Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista

TARJA PAANANEN

Tilastoja Kaakkois-Suomen

ulkomaalaistaustaisesta

väestöstä ja työnhakijoista

Tilastoja Kaakkois-Suomen

ulkomaalaistaustaisesta väestöstä

ja työnhakijoista

RAPORTTEJA 62 | 2013

TILASTOJA KAAKKOIS-SUOMEN ULKOMAALAISTAUSTAISESTA VÄESTÖSTÄ JA TYÖNHAKIJOISTA

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kansikuva: Joonas Kojo

ISBN 978-952-257-810-5 (PDF)

ISSN 2242-2846

ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu)

URN:ISBN:978-952-257-810-5

Sisältö

1

 

Johdanto ... 3

 

2

 

Kymenlaakso ... 4

 

2.1

 

Ulkomaalaiset Kymenlaaksossa ... 4

 

2.2.

 

Ulkomaalaiset työnhakijat Kymenlaaksossa ... 7

 

3

 

Etelä-Karjala ... 15

 

3.1

 

Ulkomaalaiset Etelä-Karjalassa ... 15

 

3

1 Johdanto

Ulkomailta Suomeen suuntautuva muutto on viime vuosina ollut kasvussa, vaikka muuttoliike ei ole kan-sainvälisesti verrattuna suurta. Maahanmuutto kaksinkertaistui 2000-luvulla. Vuoden 2012 lopussa Suo-messa asui 195 511 ulkomaan kansalaista. Ulkomaalaisia oli 3,6 % koko väestöstä. Osuus on edellisvuo-desta hieman kasvanut, sillä vuoden 2011 lopulla osuus oli 3,4 %. Suurimmat ulkomaan kansalaisten ryh-mät ovat virolaiset (39 763 henkeä eli 0,7 % koko väestöstä) ja venäläiset (30 183 henkeä eli 0,6 % koko väestöstä). Edellisvuoteen verrattuna eniten kasvoi virolaisten määrä.

Maahanmuuttajaväestö keskittyy suuriin kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Kaakkois-Suomessa asui 10 600 ulkomaan kansalaista vuoden 2012 lopussa, mikä oli noin 700 edellisvuotta enem-män. Kymenlaaksossa heistä asui 6 400 henkeä. Lähes puolet eli 48 % Kaakkois-Suomen ulkomaiden kansalaisista on venäläisiä (noin 5 100 henkilöä). Koko Suomessa asuvista Venäjän kansalaisista asuu Kaakkois-Suomessa 17 %.

Ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä on vaikea saada kattavaa ja alueellista tilastotietoa. Etenkin tila-päisestä työvoimasta tiedot ovat puutteellisia ja hajallaan hallinnon rekistereissä. Tilastotiedot voidaan raja-ta kansalaisuuden, syntymämaan, äidinkielen raja-tai näiden yhdistelmien perusteella. Eniten ulkomaalaisia tuottaa syntymämaaluokitus ja vähiten kansalaisuuden mukainen luokittelu.

Tässä raportissa esitetään tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhaki-joista maakunnittain. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan osuudet ovat tietosisällöltään identtiset.

4

2 Kymenlaakso

2.1 Ulkomaalaiset

Kymenlaaksossa

Kymenlaaksossa asui noin 6 400 ulkomaan kansalaista vuoden 2012 lopussa. Vuoteen 1990 verrattuna ulkomaalaisten määrä on kymmenkertaistunut. Kasvuvauhti kiihtyi erityisesti 2000-luvulla. Suhteellisesti ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä on tarkastelujaksolla kasvanut 0,3 prosentista 3,5 prosenttiin. Kas-vu on ollut viime Kas-vuosina Kymenlaaksossa nopeampaa kuin Etelä-Karjalassa.

599 956 1201 1383 1467 1616 1712 1909 2068 2173 2346 2658 2862 3068 3265 3378 359 7 ₄₀₃₀ 4529 5085 5494 5978 6411 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 2.1.1. Ulkomaan kansalaiset Kymenlaaksossa vuosina 1990–2012. Lähde. Tilastokeskus, väestötilastot.

2759 974 343 182 181 146 134 117 106 104 103 85 69 56 55 53

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

Kuva 2.1.2. Ulkomaan kansalaiset Kymenlaaksossa 31.12.2012. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot.

Lähes puolet eli 43 % Kymenlaakson ulkomaiden kansalaisista on venäläisiä (2 759 henkilöä). Toinen suuri (15 %) ulkomaalaisryhmä on virolaiset, joita asuu alueella lähes tuhat. Alueella seuraavaksi suurimpia kan-sallisuusryhmiä ovat somalialaiset, thaimaalaiset ja turkkilaiset. Edellisvuoteen verrattuna ulkomaalaisten määrä kasvoi noin 430:lla (+7,2 %). Vuoden 2012 lopussa Kymenlaaksossa asui 146 Viron, 126 Venäjän ja 78 Somalian kansalaista enemmän kuin vuotta aiemmin.

5

Kuva 2.1.3. Suurimmat vieraskieliset ryhmät Kymenlaaksossa 31.12.2012. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot.

Kymenlaaksossa oli vuoden 2012 lopussa muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä asukkaita noin 8 500 eli selvästi enemmän kuin ulkomaan kansalaisia. Muunkielisistä 52 % (noin 4 400) oli venäjänkielisiä. Toiseksi suurin oli vironkieliset; heitä oli noin 900. Muut kieliryhmät ovat selvästi pienempiä.

Verrattuna vuoteen 2011 vieraskielisten määrä kasvoi 10 % (+746 henkilöä). Eniten kasvoi venäjänkie-listen asukkaiden määrä (+341 henkilöä, 8 %). Seuraavaksi suurimpia ryhmiä olivat vironkieliset (+128 hen-kilöä, 16 %) sekä somalinkieliset (+78 henhen-kilöä, 28 %).

Taulukko 2.1.1. Vieraskieliset ja ulkomaan kansalaiset kunnittain Kymenlaaksossa 31.12.2012. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot.

Väkiluku Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Hamina 21 256 996 4,7 % 706 3,3 % Iitti 6 955 110 1,6 % 85 1,2 % Kotka 54 873 3 947 7,2 % 3 096 5,6 % Kouvola 87 296 2 968 3,4 % 2 176 2,5 % Miehikkälä 2 177 96 4,4 % 74 3,4 % Pyhtää 5 377 138 2,6 % 101 1,9 % Virolahti 3 487 213 6,1 % 173 5,0 % Kymenlaakso 181 421 8 468 4,7 % 6 411 3,5 %

Kunnittain vertailtuna sekä vieraskielisten että ulkomaan kansalaisten suhteellinen osuus on suurin Kotkas-sa ja pienin Iitissä. KotkasKotkas-sa vieraskielisten osuus oli 7,2 ja ulkomaan kanKotkas-salaisten osuus 5,6 % koko väes-töstä – osuudet ovat koko Suomen keskiarvo-osuutta (vieraskieliset 4,9 %, ulkomaan kansalaiset 3,6 %) korkeampia. Myös Virolahdella valtakunnallinen keskiarvo ylittyi. Kouvolassa vieraskielisten osuus oli 3,4 % ja ulkomaan kansalaisten 2,5 %. Edellisvuoteen verrattuna vieraskielisten osuus kasvoi nopeimmin Kotkas-sa (+374 henkilöä) ja KouvolasKotkas-sa (+236 henkilöä). Suhteellinen lisäys oli suurinta Miehikkälässä ja Virolah-della. 4436 919 353 207 207 207 206 179 162 125 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000

6

Kuva 2.1.4. Vieraskielisten kansalaisten jakautuminen ikäluokkiin Kymenlaaksossa 31.12.2012. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot.

Kuvasta 2.1.4. on nähtävissä, että vieraskielisten ikärakenne on selvästi kantaväestöä nuorempi. Lähes puolet vieraskielisistä kuuluu 20–44-vuotiaiden ikäryhmään, kun vastaava osuus kantaväestössä on 26 %. Tilanne on päinvastainen vanhemmissa ikäryhmissä: 50 vuotta täyttäneiden osuus vieraskielisistä on 21 % (kantaväestö 47 %).

Kuva 2.1.5. Vieraskielisten kansalaisten jakautuminen sukupuolen mukaan ikäluokkiin Kymenlaaksossa 31.12.2012. Lähde: Tilastokes-kus, väestötilastot.

Kymenlaakson vieraskielisistä 48 % on miehiä ja 52 % naisia. Miesten suurin ikäryhmä on 30–34-vuotiaat. Siihen kuuluu noin 460 henkeä eli 11 % vieraskielisistä miehistä. Naisten suurin ikäluokka on 35–39-vuotiaat, johon kuuluu niin ikään 11 % (noin 490 henkeä). Naisten ikäjakauma on hieman miesten vastaa-vaa vanhempi. 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 0  ‐ 4 5  ‐ 9 10  ‐ 14 15  ‐ 19 20  ‐ 24 25  ‐ 29 30  ‐ 34 35  ‐ 39 40  ‐ 44 45  ‐ 49 50  ‐ 54 55  ‐ 59 60  ‐ 64 65  ‐ 69 70  ‐ 74 ₇₅ ‐

suomi, ruotsi, saame vieraskieliset   0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 0  ‐ 4 5  ‐ 9 10  ‐ 14 15  ‐ 19 20  ‐ 24 25  ‐ 29 30  ‐ 34 35  ‐ 39 40  ‐ 44 45  ‐ 49 50  ‐ 54 55  ‐ 59 60  ‐ 64 65  ‐ 69 70  ‐ 74 75  ‐ Miehet Naiset

7

2.2.

Ulkomaalaiset työnhakijat Kymenlaaksossa

Taulukko 2.2.1. Ulkomaalaiset työnhakijat (kaikki) Kymenlaaksossa vuosina 2006–2012 (vuosikeskiarvo laskentapäivän mukaan). Läh-de: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto.

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Työnhakijat 1042 1109 1231 1666 1967 2130 2317 Miehet 34 % 34 % 36 % 42 % 43 % 44 % 45 % Naiset 66 % 66 % 64 % 58 % 57 % 56 % 55 % Alle 25-v. 12 % 12 % 11 % 12 % 12 % 13 % 13 % 25-49 v. 68 % 66 % 67 % 68 % 67 % 64 % 64 % yli 50 v. 20 % 22 % 22 % 20 % 21 % 22 % 24 % Työttömänä olleet 44 % 40 % 40 % 44 % 45 % 43 % 44 %

Kymenlaaksossa oli vuonna 2012 noin 2 300 ulkomaalaista työnhakijaa. Työttömiä heistä oli 44 % (koko maa 47 %). Naisten osuus hakijoista oli 55 % (koko maa 54 %). Kymenlaaksossa alle 25-vuotiaiden ulko-maalaisten työttömien ryhmä (13 %) oli prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. Verrattuna koko maahan 25–49-vuotiaita on vähemmän ja 50 vuotta täyttäneitä enemmän. Kaikista työnhakijoista ulkomaan kansalaisia oli 11,2 % (koko maa 9,7 %). Osuus on noussut nopeasti, sillä vuonna 2006 osuus oli 5,2 %.

Kuva 2.2.1. Ulkomaalaiset työnhakijat (kaikki) Kymenlaaksossa vuosina 2006–2012 (vuosikeskiarvo laskentapäivän mukaan). Lähde: Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto.

Ulkomaalaisten työnhakijoiden kokonaismäärä on yli kaksinkertaistunut tarkastelujaksolla. Suhteellinen kasvu on ollut koko maata nopeampaa. Luvut ovat samansuuntaisia myös työttömien ulkomaalaishakijoiden osalta. Työttömien osuus kaikista hakijoista on ollut korkeimmillaan vuonna 2010, jolloin 45 % oli työttömiä.

1042 1109 1231 1666 1967 2130 2317 460 439 491 740 878 912 1025 0 500 1000 1500 2000 2500 200 6 200 7 200 8 200 9 201 0 201 1 201 2 Työnhakijat Työttömänä  olleet

8

Kuva 2.2.2. Ulkomaalaiset työnhakijat (kaikki) Kymenlaaksossa sukupuolen mukaan vuosina 2006–2012 (vuosikeskiarvo laskentapäivän mukaan). Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto.

Työnhakijana oli noin 1 300 naista ja 1 000 miestä. Miesten osuus hakijoista on kasvanut vuodesta 2008 lähtien. Viime vuosina miesten osuus työnhakijoista on noussut prosenttiyksikön vuodessa.

Kuva 2.2.3. Ulkomaalaiset työnhakijat (kaikki) Kymenlaaksossa ikäryhmittäin vuosina 2006–2012 (vuosikeskiarvo laskentapäivän mu-kaan). Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto.

Koko tarkastelujakson ajan 25–49-vuotiaiden työnhakijoiden ryhmä on ollut selkeästi suurin. Ryhmän osuus hakijoista on kuitenkin tippunut 68 prosentista 64 prosenttiin. Alle 25-vuotiaiden ryhmä on kasvanut prosent-tiyksikön verran. Suurinta suhteellinen kasvu on ollut yli 50-vuotiaiden ryhmässä. Kun vuonna 2006 heidän osuutensa oli viidennes, viimeisimpien tilastotietojen mukaan osuus on nyt lähes neljännes.

353 378 440 696 853 937 1035 689 732 792 969 1115 1193 1282 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 200 6 200 7 200 8 200 9 201 0 201 1 201 2 Miehet Naiset 125 ₁₃₅ 141 202 241 281 298 705 735 823 1126 1311 1372 1472 212 239 269 337 414 477 547 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 200 6 200 7 200 8 200 9 201 0 201 1 201 2 Alle 25‐v.  25‐49 v.  yli 50 v. 

9

Taulukko 2.2.2. Ulkomaalaisten työnhakijoiden aktivointiaste Kymenlaaksossa vuosina 2006–2012. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto. Ulkomaalaisten aktivointiaste = palveluissa yhteensä laskentapäivänä olleiden ulkomaalaisten osuus palveluissa yhteensä laskentapäivänä olleiden ulkomaalaisten ja ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden summasta.

Kymenlaakso 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Ulkomaalaisten aktivointiaste 45,1 48,6 47,8 41,8 42,0 44,3 41,7

Työvoimapoliittisilla toimenpiteillä edistetään laajasti ulkomaalaisten työllisyyttä. Vuonna 2012 ulkomaalais-ten aktivointiaste oli 41,7 %. Koko maan osuus oli prosenttiyksikön pienempi. Kaikkien työnhakijoiden osalta aktivointiaste oli 29,3 % (koko maa 29,8 %).

Kuva 2.2.4. Ulkomaalaisten työnhakijoiden työllisyystilanne vuoden 2013 maaliskuun laskentapäivän mukaan Kymenlaaksossa. Poistet-tu luokat työttömyyseläkkeellä + lyhennetyllä työviikolla. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto.

Maaliskuun 2013 lopussa Kymenlaaksossa oli noin 2 430 ulkomaalaista työnhakijaa. Heistä 42 % eli 1029 henkilöä oli työttömänä (koko maa 46 %) ja 2 % lomautettuna (koko maa 3 %). Työllistettynä oli 137 henki-löä, joka vastaa kuutta prosenttia kaikista työnhakijoista. Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistui 7 % työnhakijoista. Koko maassa osuus oli pienempi eli 4 %. Koulutukseen osallistui kuun lopussa 16 % työn-hakijoista (koko maa 13 %). Valtaosa ulkomaalaisten aloittamasta työvoimapoliittisesta koulutuksesta on valmentavaa koulutusta. 137 185 1029 42 489 166 377 0 200 400 600 800 1000 1200 Työllistetty Työssä yleisillä työmarkk. Työtön Lomautettu

Työvoiman ulkopuolella

Työllistym. ed. palvelussa

10

Taulukko 2.2.3. Suurimmat työnhakijaryhmät (kaikki) kansalaisuuksittain Kymenlaaksossa vuosina 2006–2012 (vuosikeskiarvo lasken-tapäivän mukaan). Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto.

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Irak 8 10 19 27 45 72 82 Myanmar 24 35 37 49 50 52 52 Somalia 6 12 16 28 91 153 183 Thaimaa 37 40 49 55 68 73 82 Turkki 31 31 34 44 48 50 59 Venäjä 601 632 670 928 1 059 1 095 1 153 Viro 55 54 81 117 138 154 163

Puolet ulkomaalaisista työnhakijoista on venäläisiä. Heidän osuutensa kaikista ulkomaalaisista työnhakijois-ta on laskenut – vuonna 2006 se oli vielä 58 %. Somalialaiset ovat nousseet toiseksi suurimmaksi ulkomaa-laisryhmäksi. Osuus ulkomaalaishakijoista on kasvanut selvästi, sillä vuonna 2006 se oli alle 1 %, kun vuonna 2012 osuus oli jo 8 %. Virolaisten osuus on viime vuosina pysynyt 7 prosentissa.

Kuva 2.2.5. Ulkomaalaisten ja koko väestön työttömyysasteet Kymenlaaksossa 1.1.2009–31.3.2013. Lähde: Työ‐ ja elinkeinoministeriö, 

Työnvälitystilasto. 

Ulkomaalaisten työttömyysaste on huomattavasti koko väestön työttömyysastetta korkeampi. Maaliskuun 2013 lopussa ulkomaalaisten työttömien osuus ulkomaalaisesta työvoimasta oli Kymenlaaksossa 38,3 % (koko maa 26,2 %). Kausivaihtelu on selvästi nähtävissä; ulkomaalaisten työttömyysaste on korkeimmillaan vuosittain keskikesällä ja vuoden lopussa. Koko väestön työttömyysaste samana ajankohtana oli 13,8 %.

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 31. 1. 20 09 31. 7. 20 09 31. 1. 20 10 31. 7. 20 10 31. 1. 20 11 31. 7. 20 11 31. 1. 20 12 31. 7. 20 12 31. 1. 20 13 ulkomaalaisten työttömien  osuus ulkomaalaisesta  työvoimasta

11

Kuva 2.2.6. Ulkomaalaiset työnhakijat (kaikki) ammattiryhmittäin Kymenlaaksossa vuosina 2011–2012 (vuosikeskiarvo laskentapäivän mukaan). Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto. Jos työnhakijalla ei ole esittää työhistoriaan liittyviä asiakirjoja eikä hakijalle näin ollen voida määrittää ammattia, merkitsee TE-toimiston virkailija hakijalle "ei ammattia = muualla luokittelematon työ". Tämä vaikuttaa osaltaan ryhmän suuruuteen.

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna lähes neljännes (noin 560 henkilöä) kaikista ulkomaalaista työnhakijoista sijoittui ei ammattia -ryhmään (katso kuvan 2.2.6. alaviite). Koko maahan verrattuna (32 %) suhteellinen osuus on Kymenlaaksossa pienempi. Toiseksi suurin ryhmä oli tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ (13 %, noin 300 hakijaa). Vuoteen 2011 verrattaessa lukumääräisesti eniten kasvoi palvelualojen hakijoiden määrä. Rakennus- ja kuljetustyössä suhteellinen lisäys oli suurinta.

Hakijoiden ammattiryhmittäinen jakauma on melko yhteneväinen koko maan arvojen kanssa. Selvim-mät erot löytyvät ei ammattia -ryhmän lisäksi hallinto- ja toimistotyön hakijoista (Kymenlaakso 11 %, koko maa 8 %) sekä palvelutyön hakijoista (Kymenlaakso 10 %, koko maa 12 %).

Kuva 2.2.7. Ulkomaalaiset työnhakijat (työttömät) ammattiryhmittäin Kymenlaaksossa vuosina 2011–2012 (vuosikeskiarvo laskentapäi-vän mukaan). Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto. Jos työnhakijalla ei ole esittää työhistoriaan liittyviä asiakirjoja eikä hakijalle näin ollen voida määrittää ammattia, merkitsee TE-toimiston virkailija hakijalle "ei ammattia = muualla luokittelematon työ". Tämä vaikuttaa osaltaan ryhmän suuruuteen.

 

303 176 257 211 50 125 106 236 72 224 559 284 155 251 208 52 98 83 217 73 183 528 0 100 200 300 400 500 600

Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ

Terveydenhuolto ja sosiaaliala

Hallinto‐ja toimistotyö

Kaupallinen työ

Maa‐ja metsätaloustyö, kalastusala

Kuljetus ja liikenne

Rakennus‐ja kaivosala

Teollisuus

Muu teollisuus

Palvelutyö

Muualla luokittelematon työ 

2011 2012

 

140 78 114 92 21 64 55 121 34 107 200 128 60 112 85 23 50 47 105 37 91 176 0 50 100 150 200 250

Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ

Terveydenhuolto ja sosiaaliala

Hallinto‐ja toimistotyö

Kaupallinen työ

Maa‐ja metsätaloustyö, kalastusala

Kuljetus ja liikenne

Rakennus‐ja kaivosala

Teollisuus

Muu teollisuus

Palvelutyö

Muualla luokittelematon työ 

2011 2012

12

Työttömien työnhakijoiden suurin ammattiryhmä on ei ammattia -ryhmä viidenneksen osuudella hakijoista. Tieteellisen, teknisen ja taiteellisen työn osuus on toiseksi suurin (14 %). Teollisuustyön osuus oli 12 %. Edellisvuoteen verrattuna lukumääräisesti eniten työttömyys kasvoi ei ammattia -ryhmässä. Suhteellinen kasvu oli voimakkainta terveydenhuollon ammattiryhmässä.

Taulukko 2.2.4. Suurimmat työnhakijaryhmät ammattiryhmittäin Kymenlaaksossa vuonna 2012 (vuosikeskiarvo laskentapäivän mukaan). Työttömät sisältää lomautetut. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto.

Kymenlaakso Kaikki Työttömät

Myyjä 110 51 Kirjanpitäjä 60 24 Toimistotyöntekijä 53 25 Kokki 47 24 Kuorma-autonkuljettaja 39 22 Varastotyöntekijä 36 18 Rakennustyöntekijä 35 20 Ompelija 34 13 Suomen kieli 34 11 Sairaanhoitaja 30 13 Hitsaaja 28 15 Ajoneuvoyhdistelmänkuljettaja 27 13 Autonasentaja 27 15 Laitossiivooja 27 14 Muut myyjät 24 10 Huolitsija 22 12 Aikuisten peruskoulutus 22 11 Sairaala-apulainen 21 9

Vuonna 2012 ammateittain tarkasteltuna eniten hakijoita (pl. ei ammattia -ryhmä) oli selkeästi myyjien jou-kossa (noin 5 % kaikista ja työttömistä työnhakijoista). Kirjanpitäjän ja toimistotyöntekijöitä oli myös melko runsaasti hakijoina. Palvelutyön ammateista kokin ammatti erottui. Seuraavaksi suurimpia ammattiryhmiä olivat kuorma-autonkuljettajat, varastotyöntekijät ja rakennustyöntekijät.

13

Kuva 2.2.8. Ulkomaalaiset työnhakijat (kaikki) koulutusasteen mukaan Kymenlaaksossa vuosina 2011-2012 (vuosikeskiarvo laskenta-päivän mukaan). Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto. Ryhmään "koulutusaste tuntematon" merkitään työnhakijat, joiden koulutusastetta ei ole voitu määrittää mm. puuttuvien opintoasiakirjojen takia.

Suurin osa (35 %) ulkomaalaisista työnhakijoista on saanut keskiasteen koulutuksen (sisältää myös pelkät ylioppilastutkinnot). Koko maan keskiarvo on 28 %. Ylemmän perusasteen (peruskoulu + entinen keskikou-lu) tutkinto oli viidenneksellä (koko maa 20 %). Kymenlaaksossa alimman korkeakouluasteen (7 %) saanei-ta hakijoisaanei-ta oli koko maasaanei-ta (4 %) enemmän. Alemman (9 %) sekä ylemmän (7 %) korkeakouluasteen1 tut-kinnon suorittaneiden osuudet ovat lähes samansuuruisia. Koko maassa on ”koulutusaste tuntematon”-ryhmän suhteellinen osuus (23 %) selvästi Kymenlaaksoa (13 %) suurempi. Vuoteen 2011 verrattuna luku-määräisesti eniten kasvoi keskiasteen tutkinnon ja suhteellisesti eniten koulutusasteeltaan tuntemattomien hakijoiden määrä.

1

Alimman korkea-asteen koulutuksiksi luetaan mm. teknikon, agrologin, hortonomin, artenomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja yliopisto-jen alemmat korkeakoulututkinnot sekä mm. insinööri, metsätalousinsinööri ja merikapteeni.

 

182 469 821 171 204 158 5 306 177 425 757 171 188 149 7 256 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 Alempi perusaste Ylempi perusaste Keskiaste Alin korkea‐aste

Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Koulutusaste tuntematon 2011 2012

14

Kuva 2.2.9. Vuonna 2012 tehdyt kotoutumissuunnitelmat Kymenlaaksossa. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto.

Vuonna 2012 Kaakkois-Suomen ELYn alueella tehtiin yhteensä 2 227 kotoutumissuunnitelmaa. Määrä on ELY-alueiden välisessä vertailussa toiseksi suurin Uudenmaan jälkeen. Kymenlaaksossa tehtyjä suunnitel-mia oli noin 1 700. Tarkastelujaksolla tehtyjen suunnitelmien määrä on kasvanut huomattavasti, sillä vuon-na 2007 suunnitelmia tehtiin noin 500.

Kuva 2.2.10. Vuonna 2012 tehdyt kotoutumissuunnitelmat Kymenlaaksossa iän mukaan. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitys-tilasto.

Kotoutumissuunnitelmista 54 % tehtiin naisille. Suurin kohdeikäryhmä oli 25–34-vuotiaat. Alueellisesti tar-kasteltuna Kymenlaaksossa tehdystä lähes 1 700 suunnitelmasta 65 % tehtiin Kotkan seudulla.

773 915 355 519 412 244 158 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000

Miehet Naiset 15‐24‐v. 25‐34‐v. 35‐44‐v. 45‐54‐v. yli 55‐v.

490 341 777 1486 1807 1696 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 2007 2008 2009 2010 2011 2012

15

3 Etelä-Karjala

3.1 Ulkomaalaiset

Etelä-Karjalassa

Etelä-Karjalassa asui lähes 4 200 ulkomaan kansalaista vuoden 2012 lopussa. Vuoteen 1990 verrattuna ulkomaalaisten määrä on kymmenkertaistunut. Kasvuvauhti kiihtyi erityisesti 1990-luvun loppupuoliskolla. Myös viimeisimpien tilastotietojen mukaan kasvu on ollut nopeaa. Suhteellisesti ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä on tarkastelujaksolla kasvanut 0,3 prosentista 3,2 prosenttiin.

Kuva 3.1.1. Ulkomaan kansalaiset Etelä-Karjalassa 1990–2012. Lähde. Tilastokeskus, väestötilastot.

Kuva 3.1.2. Ulkomaan kansalaiset Etelä-Karjalassa 31.12.2012. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot.

421 70 2 ₈₃₈ 95 3 1 086 1257 1446 17 15 ₁₉₀₄ 2015 2255 25 13 2585 26 24 2700 2726 2781 2903 309 4 ₃₃₅₈ 3 597 390 8 4179 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

 

2325 346 140 135 113 _{60 58} 44 41 41 39 38 38 36 31 29 0 500 1000 1500 2000 2500

16

Yli puolet eli 56 % Etelä-Karjalan ulkomaiden kansalaisista on venäläisiä (noin 2 300 henkilöä). Seuraavaksi suurin (8 %) ulkomaalaisryhmä on virolaiset, joita asuu alueella noin 350. Alueella seuraavaksi suurimpia kansallisuusryhmiä ovat turkkilaiset, kiinalaiset ja thaimaalaiset. Edellisvuoteen verrattuna ulkomaalaisten määrä kasvoi noin 271:llä (+6,9 %). Vuoden 2012 lopussa Etelä-Karjalassa asui 55 Viron ja 124 Venäjän kansalaista enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuva 3.1.3. Suurimmat vieraskieliset ryhmät Etelä-Karjalassa 31.12.2012. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot.

Etelä-Karjalassa oli vuoden 2012 lopussa muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä asukkaita noin 5 850 eli noin 1 400 enemmän kuin ulkomaan kansalaisia. Muunkielisistä lähes kaksi kolmasosaa (64 % eli noin 3 700) oli venäjänkielisiä. Toiseksi suurin ryhmä oli vironkieliset. Heitä oli noin 6 % vieraskielisistä eli noin 340. Muut kieliryhmät ovat selvästi pienempiä.

Verrattuna vuoteen 2011 vieraskielisten määrä kasvoi 10 % (+509 henkilöä). Eniten kasvoi venäjänkie-listen asukkaiden määrä (+327 henkilöä, 10 %). Vironkielisiä oli 16 % (+47 henkilöä) edellisvuotta enem-män. Seuraavien ryhmien kasvu oli vähäisempää (arabia ja vietnam + 12 henkilöä).

Taulukko 3.1.1. Vieraskieliset ja ulkomaan kansalaiset kunnittain Etelä-Karjalassa 31.12.2012. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot.

Väkiluku Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Imatra 28 294 1 238 4,4 % 884 3,1 % Lappeenranta 72 424 3 993 5,5 % 2 841 3,9 % Lemi 3 059 66 2,2 % 41 1,3 % Luumäki 5 022 140 2,8 % 97 1,9 % Parikkala 5 591 102 1,8 % 78 1,4 % Rautjärvi 3 784 58 1,5 % 47 1,2 % Ruokolahti 5 577 76 1,4 % 61 1,1 % Savitaipale 3 764 36 1,0 % 28 0,7 % Taipalsaari 4 840 140 2,9 % 102 2,1 % Etelä-Karjala 132 355 5 849 4,4 % 4 179 3,2 % Koko maa 5 426 674 266 949 4,9 % 195 511 3,6 %

Kunnittain vertailtuna sekä vieraskielisten että ulkomaan kansalaisten suhteellinen osuus on selkeästi suu-rin Lappeenrannassa. Kaupungin asukkaista 5,5 % on vieraskielisiä ja lähes 4 % ulkomaan kansalaisia. Imatralla vieraskielisten osuus oli 4,4 % ja ulkomaan kansalaisten osuus 3,1 % koko väestöstä – osuudet jäivät kuitenkin koko maan keskiarvon alle (koko maa vieraskieliset 4,9 %, ulkomaan kansalaiset 3,6 %). Vähiten ulkomaalaisia on Savitaipaleella.

3730 336 178 150 132 117 87 86 67 67 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000

17

Kuva 3.1.4. Vieraskielisten kansalaisten jakautuminen ikäluokkiin Etelä-Karjalassa 31.12.2012. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot.

Myös Etelä-Karjalassa vieraskielisten ikärakenne on selvästi kantaväestöä nuorempi. Suurin ikäryhmä on 25–29-vuotiaat. Lähes puolet (49 %) vieraskielisistä kuuluu 20–44-vuotiaiden ikäryhmään, kun vastaava osuus kantaväestössä on 26 %. Tilanne on päinvastainen vanhemmissa ikäryhmissä: 50 vuotta täyttänei-den osuus vieraskielisistä on 23 % (kantaväestö 47 %).

Kuva 3.1.5. Vieraskielisten kansalaisten jakautuminen sukupuolen mukaan ikäluokkiin Etelä-Karjalassa 31.12.2012. Lähde: Tilastokes-kus, väestötilastot.

Etelä-Karjalan vieraskielisistä 45 % on miehiä ja 55 % naisia. Miesten suurin ikäryhmä on 25–29-vuotiaat. Ikäryhmässä on noin 370 henkilöä eli 14 % vieraskielisistä miehistä. Naisten ikäjakauma on tasaisempi ja vanhempi kuin miesten. Naisten suurin ikäluokka on 40–44-vuotiaat, johon kuuluu 11 % naisista (340 henki-löä). 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 0  ‐ 4 5  ‐ 9 10  ‐ 14 15  ‐ 19 20  ‐ 24 25  ‐ 29 30  ‐ 34 35  ‐ 39 40  ‐ 44 45  ‐ 49 50  ‐ 54 55  ‐ 59 60  ‐ 64 65  ‐ 69 70  ‐ 74 ₇₅ ‐

suomi, ruotsi, saame

vieraskieliset   0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 0  ‐ 4 5  ‐ 9 10  ‐ 14 15  ‐ 19 20  ‐ 24 25  ‐ 29 30  ‐ 34 35  ‐ 39 40  ‐ 44 45  ‐ 49 50  ‐ 54 55  ‐ 59 60  ‐ 64 65  ‐ 69 70  ‐ 74 75  ‐ Miehet Naiset

18

3.2

Ulkomaalaiset työnhakijat Etelä-Karjalassa

Taulukko 3.2.1. Ulkomaalaiset työnhakijat Etelä-Karjalassa vuosina 2006–2012. Vuosikeskiarvo laskentapäivän mukaan. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto. 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Työnhakijat 904 916 947 1114 1180 1235 1290 Miehet 30 % 30 % 30 % 34 % 36 % 37 % 37 % Naiset 69 % 70 % 70 % 66 % 64 % 64 % 63 % Alle 25-v. 9 % 9 % 8 % 9 % 9 % 9 % 8 % 25–49 v. 66 % 66 % 63 % 62 % 60 % 60 % 59 % yli 50 v. 25 % 26 % 29 % 29 % 31 % 31 % 33 % Työttömänä olleet 44 % 38 % 41 % 46 % 43 % 44 % 47 %

Etelä-Karjalassa oli vuonna 2012 lähes 1 300 ulkomaalaista työnhakijaa. Työttömiä heistä oli 47 % (koko maa 47 %). Naisten osuus hakijoista oli keskimääräistä suurempi (63 %, koko maa 54 %). Etelä-Karjalassa alle 25-vuotiaiden ulkomaalaisten työttömien ryhmä (8 %) oli koko maahan verrattuna (12 %) pieni, mutta 50 vuotta täyttäneitä oli työnhakijoista koko maata selvästi enemmän (Etelä-Karjala 33 %, koko maa 20 %). Kaikista työnhakijoista ulkomaan kansalaisia oli 9,3 % (koko maa 9,7 %). Vuonna 2006 osuus oli 5,9 %.

Kuva 3.2.1. Ulkomaalaiset työnhakijat (kaikki) Etelä-Karjalassa vuosina 2006–2012. Vuosikeskiarvo laskentapäivän mukaan. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto.

Kaikkien ulkomaalaisten työnhakijoiden kokonaismäärä on kasvanut 43 % vuosina 2006–2012. Samaan aikaan työttömien hakijoiden määrä kasvoi 52 %. Työttömien määrä oli alhaisimmillaan vuonna 2007. Vuonna 2012 työttömien osuus kaikista hakijoista oli 47 %.

 

904 916 947 1114 1180 1235 1290 395 349 385 509 506 547 601 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 200 6 200 7 200 8 200 9 201 0 201 1 201 2 Työnhakijat Työttömänä  olleet

19

Kuva 3.2.2. Ulkomaalaiset työnhakijat (kaikki) Etelä-Karjalassa sukupuolen mukaan vuosina 2006–2012. Vuosikeskiarvo laskentapäivän mukaan. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto.

Etelä-Karjalan TE-toimistoissa oli työnhakijana noin 800 naista ja lähes 500 miestä. Miesten osuus hakijois-ta on kasvanut 30 prosentishakijois-ta 37 prosenttiin. Vuosina 2011–2012 osuus on pysytellyt samalla hakijois-tasolla.

Kuva 3.2.3. Ulkomaalaiset työnhakijat (kaikki) Etelä-Karjalassa ikäryhmittäin vuosina 2006–2012. Vuosikeskiarvo laskentapäivän mu-kaan. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto.

Koko tarkastelujakson ajan 25–49-vuotiaiden ryhmä on ollut suurin. Ryhmän osuus hakijoista on kuitenkin tippunut 66 prosentista 59 prosenttiin. Alle 25-vuotiaiden ryhmä on pienentynyt prosenttiyksikön verran. Suurinta suhteellinen kasvu on ollut yli 50-vuotiaiden ryhmässä. Kun vuonna 2006 heidän osuutensa haki-joista oli neljännes, viimeisimpien tilastotietojen mukaan osuus on nyt kolmannes.

 

275 278 287 380 424 451 472 628 638 659 734 755 785 818 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Miehet Naiset 80 79 77 97 104 108 103 598 600 595 695 711 743 761 226 236 275 322 364 384 426 0 100 200 300 400 500 600 700 800 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Alle 25‐v.  25‐49 v.  yli 50 v. 

20

Taulukko 3.2.2. Ulkomaalaisten työnhakijoiden aktivointiaste Etelä-Karjalassa vuosina 2006–2012. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto, Ulkomaalaisten aktivointiaste = palveluissa yhteensä laskentapäivänä olleiden ulkomaalaisten osuus palveluissa yhteensä laskentapäivänä olleiden ulkomaalaisten ja ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden summasta.

Etelä-Karjala 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Ulkomaalaisten aktivointiaste 44,6 50,9 46,7 40,9 44,8 42,0 37,6

Työvoimapoliittisilla toimenpiteillä edistetään ulkomaalaisten työllisyyttä. Vuonna 2012 ulkomaalaisten työn-hakijoiden aktivointiaste oli 37,6 %. Koko maassa osuus oli 40,7 %. Kaikkien työntyön-hakijoiden osalta aktivoin-tiaste oli 28,3 %.

Kuva 3.2.4. Ulkomaalaisten työnhakijoiden työllisyystilanne Etelä-Karjalassa vuoden 2013 maaliskuun laskentapäivän mukaan. Poistettu luokat työttömyyseläkkeellä + lyhennetyllä työviikolla. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto.

Maaliskuun 2013 lopussa Etelä-Karjalassa oli noin 1 360 ulkomaalaista työnhakijaa. Heistä 45 % eli 607 henkilöä oli työttömänä (koko maa 46 %) ja 3 % lomautettuna (koko maa 3 %). Työllistettynä oli 62 henki-löä, joka vastaa viittä prosenttia kaikista työnhakijoista. Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistui 6 % työnhakijoista. Koko maassa osuus oli pienempi eli 4 %. Koulutukseen osallistui kuun lopussa 14 % työn-hakijoista (koko maa 13 %). Valtaosa ulkomaalaisten aloittamasta työvoimapoliittisesta koulutuksesta on valmentavaa koulutusta.

Taulukko 3.2.3. Suurimmat työnhakijaryhmät (kaikki) kansalaisuuksittain Etelä-Karjalassa vuosina 2006–2012 (vuosikeskiarvo laskenta-päivän mukaan). Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto.

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Irak … … 7 16 18 22 17 Kiina 5 7 8 6 10 14 14 Thaimaa 19 24 30 35 37 40 48 Turkki 21 19 24 31 31 28 29 Ukraina 17 15 13 13 14 14 14 Venäjä 671 676 688 766 814 854 886 Viro 34 32 32 49 56 52 49

Venäläisten osuus työnhakijoissa korostuu. Noin 69 % ulkomaalaisista työnhakijoista on venäläisiä. Osuus kaikista ulkomaalaisista työnhakijoista on laskenut – vuonna 2006 osuus oli vielä 74 %. Seuraavaksi

suu-  62 179 607 37 194 86 193 0 100 200 300 400 500 600 700 Työllistetty Työssä yleisillä työmarkk. Työtön Lomautettu Työvoiman ulkopuolella Työllistym. ed. palvelussa Koulutuksessa

21 rimmiksi kansalaisuusryhmiksi ovat nousseet virolaiset ja thaimaalaiset. Molempien osuus ulkomaalaisista työnhakijoista on 4 %. Muut kansallisuusryhmät ovat selvästi pienempiä.

Kuva 3.2.5. Ulkomaalaisten ja koko väestön työttömyysasteet Etelä-Karjalassa 1.1.2009–31.3.2013. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto.

Ulkomaalaisten työttömyysaste on huomattavasti koko väestön työttömyysastetta korkeampi. Maaliskuun 2013 lopussa ulkomaalaisten työttömien osuus ulkomaalaisesta työvoimasta oli Etelä-Karjalassa 32,6 % (koko maa 26,2 %). Kausivaihtelu on selvästi nähtävissä; ulkomaalaisten työttömyysaste on korkeimmillaan vuosittain keskikesällä ja vuoden lopussa. Koko väestön työttömyysaste oli 13,2 %.

Kuva 3.2.6. Ulkomaalaiset työnhakijat (kaikki) ammattiryhmittäin Etelä-Karjalassa vuosina 2011 ja 2012 (vuosikeskiarvo laskentapäivän mukaan). Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto. Jos työnhakijalla ei ole esittää työhistoriaan liittyviä asiakirjoja eikä hakijalle näin ollen voida määrittää ammattia, merkitsee TE-toimiston virkailija hakijalle "ei ammattia = muualla luokittelematon työ". Tämä vaikuttaa osaltaan ryhmän suuruuteen.

  0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 1. 1. 200 9 1. 7. 200 9 1. 1. 201 0 1. 7. 201 0 1. 1. 201 1 1. 7. 201 1 1. 1. 201 2 1. 7. 201 2 1. 1. 201 3 ulkomaalaisten työttömien  osuus ulkomaalaisesta  työvoimasta työttömien osuus  työvoimasta

 

218 114 161 127 14 71 50 123 38 160 214 210 106 154 129 16 68 44 125 35 149 200 0 50 100 150 200 250

Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ

Terveydenhuolto ja sosiaaliala

Hallinto‐ja toimistotyö

Kaupallinen työ

Maa‐ja metsätaloustyö, kalastusala

Kuljetus ja liikenne

Rakennus‐ja kaivosala

Teollisuus

Muu teollisuus

Palvelutyö

Muualla luokittelematon työ 

2011 2012

22

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna suurin työnhakijoiden ryhmä oli tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ (218 henkeä, 17 %). Koko maahan verrattuna (13 %) suhteellinen osuus on hieman suurempi. Lähes yhtä suuri oli ei ammattia -ryhmä – siihen sijoittui niin ikään 17 % (214 henkilöä, katso kuvan 3.2.6. alaviite). Suhteelli-nen osuus oli koko maassa 32 %. Hallinto- ja toimistotyön ammattiryhmän hakijoita oli 13 % (koko maa 8 %) ja kaupallisen työn 10 % (koko maa 7 %).

Kuva 3.2.7. Ulkomaalaiset työttömät (sisältää lomautetut) työnhakijat ammattiryhmittäin Etelä-Karjalassa vuosina 2011 ja 2012 (vuosi-keskiarvo laskentapäivän mukaan). Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto. Jos työnhakijalla ei ole esittää työhistoriaan liittyviä asiakirjoja eikä hakijalle näin ollen voida määrittää ammattia, merkitsee TE-toimiston virkailija hakijalle "ei ammattia = muualla luokittelematon työ". Tämä vaikuttaa osaltaan ryhmän suuruuteen.

Työttömien työnhakijoiden suurin ammattiryhmä on ei ammattia -ryhmä 18 prosentin osuudella hakijoista. Tieteellisen, teknisen ja taiteellisen työn osuus on toiseksi suurin (16 %). Hallinto- ja toimistotyön osuus oli 12 %. Edellisvuoteen verrattuna eniten työttömyys kasvoi ei-ammattia -ryhmässä. Ainoastaan rakennusalan työttömien määrä pieneni (- 3 henkilöä).

 

97 45 74 55 10 36 27 68 20 64 107 92 36 61 55 10 36 30 62 15 59 90 0 20 40 60 80 100 120

Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ Terveydenhuolto ja sosiaaliala Hallinto‐ja toimistotyö Kaupallinen työ Maa‐ja metsätaloustyö, kalastusala Kuljetus ja liikenne Rakennus‐ja kaivosala Teollisuus Muu teollisuus Palvelutyö Muualla luokittelematon työ 

2011 2012

23

Taulukko 3.2.4. Suurimmat työnhakijaryhmät ammattiryhmittäin Etelä-Karjalassa vuonna 2012 (vuosikeskiarvo laskentapäivän mukaan). Työttömät sis. lomautetut. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto.

Etelä-Karjala Kaikki Työttömät

Myyjä 80 32 Kirjanpitäjä 41 17 Toimistotyöntekijä 32 13 Kokki 31 10 Laitossiivooja 25 14 Kuorma-autonkuljettaja 20 12 Ompelija 20 9 Sairaanhoitaja 18 7 Perushoitaja 18 7 Keittiötyöntekijä 17 7 Rakennustyöntekijä 14 6 Venäjän kielen opettaja 13 7

Hitsaaja 12 5

Sekatyöntekijä (rakennusala) 11 6

Ravintolatyöntekijä 11 5 Autonasentaja (huoltokorjaamo) 10 6

Ravintolan tarjoilija 10 …

Vuonna 2012 ammateittain tarkasteltuna eniten hakijoita (pl. ei ammattia -ryhmä) oli selkeästi myyjien am-mattiryhmässä (noin 6 % kaikista ja 5 % työttömistä työnhakijoista). Kirjanpitäjiä ja toimistotyöntekijöitä oli myös paljon hakijoina. Palvelutyön ammateista nousivat esiin kokin ja laitossiivoojan ammatit.

Kuva 3.2.8. Ulkomaalaiset työnhakijat (kaikki) koulutusasteen mukaan Etelä-Karjalassa vuosina 2011 ja 2012 (vuosikeskiarvo). Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto. Ryhmään "koulutusaste tuntematon" merkitään työnhakijat, joiden koulutusastetta ei ole voitu määrittää mm. puuttuvien opintoasiakirjojen takia.

 

70 250 402 97 144 128 7 192 81 246 401 85 134 114 7 173 0 100 200 300 400 500 Alempi perusaste Ylempi perusaste Keskiaste Alin korkea‐aste

Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Koulutusaste tuntematon 2011 2012

24

Lähes kolmannes (31 %) ulkomaalaisista työnhakijoista on saanut keskiasteen koulutuksen (sisältää myös pelkät ylioppilastutkinnot). Koko maan keskiarvo on 28 %. Ylemmän perusasteen (peruskoulu + entinen keskikoulu) tutkinto oli 19 prosentilla (koko maa 20 %). Etelä-Karjalassa alimman korkeakouluasteen saa-neiden hakijoiden osuus (8 %) oli valtakunnallista keskiarvoa suurempi. Alemman (11 %) sekä ylemmän (10 %) korkeakouluasteen2 tutkinnon suorittaneiden osuudet olivat koko maata suurempia. Koko maassa on ”koulutusaste tuntematon” -ryhmän suhteellinen osuus (23 %) selvästi Etelä-Karjalaa (15 %) suurempi. Vuoteen 2011 verrattuna lukumääräisesti eniten kasvoi koulutusasteeltaan tuntemattomien hakijoiden mää-rä.

Kuva 3.2.9. Vuonna 2012 tehdyt kotoutumissuunnitelmat Etelä-Karjalassa. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto.

Vuonna 2012 Kaakkois-Suomen ELYn alueella tehtiin yhteensä 2 227 kotoutumissuunnitelmaa. Määrä on ELY-alueiden välisessä vertailussa toiseksi suurin Uudenmaan jälkeen. Etelä-Karjalassa tehtyjä suunnitel-mia oli 530. Tarkastelujaksolla tehtyjen suunnitelmien määrä oli suurimmillaan vuonna 2010. Vuoteen 2006 verrattuna tehtyjen suunnitelmien määrä on kasvanut 33 %.

2

Alimman korkea-asteen koulutuksiksi luetaan mm. teknikon, agrologin, hortonomin, artenomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja yliopisto-jen alemmat korkeakoulututkinnot sekä mm. insinööri, metsätalousinsinööri ja merikapteeni.

 

400 421 554 690 ₆₆₉ 530 0 100 200 300 400 500 600 700 800 2007 2008 2009 2010 2011 2012

25

Kuva 3.2.10. Vuonna 2012 tehdyt kotoutumissuunnitelmat Etelä-Karjalassa iän mukaan. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitys-tilasto.

Kotoutumissuunnitelmista 63 % tehtiin naisille. Suurin kohdeikäryhmä oli 25–34-vuotiaat, pienin yli 55-vuotiaat.

 

195 335 86 163 129 81 71 0 50 100 150 200 250 300 350 400

K U V A I L U L E H T I

Julkaisusarjan nimi ja numero

Raportteja 62/2013

Vastuualue

Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri

Tekijät

Tarja Paananen

Julkaisuaika

heinäkuu 2013

Kustantaja | Julkaisija

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Hankkeen rahoittaja | toimeksiantaja

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Julkaisun nimi

Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista

Tiivistelmä

Tässä raportissa esitetään tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä (lähteenä Tilastokeskus, väes-tötilastot) ja työnhakijoista (lähteenä TEM, työnvälitystilastot) maakunnittain. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan osuudet ovat tietosisällöltään identtiset.

Ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä on vaikea saada kattavaa ja alueellista tilastotietoa. Etenkin tilapäisestä työvoimasta tiedot ovat puutteellisia ja hajallaan hallinnon rekistereissä. Tilastotiedot voidaan rajata kansalaisuuden, syntymämaan, äidinkielen tai näiden yhdistelmien perusteella. Eniten ulkomaalaisia tuottaa syntymämaaluokitus ja vähiten kansalaisuuden mukainen luokittelu.

Maahanmuuttajaväestö keskittyy suuriin kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Kaakkois-Suomessa asui 10 600 ulkomaan kansalaista vuoden 2012 lopussa, mikä oli noin 700 edellisvuotta enemmän. Kymenlaaksossa heistä asui 6 400 henkeä. Lähes puolet eli 48 % Kaakkois-Suomen ulkomaiden kansalaisista on venäläisiä (noin 5 100 henkilöä). Koko Suomessa asuvista Venäjän kansalai-sista asuu Kaakkois-Suomessa 17 %.

Asiasanat (YSA:n mukaan)

Kaakkois-Suomi, ulkomaalaiset, vieraskieliset, tilastot, työnhakijat, väestö

ISBN (painettu) ISBN (PDF)

978-952-257-810-5 ISSN-L 2242-2846 ISSN (painettu) – ISSN (verkkojulkaisu) 2242-2854 www www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi URN URN:ISBN:978-952-257-810-5 Kieli suomi Sivumäärä 29 Julkaisun myynti/jakaja

Julkaisu on saatavana vain verkkojulkaisuna.

Kustannuspaikka ja aika

Kouvola 2013

Painotalo

RAPORTTEJA 62 | 2013

TILASTOJA KAAKKOIS-SUOMEN ULKOMAALAISTAUSTAISESTA VÄESTÖSTÄ JA TYÖNHAKIJOISTA

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ISBN 978-952-257-810-5 (PDF)

ISSN-L 2242-2846

ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-257-810-5