metoda perancangan arsitektur ii - UNIKOM Kuliah Online

(1)

JUJURRUUSSAANN// PPRROOGGRRAAMM SSTTUUDDII TTEEKKNNIKIK AARSRSITITEEKKTTUURR FaFakkuullttaass TTeekknniikk ddaann IIllmmuu KKoommppuutteerr UnUniivveerrssiittaass KoKommppuutteerr IInnddoonneessiiaa

WAWANNIITTAA SSUUBBAADDRRAA AABBIIOOSSOO,, IIRR..,, MMTT –– 44112277 7700 1122 000099 HHAALLAAMMAANN 11 DDAARRII 44

ME M ET TO OD DA A PE P E R R AN A NC CA AN NG GA AN N A AR RS SI IT TE EK KT TU UR R I II I

SESEMMEESSTTEERR GGENENAAPP 22001144// 22010155

PEPERRTETEMMUUANAN KKEEEEMMPPAATT ++ DDUUKKUUNGNGANAN MMUULLTTIMIMEEDDIIAA ++ DDIISSKKUUSSII

P P ER E RM MA AS SA AL LA AH HA AN N A AR RS SI IT TE EK KT TU UR R D DA AN N S ST TR RA AT TE EG GI I PE P EM ME EC CA AH HA AN NN NY YA A

 KKEERRAAGGAAMMAANN PPEERRMMAASSAALLAAHHAANN AARRSSIITTEEKKTTUURR



 STSTRRAATTEEGGII PPEEMMEECCAAHHAANN PPEERRMMAASSAALLAAHHAANN AARRSSIITTEEKKTTUURR



 KE K ER RA AG GA AM MA AN N P PE ER RM MA AS SA AL LA AH H AN A N A AR RS SI IT TE EK KT TU UR R

SeSebbeelluumm mememmaassuukkii mmatateerrii peperrkkuulliiaahhaann bberersasannggkkuuttaann aadada babaiikknnyyaa kikittaa memennggiinnggaat t llaaggii apapaa yayanngg didimmaakkssuudd dedennggaann PaParramameetteerr RaRannccaannggaann ArArssititeekkttuurr. .

PaParraammeetterer:: lilimimittiingng fafaccttoror:: aa fafacctt oror cicirrccuummststaannccee tthahatt reressttririccttss hohoww sosommeetthhiinngg isis ddoonnee oorr whwhaatt ccaann bbee ddoonnee,, sseebbaaggaai icoconnttoohh:: wwoorrkikinngg wwiitthhiinn ththee ppararaammeetteerrss ooff ccoosstt aanndd mmaannppoowweerr.. MMiiccrroossoofftt® ® EEnnccaarrttaa®® 22000099 [[DDVDVD]]. . ReReddmmoonndd,, WWA:A: MMiiccrrososoofftt CCoorrppoorraatitioonn,, 22000088..

P

Prroosseess peperrananccaannggaann ararsisitteekkttuurr pupunn mememmiilliikkii ppararaammeteteerr atatauau ddiisseebbuutt sesebbaaggaai i paparramameteteerr peperraannccaannggaan n yayaiittuu TATAPPAAKK ddanan BABANNGUGUNNANAN (F(FUUNNGGSSII)),, kkaarreennaa tatanpnpaa kekedduuaannyyaa kikittaa titiddaakk dadapapatt mmelelaakkuukkaann prproosseess peperraannccaannggaann..

  TTAPAPAAKK

TaTappaakk atatauau sisittee (b(baahhaasasa InInggggrriiss)),, atataauu ssiittu(u(ss)) (b(baahhaassaa LaLatitinn) )beberraarrttii tetemmppaatt,, dadallaamm hahall ininii adadaalalahh tetemmppatat ununttuukk bbanangguunnaann dadan/n/ atataauu fufunnggssii lalaiinn ddiibbanangguunn ddaann// aattaau u ddiiaaddaakkaann..

B

Beerrddasasaarrkakann llookkaassiinnyyaa ttaappaak k dadappaatt didibbeeddaakkaan n mmenenjjaaddii ttigigaa kekelloommppookk bebessaarr aattaau u sseerriningg ddiisseebbuutt jjuuggaa sseebbaaggaaii KKoonntteekkss TTaappaakk yyaaitituu ::

1.1. UrUrbbaann aatatauu PPeerrkokottaaaann

2.2. SuSubb UUrrbabann ((eexx uurrbabann)) aattaau u PPiinnggggiirranan KKoottaa

(2)

3.3. RuRurraal l ((eexx uurrbabann)) aattaauu PPeerrdedessaaaann

PrProosseess peperraannccananggaann atataauu pepemmbabanngguunnaann didi atataass kkeettiiggaa kokonntteekkss tatappaakk teterrsesebbuutt mememmiilliikiki kkeetteennttuuaann yyaanngg kkhhaass ddaann cciirri i mmaassiinngg--mmaassiningg ::

KKEETTEENNTTUUAANN DDAANN K

KAARARAKTKTEERR

K

KOONNTTEEKKSS TTAAPPAAKK

KOKOEEFFIISSIIEENN DDAAEERRAAHH BBAANNGGUUNN ((KKDDBB))

T

TIINNGGKKAAT T P

PEERRUUSSAAKKAANN T

TEERRHHAADDAAPP LLIINNGGKKUUNNGGAANN

AALLAAMM

J

JUUMMLLAAHH LLANANTTAAII

UrUrbabann TiTinnggggii 101000 %% CCeennddeerruunngg ddii atataass ssaattuu llaannttaaii S

Suubb UUrrbbaann SeSeddaanngg UnUnttuukk PPrraa SSaarraannaa AnAnttaarr ssaattuu –– dduuaa lalannttaaii R

Ruurraall ReRennddaahh SeSekkeecciill mmuunnggkkiinn PaPaddaa uummuummnnyyaa s

saattuu llaannttaaii BeBerrddasasaarrkakann kokonnddisisii peperrmmuukkaaanan

lalahhaann tatappaakk dadappaatt didibbeeddaakkanan memennjjaaddii

  TaTappaakk DDatataarr

  TaTappaakk BBeerrkokonntturur

TaTappaakk ddaattaarr mmeemmiilliikkii kkeemmiirrininggaann 00%%,,

seseddaannggkkaann ttaapapakk bbeerrkkoonntturur m

meemmiilliikkii kkeemmiririinnggaann >> 00%%.. GGaarrisis kokonnttuurr aaddaallaahh,, ggaarriiss mmaayyaa yyaanngg ttererdidirri i aatatass aatatauu

memenngghhuubbuunnggkkaan n ttiittiikk--ttiittikik ddi i pperermmukukaaaann ttaananahh yyaanngg mmeemmililiikkii kekettiinnggggiiaan n ssaammaa ddaarri i ppeerrmmuukkaaanan aairir llauautt. .

(3)

  BABANNGGUNUNAANN

KoKonnttekekss PPeerraancncaannggaann,, aattaauu kkiittaa ddaappaat t mmeerraannccaanngg bbaanngguunnaann ggeedduunngg seselluauas s aappaa. .

  ArAreaea, , aarreaea. .

  AArereaa CClluussttererss,, kkuummpupullanan aarreeaa..

  BBuiuillddiinngg,, bbaanngguunnaann ggeedduunngg..

  CaCammppuuss,, kkaammppuuss..

  CoCommmmuunniitty,y, kkoommuunniittaas.s.

ApApaabibillaa kkiittaa mmatatrrikiksskkaann ananttaarara kokonntteekkss tatappakak ddanan kkoonntteekkss ppererananccaannggaann mamakkaa seseccaarra a kakassaarr kikittaa susuddahah mememmppeerrololeehh 3 3x x 5 5 aattaauu 1515 kekemmuunnggkkiinnaann babagigi kikittaa ununttukuk memerraannccaanngg dedennggaann alaltteerrnnaattiiff lolokkaassii didi mamannaa ddanan fufunnggssii sesebbeessaarr aapapa ? ? KeKemmududiiaann ununttuukk TaTappaakk dadann BaBanngguunnaann rerennttaannggnnyyaa kikittaa p

peerrlluuaass ssaammpapaii ddeennggaann:: TaTappaakk::



 TaTappaakk bbeerrkokonnttuurr rruurraall, , uurrbabann,, ssuubb uurrbabann

 TaTappaakk ddaattaarr rruurraall,, ssuubb uurrbabann,, uurrbbaann.. BaBangnguunnaann// FFuunngsgsii



 FuFunnggssii TTuunnggggaal l HHoorriizzoonnttaall

  FuFunnggssii GGaandndaa HHororizizoonnttaall

  FuFunnggssii JJaamamakk ((MMuullttii FFuunnccttiioonnss)) HHoorriizzoonnttalal

  FuFunnggssii TTuunnggggaal l VVeerrttiikkaall

  FuFunnggssii GGaandndaa VVeerrtitikkaall

  FuFunnggssii JJaamamakk VVeerrtitikkaall,, ddsstt..

  ST S TR RA AT TE EG GI I PE P EM ME EC CA AH HA AN N M MA AS SA AL LA AH H

StStrratateeggii pprrooggrraamamattiikk mmeennaawawarrkkaan n ssuuaatutu ccaarraa uunnttuukk mmeennccaappaai i ttuujjuuaann--ttuujjuuaann

bbeerrddaassaarkrkaann ppeelluuaangng ddaann kkeennddaallaa.. SSeebbuuaahh ccoonnttoohh ssttrraatteeggii pprrooggrraammaattiikk yyaanngg ssuuddahah kkiitta a kkeennaall aadadallaahh hhuubbuunnggaann kkeeddekekaatatann aattaauu

"

"bbuubbblblee"" ddiiaaggrramam.. DDiiaaggrraamm--ddiiaaggrraam m tteerrsseebbuutt m

meennggiinnddiikkaasisikkaann ffuunnggssi-i-ffuunnggssii sseebbaaikiknnyyaa ssaalliinngg bbeerrddeekkaattaann aattaau u ttiiddaakk aaggaarr pprrooyyeekk ddaappatat bbeerrffuunnggssii sseeccaarara llaanncacar r ((ssmmooootthhllyy)).. DDiiaagrgraamm-- ddiiaaggraramm hhuubbuunnggaann// kkeeddeekkaattaann ddaappaatt

mmeennggiinnddiikkaasisikkaann ppuullaa jjeenniiss ssiissttemem ssiirrkkuullaassii yyaangng ddiikkeehheennddaakki i yyaanngg mmeenngghhuubbuunnggkkaann rruuaanngg-- rruuaanngg yyaanngg aadada,, rruuaangng--rruuaanngg aappaa ssaajaja yyaangng mmeemmeerrlluukkaann pprrivivasasii kkeeaammaannaann ddaann aauuddiioo,, aattauau aassppeekk--aassppeekk hhuubbuunnggaann kkhhuussuuss llaaiinnnnyyaa..

BBaannyyaakk jjeenniiss ssttrraateteggii llaainin yyaanngg ddapapaatt ddiitteerrapapkkaann ppaaddaa pprrooggrramam--pprrogogrraamm bbererbabaggii jjeenniiss pprrooyyeekk..

(4)

BBeebbererapapaa ccoonnttohoh kkaatataggoorrii uummuumm ddararii ssttrraateteggii pprrogogrramamaattiikk mmeleliippuuttii::



 CeCennttrraalliizzaatitioonn aanndd ddeecceennttrralaliizzaattiioonn:: WWhhaat t ffuunnccttiioonn ccoommppoonneennttss aarree grgroouuppeedd ttogogeetthheerr aanndd wwhhiicchh aarree sseeggrregegaatteedd?? FFoorr eexxaammppllee,, iinn ssoommee ofofffiicceess tthhee ccooppyyiinngg ffuunnccttiioonn iiss cceennttrraalliizzeedd,, wwhhiillee iinn ootthheerrs s tthheerree aarree cocoppiieerrs s ffoorr eeaachch ddepepararttmmeenntt..

 FlFleexxiibbiilliittyy:: WWhhaatt ttyyppeess ooff cchhaannggeess aarree eexxppeecctteded ffoorr vvaarriioouuss ffuunnccttiioonnss?? DDo o fafacciilliittiieess nneeeedd ttoo cchhaannggee oovveerr aa ppeerrioiodd ooff aa ffeeww hhoouurrss?? AA ffeeww ddaayyss?? AA s

suummmmeerr rrececeessss?? OOrr iiss aann aadddidittiioonn wwhhaatt iiss rreeaallllyy nneeeeddeedd??

 FlFlooww:: WWhhaatt ggooooddss,, sseerrvviicceess,, aanndd ppeeooppllee mmoovvee tthhrrouougghh tthhee pprorojjeecctt?? WhWhaat t iiss nneeeeddeedd aat t eeaachch sstteepp ooff tthhee wwaay y tto o aaccccoommmmooddatatee tthhaatt ffllooww??

 PrPriioorriittiieess aanndd pphhaassiinngg:: WWhhaatt aarre e tthhee mmosostt iimmppoorrttanantt ffuunnccttiioonnss ooff tthhee prprojojeecctt?? WWhhaatt ccoouulldd bbee aaddddeded llaatteerr?? AArre e ttheherree oonnggooiinngg eexxiissttiinngg opopeerraattiioonnss tthhaat t mmuusstt bbee mmaaiinnttaiainneedd??



 LeLevveellss ooff aacccceessss:: WWhhoo iiss aalllloowweedd wwhheerree?? WWhhaatt sseeccuurriittyy lleevveellss aarre e tthheerree?? SSeeccaarra aidideeaall sesettiaiapp ssaasasarraann ddanan tutujjuuaann yayanngg didiiiddeennttiiffiikkaassiikkaann ppaaddaa StSteepp keke 22 aakkaann mememmiilliikkii beberraagagamm ststrarattegegii ununttuukk memennyyaattakakaann sasasasarraann--ssaassaarraann teterrsseebbuutt.. KKeeccuuaallii sasassaarranan teterrsseebbuutt titiddaakk teterrllaalluu pepennttiningg atataauu ddipipeerrllukukaann lelebbiihh bbaannyyaakk ddiisskkuussii ununttuukk mmenenyyaattaakakann babagagaimimaanana memennccaapapaii sasassaarranan aattaauu tutujjuuaann tteerrsseebbuutt.. SSuummbeberr:: hhttttpp::////wwwwww..wwbbddg.g.oorrg/g/ddeessiiggnn//ddd_d_aarrchchpproroggrraammmmiinngg..pphhpp D

Diiaagrgraamm didi aatatass adadalalaahh llaangngkkaahh--llaannggkkaahh yayanngg sesebbaaiikknnyyaa didiaammbbiill papaddaa sasaaatt mmeennyyeelleessaaiikkaann ppeerrmmasasaallaahhaann ssuuaattuu pprrooyyeekk rraancncaannggaann aarsrsiittekektturur::

11.. ReResseeaarrcchh tthhee pprroojjeecctt ttypypee == sseelliiddiikki i jjeenniiss pprroyoyeekk 2

2.. EsEsttaabblliisshh ggooaallss aanndd oobbjjeeccttiivveess == ttetetaappkakann ttaarrggeett ddaan n ttuujjuuaann 33.. GaGatthheerr rreelleevvaanntt iinnffoorrmmatatiioonn == kkuummppuullkkaann iinnffoorrmmasasii yyaanngg rreleleevvaann 44.. IdIdenenttiiffyy ssttraratteeggiieess == ttetetaapkpkaann bbeebbeerraappaa ssttrratateeggii

55.. DDeteterermmiinnee qquuaannttiittaattiivvee rreeqquuiirreemmeenntts s == tteennttuukkaann kkeebbututuhuhaann kkuuaannttiittatatiiff 66.. SuSummmmaarriizzee tthehe pprrooggrraamm == rraannggkkuumm ddanan ssttrruukkttururkakann pproroggrraamm



 LLATATIIHHANAN::

PiPilliihh ssaattuu pprroyoyeekk sseeddeerrhhaannaa, , kkeemmuuddiiaann llaakkuukkaann llaannggkkaahh--llaannggkkaahh ddii aattaass..