R I I S T A
-
J A K A L A T A L O U ST U T K I M U K S I A J A S E L V I T Y K S I Ä
JULKAISIJA
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Viikinkaari 4 PL 2 00791 Helsinki Puh. 0205 7511 www.rktl.fi 7 / 2 0 1 1
Eila Seppänen, Anna-Liisa Toivonen, Mika Kurkilahti ja Pentti Moilanen
– vapaa-ajankalastuksen saaliit kalastusalueittain
Suomi kalastaa 2009
– vapaa-ajankalastuksen saaliit kalastusalueittain
Eila Seppänen, Anna-Liisa Toivonen, Mika Kurkilahti ja Pentti Moilanen
t u t k i m u k s i a j a s e l v i t y k s i ä7 / 2 0 1 1
Kannen kuvat: Pekka Salmi Julkaisujen myynti: www.rktl.fi /julkaisut www.juvenes.fi /verkkokauppa Pdf-julkaisu verkossa: www.rktl.fi /julkaisut/ ISBN 978-951-776-837-5 (Painettu) ISBN 978-951-776-838-2 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-4748 ISSN 1799-4748 (Painettu) ISSN 1799-4764 (Verkkojulkaisu)
tiivistelmä ... 4
sammandrag ... 5
abstract ... 6
1. johdanto ... 7
2. aineisto ja menetelmät ... 9
3. vapaa-ajankalastuksen saaliit vuonna 2009 ... 13
3.1. kokonaissaalis kalastusalueittain ... 13
3.2. koko maan saaliit lajeittain ely-keskusten toimialueilla ... 14
3.3. saaliit lajeittain ely-keskusten kalastusalueilla ... 16
3.4. saaliskartat lajeittain koko maan kalastusalueilla ... 26
4. tulosten tarkastelu ... 41
4.1. kokonaissaalis vuoden 2008 vapaa-ajankalastustilaston suuruusluokkaa ... 41
4.2. kokonaissaaliin lajikoostumus ... 42
4.3. eri lajien saaliin alueellinen jakautuminen ... 43
kiitokset ... 44
viitteet ... 44
Tiivistelmä
Vuoden 2009 vapaa-ajankalastuksesta kalastusalueilla tehtiin postikysely alkuvuonna 2010. Väestörekisteristä systemaattisena satunnaisotantana poimituille 40 100 kotitaloudelle lähe-tettiin kyselylomake, täyttöohje ja kalastusaluekartta. Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan koko kotitalouden kaikkien henkilöiden pyyntipäivät kalastusalueittain, pyyntimuodoittain ja vie-hekalastus eri luvilla sekä saaliit lajeittain ja kalastusalueittain. Kyselyyn vastaamattomille lä-hetettiin kaksi uusintakyselyä. Kyselyn vastausprosentiksi tuli 51,2. Tässä raportissa esitetään kalastusalueittain ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksittain saalisestimaatteja variaa-tiokertoimin.
Vapaa-ajankalastuksen kokonaissaaliiksi vuonna 2009 arvioitiin 33,9 miljoonaa kiloa. Saalisarvio on samaa suuruusluokkaa vuoden 2008 tilaston kanssa. Eniten saalista nostettiin Oulujärven, Suomussalmen ja Kuusamon kalastusalueilla. Kokonaissaaliista lähes puolet ka-lastettiin Varsinais-Suomen, Hämeen ja Kainuun ELY-keskusten alueilla. Rapusaalis, 9,3 mil-joonaa kappaletta, oli aikaisempia tilastoarvioita suurempi.
Hauki ja ahven olivat tärkeimmät saalislajit, ja niiden yhteinen osuus oli miltei puolet koko saaliista. Haukea saatiin eniten sisävesiltä Kainuusta ja Hämeestä sekä merialueilta lou-naisrannikolla. Pääosa ahvensaaliista kalastettiin Varsinais-Suomen merialueilta, Tampereen lähivesiltä ja Kainuusta. Muita merkittäviä lajeja olivat kuha, särki, lahna, muikku ja siika. Ku-haa saatiin eniten Järvi-Suomesta ja Varsinais-Suomesta. Särkisaalis jakautui melko tasaisesti koko maahan, mutta suurimmat saaliit saatiin Tampereen lähivesiltä ja Varsinais-Suomesta. Lahnaa tuli runsaasti Varsinais-Suomen ja Etelä-Savon alueilla. Suurimmat muikkusaaliit ka-lastettiin Kainuussa ja Järvi-Suomessa. Siikasaaliiden pääpaino oli Lapissa, Perämerellä ja Kainuun sisävesillä. Madetta saatiin eniten Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Lohen, taimenen ja nieriän osuudet saaliissa olivat edellisiä lajeja pienempiä, ja niiden saaliit painottuivat Lap-piin. Muita lajeja, mm. silakkaa ja kilohailia, saatiin eniten Saaristomereltä ja Suomenlahdelta. asiasanat: kokonaissaalis, saalislajit, vapaa-ajankalastus
Seppänen, E., Toivonen, A.-L., Kurkilahti, M. ja Moilanen, P. 2011. Suomi kalastaa 2009 – vapaa-ajankalastuksen saaliit kalastusalueittain. Riista- ja kalatalous – Tutkimuksia ja selvi-tyksiä 7/2011. 53 s.
Sammandrag
I början av 2010 gjordes en postenkät om fritidsfisket i fiskeområdena under 2009. Ur befolk-ningsregistret valdes 40 100 hushåll genom ett systematiskt slumpmässigt urval, och till dessa skickades ett frågeformulär, anvisningar för ifyllande och en karta över fiskeområdena. De svarande ombads att för hushållets samtliga personer uppge antalet fiskedagar per fiskeområde och fiskemetod, fiske med drag på basis av olika tillstånd samt fångsterna per art och fiske-område. Till de personer som inte besvarade enkäten skickades frågeformuläret ytterligare två gånger. Svarsprocenten för enkäten uppgick till 51,2. I denna rapport presenteras estimat med variationskoefficienter för fångster per fiskeområde och per närings-, trafik- och miljöcentral.
Fritidsfiskets sammanlagda fångst under 2009 estimerades till 33,9 miljoner kilo. Den uppskattade fångsten är av samma storleksordning som i statistiken för 2008. Mest fångst fick man i Ule träsks samt Suomussalmi och Kuusamo fiskeområden. Närmare hälften av den sam-manlagda fångsten fick man i Egentliga Finlands, Tavastlands och Kajanalands NTM-centra-lers områden. Kräftfångsten, 9,3 miljoner exemplar, var större än de tidigare estimaten.
De viktigaste fångstarterna var gädda och abborre, och deras sammanlagda andel var nästan hälften av den totala fångsten. Gädda fick man mest i insjöområdena i Kajanaland och Tavastland och i havsområdena vid sydvästkusten. Merparten av abborrfångsten fiskades i Egentliga Finlands havsområden, i vattnen kring Tammerfors och i Kajanaland. Andra viktiga arter var gös, mört, braxen, siklöja och sik. Gös fick man mest i Insjöfinland och i Egentliga Finland. Mörtfångsten fördelade sig ganska jämnt över hela landet, men de största fångsterna fick man i vattnen kring Tammerfors och i Egentliga Finland. Braxen fick man rikligt i Egent-liga Finland och Södra Savolax. De största siklöjfångsterna fiskades i Kajanaland och i Insjö-finland. Huvudvikten av sikfångsterna fiskades i Lappland, i Bottenviken och i insjöområdet i Kajanaland. Lake fick man mest i Norra Karelen och i Kajanaland. Andelen lax, öring och röding i fångsterna var mindre än för tidigare nämnda fiskarter, och de fiskades framför allt i Lappland. Övriga fiskarter, bland andra strömming och vassbuk, fick man mest i Skärgårdsha-vet och i Finska viken..
Nyckelord: fritidsfiske, fångsten för varje art, sammanlagd fiskfångst
Seppänen, E., Toivonen, A.-L., Kurkilahti, M. & Moilanen, P. 2011. Finland fiskar 2009 – Fri-tidsfiskets fångster på fiskeområdena. Riista- ja kalatalous – Tutkimuksia ja selvityksiä 7/2011. 53 s.
Abstract
A large national mail survey was conducted in 2010 to measure the recreational fishing acti- vity of the fisheries regions in 2009. A geographically stratified sample of 40,100 persons was drawn randomly from the population register, and a survey questionnaire sent to the sampled individuals, together with guidelines on how to fill in the form, and a map of fisheries regions. The survey covered all members of recipients’ households. Each recipient was requested to ad-vise the total number of fishing days for the household by fisheries region, household member, type of fishing tackle and permit. Information on catches was also requested. Two rounds of repeat surveys were sent to households who had not responded. The response rate was 51.2%. This report gives estimates for the catch of recreational fishing by fisheries region and by ELY Centre (Centre for Economic Development, Transport and the Environment), incorporating a variation coefficient.
The total catch of recreational fishing in 2009 was estimated at 33.9 million kilos, the same order of magnitude as in the statistics for 2008. The largest catches occurred in the fish-eries regions of Oulujärvi, Suomussalmi and Kuusamo. Nearly half the total catch came in the areas covered by the ELY Centres in Häme, Southwest Finland and Kainuu. The grayfish catch, at 9.3 million individuals, exceeded previous estimates.
Pike and perch were the main catch species, and their combined proportion was nearly half the total catch. Pike was caught mostly in inland waters in Kainuu and Häme, and off the south-western coast. The bulk of the perch was caught off Southwest Finland, in the waters around the city of Tampere, and in Kainuu. Other considerable fish species were pikeperch, roach, bream, vendace and whitefish. Most pikeperch were caught in the Archipelago Sea and in the Finnish lake district. The roach catch was distributed fairly evenly over the whole coun-try, with the biggest catches in the waters around Tampere and in Southwest Finland. Bream was caught in abundance in Southwest Finland and South Savo, while the largest vendace catches were in Kainuu and in the Finnish lake district. The main whitefish catches were in Lapland, the Bay of Bothnia and the Kainuu lakes. Burbot was caught mostly in North Karelia and Kainuu. The proportion of salmon, brown trout and arctic charr was less than for the above species, and caught mainly in Lapland. Other species, Baltic herring and sprat among others, were caught mostly in the Archipelago Sea and the Gulf of Finland.
keywords: catch species, recreational fishing, total catch
Seppänen, E., Toivonen, A.-L., Kurkilahti, M. and Moilanen, P. 2011. Fishing in Finland 2009 – Recreational fishing catches in fisheries regions. Riista- ja kalatalous – Tutkimuksia ja sel-vityksiä 7/2011. 53 p.
1.
Johdanto
Vuoden 1997 alussa voimaan tullut kalastuslain muutos antaa vapaa-ajankalastajille mak-sullisen yleiskalastusoikeuden yksityisillä vesillä. Läänikohtainen viehekalastuslupa, sa-moin kuin kalastuksenhoitomaksu, maksetaan valtiolle. Alle 18- ja yli 64-vuotiaat vapaa-ajankalastajat on vapautettu näistä maksuista. Tätä kalastuslain muutosta kutsutaan tässä raportissa yksinkertaisuuden vuoksi viehekalastuslaiksi, vaikka se ainoastaan sisältyy kalas-tuslain 88 §:ään. Onginta ja pilkintä on aiemmin vahvistettu maksuttomiksi yleiskalastusoi-keuksiksi joinkin poikkeuksin.
Ensimmäinen selvitys viehekalastuslain aiheuttamasta kalastusrasituksesta tehtiin heti vuoden 1998 alussa lain ensimmäisen voimassaolovuoden 1997 kalastuksesta (Leinonen ym. 1998a, Leinonen ym. 1998b). Tutkimuksen tuloksia käytettiin mm. valtiolle kerättyjen lupatu-lojen palauttamiseksi sekä onginta- ja pilkintäoikeuden korvaamiseksi kalavesien omistajille. Tutkimus oli laatuaan ensimmäinen, jossa vapaa-ajankalastajien määrä, pyyntipäivien määrä pyyntimuodoittain sekä saaliit lajeittain arvioitiin kalastusalueen tarkkuudella koko maassa. Seuraavat mittaukset tehtiin vuosien 2001 (Toivonen ym. 2002, Toivonen ym. 2003) ja 2005 (Toivonen 2006) kalastuksesta.
Vapaa-ajankalastajia on kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä, ja kalastusmuotoja on runsaas-ti. Harrastajien seulonta väestöstä on vaikeaa, koska kalastusta voi harrastaa Suomessa kuulu-matta mihinkään maksu- tai muuhun rekisteriin. Ei myöskään ole hyviä, yhteisiä taustamuut-tujia, joiden avulla vapaa-ajankalastajat erottuisivat muista kansalaisista omaksi ryhmäkseen. Manner-Suomessa on 222 kalastusaluetta yhdentoista elinkeino-, liikenne- ja ympäris-tökeskuksen kalatalousyksikön toimialueella. Lisäksi Ahvenanmaa on oma, 223. kalastusalu-eensa. Kalastusalueita on yhdistetty, ja niiden määrä on muuttunut vuoden 2005 selvityksessä (Toivonen 2006) mainitusta 226:sta.
Kalastusalueilla toimii jakamattomien vesialueiden omistajien edustajina osakaskuntia, aikaisemmin kalastuskuntia. Osakaskuntia on kaikkiaan noin 9 900, joista noin 7 500 edes jollain tavoin aktiivisia (Salmi ym. 2002). Valtiolle perityt lupatulot kanavoidaan takaisin osakaskunnille kalastusalueiden kautta. Osakaskuntien tuloista omistajakorvaus ja kaikki lupatulot muodostavat yhteensä kolme neljäsosaa ja kuluista vastaavasti kalanistutus- ja ka-lavedenhoitokulut lähes yhtä paljon. Lupatulot ovat siis varsin oleellinen osa kalastusmah-dollisuuksien ylläpitoa.
Valtiolle kerätyistä kalastuksenhoitomaksuvaroista maksetaan mm. kalastusalueiden toi-mintaa sekä korvauksia vesialueen omistajille kalaveden käytöstä ongintaan ja pilkintään. Viehekalastusmaksuvarat jakautuvat ensin läänikohtaisesti ELY-keskuksille. Sen jälkeen ne jaetaan kalastusalueille lääniluvalla viehekalastavien sekä ikään perustuvalla oikeudella vie-hekalastavien pyynnin suhteessa.
Uusimman, vuonna 2010 vuoden 2009 vapaa-ajankalastuksesta tehdyn, kyselyn tavoit-teena oli päivittää tiedot kalastuksen määrästä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksit-tain ja kalastusalueitympäristökeskuksit-tain. Kalastuksen määrää on mitattu pyydyskohtaisesti ja lupamuodoit-tain pyyntipäivinä. Jotta kaikille 222:lle Manner-Suomen kalastusalueelle saataisiin riittävästi
havaintoja, kalastuskysely oli lähetettävä yli 40 000 kotitaloudelle. Otoskoko arvioitiin ai-kaisempien kyselytutkimusten perusteella. Viehekalastuslaki ei koske Ahvenanmaata, missä kaikki kalastus edellyttää kalaveden omistajan lupaa.
Tätä raporttia edeltäneessä julkaisussa (Seppänen ym. 2011) esitettiin Suomi kalastaa 2009 -kyselytutkimuksen kalastusaluekohtaiset estimaatit vapaa-ajankalastuksen pyyntipäi-vistä. Pyyntipäiviä kalastusmuodoittain ja viehekalastusta eri luvilla käytettiin vapaa-ajanka-lastuksen määrän arvioimiseen. Saman kyselytutkimuksen aineistosta on nyt laskettu edelleen estimaatit kokonaissaaliille ja lajikohtaisille saaliille kalastusalueittain ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksittain. Taulukoihin, joissa lajikohtainen saalis esitetään kalastusalueittain kunkin ELY-keskuksen toimialueella, on valittu kuusi toimialueen tärkeintä lajia siten, että mahdollisimman monelle kalastusalueelle on saatu ilmoituskelpoinen estimaatti.
2.
Aineisto ja menetelmät
Otanta tehtiin vuoden 2009 lopussa ositettuna, systemaattisena satunnaisotantana. Otoksen poimintakehikkona oli Väestötietojärjestelmän maantieteellisesti järjestetty henkilörekisteri. Poimintaehtona oli 18–74 vuoden ikä sekä suomen-, ruotsin- tai saamenkielisyys. Otoksen poiminnan teki Väestörekisterikeskus. Kysely suunnattiin koko kotitaloudelle. Niinpä kaikki-en ikäryhmikaikki-en kalastus on tuloksissa mukana.
Otantaa varten Suomi jaettiin kuntien avulla kahdeksaan ositteeseen (liite 1): 1) Pääkaupunkiseutu.
2) Etelä- ja Länsi-Suomen kaupunkimaiset rannikkokunnat. 3) Väli- ja Pohjois-Suomen kaupunkimaiset rannikkokunnat. 4) Taajaan asutut ja maaseutumaiset rannikkokunnat. 5) Etelä- ja Länsi-Suomen kaupunkimaiset sisämaan kunnat.
6) Etelä- ja Länsi-Suomen taajaan asutut ja maaseutumaiset sisämaan kunnat. 7) Itä-Suomen kaupunkimaiset kunnat.
8) Itä-, Väli- ja Pohjois-Suomen muut kunnat.
Ahvenanmaalaiset jätettiin otoksen ja kyselyn ulkopuolelle, koska viehekalastuslaki ei koske Ahvenanmaata eikä onkiminen tai pilkintä ole siellä jokamiehenoikeus. Ahve-nanmaa kuitenkin luettiin omaksi kalastusalueekseen, jossa vietetyt pyyntipäivät otettiin mukaan tuloksiin.
Ositteista poimittiin ositekohtaisin poimintavälein yhteensä 40 100 kohdehenkilöä (tau-lukko 1). Heille lähetettiin postitse kyselystä kertova lähetekirje (liite 2), nelisivuinen kysely-lomake (liite 3) sekä kalastusaluekartta (liite 4). Kyselyyn määräaikaan vastaamattomille lähe-tettiin kahdesti uusintakysely. Kaikkien lomakkeen asianmukaisesti täytettynä palauttaneiden kesken arvottiin vastauskannustimena kolme 1 000 euron lahjakorttia.
Kysymyksiä oli seitsemän, joista kaksi ensimmäistä sekä viimeinen oli kaikille ja neljä muuta kysymystä vain kalastaneille kotitalouksille. Suurin vastausrasitus kohdistui kalas-tusaluekohtaisten pyyntipäivien ja kalastusalueilla kalastaneiden henkilöiden sekä saaliiden ilmoittamiseen.
Tallennetulle aineistolle tehtiin loogisuustarkistuksia, ristiriitaisuudet tarkistettiin makkeista ja korjattiin aineistoon. Lopuksi tarkistettiin vielä kerran kaikki kalastaneiden lo-makkeet. Vastauksissa esiintyi muutamia ns. tyyppivirheitä, jotka johtuivat mm. tulkintamah-dollisuuksista ja kysymysten monimutkaisuudesta. Kotitalouteen saatettiin ilmoittaa siihen kuulumattomia henkilöitä. Kaikkien kalastaneiden pyyntipäiviä ei ehkä ilmoitettu. Henkilöitä kysyttäessä saatettiin ilmoittaa pyyntipäiviä.
Kyselystä saadut vastaukset laajennettiin koko populaatioon painokertoimien avulla samalla menetelmällä kuin vuoden 2008 vapaa-ajankalastuskyselyssä (Riista- ja kalatalo-uden tutkimuslaitos 2009). Jokaisella poimintaehdon täyttävällä henkilöllä oli yhtä suuri todennäköisyys tulla poimituksi otokseen. Asuntokunnilla, joissa on paljon poimintaehdon
täyttäviä henkilöitä, oli suurempi todennäköisyys tulla poimituksi otokseen kuin asuntokun-nilla, joissa on esimerkiksi vain yksi poimintaehdon täyttävä henkilö. Todennäköisyys sisäl-tyä otokseen oli siis suoraan verrannollinen poimintaehdon täyttävien henkilöiden määrään asuntokunnassa. Vastaamistodennäköisyytenä voidaan pitää ositteen sisällä vastanneiden ja otoskoon suhdetta, ja silloin painokerroin on yksinkertaisimmillaan näiden todennäköisyyk-sien käänteislukujen tulo.
Tässäkin kyselyssä osa otokseen poimituista kotitalouksista jätti vastaamatta. Vas-tauskato aiheuttaa tuloksiin harhaa, koska vastaamattomat ovat tutkittavan ilmiön suhteen usein erilaisia kuin vastanneet. Kalastuskyselyn vastauksissa on usein yliedustus kalasta-neita, koska aihe kiinnostaa heitä enemmän kuin kalastamattomia. Kyselyyn vastaamatto-mista oli tehtävä joku olettamus. Tässä kyselyssä vastauskatoa korjattiin vastaavasti kuin vuoden 2008 vapaa-ajankalastuskyselyssä (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2009) olettamalla, että vastaamattomat olivat kalastamisen suhteen samanlaisia kuin vasta toiseen ja kolmanteen kyselykierrokseen vastanneet kotitaloudet. Kekäläinen (2002) on kuvannut menetelmää tarkemmin.
Kyselyn poimintayksikkö oli asuntokunta eli kaikki samassa osoitteessa asuvat henkilöt. Asuntokunta muodostuu yhdestä tai useammasta kotitaloudesta. Kyselyssä tilastoyksikkö oli kotitalous, joka määritellään mm. yhteisten rahojen käytön mukaan. Poimintayksikön (asun-tokunta) ja tilastoyksikön (kotitalous) eron aiheuttama harha korjattiin kalibroinnilla. Kalib-rointikerroin muutti asuntokuntia sisältävän otoksen vastaamaan kotitalouksia. Kalibroinnissa otettiin huomioon kotitalousmäärät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksittain ja erilai-set kotitalousryhmät, jotka muodostettiin kotitalouksien koon ja ikärakenteen perusteella. Ka-librointi korjasi myös vastauskadosta johtuvaa harhaa, koska kotitalouden koko, rakenne ja asuinpaikka vaikuttavat vastausaktiivisuuteen.
Osa vastaajista jätti vastaamatta joihinkin kysymyksiin. Yksittäisiä puuttuvia tietoja eli osittaiskatoa paikattiin muista vastauksista päättelemällä. Jos päättelystä ei enää ollut apua, osittaiskatoa paikattiin aineistosta saaduilla arvoilla ns. hot deck -imputoinnilla. Hot deck -im-putoinnissa muodostetaan keskenään homogeenisia vastaajaryhmiä, joiden oletetaan kalastuk-sen suhteen käyttäytyvän ryhmän sisällä keskenään samalla tavalla (Kekäläinen 2002).
Kaikkia otokseen sisältyneitä kotitalouksia ei tavoitettu mm. osoitteen muuttumisen ta-kia. Otokseen osui myös tutkimusajankohtana ulkomailla asuneita henkilöitä sekä ammatti-kalastajia. Muutama otokseen poimituista henkilöistä oli kuollut poiminnan jälkeen. Tavoit-tamattomia ja ylipeittoa ei otettu mukaan laskenta-aineistoon. Tyhjinä palautetut lomakkeet jouduttiin hylkäämään. Uusintakyselyn saaneista osa palautti kaksi tai kolmekin lomaketta ja kaksoiskappaleet hylättiin. Lomake jouduttiin hylkäämään myös, jos ilmeni, että se oli luovu-tettu edelleen jonkun muun kotitalouden täytettäväksi.
Keskivirhe on otannasta aiheutuvan satunnaisvaihtelun mittayksikkö eli tunnusluvun otantajakauman keskihajonta. Variaatiokerroin on keskivirhe prosentteina tunnusluvun es-timaatista. Luottamusväli kertoo, millä välillä todellinen perusjoukon tunnusluvun arvo on tietyllä todennäköisyydellä. 95 %:n luottamusvälin puolikas saadaan kertomalla keskivirhe luvulla 1,96.
Tässä raportissa tulosten luotettavuutta kuvaa taulukoissa 2–14 esiintyvä variaatioker-roin, joka on merkitty sarakeotsikolla vk. Sen tulkinta on yksinkertainen: mitä pienempi vari-aatiokerroin on, sitä luotettavampi on estimaatti. Varivari-aatiokerroin ilmentää aineiston sisältä-mää vaihtelua. Epäluotettavia estimaatteja tulee yleensä silloin, jos havaintoja on vähän ja jos niissä on suuria poikkeamia.
Kokonaissaaliiden (kuva 1) ja lajikohtaisten saaliiden (kuvat 2–16) maantieteellistä ja-kautumaa on havainnollistettu karttakuvin.
Taulukko 1. Kyselyn tekniset tiedot a) ositteittain ja b) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksittain.
a)
Osite (ks. liite 1) Otos Tavoittamattomat Ylipeitto Laskenta-aineisto Vastanneet Vastausprosentti
1 8 996 34 14 8 948 4 262 47,6 2 7 219 28 12 7 179 3 572 49,8 3 2 383 10 9 2 364 1 157 48,9 4 1 425 3 12 1 410 768 54,5 5 4 553 26 4 4 523 2 282 50,5 6 9 895 38 4 9 853 5 283 53,6 7 1 595 2 1 1 592 850 53,4 8 4 034 12 4 4 018 2 256 56,1 Yhteensä 40 100 153 60 39 887 20 430 51,2 b)
ELY-keskus Otos Tavoittamattomat Ylipeitto Laskenta-aineisto Vastanneet Vastausprosentti
1. Uusimaa 12 433 45 21 12 367 5 966 48,2 2. Varsinais-Suomi 5 680 24 9 5 647 2 904 51,4 3. Häme 6 114 27 4 6 083 3 141 51,6 4. Kaakkois-Suomi 2 352 11 2 2 339 1 243 53,1 5. Etelä-Savo 958 7 3 948 514 54,2 6. Pohjois-Karjala 1 526 1 - 1 525 879 57,6 7. Pohjois-Savo 1 020 1 - 1 019 564 55,3 8. Keski-Suomi 1 975 14 1 1 960 1 105 56,4 9. Pohjanmaa 3 342 8 9 3 325 1 705 51,3 10. Kainuu 3 416 8 9 3 399 1 762 51,8 11. Lappi 1 284 7 2 1 275 647 50,7 Yhteensä 40 100 153 60 39 887 20 430 51,2
Kyselylomakkeen (liite 3) kohtaan 4, pyyntipäivät kalastusalueittain ja lupamuodoittain, ei voinut ilmoittaa kalastaneensa ilman lupaa. Mikäli kotitaloudessa ei ollut ikään perustuvaan viehekalastukseen oikeutettuja henkilöitä, mutta pyyntipäiviä oli ikään vedoten kuitenkin il-moitettu, tällöin viehekalastuspäivät katsottiin kalastetuiksi kalavedenomistajan luvalla eli lu-vaton kalastus tulkittiin ensisijaisesti kalaveden omistajan vahingoksi.
Estimointi tehtiin käyttäen SAS-ohjelmistoa ja Ruotsin tilastovirastossa kehitettyä SAS-makroa CLAN97. Osittaiskadon imputoinnissa käytettiin Solas-ohjelmistoa. Kartat tuotettiin ArcGIS-ohjelmistolla. Kartoissa pyyntipäivät ryhmiteltiin neljään luokkaan ja oh-jelmisto valitsi automaattisesti luokkien rajat kunkin aineiston kohdalla niiden luonnollisista epäjatkuvuuskohdista.
Oikeudet kalastusaluekarttoihin omistaa maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riista-osasto.
Taulukoissa käytetyt merkinnät:
Ei yhtään / nolla
-Ei mahdollinen ..
3.
Vapaa-ajankalastuksen saaliit vuonna 2009
3.1. kokonaissaalis kalastusalueittainKokonaissaaliista lähes puolet, 47,5 %, saatiin Varsinais-Suomen, Hämeen ja Kainuun ELY-keskusten alueilta (kuva 1). Kymmenen eniten saalista antanutta kalastusaluetta olivat Oulujärvi, Suomussalmi, Kuusamo, Etelä- ja Keski-Päijänne, Pielinen, Orivesi, Airisto–Velkua, Nilakka, Perämeren eteläosa ja Korsholm. Niiltä saatiin hieman yli 15 % koko vapaa-ajankalastussaaliista.
Kuva 1. Eniten saalista saatiin Kainuusta, Tampereen lähivesiltä, Itä-Suomesta, lounaisrannikolta sekä Perämeren ja Merenkurkun alueelta.
3.2. koko maan saaliit lajeittain ely-keskusten toimialueilla
Taulukko 2. Eri lajien saalis (tonnia) variaatiokertoimin (vk) ELY-keskuksittain vuonna 2009.
ELY-keskus
Ahven Hauki Kuha Siika Lohi
tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk
1. Uusimaa 570 7,1 679 8,6 310 8,8 116 10,9 54 20,4 2. Varsinais-Suomi 1 067 9,2 1 162 10,1 495 16,9 233 13,1 41 16,0 3. Häme 965 6,3 1 182 5,6 480 7,0 130 10,8 66 18,6 4. Kaakkois-Suomi 601 6,4 529 6,0 170 15,0 96 16,1 89 29,0 5. Etelä-Savo 649 6,5 798 6,2 196 12,6 79 9,6 52 16,0 6. Pohjois-Karjala 556 8,6 611 10,8 367 12,6 129 25,9 49 16,1 7. Pohjois-Savo 637 8,9 735 7,1 420 12,1 59 13,4 21 20,0 8. Keski-Suomi 563 8,1 713 8,9 340 12,1 48 14,0 18 22,5 9. Pohjanmaa 693 8,5 623 7,3 88 15,9 209 17,9 39 19,5 10. Kainuu 781 10,0 1 229 9,4 247 12,7 401 14,2 61 11,7 11. Lappi 521 6,7 555 7,3 33 23,2 447 16,6 133 12,2 12. Ahvenanmaa 17 17,3 45 19,0 0 68,3 12 28,3 22 49,6 Yhteensä 7 620 2,6 8 861 2,8 3 146 4,3 1 959 5,8 645 6,9 Osuus saaliista, % 22,5 26,2 9,3 5,8 1,9 Taulukko 2 jatkuu … ELY-keskus
Taimen Made Lahna Särki Muikku
tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk
1. Uusimaa 39 14,2 43 12,8 184 9,0 224 13,9 23 29,8 2. Varsinais-Suomi 66 14,9 92 17,1 476 15,4 429 19,1 13 26,8 3. Häme 75 12,6 107 9,9 348 12,6 449 10,2 344 31,9 4. Kaakkois-Suomi 64 13,3 88 28,6 184 11,3 316 10,5 270 14,1 5. Etelä-Savo 58 27,9 100 13,0 384 27,7 217 9,0 381 12,8 6. Pohjois-Karjala 48 18,8 192 30,3 150 15,9 184 12,5 163 16,6 7. Pohjois-Savo 18 17,9 116 14,5 246 12,5 220 10,3 377 30,6 8. Keski-Suomi 64 21,9 125 31,7 239 17.0 189 10,4 212 16,5 9. Pohjanmaa 46 14,6 40 17,3 155 13,2 250 9,6 51 33,0 10. Kainuu 72 14,1 168 23,9 141 16,0 321 10,5 403 33,1 11. Lappi 138 9,5 69 13,8 12 22,3 207 13,8 249 18,4 12. Ahvenanmaa 3 32,2 - .. 3 59,0 3 30,8 1 72,5 Yhteensä 691 5,1 1 140 8,0 2 522 6,1 3 009 4,1 2 487 9,1 Osuus saaliista, % 2,0 3,4 7,4 8,9 7,3 Taulukko 2 jatkuu …
ELY-keskus
Nieriä Muut lajit Yhteensä
tonnia vk tonnia vk tonnia vk
1. Uusimaa 1 48,1 269 25,1 2 512 6,4 2. Varsinais-Suomi 0 49,5 477 13,1 4 551 7,8 3. Häme 3 25,7 163 13,9 4 312 5,9 4. Kaakkois-Suomi 3 42,3 234 14,8 2 644 6,3 5. Etelä-Savo 0 31,6 49 17,0 2 963 6,9 6. Pohjois-Karjala 6 37,4 36 16,7 2 491 9,3 7. Pohjois-Savo 0 66,8 78 37,1 2 927 9,1 8. Keski-Suomi 0 55,0 25 20,3 2 536 7,8 9. Pohjanmaa 0 53,7 136 13,0 2 330 6,4 10. Kainuu 1 43,6 102 19,4 3 927 10,1 11. Lappi 28 14,9 190 11,2 2 582 6,3 12. Ahvenanmaa - .. 11 49,0 117 16,5 Yhteensä 42 11,6 1 770 6,3 33 892 2,5 Osuus saaliista, % 0,1 5,2 100,00
Taulukko 3. Rapusaalis (1 000 kpl) variaatiokertoimin (vk) ELY-keskuksittain vuonna 2009.
ELY-keskus
Jokirapu Täplärapu Yhteensä
1 000 kpl vk 1 000 kpl vk 1 000 kpl vk 1. Uusimaa 54 32,6 546 25,4 600 23,4 2. Varsinais-Suomi 26 33,9 328 36,1 354 33,9 3. Häme 158 24,7 4 968 16,8 5 126 16,3 4. Kaakkois-Suomi 189 39,9 1 079 19,1 1 268 17,8 5. Etelä-Savo 59 33,8 134 27,5 193 21,7 6. Pohjois-Karjala 69 32,0 63 42,8 132 26,2 7. Pohjois-Savo 278 30,4 42 60,5 320 36,0 8. Keski-Suomi 387 58,4 45 32,4 432 52,4 9. Pohjanmaa 17 46,4 1 65,5 18 43,7 10. Kainuu 600 48,9 182 59,1 782 39,9 11. Lappi 31 54,9 36 46,8 67 35,7 12. Ahvenanmaa - .. 2 72,5 2 72,5 Yhteensä 1 868 21,0 7 426 11,8 9 294 10,4 Osuus saaliista, % 20,1 79,9 100,00
3.3. saaliit lajeittain ely-keskusten kalastusalueilla
Taulukko 4. Eri lajien saalis (tonnia) variaatiokertoimin (vk) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella vuonna 2009.
Kalastusalue
Ahven Hauki Kuha Lahna Särki Muut lajit
tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk
101 Hanko 16 20,6 10 22,1 5 22,6 21 30,9 12 37,0 67 60,2 102 Bromarf–Tenhola 28 24,2 66 47,1 10 37,7 11 33,1 17 39,5 42 44,2 103 Tammisaari–Snappertuna 66 17,7 78 13,4 21 23,0 32 24,6 9 21,1 11 22,0 104 Inkoo 30 29,6 28 15,7 28 53,2 7 25,8 5 35,9 2 27,4 105 Kirkkonummi–Porkkala 41 16,9 43 17,0 21 20,3 22 26,9 8 21,8 56 59,8 106 Espoo 35 23,6 19 20,7 15 22,3 8 27,9 8 25,1 8 41,1 107 Helsinki 46 15,2 23 18,3 35 16,9 17 18,9 14 16,3 12 21,2 108 Sipoo 26 16,8 35 22,3 12 16,7 11 33,0 12 39,2 9 45,9 109 Porvoonseutu 73 15,1 101 20,1 50 18,9 16 18,5 27 19,4 8 28,9 110 Pernaja 31 21,8 47 23,1 4 30,4 2 38,8 7 27,1 3 38,7 111 Loviisa 8 48,0 16 32,4 1 37,5 0 71,2 0 38,0 2 57,6 112 Ruotsinpyhtää 10 37,1 19 27,8 4 42,7 2 56,9 4 39,3 9 49,5 113 Pohja 10 30,2 10 36,1 3 51,6 2 47,5 1 41,9 7 42,8 114 Karjalohja–Sammatti 10 25,6 6 21,7 1 36,0 1 45,2 3 28,7 0 60,2 115 Lohjanjärvi 33 25,9 58 25,3 23 23,3 5 28,7 10 24,9 8 31,9 116 Nummi-Pusula 49 48,4 18 30,3 14 66,1 8 61,8 40 64,0 10 65,0 117 Siuntionjoki 8 32,1 9 32,4 3 41,5 2 43,8 8 62,6 0 46,4 118 Hiidenvesi 17 18,4 32 18,8 25 36,2 6 33,0 12 33,1 3 33,4 119 Espoo–Mankki 4 19,0 3 32,8 2 31,3 1 35,6 2 26,7 1 47,2 120 Vantaanjoki 17 23,3 23 21,5 10 28,4 5 29,6 18 42,6 6 24,4 121 Mäntsälä–Pornainen 5 28,3 11 29,5 2 53,0 2 56,5 2 29,4 1 66,4 122 Porvoonjoki 2 29,3 9 25,7 2 45,1 1 40,6 2 26,4 4 41,9 123 Koskenkylänjoki 2 36,4 12 47,2 15 58,3 2 66,0 1 41,2 0 51,3 124 Lapinjärvi 3 47,4 3 49,0 4 48,2 0 72,6 2 60,1 - .. Yhteensä 570 7,1 679 8,6 310 8,8 184 9,0 224 13,9 269 25,1
Taulukko 5. Eri lajien saalis (tonnia) variaatiokertoimin (vk) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella vuonna 2009.
Kalastusalue
Ahven Hauki Kuha Lahna Särki Muut lajit
tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk
201 Karvianjoki 6 26,9 15 28,0 4 53,7 2 54,0 5 25,3 1 41,8 202 Jämijärvi 2 35,4 13 45,6 2 37,9 10 54,4 1 28,6 1 61,8 203 Karhijärvi 4 31,3 9 34,2 2 52,2 1 44,0 2 31,8 1 58,4 204 Sääksjärvi 6 31,2 17 44,9 5 51,6 9 42,7 2 28,5 1 40,6 205 Kullaa 5 31,5 4 35,9 - .. 3 41,4 2 33,4 6 64,6 206 Isojärvi 42 48,1 27 26,1 100 60,3 5 42,5 10 28,1 1 38,3 207 Merikarvia 159 39,0 57 28,6 18 34,9 13 32,6 20 25,0 15 21,8 208 Pori 64 14,5 122 44,2 17 19,3 29 19,3 40 20,5 77 59,2 209 Kokemäenjoki–Loimijoki 23 21,8 82 47,2 40 64,8 107 60,1 51 50,4 41 62,7 210 Luvia 29 27,0 10 27,0 3 47,5 19 40,5 14 42,7 8 42,7 211 Raumanmeri 45 21,7 28 16,9 2 31,6 10 28,5 18 31,1 10 55,2 212 Eurajoki–Lapijoki 9 31,1 12 30,3 0 67,9 - .. 4 40,0 2 51,2 213 Köyliö 2 36,5 1 52,0 - .. 0 49,4 2 34,0 1 45,6 214 Pyhäjärvi 29 18,6 16 21,3 1 49,1 1 40,8 11 25,4 3 39,1 215 Uusikaupunki 75 24,7 56 19,8 10 34,4 20 39,9 10 28,9 32 28,1 216 Velhovesi–Ruotsinvesi 20 29,6 12 26,2 1 71,1 2 42,0 3 31,8 1 46,1 217 Laitila 6 29,6 7 28,2 - .. 1 42,6 5 59,5 1 52,5 218 Aurajoenseutu 9 35,6 14 35,1 0 71,1 0 53,2 5 38,7 0 56,8 219 Somero 4 20,7 12 45,4 3 47,4 4 54,7 112 67,2 0 50,9 220 Salonseutu 13 21,9 15 17,4 13 40,4 3 45,8 9 25,2 6 41,0 221 Särkisalo 44 33,8 31 19,5 70 54,5 12 37,4 6 34,3 18 42,5 222 Halikonlahti 13 25,4 22 25,0 18 52,4 5 28,0 4 26,0 9 38,7 223 Kemiö 62 33,1 54 30,0 20 38,5 26 54,8 6 27,8 11 36,6 224 Dragsfjärd–Västanfjärd 55 27,1 57 14,4 25 42,9 54 31,6 7 20,8 23 37,3 225 Paimionselkä 24 26,8 30 29,6 32 26,4 15 37,2 17 55,5 10 48,9 226 Parainen 19 16,1 38 26,3 23 23,5 16 26,7 7 23,0 8 29,0 227 Airisto–Velkua 93 10,5 91 10,7 44 15,0 56 14,4 26 13,3 92 21,6 228 Nauvo 34 17,8 39 15,3 5 40,5 12 20,7 5 23,1 15 30,8 230 Korppoo 12 19,4 27 29,9 1 46,0 7 27,6 5 35,1 12 36,7 231 Kustavi 132 14,4 91 13,2 35 31,9 27 21,8 15 28,2 53 33,2 232 Iniö 11 24,5 134 63,8 1 64,2 5 30,5 2 42,4 11 35,6 233 Houtskari 16 41,1 19 33,6 - .. 2 46,7 3 45,2 7 35,7 Yhteensä 1 067 9,2 1 162 10,1 495 16,9 476 15,4 429 19,1 477 13,1
Taulukko 6. Eri lajien saalis (tonnia) variaatiokertoimin (vk) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella vuonna 2009.
Kalastusalue
Ahven Hauki Kuha Lahna Särki Muikku
tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk
401 Virrat 30 20,8 59 16,7 28 23,5 14 30,6 20 30,2 4 37,5 402 Ruovesi–Kuorevesi 65 17,4 93 21,5 30 23,5 20 20,7 34 18,7 4 47,2 403 Näsijärvi 72 17,2 68 15,9 34 16,4 20 14,2 38 29,1 9 29,5 404 Pirkkala 33 15,4 65 16,5 39 22,9 9 23,5 15 21,7 5 68,5 405 Vanajanselkä 28 23,3 15 17,8 15 28,9 6 24,6 9 16,1 - .. 406 Roine–Mallasvesi–Pälkänevesi 28 20,5 32 26,7 49 40,1 66 47,3 21 34,7 4 61,2 407 Längelmävesi 62 13,8 101 13,3 52 19,6 25 17,6 72 27,2 28 39,9 408 Hauho 98 34,1 102 35,9 21 27,2 60 45,3 59 59,2 1 40,1 409 Kukkia 36 18,9 44 24,8 13 48,9 21 25,0 10 23,1 171 62,2 410 Tarpianjoki 4 25,7 6 29,9 8 33,2 2 34,2 3 33,5 - .. 411 Hattula 26 21,7 31 18,8 7 34,2 6 26,2 7 17,8 5 46,6 412 Hämeenlinna 21 24,3 35 20,9 2 29,4 2 27,2 5 17,1 1 68,1 413 Loppi 24 21,4 24 19,9 5 34,0 8 41,8 7 23,9 10 44,8 414 Pääjärvi 5 26,3 40 59,1 4 47,8 2 40,3 2 31,3 - .. 415 Tammela 42 53,4 18 16,4 15 29,5 2 28,3 6 26,2 - .. 416 Nastola 50 41,8 15 32,6 8 36,6 4 38,6 14 44,8 1 68,3 417 Vehkajärvi–Vesijako 8 21,4 9 28,4 - .. 1 44,7 2 25,9 3 43,7 418 Etelä- ja Keski-Päijänne 118 18,6 156 14,1 24 20,1 24 20,5 49 20,8 81 28,0 419 Vesijärvi 48 22,5 29 20,2 35 24,4 7 16,7 13 14,5 0 72,5 420 Kihniö 13 44,3 9 23,3 10 44,3 5 66,3 1 42,2 - .. 421 Parkano 16 24,4 32 17,3 13 26,8 9 42,8 3 27,7 - .. 424 Kyrösjärvi 17 14,4 33 15,5 17 20,4 9 40,0 5 19,8 5 62,3 425 Mahnalanselkä–Kirkkojärvi 11 28,3 8 26,9 3 49,2 4 51,2 2 27,7 - .. 426 Suodenniemi 4 22,7 20 51,0 8 48,5 0 73,2 4 35,0 - .. 427 Vammalan seutu 38 18,0 33 15,4 34 27,8 8 42,4 9 22,6 - .. 429 Hartola 30 18,5 56 19,3 5 47,0 7 27,3 24 28,8 5 54,6 430 Heinola 38 20,0 49 31,9 1 28,8 7 20,6 15 16,8 7 35,5 Yhteensä 965 6,3 5,6 480 7,0 348 12,6 449 10,2 344 31,9
Taulukko 7. Eri lajien saalis (tonnia) variaatiokertoimin (vk) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella vuonna 2009.
Kalastusalue
Ahven Hauki Lahna Särki Muikku Muut lajit tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk 151 Iitti–Jaala 58 24,1 40 17,5 14 29,0 45 25,1 24 63,8 10 58,0 152 Vuohijärvi 29 33,3 23 19,1 2 23,1 27 45,6 30 25,6 3 46,0 153 Valkeala 16 28,7 11 22,4 2 28,8 6 36,8 9 48,8 0 70,5 154 Läntinen Pien-Saimaa 52 18,5 56 20,8 7 21,5 54 31,9 5 52,6 13 61,4 155 Kuolimo 24 24,7 29 18,6 3 38,0 6 20,2 58 45,7 3 59,2 156 Suur-Saimaa 83 14,0 76 14,0 27 25,9 35 17,5 52 19,9 8 29,7 157 Ruokolahti 36 26,6 38 17,8 19 36,9 22 45,1 19 32,0 6 42,7 158 Rautjärvi 20 21,6 23 24,2 10 42,2 6 25,3 26 38,6 0 49,4 159 Parikkala–Saari–Uukuniemi 43 22,1 43 38,0 6 30,6 12 41,7 5 50,1 1 38,2 160 Kymijoki 9 17,9 25 31,2 5 40,7 10 32,9 - .. 3 32,4
161 Summa-, Vehka- ja Virojoki 14 23,9 26 24,7 5 29,9 6 29,0 0 71,1 3 42,2 162 Kaakonkulma 35 22,8 32 18,9 15 51,4 6 22,7 - .. 4 58,6 163 Virolahti 34 30,2 13 21,1 16 35,4 30 51,7 0 55,4 42 39,6 164 Hamina 37 23,6 28 20,5 6 25,0 12 28,9 - .. 52 38,0 165 Kotka 52 22,1 22 18,1 16 23,7 19 21,0 - .. 66 21,1 166 Pyhtää 39 20,2 23 26,0 5 23,9 12 26,0 1 56,9 14 40,0 167 Kivijärvi 20 20,7 21 19,1 26 48,6 8 19,4 41 26,3 6 37,8 Yhteensä 601 6,4 529 6,0 184 11,3 316 10,5 270 14,1 234 14,8
Taulukko 8. Eri lajien saalis (tonnia) variaatiokertoimin (vk) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella vuonna 2009.
Kalastusalue
Ahven Hauki Kuha Lahna Särki Muikku
tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk 601 Kermajärvi 30 32,4 43 26,4 9 45,5 10 36,7 11 40,0 5 54,9 602 Pieksämäki 31 35,3 33 33,5 18 48,9 32 45,7 15 36,7 2 56,6 603 Virtasalmi 6 29,5 11 25,1 11 30,2 4 34,3 1 33,6 - .. 604 Joroinen 25 26,2 78 31,7 20 40,8 180 58 12 25,9 6 49,7 605 Haukivesi 52 19,0 51 16,2 22 26,2 17 27,9 18 34,8 26 46,7 606 Kolovesi 23 23,2 25 23,7 13 33,2 10 28,5 3 26,3 7 40,2 607 Sääminginsalo 1 58,3 1 44,7 - .. - .. 1 55,9 0 68,4 608 Vuokala 25 36,6 52 36,5 5 43,4 4 51,1 4 27,1 15 42,6 609 Puula 60 17,9 80 17,4 20 37,4 26 21,7 14 17,5 84 32,9 610 Kyyvesi 13 21,4 17 17,7 13 25,7 8 26,9 11 47,3 - .. 611 Mikkeli 25 18,3 40 17,0 6 29,8 14 32,2 8 15,7 27 45,2 612 Louhivesi–Yövesi 38 27,8 48 30,1 4 55,3 15 45,1 11 32,1 9 27,2 613 Luonteri 29 42,5 14 25,6 3 68,2 5 41,8 2 37,9 10 58,0 614 Juva 20 25,9 52 29,4 4 42,1 5 37,5 12 35,5 - .. 615 Kolkonjärvi 7 29,1 3 41,0 - .. 1 49,2 3 31,4 1 55,3 616 Puumala 43 15,3 43 14,9 10 30,4 10 25,7 8 23,5 48 26,9 617 Sulkava 44 28,2 32 19,1 14 69,8 7 28,4 9 25,4 4 55,2 618 Pihlajavesi 62 24,8 67 17,7 23 38,0 6 22,7 25 40,7 82 34,8 619 Puruvesi 72 22,2 42 30,1 0 69,3 14 29,8 13 28,8 10 61,8 620 Mäntyharju 41 21,4 64 16,5 1 36,8 16 24,3 36 24,8 45 32,2 621 Korpijärvi 2 33,2 2 34,4 - .. 0 49,3 0 41,8 0 52,4 Yhteensä 649 6,5 798 6,2 196 12,6 384 27,7 217 9,0 381 12,8
Taulukko 9. Eri lajien saalis (tonnia) variaatiokertoimin (vk) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella vuonna 2009.
Kalastusalue
Ahven Hauki Kuha Made Särki Muikku
tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk
551 Valtimo 4 39,8 8 39,9 1 45,0 - .. 1 36,7 - .. 552 Vaikkojoki 11 52,4 13 57,9 0 48,5 - .. 0 53,5 0 68,3 553 Pielinen 88 15,0 110 18,9 102 25,8 71 35,1 14 14,5 34 29,7 554 Ruunaa 32 19,1 34 19,9 11 29,0 0 50,8 12 38,2 2 50,2 555 Juojärvi 20 29,4 26 30,4 8 42,2 9 66,4 5 27,5 22 54,7 556 Viinijärvi 50 26,1 23 21,3 24 49,8 3 33,7 18 35,8 15 61,4 557 Höytiäinen 57 20,0 66 22,8 69 17,5 4 27,1 14 25,9 3 57,1 558 Koitere 19 20,9 30 22,3 35 25,2 1 41,7 4 33,8 0 67,0 559 Koitajoki 29 31,3 42 22,1 4 29,3 1 55,0 8 30,3 17 38,4 560 Orivesi 97 16,2 127 32,1 73 37,2 91 57,6 30 21,8 18 35,7 561 Keski-Karjala 25 39,1 35 39,1 3 52,3 2 66,6 7 38,7 2 66,6 562 Kitee–Tohmajoki 26 29,4 23 37,5 15 43,9 0 67,2 3 36,1 - .. 563 Jänisjoki 21 25,9 40 24,0 17 36,9 4 36,3 19 56,5 11 56,6 564 Pyhäjärvi–Puruvesi 50 20,9 18 26,4 4 40,9 6 32,8 47 32,6 39 40,2 565 Pielisjoki 27 51,0 16 23,3 1 56,7 0 53,2 2 44,1 - .. Yhteensä 556 8,6 611 10,8 367 12,6 192 30,3 184 12,5 163 16,6
Taulukko 10. Eri lajien saalis (tonnia) variaatiokertoimin (vk) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella vuonna 2009.
Kalastusalue
Ahven Hauki Kuha Lahna Särki Muikku
tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk
501 Kiuruvesi 16 23,2 35 28,7 7 44,3 3 45,6 5 30,7 - .. 502 Vieremä 15 49,3 7 28,6 2 35,4 0 66,6 3 58,0 1 52,8 503 Sonkajärvi 15 27,3 23 28,4 15 42,1 3 37,2 8 37,4 1 67,4 504 Rautavaara 9 23,6 24 39,5 4 37,7 0 55,6 4 31,7 3 45,9 505 Porovesi 31 22,7 42 16,2 15 27,1 14 34,7 18 26,2 - .. 506 Pielavesi 92 45,0 39 24,4 29 38,2 54 46,1 8 31,1 17 48,4 507 Onkivesi 11 18,4 20 22,2 43 43,1 12 33,1 9 37,7 - .. 508 Syväri 18 21,9 18 16,8 28 34,6 7 33,2 6 23,4 0 46,9 509 Nilakka 55 26,5 47 47,5 69 53,2 21 39,5 24 34,1 159 64,0 510 Tavinsalmi 4 24,5 23 30,4 8 25,0 10 35,7 9 32,5 3 62,6 511 Juurusvesi 24 23,0 53 18,3 11 22,8 13 19,1 12 24,4 0 70,9 512 Vuotjärvi 22 32,3 53 54,1 33 45,9 5 45,5 9 46,4 0 66,5 513 Kaavi–Juojärvi 16 18,7 36 26,6 6 32,7 2 28,4 11 37,4 5 50,2 514 Koskelo–Konnevesi 57 27,0 32 20,9 4 34,2 14 35,5 11 24,2 32 51,8 515 Niinivesi 13 27,9 14 24,6 12 57,9 7 47,4 7 53,0 69 62,8 516 Rasvanki–Virmasvesi 33 22,5 43 21,6 13 28,5 5 24,4 6 20,4 4 66,1 517 Pohjois-Kallavesi 79 27,0 33 20,4 37 24,3 13 36,4 42 40,1 19 49,6 518 Etelä-Kallavesi 47 21,0 74 23,1 41 26,2 20 24,0 8 18,2 15 45,3 519 Suvasvesi 16 21,8 16 16,0 1 48,7 7 30,3 7 30,3 48 50,6 520 Suontee 23 31,3 33 41,6 10 36,1 17 44,7 4 49,7 1 57,3 521 Sorsavesi 1 23,5 2 33,8 0 66,4 1 42,8 1 36,6 - .. 522 Koirus-Sotka 16 36,7 32 28,0 4 30,4 7 35,8 2 36,7 0 71,7 523 Unnukka 24 19,8 36 18,0 28 24,0 11 36,3 6 21,6 0 67,0 Yhteensä 637 8,9 735 7,1 420 12,1 246 12,5 220 10,3 377 30,6
Taulukko 11. Eri lajien saalis (tonnia) variaatiokertoimin (vk) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella vuonna 2009.
Kalastusalue
Ahven Hauki Kuha Lahna Särki Muikku
tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk 451 Pihtipudas 30 32,5 51 31,5 8 32,7 4 32,3 3 25,7 17 31,5 452 Kivijärvi 51 30,7 65 16,2 53 17,9 19 47,0 23 32,2 42 51,1 453 Pohjois-Keitele 33 21,5 36 23,7 16 37,3 3 34,3 6 22,9 21 33,5 454 Ala- ja Keski-Keitele 74 18,7 86 17,8 14 21,1 24 21,7 12 17,5 68 33,8 455 Saarijärvi 34 20,5 70 30,2 34 21,9 12 34,7 8 24,2 4 34,9 456 Pääjärvi 16 28,3 29 30,8 41 50,9 3 28,9 3 33,0 - .. 457 Keuruu 29 18,4 55 23,1 22 23,5 22 34,4 13 25,9 0 68,1 458 Jämsänjokilaakso 62 42,4 43 20,6 35 39,1 28 46,2 15 24,2 3 49,8 459 Leppävesi 41 22,1 93 38,8 76 37,3 58 51,0 25 20,9 3 61,2 460 Konnevesi–Kuusvesi 48 25,1 59 37,1 8 37,8 37 55,5 43 35,8 26 30,9 461 Hankasalmi 10 26,0 13 27,4 0 71,0 5 29,1 7 34,8 - .. 462 Pohjois-Päijänne 71 13,8 92 16,8 32 21,4 10 16,4 23 21,9 0 43,3 463 Suontee 64 29,7 21 22,2 1 47,8 14 28,8 8 24,5 28 33,7 Yhteensä 563 8,1 713 8,9 340 12,1 239 17,0 189 10,4 212 16,5
Taulukko 12. Eri lajien saalis (tonnia) variaatiokertoimin (vk) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella vuonna 2009.
Kalastusalue
Ahven Hauki Siika Lahna Särki Muut lajit tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk 251 Kristiinankaupunki–Isojoki 31 18,0 40 23,7 3 35,6 7 28,7 26 39,9 6 25,4 252 Närpes–Kaskö 23 17,9 17 37,9 56 54,2 3 32,8 8 25,0 2 28,7 253 Korsnäs–Malax 121 18,9 79 21,0 40 26,3 19 26,1 49 21,7 23 30,7 254 Korsholm 218 19,2 85 15,6 25 45,9 10 34,3 29 26,2 20 18,5 255 Norra Kvarken 12 22,7 22 31,6 4 43,3 7 26,6 11 42,2 7 51,4 256 Nykarleby 20 33,3 22 28,5 25 47,4 9 46,1 7 35,9 3 63,7 257 Norra Svenska 55 16,8 56 15,6 33 24,6 29 24,6 35 20,1 19 23,8 258 Lohtajanseutu 11 27,9 10 42,5 16 29,8 10 43,3 16 34,4 26 35,9 259 Lestijoki 26 18,6 33 18,7 1 57,3 3 34,6 17 23,3 5 37,1 260 Perhonjoki 13 16,6 23 16,9 - .. 1 34,1 4 20,5 0 42,4 261 Evijärvi–Kortesjärvi 10 23,7 9 25,4 0 68,0 7 30,2 4 23,3 1 59,7 262 Järviseutu 49 21,6 40 24,2 5 52,5 34 48,9 7 33,9 17 62,5 263 Lapuanjoki 34 29,5 45 39,5 0 68,1 6 34,2 4 40,0 0 51,1 264 Alavus–Töysä–Kuortane 39 34,4 57 34,2 1 42,8 4 22,6 22 50,7 2 52,7 265 Ähtärinreitti 8 16,6 34 23,8 0 68,3 3 51,6 4 29,7 2 56,0 266 Kyrönjoki 23 27,4 51 21,5 0 68,3 3 26,5 7 20,1 3 41,5 Yhteensä 693 8,5 623 7,3 209 17,9 155 13,2 250 9,6 136 13,0
Taulukko 13. Eri lajien saalis (tonnia) variaatiokertoimin (vk) Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella vuonna 2009.
Kalastusalue
Ahven Hauki Kuha Siika Särki Muikku
tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk 301 Keski-Perämeri 41 16,1 41 28,6 6 65,3 14 25,1 6 20,7 6 46,0 302 Perämeren eteläosa 133 36,0 57 38,0 5 34,9 128 35,8 47 32,3 1 46,7 303 Iijoen vesistö 77 12,8 110 13,0 0 42,2 8 30,9 38 18,0 7 23,3 304 Kuusamo 108 13,2 146 13,7 5 57,7 116 11,4 86 21,9 114 16,1 305 Kiiminkijoki 25 13,6 30 13,5 0 46,4 25 40,0 13 23,4 1 64,2 306 Oulujokivarsi 28 20,5 46 15,7 0 38,2 3 49,0 4 17,5 2 62,7 307 Oulujärvi 107 14,6 227 17,1 75 28,4 30 44,6 36 38,5 27 50,5 308 Hyrynsalmi–Ristijärvi 20 22,3 63 22,9 20 20,6 1 32,2 8 28,7 1 72,5 309 Suomussalmi 117 45,1 179 44,2 9 33,3 53 49,8 25 42,5 217 60,3 310 Sotkamo 17 20,0 59 20,5 52 29,3 3 29,3 2 19,8 1 32,7 311 Kuhmo 55 28,8 81 17,5 58 23,6 15 22,8 30 41,1 4 59,4 312 Siikajoki 15 35,3 59 59,6 - .. 1 40,5 5 48,6 20 56,5 313 Pyhäjokivarsi 5 21,3 13 25,3 1 49,7 0 43,1 7 30,2 - .. 314 Pyhäjärvi 13 21,5 79 53,2 1 32,8 2 45,7 6 30,6 2 66,4 315 Kalajoki 20 15,2 39 25,2 15 54,4 2 35,3 8 20,0 0 66,9 Yhteensä 781 10,0 1 229 9,4 247 12,7 401 14,2 321 10,5 403 33,1
Taulukko 14. Eri lajien saalis (tonnia) variaatiokertoimin (vk) Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella vuonna 2009.
Kalastusalue
Ahven Hauki Siika Särki Muikku Muut lajit
tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk tonnia vk 351 Perämeri 54 19,4 46 28,6 48 27,8 35 27,6 2 49,8 16 62,4 352 Tornionjoki 26 25,8 32 15,9 4 33,1 7 25,9 1 66,4 5 28,0 353 Muonionjoki 10 21,0 13 22,8 15 31,3 8 53,9 16 28,7 3 22,6 354 Tengeliönjoki 44 26,4 58 28,2 33 37,2 6 26,6 39 39,1 4 47,5 355 Ala-Kemijoki 15 16,2 28 32,0 0 45,2 12 35,4 0 66,4 9 28,2 356 Keski-Kemijoki 51 26,4 36 19,0 10 38,3 29 34,2 3 40,0 9 46,4 357 Raudanjoki 20 30,9 27 34,7 10 36,9 2 30,9 15 45,0 14 53,1 358 Kemijärvi 47 24,5 57 26,7 16 30,5 12 26,5 48 32,0 3 26,9 359 Yli-Kemi 12 37,4 11 29,4 11 45,6 0 59,2 - .. 18 35,5 360 Ounasjoki 45 19,2 52 19,6 26 40,0 8 32,5 5 63,4 17 30,6 361 Sodankylä 33 44,2 39 41,7 5 49,7 33 55,3 4 46,7 5 30,9 362 Lokka–Porttipahta 14 40,4 11 31,0 11 41,4 1 40,7 - .. 1 44,7 363 Simojoki 42 20,3 36 18,8 2 31,5 16 26,6 1 68,5 19 60,0 364 Etelä-Posio 15 23,2 18 27,0 7 30,3 28 53,7 65 57,5 2 31,2 365 Suolijärvet 17 27,0 22 23,4 13 25,4 8 23,8 31 38,1 3 58,1 366 Hautajärvi 4 33,6 3 33,3 5 48,8 0 36,3 3 40,2 1 49,9 367 Enontekiö 29 26,7 28 30,1 153 44,4 2 35,6 9 42,0 20 18,7 368 Inari 42 18,1 36 16,3 76 14,5 0 68,3 7 37,8 31 16,6 369 Utsjoki 1 48,3 2 37,3 2 37,8 - .. - .. 10 18,0 Yhteensä 521 6,7 555 7,3 447 16,6 207 13,8 249 18,4 190 11,2
3.4. saaliskartat lajeittain koko maan kalastusalueilla
Kuva 2. Pääosa ahvensaaliista saatiin Varsinais-Suomen merialueilta, Tampereen lähivesiltä ja Kai-nuusta.
Kuva 3. Haukisaalis painottui sisävesille Kainuuseen ja Hämeeseen sekä lounaisrannikon merialueil-le.
Kuva 13. Valtaosa muiden lajien saaliista kalastettiin Varsinais-Suomesta, Uudenmaalta, Kaakkois-Suomesta, Lapista ja Hämeestä.
4.
Tulosten tarkastelu
4.1. kokonaissaalis vuoden 2008 vapaa-ajankalastustilaston suuruusluokkaa
Kyselyn antamat tulokset ovat kokonaissaaliin osalta samaa suuruusluokkaa kuin vuoden 2008 vapaa-ajankalastustilaston tulokset. Rapusaalis vuonna 2009 on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Kyselystä saadut kalastajamäärien ja pyyntipäi-vien tulokset ovat enimmiltä osiltaan samaa suuruusluokkaa kuin edellisessä Suomi kalastaa -kyselyssä vuodelta 2005 (taulukko 15).
Taulukko 15. Keskeisten tulosmuuttujien ja kyselyn tunnuslukujen vertailua aikaisempiin kyselyihin. Vapaa- ajankalastajien lukumäärä Yhteenlasketut pyyntipäivät Kokonais- saalis tonnia Rapusaalis kpl Kalastaneiden osuus väestöstä Kalastaneiden osuus vastanneista Vastaus-prosentti Suomi kalastaa 2009 1 916 000 30 859 000 33 892 9 294 000 36,7 47,8 51,2 Tilasto 2008 * 1 779 000 35 691 000 32 866 5 879 000 34,0 46,3 56,0 Tilasto 2006 * 1 844 000 38 665 000 41 987 6 769 000 35,0 50,5 60,0 Suomi kalastaa 2005 ** 1 904 100 32 560 000 - - 37,0 53,1 58,4 Tilasto 2004 * 1 858 000 30 945 000 38 208 2 863 000 36,0 56,2 63,8 Tilasto 2002 * 1 928 000 38 433 000 38 503 3 109 000 38,0 56,3 65,9 Suomi kalastaa 2001 *** 1 712 900 26 300 000 33 600 2 380 000 33,7 48,5 61,1 Kuinka Suomi kalastaa 1997 **** 2 151 000 39 324 000 54 221 3 725 000 41,8 47,6 63,6 * Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2004, 2005, 2007, 2009
** Toivonen 2006 *** Toivonen ym. 2003 **** Leinonen ym. 1998a
Käytetyllä mittaristolla (liite 3) pyrittiin selvittämään eri lupamuotojen osuus kalastuk-sen määrästä. Mittaristoon oli varattu neljätoista riviä pyyntipäiväilmoituksia varten, kuten edellisessä vuotta 2005 koskeneessa kyselyssäkin. Uusimmassa kyselyssä kysyttiin edellises-tä kyselysedellises-tä poiketen myös saaliit, joten vastaajien oli keskitytedellises-tävä pyyntipäivätietojen lisäksi myös saalistietojen muistamiseen. Vuotta 2009 koskeneessa kyselyssä kalastaneiden vastaaji-en osuus oli samaa suuruusluokkaa kuin vuotta 2001 koskvastaaji-eneessa kyselyssä, jolloin myös tie-dusteltiin kalansaaliita pyyntipäivien ja kalastaneiden henkilöiden lukumäärien lisäksi.
Vuoden 1997 selvityksessä oletus vastaamattomista tehtiin erillisen puhelinhaastattelun perusteella. Myöhemmissä taulukon 15 kyselyissä ja tilastoissa on käytetty keskenään samaan menetelmään perustuen vastaushomogeenisuusryhmiä.
4.2. kokonaissaaliin lajikoostumus
Hauki ja ahven olivat tärkeimmät saalislajit, ja niiden yhteinen osuus oli lähes puolet koko-naissaaliista (kuva 17). Hauen osuus oli 26,2 % ja ahvenen 22,5 %. Muita merkittäviä lajeja olivat kuha (9,3 %), särki (8,9 %), lahna (7,4 %), muikku (7,3 %) ja siika (5,8 %), joiden yhtei-nen osuus koko maan vapaa-ajankalastussaaliista oli 38,7 %. Aiemmissa tutkimuksissa ahven-saaliin osuus on aina ollut haukiahven-saaliin osuutta suurempi (kuva 18). Ahvenen ja särjen osuus kokonaissaaliista on pienentynyt, kun taas muikun osuus on hieman kasvanut.
Tonnia 0 2000 4000 6000 8000 10000 Hauki Ahven Kuha Särki Lahna Muikku Siika Muut lajit Made Taimen Lohi Nieriä
Kuva 17. Saaliit lajeittain (tonnia) suuruusjärjestyksessä.
0 5 10 15 20 25 30 35 Suomi kalastaa 2009 Tilasto 2008 * % Ahven Hauki Kuha Siika Lohi Taimen Made Lahna Särki Muikku Nieriä Muut lajit Tilasto 2006 * Tilasto 2004 * Tilasto 2002 * Suomi kalastaa 2001** * Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2004, 2005, 2007, 2009
** Toivonen ym. 2003
4.3. eri lajien saaliin alueellinen jakautuminen
Ahventa saatiin melko tasaisesti koko maassa, mutta pääosa ahvensaaliista kalastettiin Varsinais-Suomen merialueilta, Tampereen lähivesiltä ja Kainuusta (kuva 2). Kymmenen kalastusaluetta, joilta ahventa saatiin eniten, olivat Korsholm, Merikarvia, Perämeren eteläosa, Kustavi, Korsnäs– Malax, Etelä- ja Keski-Päijänne, Suomussalmi, Kuusamo, Oulunjärvi ja Hauho (yhteensä 17,2 %).
Hauen osuus kokonaissaaliista oli suurin kaikkien muiden ELY-keskusten paitsi Kaakkois-Suomen ja Pohjanmaan alueilla, missä ahvensaalis oli kärkisijalla. Haukisaalis painottui sisävesille Kainuuseen (13,9 %) ja Hämeeseen (13,3 %) sekä merialueille lounaisrannikolle (13,1 %) (kuva 3). Suurimmat haukisaaliit tulivat Oulujärveltä, Suomussalmelta, Etelä- ja Keski-Päijänteeltä, Kuu-samosta, Iniöstä, Orivedeltä, Porista, Pieliseltä, Iijoen vesistöstä ja Hauholta (yhteensä 15,9 %).
Kuhasaaliista (kuva 4) yhteensä 23,7 % antoivat Pielinen, Isojärvi, Leppävesi, Oulujärvi, Orivesi, Särkisalo, Höytiäinen, Nilakka, Kuhmo ja Kivijärvi.
Valtaosa lahnasaaliista saatiin Varsinais-Suomen (18,9 %), Etelä-Savon (15,2 %) ja Hä-meen alueilta (13,8 %) (kuva 5). Suurimmat saaliit tulivat Joroisten, Kokemäenjoen, Roi-neen–Mallasveden–Pälkäneveden, Hauhon, Leppäveden, Airisto–Velkuan, Dragsfjärdin–Väs-tanfjärdin, Pielaveden, Oulujärven ja Oriveden kalastusalueilta (yhteensä 28,4 %).
Lohisaaliista 20,6 % tuli Lapin ELY -keskuksen alueelta, ja suurimmat saaliit saatiin Uts-joen, TornionUts-joen, Haminan, Helsingin, Ahvenanmaan, Perämeren, Pirkkalan, Suur-Saimaan, Kotkan ja Höytiäisen kalastusalueilta (yhteensä 39,5 %) (kuva 6).
Madetta saatiin runsaasti Pohjois-Karjalassa (16,8 %) ja Kainuussa (14,7 %) (kuva 7). Eniten madetta tuli saaliiksi Orivedeltä, Pieliseltä, Oulujärveltä, Jämsänjokilaaksosta, Suo-mussalmelta, Virolahdelta, Etelä-Kallavedeltä, Suur-Saimaalta, Etelä- ja Keski-Päijänteeltä ja Kuusamosta (yhteensä 41,1 %).
Kalastusalueet, joilta muikkua (kuva 8) saatiin eniten, olivat Suomussalmi, Kukkia, Ni-lakka, Kuusamo, Puula, Pihlajavesi, Etelä- ja Keski-Päijänne, Niinivesi, Ala- ja Keski-Keitele ja Etelä-Posio (yhteensä 44,6 %).
Nieriäsaaliista 66,7 % kalastettiin Lapin ELY -keskuksen alueelta (kuva 9).
Siikasaaliista (kuva 10) yhteensä 40 % tuli Enontekiöltä, Perämeren eteläosasta, Kuu-samosta, Inarista, Pieliseltä, Närpes–Kasköstä, Suomussalmelta, Etelä- ja Keski-Päijänteeltä, Perämereltä ja Uudestakaupungista.
Särkisaalis jakautui verrattain tasaisesti koko maahan, mutta suurimmat saaliit saatiin Tampereen lähivesiltä (14,9 %) ja Varsinais-Suomesta (14,3 %) (kuva 11). Särkeä saatiin eni-ten Someron, Kuusamon, Längelmäveden, Hauhon, Läntisen Pien-Saimaan, Kokemäenjoen, Etelä- ja Keski-Päijänteen, Korsnäsin–Malaxin, Pyhäjärven–Puruveden ja Perämeren kalas-tusalueilta (yhteensä 20,8 %).
Lapista saatiin 20 % taimensaaliista (kuva 12). Kymmenen eniten taimenta antanutta ka-lastusaluetta olivat Inari, Puruvesi, Suur-Saimaa, Kivijärvi, Pori, Jänisjoki, Etelä- ja Keski-Päijänne, Oulujokivarsi, Näsijärvi ja Iijoen vesistö (yhteensä 31,4 %).
Muita lajeja, mm. silakkaa ja kilohailia, saatiin Saaristomereltä ja Suomenlahdelta (kuva 13). Suurin osa muiden lajien saaliista (65,3 %) kalastettiin Varsinais-Suomen (27 %), Uudenmaan (15,2 %), Kaakkois-Suomen (13,2 %), Lapin (10,7 %) ja Hämeen (9,2 %) ELY-keskusten alueelta.
Valtaosa rapusaaliista (79,9 %) oli täplärapua. Täplärapusaaliista 66,9 % saatiin Hämees-tä, 14,5 % Kaakkois-Suomesta ja 7,4 % Uudeltamaalta (kuva 14). Parhaita täplärapualueita
olivat (saalis 1 000 kpl ja variaatiokerroin suluissa) Etelä- ja Keski-Päijänne 1165 (53,3), Kuk-kia 1115 (28,8) ja Pirkkala 616 (57,7).
Pääosa jokirapusaaliista saatiin Kainuusta (32,1 %), Keski-Suomesta (20,7 %) ja Pohjois-Savosta (14,9 %). Parhaita jokiravun pyyntialueita olivat (saalis 1 000 kpl ja variaatiokerroin suluissa) Oulujärvi 327 (65,8), Pihtipudas 317 (70,7) ja Kaavi–Juojärvi 114 (65,9) (kuva 15). Estimaatit olivat melko epävarmoja, koska variaatiokertoimet olivat suuria.
Yli puolet (55,2 %) täpläravun ja jokiravun yhteenlasketusta saaliista saatiin Hämeen ELY -keskuksen alueelta (kuva 16).
Kiitokset
Suomi kalastaa 2009 -tutkimuksen eri työvaiheisiin osallistui Riista- ja kalantutkimuksen omaa henkilökuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimuksen tu-losyksikkö ja maa- ja metsätalousministeriö resursoivat hankkeen. Lomakkeiden tarkastustyö-hön osallistuivat Anja Huittinen ja Pia Kihlakaski. Ville Tarkki tuotti aineistosta teemakartat. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kalatalouspäälliköt antoivat estimaateista rakenta-via kommentteja. Lämpimät kiitokset heille kaikille.
Viitteet
Kekäläinen, K. 2002. Vastauskato ja otantayksikköongelma vapaa-ajankalastuskyselyissä. Kala- ja riistara-portteja 256, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. 55 s.
Leinonen, K., Moilanen, P., Rinne, J., Toivonen, A.-L., Tuunainen, A.-L. & Yrjölä, R. 1998a. Kuinka Suomi kalastaa. Osaraportti 1: Kalastusrasitukset alueittain. Korjattu painos. Kala- ja riistaraportteja 121, Riis-ta- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. 50 s.
Leinonen, K., Moilanen, P., Rinne, J., Stigzelius, J., Toivonen, A.-L., Tuunainen, A.-L. & Yrjölä, R. 1998b. Kuinka Suomi kalastaa. Osaraportti 2: Saaliit ja viehekalastusjärjestelmän käytännön toimivuus kalastus-alueittain Kala- ja riistaraportteja 131, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. 98 s.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2004. Vapaa-ajankalastus 2002. Suomen Virallinen Tilasto SVT. Maa-, metsä- ja kalatalous 2004:51. 29 s.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2005. Vapaa-ajankalastus 2004. Suomen Virallinen Tilasto SVT. Maa-, metsä- ja kalatalous 2005:62. 47 s.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2007. Vapaa-ajankalastus 2006. Riista- ja kalatalous – Tilastoja 7/2007. 57 s. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2009. Vapaa-ajankalastus 2008. Riista- ja kalatalous – Tilastoja 6/2009. 57 s. Salmi, J., Salmi, P. & Muje, K. 2002. Kalastuskuntien ja alueiden profiilit vuonna 1999. Valtakunnallisten
postikyselyiden tuloksia. Kala- ja riistaraportteja 247, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Pori. 41 s. Seppänen. E., Toivonen, A.-L., Kurkilahti, M. & Moilanen, P. 2011. Suomi kalastaa 2009 – Vapaa-ajankalastus
kalastusalueilla. Riista- ja kalatalous – Tutkimuksia ja selvityksiä 1/2011. 56 s.
Toivonen, A.-L. 2006. Suomi kalastaa 2005 - Kalastusrasitus kalastusalueilla. Kala- ja riistaraportteja 390. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. 52 s. + 4 liitettä.
Toivonen, A.-L., Moilanen, P. & Railo, E. 2002. Suomi kalastaa 2001 - Kalastusrasitus kalastusalueilla. Kala- ja riistaraportteja 266. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. 52 s. + 4 liitettä.
Toivonen, A.-L., Moilanen, P., Stigzelius, J. & Railo, E. 2003. Suomi kalastaa 2001 - Lajisaaliit. Kala- ja riis-taraportteja 283. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. 35 s. + 4 liitettä.
Liitteet
Liite 2. Lähetekirje ja kyselylomakkeen täyttöohjeet
SUOMI KALASTAA 2009 -kysely
Hyvä vastaanottaja!
Tämä kysely on lähetetty koko väestöstä satunnaisotannalla valitulle kohdejoukolle, koska tutkimukselle on yhtä arvokasta tietää, kalastaako joku paljon, vähän tai ei ollenkaan. Vapaa-ajankalastajat ovat parhaita harrastuksensa asiantuntijoita ja siksi erityisen tärkeitä tutkimuksen tiedonlähteitä. Seurantatietoja kalastuksen maantieteellisestä kohdentumisesta kerätään, jotta resursseja osataan suunnata kysynnän mukaisesti.
hallinnon ja päätöksenteon tarpeisiin
Tämän kirjeen toisella puolella on täyttöohjeita teille nyt lähetetyn kyselylomakkeen kysymyksiin.
Kalataloushallinto vastaa vapaa-ajankalastuksen kehittämisestä ja voimavarojen ohjaamisesta. Riistan- ja kalantutkimuksen tehtävä on tuottaa tutkittua tietoa kala- ja riistavarojen kestävän käytön edistämiseksi
.
Vaikka kyselyn tärkeä osa on lupa-asiat, kyselyllä ei valvota kenenkään velvollisuuksia eikä oikeuksia. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja tulokset ilmoitetaan aina niin, ettei yksittäisiä vastaajia voida
tunnistaa. Vastatkaa kyselyyn , älkää välittäkö sitä
eteenpäin jonkun muun kotitalouden täytettäväksi. Palauttakaa lomake täytettynä
tiistaihin mennessä oheisessa palautuskuoressa. Riistan- ja
kalantutkimus maksaa postimaksun. Karttaa ei tarvitse palauttaa.
Kyselyyn voi vastata myös internet-osoitteessa .
Siitä on tarkempia ohjeita kääntösivulla.
oman kotitaloutenne osalta 2.2.2010
www.innolink.fi/suomikalastaa
Vastauksenne on tutkimukselle erittäin tärkeä, vaikka ette kalastaisikaan. Kaikkien lomakkeen asianmukaisesti täytettynä palauttaneiden kesken
. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti ja arvonnan tulos julkaistaan Riistan- ja kalantutkimuksen nettisivuilla, missä myös kyselyn etenemistä voi seurata.
arvotaan kolme 1000 euron lahjakorttia
__________________________________________________________________________________________________ Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Viikinkaari 4, (PL 2), 00791 Helsinki
puh 0205 751 343 Anna-Liisa Toivonen, 0205 7511 keskus www.rktl.fi
Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 70, 00581 Helsinki Anna-Liisa Toivonen
tutkija
Helsingissä 11.1.2010
Liite 3. Kyselylomake
1. Kuinka monta henkilöä kuuluu kotitalouteenne itsenne mukaan lukien? Yhteensä ________ henkilöä.
Merkitkää seuraavaan taulukkoon numeroin kotitaloutenne henkilöiden lukumäärätsukupuolittain ja ikäryhmittäin.
naisia miehiä alle 10-vuotiaita 10-17-vuotiaita 18-24-vuotiaita 25-44-vuotiaita 45-64-vuotiaita vähintään vuotiaita
Merkitkää seuraavaan taulukkoon numeroin kotitaloutenne vuonna 2009 kalastaneiden (tai ravustaneiden)
henkilöiden lukumäärät sukupuolittain ja ikäryhmittäin.
naisia alle 10-vuotiaita 10-17-vuotiaita 18-24-vuotiaita 25-44-vuotiaita 45-64-vuotiaita vähintään vuotiaita miehiä
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos PL 2, 00791 Helsinki
SUOMI KALASTAA 2009
2. Kalastiko tai ravustiko joku kotitaloutenne jäsenistä vuonna 2009? Rastittakaa vain yksi vaihtoehto.
Kalastamiseksi katsotaan, että on käyttänyt mitä tahansa pyydystä (esim. verkko, katiska, onki, pilkkivapa) ainakin
kerran vuoden 2009 aikana. Henkilön katsotaan kalastaneen, vaikka hän olisi vain soutanut tai ohjannut venettä toisen kalastaessa.
Jos kotitaloudestanne kukaan ei kalastanut eikä ravustanut vuonna 2009, kiitämme vastauksestanne. Myös se tieto on hyödyllinen ja erittäin tarpeellinen tutkimukselle.
Kyllä, ja sai saalista Ei kalastanut eikä ravustanut
3. Kuinka moni kotitaloudestanne kalasti vuonna 2009? Yhteensä ________ henkilöä kalasti.
Seuraavat kysymykset ovat vain kalastaneille kotitalouksille:
Liite 3/2.
4. Merkitkää taulukkoon numeroin omat ja kotitaloutenne muiden jäsenten
yhteenlasketut kalastuspäivät
vuonna 2009 kalastusalueittain ja lupamuodoittain.
Käyttäkää oheista karttaa paikannuksen apuna. Jos esimerkiksi kaksi henkilöä kotitaloudestanne oli ongella samana päivänä,
laskekaa se kahdeksi kalastuspäiväksi.
Kalastusalueen nimi tai kunnan nimi, jos olette epävarma kalastusalueesta
Kalastus- alueen numero (katsokaa kartasta)
Onginta ja pilkintä jokamiehen- oikeudella
Viehekalastus läänikohtaisella luvalla (18-64-vuotiaat)
Viehekalastus ikään perustuvalla oikeudella (alle 18- ja yli 64-vuotiaat)
Viehekalastus kalaveden omistajan luvalla (esim. kaupungin tai osakaskunnan luvalla tai koskikalastuskohteessa)
Muu kalastus kalaveden omistajan luvalla (esim. verkolla tai katiskalla)
(katsokaa kartan kalastusalueluettelosta)
(päivää)
(päivää)
(päivää)
(päivää)
(päivää)
Muistittehan merkitä kotitalouden
kaikkien jäsenten
Liite 3/3.
5. Merkitkää taulukkoon kilogrammoina omat ja kotitaloutenne muiden jäsenten
yhteenlasketut kalasaaliit
vuonna 2009 kalastusalueittain ja kalalajeittain.
Käyttäkää oheista karttaa paikannuksen apuna ja edellistä kysymystä muistin tukena.
Kalastus- alueen numero (katsokaa kartasta)
(Kg) (Kpl) J/T (Kg) (Kg) (Kg) (Kg) (Kg) (Kg) (Kg) (Kg) Ahven Hauki Kuha Siika Lahna Muikku T aimen Muut lajit Rapu J=jokirapu T=täplärapu
(Kg) (Kg) Lohi Made Nieriä (rautu) Särki (Kg)
Liite 3/4.
Merkitkää alla oleviin taulukoihin eri pyydyksiä vuonna 2009 käyttäneiden kotitaloutenne henkilöiden lukumäärät kalastusalueittainikäryhmän mukaan eriteltyinä.
alle 18- ja vähintään 65-vuotiaat: 18-64-vuotiaat:
6. Kuinka moni henkilö kotitaloudestanne kalasti milläkin kalastusalueella vuonna 2009?
Kalastusalueen numero Onki, pilkki
Viehe, uistin, perho Verkko, katiska, rysä, merta, pitkäsiima, nuotta tai muu pyydys Osallistui kalastamiseen ainoastaan soutamalla tai ohjaamalla venettä Kalastusalueen numero Onki, pilkki
Viehe, uistin, perho Verkko, katiska, rysä, merta, pitkäsiima, nuotta tai muu pyydys Osallistui kalastamiseen ainoastaan soutamalla tai ohjaamalla venettä
KIITOS VASTAUKSESTANNE!
7. Mitkä ovat omalta ja kotitaloutenne kannalta olleet pahimmat esteet kalastuksenhoitomaksun ja muiden kalastusmaksujen maksamiselle? Mikä vähentää maksuhalukkuuttanne?
Tiedon puute kalastuksenhoitomaksun ja läänikohtaisen viehekalastusmaksun myynti-paikoista tai maksutavoista
Tiedon puute kalaveden omistajan (esimerkiksi verkkolupien) lupamyyntipaikoista
Tiedon puute kalastusmaksuina kerättyjen varojen käytöstä Tiedon puute erikoiskohteiden (esimerkiksi koskikalastuskohteiden) lupamyyntipaikoista ja myyntiajoista
Kyllä, on este
Muu este, mikä? _______________________________________________________ Luvan ostaminen yksinkertaisesti unohtuu
Ei, ei ole este
Lupamyynti ja tiedottaminen painottuvat internettiin, eikä minulla ole internet-yhteyksiä
R I I S T A
-
J A K A L A T A L O U ST U T K I M U K S I A J A S E L V I T Y K S I Ä
JULKAISIJA
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Viikinkaari 4 PL 2 00791 Helsinki Puh. 0205 7511 www.rktl.fi 7 / 2 0 1 1
Eila Seppänen, Anna-Liisa Toivonen, Mika Kurkilahti ja Pentti Moilanen
