hajautettuihin tilikirjoihin lohkoketjussa tietojen tallentamisessa käytetään lohkoja, jotka edustavat tiettyä määrää transaktiomerkintöjä tai muita tapahtumia, joita käyttäjät lähettävät järjestelmään kirjattavaksi. Järjestelmän koodi määrää kuinka paljon tietoa tai merkintöjä yksittäiseen lohkoon mahtuu ja kun lohko on täynnä, sen sisältämät tiedot salataan käyttämällä kryptografisia menetelmiä ja lohkoketjua ylläpitävät tietokoneet laskevat lohkolle niin sanotun ”tiivisteen”, joka toimii kunkin lohkon uniikkina tunnisteena.35 Jokaisen lohkon tulee viitata edeltävän lohkon tiivisteeseen ollakseen hyväksyttävä. Tämä menetelmä aikamerkitsee pysyvästi ja säilyttää erilaisia arvon
30
Rosic 2019. What is Blockchain Technology? 31
Oliver Benin. The difference between Blockchain & Distributed Ledger Technology 32
Tapscott & Tapscott 2016 s. 7 33
Steven Norton, CIO Explainer: What Is Blockchain? 34
Catalini & Gans – Some Simple Economics of the Blockchain 35
10 vaihtoja, estäen kenenkään muuttamasta tilikirjan merkintöjä, kun ne on kerran kirjattu järjestelmään.36
Kuva 2: Havainnekuva lohkoketjusta. Lähde: Crypto Beginners Blog
Kun jokainen lohko liitetään sitä edeltäneeseen lohkoon näiden tiivisteiden avulla kaikki lohkot ovat yhteydessä toisiinsa muodostaen ajassa eteenpäin kulkevan lohkojen ketjun eli lohkoketjun37
. Koko lohkoketju eli kaikki lohkot ja niiden sisältämät tiedot säilytetään suuressa, usean tietokoneen muodostamassa verkossa tarkoittaen sitä, että kenelläkään yksittäisellä toimijalla ei ole suoraa kontrollia sen tapahtumahistoriaan. Tämä on lohkoketjun suhteen olennaista, koska näin varmistetaan kaikki tapahtuneet transaktiot ja se, ettei kukaan voi muuttaa kerran kirjattuja tietoja.38
Se tekee lohkoketjusta ”julkisen tilikirjan”, jota ei käytännössä voida manipuloida, antaen sille sellaisen suojauksen tason, joka ei ole mahdollinen perusmuotoisissa keskitetyissä tietokannoissa.
Vaikka lohkoketjuteknologia on abstrakti ja teknologisesti tarkasteltuna monimutkainen käsite, sen perusidea ei ole kovinkaan vaikeasti hahmotettavissa. Käytännössä kyseessä on tietokanta39
, jonka oikeellisuuden takaa laajaa yhteisö keskitetyn hallinnoijan tai auktoriteetin sijaan. Se on kokoelma erilaista tietoa kuten transaktiomerkintöjä, joita merkitään ja varmistetaan laajan yleisön toimesta sen sijaan, että näitä tehtäviä hoitaisi
36
Tapscott & Tapscott 2016 s. 7 37
Ibid. 38
Crypto Beginners Blog. Blockchain explained in 1000 words 39
11 jokin yksittäinen toimija, kuten pankki tai valtio, jotka todennäköisesti ylläpitäisivät tietoja keskitetyillä palvelimilla. Fyysistä paperilla toimivaa tietokantaa ei koskaan voitaisi halinnoida kymmenien tuhansien osapuolten kesken ja tässä tietokoneet ja internet astuvat kuvaan.
2.1.2 - Julkiset lohkoketjut
Lähtökohtaisesti julkiset lohkoketjut kaikille käyttäjille avoimia järjestelmiä, joihin periaatteessa kuka vaan voi liittyä ja ottaa osaa järjestelmän toimintaan.40
Niiden toiminta perustuu usein avoimeen lähdekoodiin tarkoittaen sitä, että järjestelmän koodi on julkisesti nähtävissä niin, että kenellä tahansa on mahdollisuus tarkastella järjestelmän toimintaperusteita ja varmistua siitä, ettei järjestelmän puitteissa voida tehdä petollisia toimia.41
Toisin sanoen julkinen lähdekoodi on takuu siitä, että järjestelmä toimii tasan tarkkaan niin kuin sen koodi määrää ja koska kuka tahansa voi tarkastella tuota koodia, järjestelmä on julkisesti luotettava. Julkinen luotettavuus tässä yhteydessä tarkoittaa myös sitä, että kuka tahansa voi tarkastella lohkoketjun sisältämiä merkintöjä milloin tahansa. Lohkoketjun sisältämät transaktiot ja muu tieto on hajautettu ylläpitäjien tietokoneille ympäri maailmaa eikä järjestelmää tällöin hallitse kukaan yksittäinen toimija.42
Julkiset lohkoketjut ovat usein maailmanlaajuisesti hajautettuja, sillä niitä ylläpidetään vapaaehtoisten, järjestelmän käyttöön tarjottujen tietokoneiden ja niiden laskentatehon avulla. Käytännössä kuka tahansa voisi ladata tietokoneelleen julkisen lohkoketjujärjestelmän koodin ja antaa tietokoneensa tuon järjestelmän käyttöön, toisin sanoen perustaa noodin (verkon solmukohdan) tarkoituksenaan kontribuoida järjestelmän toimintaan varmistamalla lohkoketjulla tapahtuvia transaktioita tai muita tapahtumia. Tästä johtuen suurimmat lohkoketjut toimivat tuhansien tietokoneiden yhteisvoimin ja ovat näin ollen erittäin hajautettuja järjestelmäkokonaisuuksia.
40
Aziz. Public vs. private blockchain: What’s the difference? 41
Aahit Gaba 2018. Open source money: Bitcoin, blockchain and free software 42
12 Se mikä tekee tästä vapaaehtoistoiminnasta houkuttelevaa, on järjestelmiin sisäänrakennetut kannustinmekanismit. Niiden avulla noodit hyötyvät verkon ylläpitämisestä siten, että niillä on mahdollisuus ansaita kyseisten lohkoketjuverkkojen sisäistä vaihdantayksikköä tai ”valuuttaa” (kuten Bitcoinia tai Etheriä) aina, kun ne varmistavat transaktioita. Täten niillä on suora taloudellinen intressi pitää verkkoa toiminnassa43
. Nämä kannustinmekanismit erottavat lohkoketjun ylläpitämisen sellaisesta järjestelmien vapaaehtoisesta ylläpidosta, josta ylläpitäjät eivät suoraan hyödy mitään.44 Esimerkiksi Internetissä toimiva, maailmanlaajuisesti tunnettu ja erittäin suosittu tietolähde Wikipedia toimii täysin vapaaehtoisvoimin ja joutuu jatkuvasti keräämään rahoitusta, sillä se ei generoi ylläpitäjilleen minkäänlaista tuottoa esimerkiksi mainostulojen kautta.
Ylläpitäjien lisäksi järjestelmää voi käyttää kuka tahansa ilman, että käyttäjän tarvitsee osallistua sen ylläpitoon. Käyttäjät voivat tällöin vain käyttää lohkoketjujärjestelmän tarjoamaa palvelua tai ominaisuuksia, kuten arvon lähettämistä käyttäjältä A käyttäjälle B. Tällaisten käyttäjien tai osallistujien identiteetit ovat julkisissa järjestelmissä aina salattuja ja heidän identiteettien selvittäminen on erittäin vaikeaa, joskaan ei mahdotonta. Pseudonymisoinnin taso vaihtelee eri järjestelmien välillä ja on olemassa lohkoketjuja, jotka on suunniteltu tarjoamaan lähes täydellistä anonymiteettiä käyttäjilleen. Näiden järjestelmien osalta ongelmaksi muodostuu se, että niiden avulla voidaan potentiaalisesti tehdä rikosoikeudellisesti rangaistavia toimia, kuten osallistua rahanpesuun tai rahoittaa terrorismia ja ne ovatkin saaneet lainsäätäjät ympäri maailmaa pohtimaan, voidaanko tällaisten järjestelmien käyttöä rajoittaa? Muun muassa EU on ottanut asiaan kantaa säätäessään viidettä rahanpesudirektiiviä, jossa lohkoketjujärjestelmien ja niiden avulla toimivien virtuaalivaluuttojen potentiaalia em. toimissa on tarkasteltu. Toisaalta käyttäjien identiteettien suojaaminen on tärkeää monessa mielessä, jolloin kysymykseksi muodostuu se, mikä pseudonymisoinnin tai anonymisoinnin taso on riittävää ja tarvittavaa identiteetin suojaamiseksi, mutta missä menee se raja, jossa identiteetin
43
Johansson et. al. 2019 s. 76 44
13 suojaaminen on ristiriidassa rikollisten toimien kuten rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä.
Julkisissa lohkoketjuissa kaikki tiedot, jotka tallennetaan lohkoihin ovat salattuja, jolloin käyttäjät voivat tarkastella lohkoja, niiden sisältämiä tietoja ja niistä tehtyjä aikamerkintöjä, mutta eivät voi nähdä esimerkiksi kuka on siirtänyt arvoa kenelle tai mitä yksittäisen transaktion sisällä on tapahtunut. Tällöin transaktiot ovat julkisia ja ne voidaan todistaa varmasti tapahtuneen, mutta niiden varsinainen sisältö pysyy ulkopuolisilta piilossa. Tämä saattaa kuitenkin teoriassa esimerkiksi kilpailuoikeudellisia ongelmia mikäli useat yritykset toimivat samassa järjestelmässä ja pystyisivät seuraamaan minkälaisia transaktioita kilpailijat tekevät ja johtaa tästä periaatteessa viattomasta tiedosta kilpailunkieltosääntöjen vastaista tietoa, joka voitaisiin luokitella esimerkiksi sisäpiiritiedoksi.
2.1.3 - Yksityiset lohkoketjut
Toisin kuin julkiset lohkoketjut, niiden yksityiset versiot eivät ole avoimia kaikille, vaan pääsy tällaisiin järjestelmiin vaati yleensä kutsun sekä osallistujan identiteetin varmentamisen. Tämä lähtökohta tekee yksityisistä lohkoketjuista luonteeltaan erilaisia, sillä niihin ei voida liittyä eikä niiden sisältöä voida tarkastella vapaasti kenen toimesta tahansa.45
Yksityiset lohkoketjut tarjoavat liikentoiminnan kannalta helpomman ja oikeudellisesti mutkattomamman tavan hyödyntää lohkoketjuja, koska osallistujat tunnetaan ja oikeuksia nähdä, kirjoittaa tai muutoin käsitellä yksityisen lohkoketjun tietoja voidaan hallinnoida ja rajoittaa.
Yksityisissä lohkoketjuissa yleensä ylläpitäjä tai ylläpitäjät voivat päättää siitä, ketkä saavat osallistua verkkoon ja minkälaisia oikeuksia osallistujille voidaan myöntää. Kun osallistuja on hyväksytty verkon jäseneksi, se voi toteuttaa omaa rooliaan lohkoketjun ylläpitämisessä ja kykenee suorittamaan järjestelmässä määriteltyjä toimenpiteitä.
45
14 Digitaalinen identiteetti, joka on perustavanlaatuinen vaatimus monissa lohkoketjun liiketoiminnallisissa sovelluksissa, kuten toimitus- ja jakeluketjujen hallinnoinnissa tai taloudellisten toimenpiteiden suorittamisessa, on mahdollista toteuttaa, kun kaikki järjestelmän osapuolet ovat alusta lähtien tiedossa ja tunnistettavissa.
Yksityiset lohkoketjut mahdollistavat sen, että ainoastaan yksittäisen transaktion osapuolet voivat nähdä siihen liittyviä tietoja, pitäen kyseiseen transaktioon liittymättömät toimijat pimennossa. Näin estetään tilanne, jossa yritys X voisi seurata yrityksen Y lohkoketjulla tapahtuvaa toimintaa ja/tai maksuliikennettä.
2.2 - Lohkoketjuteknologian laajempi soveltaminen
Lohkoketjuteknologiaa tulisi tarkastella laajemmin, kuin pelkästään hajautettuna tilikirjana tai tietokantana, sillä nämä aspektit edustavat vain kyseisen teknologian tiettyjä osia. Se on sama kuin kuvaisi Internettiä pelkästään tietokoneiden verkkona tai tekstin julkaisualustana. Nämä ovat välttämättömiä mutta eivät riittäviä kuvauksia sillä lohkoketjut liittyvät suurempaan sosioekonomiseen kehitykseen, mikä tekee niistä suurempia kuin vain osiensa summa.46
Taloudellisten transaktioiden osalta lohkoketjuteknologian avulla voidaan vähentää tai jopa poistaa erilaisia välikäsiä ja kolmansia osapuolia, jotka perinteisesti ovat lisänneet transaktioiden suorittamiseen tarvittavia resursseja ja nostaneet kuluja. Nykyisten kaupankäynti- ja maksujärjestelmien parantaminen voisi tuoda mukanaan nopeampaa, läpinäkyvämpää ja varmempaa infrastruktuuria monenlaisten transaktioiden suorittamiseen.47
Ensimmäisenä tässä kehityksessä ovat olleet finanssialan moninaiset toimijat kuten rahalaitokset ja pankit sillä ne näkevät potentiaalia siinä miten nykyisen talousjärjestelmän taustalla toimivia järjestelmiä, joiden avulla toimijat kommunikoivat keskenään vaihtaen tietoa siitä kuka omistaa mitäkin, voidaan päivittää järjestelmillä joiden avulla näiden transaktioiden välivaiheita ja tarkistuksia voidaan poistaa tehden
46
Mougayar 2016 s. xxii 47
15 vaihdannasta virtaviivaisempaa, nopeampaa ja kustannustehokkaampaa. 48
Lisäksi tällaiset lohkoketjuille pohjautuvat järjestelmät voivat tuoda mukanaan paremman turvallisuuden tason, läpinäkyvyyttä ja nopeutta. Varallisuuksien siirrot ja niistä tehtävät merkinnät voitaisiin tallentaa järjestelmiin joissa osapuolilla on parempi kontrolli tietoihin sekä luotto siitä, ettei kerran tehtyjä merkintöjä voida jälkeenpäin muuttaa, vähentäen riskiä petoksista tai muunlaisista väärinkäytöksistä.49
Teknologisessa mielessä lohkoketjuteknologia ja laajemmin hajautetut järjestelmät tuovat parannuksia nykyisiin järjestelmiin muun muassa seuraavasti:
Suurempi laskentateho
Hajautetun järjestelmän laskentateho perustuu kaikkiin järjestelmään kytkeytyneiden tietokoneiden yhteenlaskettuun laskentatehoon. Täten hajautetut tietokoneverkostot omaavat usein enemmän laskentatehoa kuin yksittäiset tietokoneet ja verkoston laskentatehon kasvattaminen onnistuu verrattain helposti nostamalla verkostoon kytkeytyneiden laitteiden määrää.50
Luottamuksen tuottaminen
Lohkoketju antaa ihmisten, joilla ei ole luottamusta toisiinsa, tehdä yhteistyötä keskenänsä ilman, että heidät tarvitsee turvautua neutraaliin ja keskitettyyn auktoriteettiin luottamuksen takaajana. Tämä luottamus syntyy yllä kuvatussa menettelyssä, missä lohkoketjuun sisällytettävät merkinnät kirjataan osaksi ketjua muista merkinnöistä ilman, että niihin voidaan myöhemmin kajota.51
Parantunut toimintavarmuus
Keskitetylle tietoverkkoarkkitehtuurille perustuvat järjestelmät ovat haavoittuvaisia erilaisille hyökkäyksille ja ne altistavat käyttäjänsä myös mahdolliselle sensuurille tai
48 Ibid. s. 69 49 Johansson et al. 2019 s. 45 50
Travis Korte 2014. Supercomputing vs. Distributed Computing: A Government Primer 51
16 väärinkäytöksille52
. Kun kaikki tieto on tallennettu yhdelle palvelimelle se tarjoaa hyökkääjille suhteessa helpon kohteen verrattuna tilanteeseen, jossa data on salattu ja hajautettu suurelle määrälle tietokoneita, joista jokainen sisältää vain osia tuosta kokonaisesta datasta. Keskitetyissä järjestelmissä palvelinta kohdannut ongelma voi kaataa koko palvelun käytön kun taas hajautetussa järjestelmässä yhden tai useammankin tietokoneen toimintahäiriö ei välttämättä aiheuta palvelun käytön kannalta mitään ongelmia, sillä verkon muut koneet toimivat edelleen.
Lohkoketjuteknologian potentiaaliset hyödyt ovat myös laajempia kuin pelkästään taloudellisia tai teknologisia – ne ulottuvat poliittiseen53
, humanitaariseen54
, sosiaaliseen55 ja tieteelliseen56 alueille – ja lohkoketjun teknologista kapasiteettia voidaan hyödyntää jo nyt erilaisten oikean maailman ongelmien ratkaisemiseen57
.
Siinä missä olemme perinteisesti tarvineet keskitettyjä auktoriteetteja luottaaksemme toisiimme ja täyttääksemme esim. erilaisten sopimusten vaatimuksia, lohkoketju antaa meille kyvyn tehdä näin automaattisella ja turvallisella tavalla. Tämä on yksi lohkoketjuteknologian merkittävimpiä innovaatioita ja liittyy olennaisesti siihen miksi tällä teknologialla on niin suuri muutosvoima, kun tätä menetelmää sovelletaan nykyisiin tiedon tallentamis- ja säilytysmenetelmiin. Lisäksi lohkoketjun ominaisuudet mahdollistavat uniikkien ja määrältään rajattujen digitaalisten ”esineiden” luomisen, mikä taasen on synnyttänyt niin sanonut virtuaalivaluutat. Tästä johtuen lohkoketjuteknologiaa voidaan käyttää hyvin monenlaisiin käyttötarkoituksiin.58
Lohkoketjuteknologian tuomia mahdollisuuksia tutkitaan jatkuvasti ja tällä hetkellä konkreettisia sovelluskohteita nähdäänmuun muassa:
52
Casey & Vigna 2018. s. xi 53
Tim Alper 2018. S Korea: Political parties turn to blockchain 54 Tissa Riani - Blockchain for social impact in aid and development 55
Anton Mozgovoy 2019 - Blockchain for social good. Reviewing top use cases in 2018. Katso myös Tapscott & Tapscott 2016 s. 188-191
56
Manuel Martin 2018. Reinvent scientific publishing with blockchain technology. 57
IEEE - 6 Real-World Challenges that Blockchain Technology is Poised to Solve
17 - Taloudellisissa palveluissa ja sijoituspalveluissa (kuten maksujen prosessoinnissa
ja arvon siirroissa; arvopapereiden kaupassa; compliancen varmistamisessa) - Erilaisten toimitus- ja tuotantoketjujen monitoroimisessa sekä tuotteiden
alkuperän seurannassa ja varmistamisessa
- Kyberturvallisuudessa (digitaalisten identiteettien avulla käyttäjien oikeuksien hallinnointi ja käyttäjien tunnistaminen muuttuu huomattavasti tehokkaammaksi, turvallisemmaksi ja monipuolisemmaksi)
- Tekijänoikeuksien ja rojaltien maksamisen yhteydessä - Digitaalisessa äänestämisessä
- Sopimusten tallentamisessa ja niiden sisältämien ehtojen automatisoinnissa - Maa-, kiinteistö- ja erilaisten omaisuusrekisterien kirjauksissa
- Verotuksessa ja verotuksen seurannassa ( ja compliancen varmistamisessa) - Testamenttien tallentamisessa ja perintösuoritusten automatisoinnissa
- Hallinta-, käyttö- ja pääsyoikeuksien hallinnoinnissa (käyttämällä lohkoketjua esimerkiksi antamalla pääsy johonkin tilaan tietyille henkilöille tai oikeus käyttää jotakin esinettä)59
Näiden vaihtelevien käyttötarkoitusten toteuttamiseksi ja niistä saatavien hyötyjen aktualisoimiseksi virtuaalivaluutat sekä erilaiset uniikit digitaaliset ”kappaleet” tai kuten tässä esityksessä myöhemmin tullaan tarkemmin käyttämään termiä ”virtuaalivarat”, ovat kriittisessä ja olennaisessa roolissa sillä niiden hyödyntäminen järjestelmien toiminnassa on usein välttämätöntä. Tästä johtuen on erittäin tärkeää, että nämä käyttötarkoitukset huomioon ottaen lohkoketjuteknologian hyödyntämistä ei rajoiteta lainsäädännöllä, jolla virtuaalivaluutat ja virtuaalivarat luokitellaan saman määritelmän alle. Voidaankin perustellusti sanoa, että lainsäädännöllä on olennainen rooli lohkoketjuteknologian kehityksen kontekstissa. Sääntely voi olla valtiolla kilpailuetu tai sillä voidaan estää innovaatioiden syntymistä sekä uusien markkinoiden luomista.
Niin paljon kuin lohkoketjuteknologia edustaakin uusia mahdollisuuksia vallankumouksellistaa useita oikeudellisia ja liiketoiminnallisia prosesseja, se herättää
59
Sean Williams, 20 Real-World Uses for Blockchain Technology. Katso myös: Nolan Bauerle, What Are the Applications and Use Cases of Blockchains?; Srishti, Uses of Blockchain Technology: Top 7 Industrial Cases; Ledra Capital, Bitcoin series 24: The Mega-Master Blockchain list
