DAKWAH MELALUI MUSIK METAL
(Studi Analisis Etnografi Komunikasi Dakwah Band Purgatory)
NASKAH PUBLIKASI
Untuk memenuhi sebagian persyaratan guna mencapai gelar Sarjana S-1 Ilmu Komunikasi
Disusun Oleh:
BANGUN WAHYU UTAMA L100 080 143
PROGRAM STUDI ILMU KOMUNIKASI FAKULTAS KOMUNIKASI DAN INFORMATIKA UNIVERSITAS MUHAMMADIYAH SURAKARTA
Etnografi Komunikasi Dakwah Melalui Musik Metal oleh Band Purgatory Bangun Wahyu Utama (Bangun.Wahyu.Utama@gmail.com)
Program Studi Ilmu Komunikasi Fakultas Ilmu Komunikasi dan Informatika
Universitas Muhammadiyah Surakarta
Abstrak P Peenneelliittiiaann ininii beberrttuujjuuaann yayaiittuu ununttuukk mmeennggeettaahhuuii dadann mememmaahhaammii babaggaaiimmaannaa didinnaammiikkaa dadann p prroosseess kkoommuunniikkaassii dadakkwwaahh IsIsllaammii lelewwaatt mumussiikk memettaall yayanng g ddiillaakkuukkaann ololeehh babanndd PuPurrggaattoorry.y. M Meettooddee yayanngg didigugunnaakkaann dadallaamm pepenneelliittiiaann ininii adadaallaahh memettooddee etetnnooggrraaffii kokommuunniikkaassii yayanngg tteellaahh d diikkeemmuukkaakkaann ololeehh JoJohhnn W WCrCreesssswweellll,, yayanngg dadallaamm sisissii teterrtteennttuu jujuggaa beberrffuunnggssii sesebbaaggaaii grgraanndd- -t thheeoorryy kkeedduuaa ddii sasammppiinngg tteeoorrii kkoommuunniikkaassii ddaakkwwaahh IsIsllaamm.. SeSessuuaaii dedennggaann memettooddoollooggii eettnnooggrraaffii k koommuunniikkaassii CCrreesswweellll,, lalannggkkaahh--llaannggkkaahh ananaalliissiiss dadallaamm pepenneelliittiiaann ininii beberroorriieennttaassii uunnttuukk memelliihhaatt s seettiiddaakknnyyaa duduaa sisissii dadarrii fefennoommeennaa yayanngg diditteelliittii;; peperrttaammaa,, sisiffaatt--ssiiffaatt khkhaass yyaanngg mmeleleekkaatt papaddaa f feennoommeennaa// pprroosseess kkoommuunniikkaattiiff ddaarrii bbaanndd PPuurrggaattoorryy sseerrttaa aakkttiivviittaass ddaakwkwaahh yyaanngg ddiillaakkuukkaann,, yyaanngg k keedduuaa,, memelliihhaatt dadallaamm kokonntteekkss sosossiioo--kkululttuurraall,, apapaa pprroosseess kokommuunniikkaassii dadakkwwaahh teterrsseebbuutt b beerrllaannggssuunngg.. DDeennggaann ddeemmiikkiiaann,, iinnttii mmaakknnaa ddaarrii ssuuaattuu ffeennoommeennaa kkoommuunniikkaassii bbiissaa ddaappaatt ddiirreessaappii o olleehh pprroosseess ppeenneelliittiiaann iinnii.. HHaassiill pepenneelliittiiaann iinnii memennuunnjjuukkkkaann bbaahhwwaa pprroosseess kkoommuunniikkaassii dadakkwwaahh I Issllaamm yayanngg didillaakkuukkaann PuPurrggaattoorry y teterrggoolloonngg ununiikk babahhkkaann kokonnttrroovveerrssiiaall kakarreennaa memenngggguunnaakkaann m muussiikk memettaall sesebbaaggaaii mmeeddiiaa dadakkwwaahh.. NNaammuunn,, didi sisissii llaaiinn,, dedennggaann bbeerrkkaaccaa papaddaa kokonntteekkss sosossiioo- -k kuullttuurraall mamassyyaakkaarraatt JaJakkaarrttaa yayanngg mememmiilliikkii kakarraakktteerriissttiikk yayanngg beberrmmaaccaamm--mmaaccaamm,, mamajjeemmuukk s seerrttaa kokommpplleekkss,, mamakkaa dadakkwwaahh IsIsllaamm “m“miilliittiiaa” ”alalaa PuPurrggaattoorryy ininii jujussttrruu memenneemmuukkaann kekeccooccookkaann d daann rreelleevvaannssii ppoossiittiiff.. K KaattaaKKuunncci:i: EEttnnooggrraaffii,, KKoommuunniikkaassii DDaakkwwaahh,, MMuussiikk MMeettaall A A..PPeennddaahhuulluuaann D Daakkwwaahh adadaallaahh sesebbuuaahh kokonnsseepp k koommuunniikkaassii ddaallaamm agagaammaa IsIsllaamm.. DaDakkwwaahh a addaallaahh sesebbuuaahh pprroosseess didi mamannaa ninillaaii ajajaarraann h hiidduupp ddaallaamm pprroosseess iinntteerraakkssii yyaanngg ddiiaallooggiiss,, a annttaarraa sisi pepennyyaammppaaii (d(daa‟‟ii)) dedennggaann yayanngg d diiddaakkwwaahhii.. D Daakkwwaahh adadaallaahh ujujuunngg totommbbaakk ddaarrii t tuummbbuuhhnnyyaa ninillaaii dadann aajjaarraann agagaammaa dadallaamm k keehhiidduuppaann beberrmmaassyyaarraakkaatt.. DaDakkwwaahh IsIsllaammii s seellaalluu bbeerrkkaaiittaann ddeennggaann rreeaalliittaass ssoossiiaall yyaanngg a addaa,, dadallaamm aarrttii ddaakkwwaahh IIssllaammii mmeennggeemmbbaann t taanngggguunngg jajawwaabb ununttuukk beberrkkoonnttrriibbuussii ppaaddaa r reeaalliittaass ssoossiiaall dadann kekemmaassyyaarraakkaattaann yayanngg a addaa.. M Meenngghhaaddaappii rereaalliittaass sosossiiaall yayanngg d diinnaammiiss,, sesellaalluu beberruubbaahh (f(flluukkttuuaattiiff)) dadann s seemmaakkiinn kokommpplleekkss,, dadakkwwaahh IIssllaammii,, bbaaiikk
s seeccaarraa wawaccaannaa mamauuppuunn prpraakkttiiss,, ddiittaannttaanngg u unnttuukk sesemmaakkiinn didinnaammiiss jujuggaa.. KKaarreennaa a addaannyyaa hhaall iinnii,, nnaammppaakknnyyaa mmeettooddee ddaakkwwaahh s seemmaakkiinn beberrkkeemmbbaanngg dadallaamm bebennttuukknnyyaa y yaanng g uunniikk dadann krkreeaattiiff.. bebebbeerraappaa memettooddee d daappaatt diditteerraappkkaann seseccaarraa efefeekkttiiff,, ssaallaahh s saattuunnyyaa yayaiittuu sisisstteemm ddaakkwwaahh,, didi mamannaa m meettooddee dadakkwwaahh ininii babannyyaakk sesekkaallii d diigguunnaakkaann ololeehh paparraa ususttaaddzz dadann ususttaaddzzaahh.. C Caarraa pepennyyaammppaaiiaannnnyyaa jujuggaa papassttii akakaann b beerrbbeeddaa ananttaarraa ususttaaddzz yayanngg sasattuu dedennggaann y yaanng g lalaiinn,, didi ananttaarraannyyaa pepemmaadduuaann ananttaarraa d daakkwwaahh ddeennggaann kkoommeeddii sseellaaiinn iittuu,, aaddaa jjuuggaa y yaanng g mememmaadduukkaann dadakkwwaahh dedennggaann ggaayaya t taannyyaa jjaawwaabb iinntteerraakkttiiff.. P Peerrkkeemmbbaannggaann memettooddee dadakkwwaahh ssaaaatt i innii tetellaahh memennggaallaammii babannyyaakk ininoovvaassii,, sasallaahh s saattuu ccoonnttoohhnnyyaa,, dadakkwwaahh memellaalluuii mumussiikk y yaanng g sesejjaakk lalammaa tetelalahh diditteerraappkkaann oolleehh B Baanng g HaHajjii RhRhoommaa IrIraammaa yayanngg dadappaatt d diikkaattaakkaann sesebbaaggaaii leleggeennddaa rraajjaa ddaannggdduutt s seekkaalliigguuss pepennddaakkwwaahh.. RhRhoommaa IrIraammaa tetellaahh m meennjjaaddii ininssppiirraattoorr babaggii kkaallaannggaann dada‟i‟i u unnttuukk memennjjaaddiikkaann sesennii mumussiikk sesebbaaggaaii m meeddiiaa ddaakkwwaahh.. F Feennoommeennaa yayanngg memennjjaaddii ruruaanngg w wiillaayyaahh pepenneelliittiiaann iinnii adadaallaahh dadakkwwaahh- -d daakkwwaahh IIssllaammii mmeellaalluuii mmuussiikk ccaaddaass// mmeettaall// u unnddeerrggrroouunndd,, yayanngg kikinnii tetennggaahh didiuussuunngg o olleehh kkaallaannggaann “O“Onnee FiFinnggeerr MoMovveemmeenntt” ” a attaauu “G“Geerraakkaann MeMettaall SaSattuu JaJarrii””.. HaHall s sppeessiiffiikk dadallaamm pepenneelliittiiaann ininii adadaallaahh d daakkwwaahh IsIsllaammii memellaalluuii mumussiikk// lalagguu memettaall y yaanng g didillaakkuukkaann ololeehh BaBanndd PuPurrggaattoorryy,, J Jaakkaarrttaa.. AdAdaallaahh susuaattuu hahall yayanng g memennaarriikk a appaabbiillaa dadakkwwaahh IsIsllaammii itituu didippaadduukkaann d deennggaann mumussiikk memettaall yayanngg nonottaabbeenneennyaya s seebbuuaahh gegennrree mumussiikk kekerraass,, didi mamannaa kikittaa t taahhuu kkhhaallaayyaakk ppaadada uummuummnnyyaa mmaassiihh aawwaamm t teerrhhaaddaapp mumussiikk teterrsseebbuutt,, dadann titiddaakk sseemmuuaa o orraanngg jujuggaa bibissaa memenniikkmmaattii mumussiikk memettaall// u unnddeerrggrroouunndd mmuussiicc.. P Puurrggaattoorryy dadappaatt didikkaattaakkaann sesebbaaggaaii s saallaahh sasattuu babanndd titiddaakk “n“neekkoo--nneekkoo”” dadallaamm b beerrmmuussiikk dadann beberraannii mememmbbuuaatt gegebbrraakkaann- -g geebbrraakkaann yayanngg bibissaa didikkaattaakkaann b beerrsseebbeerraannggaann dedennggaann babanndd--bbaanndd memettaall p paaddaa uummuummnnyyaa,, kkaarreennaa ddiissaaaatt sseemmuuaa babanndd-
-b baanndd mmeettaall sesekkaarraanngg babannyayakk yayanngg m meenngguussuunng g tetemmaa seserrttaa lilirriikk--lliirriikk yayanngg b beerrbbaauu sasattaanniicc,, blblaasspphheemmyy,, ananttiicchhrriisstt,, p paaggaanniissmm,, gogorree dadann mumurrddeerr.. PuPurrggaattoorryy h haaddiirr dedennggaann kokonnsseepp yayanngg sasannggaatt beberrbbeeddaa s seekkaallii ddeennggaann kekebbaannyyaakkaann babanndd memettaall l laaiinnnnyyaa.. TeTemmaa dadann lilirriikk--lliirriikknnyyaa lelebbiihh m meemmbbiiccaarraakkaann tetennttaanngg IsIsllaamm,, sesellaaiinn iittuu m meennggaajjaarrkkaann tteennttaanngg kkee EEssaa--aann AAllllaahh SSWWTT s seerrttaa RRaassuullnnyyaa yayaiittuu NaNabbii MuMuhhaammmmaadd S SAAWW.. FFeennoommeennaa kokommuunniikkaassii seseppeerrttii iinnii m meerruuppaakkaann sesessuuaattuu yyaanngg ssaannggaatt ununiikk dadann m meennaarriikk ununttuukk didikkeettaahhuuii,, sesebbaabb PuPurrggaattoorryy m meenngggguunnaakkaann mumussiikk memettaall sesebbaaggaaii memeddiiaa d daakkwwaahh yyaanngg didittrraannssmmiissiikkaann memellaalluuii lilirriikk- -l liirriikk lalagguu.. dadann ssaallaahh tutujjuuaannnnyyaa adadaallaahh m meennddoobbrraakk ekekssiisstteennssii babanndd--bbaanndd mmeettaall d deennggaann lilirriikk dadann idideeoollooggii sasattaanniicc,, b bllaasspphheemmyy,, zizioonniisstt,, dadann papaggaanniissmmee.. SeSellaaiinn i ittuu ddeennggaann lilirriikk--lliirriikk seserrttaa ppeennddeekkaattaann- -p peennddeekkaattaann kkhhuussuuss memerreekkaa teterrhhaaddaapp fafannss// m mooggeerrzz,, memerreekkaa ininggiinn memenngguurraannggii k keebbiiaassaaaann--kkeebbiiaassaaaann ““hheeddoonn”” ddii kakallaannggaann m meettaallhheeaadd papaddaa umumuummnnyyaa teterruuttaammaa ppaarraa m mooggeerrzz A Akkttiivviittaass inintteerraakkssii ddaakkwwaahh IsIsllaammii y yaanng g didillaakkuukkaann PuPurrggaattoorryy mememmiilliikkii llaattaarr// s seettttiinngg sosossiiaall yayanngg jjeellaass,, yyaakknnii k koommppeekkssiittaass kakarraakktteerriissttiikk mmaassyyaarraakkaatt J Jaakkaarrttaa,, teterrlleebbiihh kkhhuussuuss kekehhiidduuppaann k kaallaannggaann reremmaajjaannyyaa yayanngg sasannggaatt dedekkaatt d deennggaann bubuddaayyaa popopp,, dedennggaann lalattaarr sosossiiaall y yaanng g kokommpplleekkss ininiillaahh,, mamakkaa pprroosseess k koommuunniikkaassii yyaanngg teterrjjaaddii didi dadallaammnnyyaa tetennttuu m meemmiilliikkii cicirrii spspeessiiffiikk ddaann kokommpplleekkssiittaass t teerrsseennddiirrii,, yyaanngg ddaallaamm mmeemmaahhaammiinnyyaa ttiiddaakk b biissaa ddiilleeppaasskkaann ddaarrii kkoonntteekkss yyaanng g aaddaa.. B B..RRuummuussaannddaannTTuujjuuaannMMaassaallaahh P Paaddaa pepenneelliittiiaann rurummuussaann mamassaallaahh y yaanng g mumunnccuull adadaallaahh babaggaaiimmaannaa k koommuunniikkaassii dadakkwwaahh yayanngg didillaakkuukkaann oolleehh b baanndd PuPurrggaattoorryy,, seseddaannggkkaann tutujjuuaann dadarrii p peenneelliittiiaann iinnii adadaallaahh ununttuukk memennggeettaahhuuii b baaggaaiimmaannaa kokommuunniikkaassii dadakkwwaahh yayanngg d diillaakkuukkaann oolleehh bbaanndd PPuurrggaattoorryy..
C C..KKeerraannggkkaaTTeeoorrii T Teeoorrii--tteeoorrii yayanng g didippaakkaaii dadallaamm p peenneelliittiiaann ininii adadaallaahh;; teteoorrii pprroosseess k koommuunniikkaassii,, teteoorrii dadakkwwaahh IsIsllaamm,, teteoorrii k koommuunniikkaassii IsIsllaamm,, etetnnooggrraaffii kokommuunniikkaassii ( (sseellaaiinn sseebbaaggaaii mmeettooddee,, tteeoorrii ininii dadallaamm ssiissii t teerrtteennttuu jujuggaa mememmbeberrii wawarrnnaa ppaaddaa p paarraaddiiggmmaa pepenneelliittiianan yayanngg ddiippaakkaaii)).. S Seemmuuaannyyaa didikkoommbbiinnaassiikkaann dadallaamm susuaattuu k koonnssttrruukk kkeerraannggkkaa ppeemmiikkiirraann yyaanng g mmeennjjaaddii p prraa--kkoogngniissii dadarrii pepenneelliittiiaann ininii.. eemmppaatt yayanngg p peerrttaammaa adadaallaahh ununttuukk memelliihhaatt dadann m meemmaahhaammii prproosseess kokommuunniikkaassii akakttiivviittaass d daakkwwaahh IsIsllaammii PuPurrggaattoorryy yayanngg memennjjaaddii s suubbjjeekk pepenneelliittiiaann,, seseddaannggkkaann teteoorrii yayanngg t teerraakkhhiirr beberrgguunnaa ununttuukk memelliihhaatt dadann m meemmaahhaammii kokonntteekkss ruruaanngg sosossiiaall didi mamannaa p prroosseess kkoommuunniikkaassii yyaanng g ddiitteelliittii.. D Daallaamm teteoorrii yayanngg didikkeemmuukkaakkaann oolleehh W Wiillbbuurrnn ScSchhrraamm babahhwwaa didi dadallaamm sesebbuuaahh p prroosseess kokommuunniikkaassii teterrddaappaatt bebebbeerraappaa ititeemm p peennttiinngg yayakknnii (f(frraammee ofof rereffeerreennccee)) ararttiinnyyaa p peessaann yayanngg didissaammppaaiikakann ololeehh kokommuunniikkaattoorr h haarruuss sseessuuaaii dedennggaann kekerraannggkkaa acacuuaann dadann ( (ccoolllleeccttiioonn ofof exexppeerriieennccee anandd memeaanniinnggss)) y yaanng g beberraarrttii babahhwwaa pepennggggaabbuunnggaann p peennggaallaammaann dadann pepennggeerrttiiaann yayanngg didimm p peerroolleehh kkoommuunniikkaann (( EEffffeennddyy,, 11999911:: 6622)).. A Arrttiinnyyaa babahhwwaa dadallaamm susuaattuu h huubbuunnggaann didippeerrlluukkaann susuaattuu kekessaammaaaann p peemmiikkiirraann yayanngg ddiikkeemmbbaannggkkaann ananttaarraa p peennggiirriimm (k(koommuunniikkaattoorr)) dadann ppeenneerriimmaa ( (kkoommuunniikkaann)) jjiikkaa tteerrbbeennttuukk kkeessaammaaaann yyaanngg d diiiinnggiinnkkaann mamakkaa akakaann teterrjjaaddii kokommuunniikkaassii.. K Keessaammaaaann ppeemmiikkiirraann aattaauu ppeennyyaattuuaann ppeessaann i innii tetennttuunnyyaa mememmbbuuttuuhhkkaann adadaannyyaa h huubbuunnggaann yayanngg ssaalliinngg bbeerrbbaaggii aattaauu sshhaarriinngg a annttaarraa ppeennggiirriimm ddeennggaann ppeenneerriimmaa tteerrsseebbuutt.. S Seemmeennttaarraa itituu JaJannee PaPauulleeyy (1(1999999)) m meennjjaabbaarrkkaann dadallaamm prproosseess kokommuunniikkaassii iittuu s seennddiirrii teterrddaappaatt ttiiggaa kokommppoonneenn pepennttiinngg,, d diiaannttaarraannyyaa;; trtraannssmmiissii ininffoorrmmaassii,, trtraannssmmiissii p peennggeerrttiiaann,, dadann pepenngggggguunnaaaann sisimmbbooll ygyg s saammaa,, jijikkaa sasallaahh sasattuu kokommppoonneenn titiddaakk t teerrppeennuuhhii atataauu titiddaakk adadaa mamakkaa pprroosseess k koommuunniikkaassii titiddaakk akakaann efefeekkttiiff ((PPaauulleeyy d daallaamm MuMullyyaannaa dadann RaRahhmmaatt,, 19199900:: 7)7).. B Beerrddaassaarrkkaann kokonnssttrruukk teteoorrii iinnii,, mamakkaa aakkaann
d diilliihhaatt babaggaaiimmaannaakkaahh prproosseess kokommuunniikkaassii s seeccaarraa umumuumm yayanng g teterrjjaaddii dadallaamm hhoorriizzoonn f feennoommeennaa yyaanngg ddiitteelliittii.. T Teeoorrii etetnnooggrraaffii kokommuunniikkaassii m meerruuppaakkaann teteoorrii ututaammaa yayanngg didippaakkaaii p peenneelliittii dadallaamm prproosseess pepenneelliittiiaannnnyyaa,, papaddaa d daassaarrnnyyaa etetnnooggrraaffii kokommuunniikkaassii memerruuppaakkaann m meettooddee imimpplliikkaassii seseddeerrhhaannaa didi mmaannaa didi d daallaammnnyyaa teterrddaappaatt popollaa kokommuunniikkaassii yayanngg d diimmiilliikkii ololeehh sesekkeelloommppookk ininddiivviidduu,, papaddaa h haakkiikkaattnnyyaa etetnnooggrraaffii kokommuunniikkaassii iinnii m meelliihhaatt ddaarrii bbeebbeerraappaa hhaall ddiiaannttaarraannyyaa;; ppoollaa k koommuunniikkaassii,, pepennddeeffiinniissiiaann kkeeggiiaattaann k koommuunniikkaassii,, wawakkttuu dadann tetemmppaatt kkeeggiiaattaann k keelloommppookk,, prproosseess kekeggiiaattaann kokommuunniikkaassii y yaanng g mememmbbeennttuukk kokommuunniittaass,, dadann k keerraaggaammaann kokoddee (L(Liittttlleejjoohhnn dadann FoFossss,, 2 2000099:: 446600)).. A Addaappuunn teteoorrii kokommuunniikkaassii IIssllaamm a addaallaahh kokommppoonneenn kekerraannggkkaa teteoorrii lalaiinn yayanngg d diippaakkaaii beberrddaassaarrkkaann kekebbuuttuuhhaann ununttuukk m meelliihhaatt pprroosseess kokommuunniikkaassii ddaarrii susubbjjeekk dadann a akkttiivviittaass yayanngg diditteelliittii,, yayanngg mememmaanngg n noottaabbeennee mmeennggaanndduunngg ununssuurr--uunnssuurr IsIsllaammii.. T Teeoorrii kokommuunniikkaassii IIssllaamm mememmiilliikkii dedeffiinniissii d daann ssiiffaatt yyaanngg kkhhuussuuss,, yyaakknnii;; ““KKoommuunniikkaassii I Issllaamm”” adadaallaahh sesebbuuaahh prproosseess kokommuunniikkaassii y yaanng gmemennjjaaddiikkaann ninillaaii--nniillaaii IsIsllaammii sesebbaaggaaii m muuaattaann dadarrii pepessaann yayanngg didissaammppaaiikkaann dadann t taattaa--ccaarraa seserrttaa peperriillaakkuu dadallaamm pprroosseess k koommuunniikkaassii itituu sesennddiirrii pupunn beberrllaannddaasskkaann p paaddaa kekessaannttuunnaann yayanngg sesessuuaaii dedennggaann etetiikkaa I Issllaammii.. D Daallaamm prpriinnssiipp kokommuunniikkaassii IsIsllaamm,, p paaddaa dadassaarrnnyyaa mmeennggaanndduunngg ninillaaii--nniillaaii y yaanng g aaddaa didi dadallaamm AlAl--QQuurr‟‟aann,, prpriinnssiipp t teerrsseebbuutt aannttaarraa llaaiinn;; pprriinnssiipp qqaauullaann bbaalliigghhaa ( (ppeerrkkaattaaaann yayanngg memennddiiddiikk// beberrmmaannffaaaatt)),, q qaauullaann kakarriimmaa (p(peerrkkaattaaaann yayanng g babaiikk)),, q qaauullaann sasaddiiddaa (p(peerrkkaattaaaann yayanngg bebennaarr)),, q qaauullaann mmaayyssuurraa ((ppeerrkkaattaaaann yyaanngg bbaaiikk yyaanngg d diisseerrttaaii alalaassaann yyaanngg rarassiioonnaall)),, qaqauullaann m maa’’rruuffaa (p(peerrkkaattaaaann yayanngg hahalluuss dadann lelemmaahh l leemmbbuutt)) ((IIssmmii,, DDiiaann.. 22001133:: 4433-4-477)).. S Seeddaannggkkaann dadallaamm papannddaannggaann p peerrssppeekkttiiff kokommuunniikkaassiinnyyaa,, tteerrbbaaggii memennjjaaddii d duuaa kakatteeggoorrii didiaannttaarraannyyaa;; yayanngg peperrttaammaa t teeoorrii kokommuunniikkaassii IsIsllaamm yayanngg dididdaassaarrii atataass
A All--QQuurr‟a‟ann dadann HaHaddiittss,, lalalluu yayanngg kekedduuaa t teeoorrii kokommuunniikkaassii papaddaa umumuummnnyyaa (r(reelliiggiiuuss,, n noonn rerelliiggiiuuss)) lelebbiihh memenniittiibbeerraattkkaann ppaaddaa e ettiikkaa seserrttaa nonorrmmaa--nnoorrmmaa yayanngg beberrllaakkuu didi d duunniiaa ((Muis, 2001: 34). T Teeoorrii kokommuunniikkaassii IsIsllaamm ininii tteerrkkaaiitt e erraatt dedennggaann teteoorrii dadakkwwaahh IsIsllaamm yayanngg a addaallaahh teteoorrii yayanngg dididdeerriivvaassiikkaann dadarrii ajajaarraann A All--QQuurraann dadann HaHaddiittss,, sesehhiinnggggaa pepennggeerrttiiaann d daann dedeffiinniissii tetennttaanngg isisttiillaahh “d“daakkwwaahh”” iittuu s seennddiirrii memennjjaaddii jejellaass.. DaDakkwwaahh memerruuppaakkaann s seebbuuaahh akakttiiffiittaass atataauu kekeggiiaattaann yayanngg didi p prroosseess seseccaarraa lilissaann atataauu tutulliissaann.. PrProosseess d daakkwwaahh papaddaa dadassaarrnnyyaa didillaakkuukkaann seseccaarraa s saaddaarr dadann teterreennccaannaa yayanngg beberrttuujjuuaann ununttuukk m meemmppeennggaarruuhhii ininddiivviidduu atataauu kekelloommppookk t teerrtteennttuu,, dadallaamm prproosseess dadakkwwaahh iittuu sseennddiirrii b beerrssiiffaatt bebebbaass dadann titiddaakk mememmaakkssaa (A(Arriiffiinn,, M M.. 19199911:: 6)6).. TeTeoorrii dadakkwwaahh IsIsllaamm didi sisinnii j juuggaa teterrbbaaggii dduuaa;; memelliihhaatt sisissii memettooddiikk ddaarrii d daakkwwaahh,, dadann ninillaaii akakssiioollooggiiss dadarrii sesebbuuaahh p prroosseess ddaakkwwaahh yyaanng g ddiitteelliittii.. D D..MMeettooddeePPeenneelliittiiaann P Prroosseess pepenneelliittiiaann akakaann didillaakkssaannaakkaann d dii duduaa tetemmppaatt yayaiittuu peperrttaammaa didillaakkuukkaann didi k keeddiiaammaann AlAl sesellaakkuu ininffoorrmmaann 1 1 yayanngg b beerrtteemmppaatt didi kakawwaassaann BiBinnttaarroo JaJakkaattaa,, lalalluu y yaanng gkekedduuaa didillaakkuukkaann ddii kekeddiiaammaann BoBonnttiiee s seellaakkuu ininffoorrmmaann 2 2 yayanngg beberrtteemmppaatt didi k kaawwaassaann CCiilleedduugg TTaannggeerraanngg.. J Jeenniiss pepenneelliittiiaann yayanngg ddiigugunnaakkaann oolleehh p peenneelliittii adadaallaahh memettooddoollooggii pepenneelliittiiaann k kuuaalliittaattiiff dedennggaann memenngggguunnaakkaann ststuuddii a annaalliissiiss eettnnooggrraaffii.. S Seeddaannggkkaann susummbbeerr dadattaa yayanngg d diigguunnaakkaann ololeehh pepenneelliittii teterrbbaaggii memennjjaaddii d duuaa kakatteeggoorrii yayaiittuu yayanngg ppeerrttaammaa susummbbeerr d daattaa prpriimmeerr yayanngg memennccaakkuupp pepennccaattaattaann t teerrkkaaiitt obobsseerrvvaassii didi lalappaannggaann,, hahall iinnii d diillaakkuukkaann ddeennggaann memennggaammaattii lilivvee ppeerrffoorrmm P Puurrggaattoorry y dadann memellaakkuukkaann wawawwaannccaarraa d deennggaann bebebbeerraappaa peperrssoonniill sesellaakkuu sesebbaaggaaii i innffoorrmmaann pepenneelliittiiaann,, sesellaannjjuuttnnyyaa yayanngg k keedduuaa mmeenngggguunnaakkaann ssuummbbeerr ddaattaa sesekkuunnddeerr ( (kkeeppuussttaakkaaaann)) yayangng beberraassaall dadarrii luluaarr dadattaa u uttaammaa// ininffoorrmmaann yayanngg memelliippuuttii;; dodokkuummeenn,,
a
arrttiikkeell fofottoo dadann vividdeeoo yayanngg beberrhhuubbuunnggaann d
deennggaann PPuurrggaattoorryy (Creswell, 1998:118). Proses pengumpulan data di tempuh dengan beberapa tahapan, diantaranya; dengan melakukan observasi partisipan yaitu mengamati secara langsung proses dakwah yang dilakukan pada saat live perform, setelah itu melakukan wawancara mendalam dengan sumber informan yang telah ditentukan yaitu Al dan Bontie sebagai personil Purgatory. Pada dasarnya dalam melakukan proses wawancara peneliti tidak harus terpaku dengan interview guide, dan yang terakhir melakukan analisis dokumen yang meliputi artikel, media massa, dan beberapa dokumentasi foto, video yang berkaitan dengan Purgatory (Kuswarno, 2008: 49-59). T Teekknniikk pepenneennttuuaann ininffoorrmmaann ppaaddaa p peenneelliittiiaann ininii mmenengggguunnaakkaann tetekknniikk p puurrppoossiivvee yayanngg memelliihahatt fafakkttoorr--ffaakkttoorr dadann t tuujjuuaann teterrtteennttuu seseccaarraa spspeessiiffiikk ppaaddaa i innffoorrmmaann.. papaddaa dadassaarrnnyyaa pepenneennttuuaann i innffoorrmmaann didippiilliihh beberrddaassaarrkkaann pepennggaallaammaann s seerrttaa pepenngguuaassaaaann yayanngg beberrhhuubbuunnggaann d deennggaann mmaassaallaahh yayanngg diditteelliittii dadann haharruuss b beerrkkoommppeetteenn dadallaamm bibiddaannggnnyyaa,, dadallaamm hhaall i innii ppeenneelliittii mmeemmiilliihh AAll dadann BBoonnttiiee sesebbaaggaaii i innffoorrmmaann uuttaamma a pepenneelliittiiaann (Sugiyono, 2008: 85).
Pada validitas data penelitian, peneliti menggunakan teknik triangulasi sumber di mana keabsahan data yang diperoleh memanfaatkan item-item yang berada di luar data penelitian, salah satu yang dilakukan oleh peneliti dalam teknik ini adalah melakukan perbandingan antara pengamatan di lapangan denga hasil wawancara (Moleong, 1989: 195). T Taahhaappaann sseellaannjjuuttnnyyaa adadaallaahh m meellaakkuukkaann tetekknniikk ananaalliissiiss dadattaa.. DiDi sisinnii p peenneelliittii memenngggguunnaakkaann tetekknniiss ananaalliissii dadattaa y yaanng g didi jajabbaarrkkaann oolleehh CrCreesswweellll,, tatahhaappaann- -t taahhaappaann iittuu bbeerruuppaa;; ppeennyyaajjiiaann dadattaa,, aannaalliissiiss d daattaa ddaann ininttrreeppeettaassii ddaattaa (Kuswarno, 2008: 68).
E. Hasil dan Pembahasan H Haassiill pepenneelliittiiaann ininii didiuunnggkkaappkkaann d daallaamm kokonnssttrruukkssii etetnnooggrraaffii kokommuunniikkaassii y yaanng g mmeennggaannaalliissiiss ddaattaa ppeenneelliittiiaann kkee ddaallaamm a assppeekk--aassppeekk beberriikkuutt;; mamassyyaarraakkaatt ttuuttuurr ( (ssppeeeecchh cocommmmuunniittyy)),, VaVarriieettaass babahhaassaa,, a akkttiivviittaass kokommuunniikkaassii,, dadann kkoommppoonneenn k koommuunniikkaassii ((KKuusswwaarrnnoo,, 22000088:: 3388--4466)).. P Peerrttaammaa--ttaammaa,, hahassiill pepenneelliittiiaann iinnii m meemmbbeerriikkaann dedesskkrriippssii tetennttaanngg gagammbbaarraann l laattaarr sosossiiaall mmaassyayarraakkaatt tututtuurr didi mamannaa P Puurrggaattoorry y beberraaddaa dadan n bbeerraakkttiivviittaass;; yyaakknnii m maassyyaarraakkaatt peperrkkoottaaaann JJakakaarrttaa dadann seselluukk b beelluukk kkeehhiidduuppaannnnyyaa.. Setiap proses komunikasi, tidak pernah terlepas dari konteks sosial dan konteks budaya dimana para pelaku dari proses itu terlibat. Karena itu, untuk memahami suatu proses komunikasi dalam berbagai aspek dan seginya secara menyeluruh, dibutuhkan pemahaman akan pola konteks budaya terkait. Jakarta yang notabene adalah ibukota Indonesia, adalah sebuah ruang publik majemuk yang terdiri dari berbagai
macam suku/ etnis yang bercampur baur dan menetap di situ sejak lama, sehingga sudah menjadi suatu kesatuan masyarakat majemuk tersendiri.
Kota metropolitan Jakarta merupakan kota yang di isi oleh berbagai macam masyarakat yang majemuk, bahasa keseharian menggunakan bahasa Indonesia sebagai bahasa pergaulan. Tentu saja bahasa yang digunakan mempunyai bentuk yang berbeda serta corak yang khas dan unik, yakni “bahasa Indonesia dialek Jakarta”. Dialek Jakarta atau bahasa Betawi dan bahasa keseharian dialek jakarta ini tercermin dalam hasil wawancara Subjek 1 dan 2.
Dialek khas Jakarta telah menjadi bahasa slank/ bahasa prokem, yakni kebalikan dari bahasa Indonesia baku/ resmi. Bahasa dialek bersifat lebih langsung, santai, akrab dan komunikatif untuk pergaulan keseharian. Kata “lo” (kamu) dan “gue” (saya) menjadi ungkapan keseharian untuk saling
menyapa satu sama lain.
Dalam bahasa dialek seperti itu, pada dasarnya terpapar bagaimana pola kognitif dan corak interaksi sosial para pengguna bahasanya. Orang Jakarta cenderung egaliter (setara) dalam memperlakukan orang lain. Dalam berkomunikasi, mereka lebih mementingkan kenyamanan bersama, sikap yang familiar, dan luwes. Dalam kaitannya dengan penelitian ini, sikap yang sama juga dirasakan sendiri oleh peneliti saat berinteraksi dengan informan-informan penelitian ini.
Jakarta yang telah menjadi kota metropolitan, tentu tidak lepas dari gaya hidup konsumtif, prilaku hedonis (mementingkan kenikmatan ragawi) dan berorientasi materialistis (mementingkan kepemilikan/ kebendaan). Orientasi kebendaan/ materi yaitu persaingan untuk mencapai taraf hidup yang tinggi tampak secara gamblang terjadi di kehidupan masyarakat Jakarta. Karena persaingan ini,
sesungguhnya diam-diam masyarakat Jakarta menjadi terkotak-kotakan satu sama lain dan saling mengalienasikan satu sama lain.
Jakarta terdiri dari identitas majemuk yang berbaur, pada kenyataannya kehidupan masyarakat Jakarta juga dihantui oleh krisis identitas. Kebanyakan masyarakat Jakarta pada umumnya telah luntur identitas ketimurannya, hal ini tercermin dari kebiasaan-kebiasan negatif dan melakukan hal-hal yang tidak berguna seperti dugem (pergi hura-hura ke diskotik) dan selain itu juga kehidupannya dihabiskan ibarat seperti „mesin indsutri‟ yang hanya mengenal kerja dan kerja (W S2, 425-429).
Kedua, varietas bahasa yang ada dan digunakan dalam interaksi keseharian masyarakat tutur Jakarta ini adalah “bahasa gaul” atau “bahasa slank”, bahasa Indonesia namun tidak resmi. Berbagai perbedaan banyak terdapat antara bahasa Indonesia yang baku atau resmi dengan
bahasa Jakarta gaul yang sebagian besar terpengaruh oleh dialek Betawi.
Ketiga, aktifitas komunikasi yang dilakukan oleh Purgatory di bagi menjadi dua tahapan yaitu pertama aktifitas komunikasi yang terjadi antara subjek-subjek informan dengan orang lain terkait proses dakwah yang dilakukan, hal ini tercermin disaat peneliti melakukan observasi di mana pada saat itu Purgatory sedang live perform di sebuah gigs amal, dapat dikatakan proses komunikasi yang dilakukan oleh Purgatory berjalan dengan efektif karena direspon dengan baik oleh para fan/ mogerz dan metalhead lainnya, lalu yang kedua aktivitas komunikasi antara subjek-subjek informan dengan peneliti, hal ini dilakukan langsung oleh peneliti pada saat observasi dan dengan spontan peneliti melakukan sedikit wawancara singkat dengan beberapa personil sebelum Purgatory live perform.
Proses komunikasi yang nyata yang di lakukan oleh band Purgatory dengan
orang lain baik fan-nya sendiri yaitu mogerz ataupun metalhead lainnya terasa di rasakan oleh peneliti pada saat observasi yaitu saat Purgatory live manggung di acara amal atau charity
Selajutnya, dengan persebaran teknologi dunia maya, maka dimensi aktivitas dan komponen komunikasi Purgatory dan kalangan fansnya ini tidak terlepas dari fungsi jejaring sosial di dunia maya seperti facebook atau twitter. Dalam penelitian ini, groupweb facebook dipilih sebagai jejaring sosial utama yang diteliti oleh penliti untuk melihat proses dan bentuk komunikasi yang terjadi di dalamnya.
Purgatory memiliki sebuah wadah jejaring sosial tempat meraka melakukan proses aktivitas dakwah Islami, yakni group facebook “Mogerz” (Purgatory Official’s Group of Mogerz). Groupweb ini telah aktif lebih dari 3 tahun dengan jumlah anggota terkini kurang lebih sebanyak 9.169 akun, dan menampung
banyak diskusi seputar keagamaan, politik, budaya dalam kaitannya dengan musik underground dan polemik-polemik seputar kehidupan remaja Jakarta, khususnya. Karena sifatnya yang aktif ini, maka situs groupweb ini telah menjadi tonggak serta sarana utama kegiatan diskusi dan komunikasi anak-anak undergorund metal di Jakarta, khususnya fans band Purgatory yaitu Mogerz D Daallaamm lilinnggkkuupp ininiillaahh mumussiikk ddaann lliirriikk l laagguu--llaagugu memettaall PuPurrggaattoorryy memennjjaallaannkkaann p peerraannnnyyaa sesebbaaggaaii ujujuunngg totommbbaakk ununttuukk m meellaakkuukkaann prproosseess dadakkwwaahh IsIsllaammnnyyaa.. LiLirriikk d daann mumussiikk PuPurrggaattoorryy memennjjaaddii sesebbuuaahh b baahhaann didisskkuussii yayanngg beberrssiiffaatt teterrbbuukkaa,, f faammiilliiaarr nanammuunn sseerriiuuss.. DDiisskkuussii yayanngg didi l laakkuukkaann papaddaa umumuummnnyyaa sesellaalluu teterrkkaaiitt d deennggaann ninillaaii kekeiissllaammaann,, kakarreennaa ppaaddaa d daassaarrnnyyaa lilirriikk--lliirriikk lalagguu yayanngg didi ususuunngg P Puurrggaattoorry y sesellaalluu mememmbbiiccaarraakkaann nniillaaii--nniillaaii k keeiissllaammaann;; babaiikk itituu fifilloossooffii dadarrii ajajaarraann a aggaammaa IsIsllaamm,, sasammppaaii papaddaa sisissii--ssiissii hihissttoorriiss d daarrii ppeerraaddaabbaann IIssllaamm.. P Prroosseess inintteerraakkssii dadakkwwaahh IsIsllaammii P Puurrggaattoorry y yayanng g diditteerraappkkaann titiddaakk hhaannyyaa p paaddaa sasaaatt lilivvee peperrffoorrmm mumussiikk ssaajjaa,, jujussttrruu i inntteerraakkssii prproosseess dadakkwwaahh lelebbiihh iinntteennss d diillaakkuukkaann ddii ggrruupp ffaacceebbooookk MMooggeerrss.. PPrroosseess i inntteerraakkssii ininii dadappaatt didi ililuussttrraassiikkaann seseppeerrttii b baaggaann bbeerriikkuutt:: INTERAKSI DIALOGIS F. Kesimpulan
Kesimpulan dari penelitian ini ada beberapa, diantaranya adalah:
1. Untuk mengkomunikasikan proses komunikasi dakwah Islam, beberapa strategi digunakan oleh band Purgatory, diantaranya adalah; menjadikan musik dan lirik lagu Band Purgatory
sebagai penyampai dakwah Islam lewat musik dan lirik lagu
Lirik Lagu Purgatory yang bermuatan nilai-nilai keislaman bermuata n nilai-nilai keislaman Fans “Mogerz” sebagai komunikan/audiens dan mitra diskusi dari materi dakwah yang disampaikan
sebagai “senjata utama” dalam menyampaikan nilai-nilai ajaran islami sehingga mudah dipahami dan diapresiasi oleh kalangan remaja Jakarta, terutama kalangan remaja yang terlibat langsung dalam dunia underground.
2. Komunikasi dakwah Islam yang dilakukan oleh band Purgatory merupakan komunikasi dua arah, artinya bersifat dialogis, yakni melalui sharing dan diskusi. Lirik lagu mejadi semacam “diskursus/ wacana bersama” dan menjadi bahan diskusi antara Purgatory dengan “Mogerz”. 3. Pola bahasa yang akrab, bebas dan
“gaul” selalu diterapkan oleh Purgatory dalam proses komunikasi dakwah Islam yang dilakukan. Diskusi seputar moralitas dan keagamaan pun dikemas secara menarik sehingga dapat merespon minat kalangan remaja dan metalhead pada umumnya untuk ikut berdiskusi.
4. Proses komunikasi dakwah Islam yang dilakukan oleh Purgatory bersifat unik dan kasuistik, artinya di sisi lain Purgatory memiliki keterkaitan kontekstual dengan background problem sosio-kultural perkotaan Jakarta; sehingga untuk dapat memahami bahasa dakwah Purgatory tidak bisa dilepaskan dari pemahaman atas konteks realitas di mana ia berada.
G. Saran
1. Saran untuk Purgatory dan kalangan “Mogerz”; untuk selanjutnya agar memperluas kajian keagamaan sampai pada level historis dan kultural (memperbanyak kajian budaya dalam sisi keagamaan, seperti kajian Islam Nusantara) sehingga bukan hanya identitas keagamaan yang terbangun, tetapi identitas kultural juga semakin diperkuat.
2. Saran untuk penelitian selanjutnya; kiranya hasil penelitian ini bisa
menjadi bahan pertimbangan dan batu loncatan untuk penelitian lebih lanjut. Masih banyak yang bisa dikuak dari fenomena “One Finger Movement” ini dengan berbagai pisau analisa dan pendekatan ilmu komunikasi; misalnya dengan pendekatan kuantitatif untuk melihat lebih objektif sejauh mana efektivitas komunikasi dakwah yang dilakukan oleh Purgatory dan band-band metal Islami yang lain.
H. Persantunan
Atas terselesaikannya penelitian ini, peneliti mengucapkan terima kasih kepada Bapak Fajar Junaedi selaku pembimbing I dan Ibu Monika S Yuliarti selaku pembimbing II yang telah membantu penulis dalam menyelesaikan penelitian ini, dan selalu memberi arahan, koreksi, serta dukungan kepada penulis sehingga penelitian ini dapat terselesaikan dengan lancar.
Penulis juga mengucapkan terima kasih kepada seorang kawan yaitu Bang Yachya Wacked “eks Sucker Head” yang telah memberikan dukungan dan waktu untuk membantu peneliti pada saat proses penelitian di lapangan.
DAFTAR PUSTAKA
Arifin, M. 1991. Psikologi Dakwah; Suatu Pengantar. Jakarta: Bumi Aksara
Creswell, John W. 1998. Qualitative
Inquiry and Research Design : Chosing Among Five Traditions.
USA: Sage Publications Inc
Effendy, Onong Uchjana, 1999. Ilmu Komunikasi: Teori dan Praktek, Bandung: Remaja Rosdakarya. Ismi Islami, Dian. 2013. Konsep
Komunikasi Islam dalam Persfektif Komunikasi Efektif (Jurnal Wacana Vol. XII 2013). Jakarta: Universitas Prof. Dr. Moestopo Jakarta.
Kuswarno, Engkus. 2008. Etnografi Komunikasi Pengantar dan contoh Penelitiannya. Bandung: Widya Padjadjaran.
Littlejohn, Stephen W dan Karen A. Foss. 2009. Buku Teori Komunikasi (Edisi 9). Jakarta: Salemba Humanika.
Moleong, Lexy J. 1989. Metodologi Penelitian Kualitatif. Bandung: Remadja Karya CV
Muis, Abdul Andi. 2001. Komunikasi Islam. Bandung: PT Remaja Rosdakarya.
Mulyana, Deddy dan Jalaludin Rahmat. 1990. Komunikasi Antarbudaya. Bandung: Remaja Rosdakarya Sugiyono. 2008. Metode Penelitian
Pendidikan Pendekatan Kuantitatif, Kualitatif dan R&D). Bandung: Alfabet
