Moduulirakentaminen: Teräskennoteknologian mahdollisuudet

(1)

Tampere University of Technology

Moduulirakentaminen

Citation

Sorri, J. (Toimittaja) (2013). Moduulirakentaminen: Teräskennoteknologian mahdollisuudet. (Tampereen

teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennustuotanto ja -talous. Raportti; Vuosikerta 14). Tampereen

teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos.

Year

2013

Version

Publisher's PDF (version of record)

Link to publication

TUTCRIS Portal (http://www.tut.fi/tutcris)

Take down policy

If you believe that this document breaches copyright, please contact cris.tau@tuni.fi, and we will remove access

to the work immediately and investigate your claim.

(2)

Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos.

Rakennustuotanto ja -talous. Raportti 14

Tampere University of Technology. Department of Civil Engineering.

Construction Management and Economics. Report 14

Jaakko Sorri (toim.)

(3)

1

TERÄSKENNOTEKNOLOGIAN MAHDOLLISUUDET

JAAKKO SORRI (TOIM.)

Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennustuotanto ja -talous. Raportti 14

Tampere University of Technology. Department of Civil Engineering. Construction Management and Economics. Report 14

MODUULI-RAKENTAMINEN:

Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos

Tampere 2013

TEKIJÄT

Heli Bach, Markku Hedman, Markku Heinisuo, Juhani Heljo, Jyri Joutsi, Timo Kalema, Ilona Karjalainen, Sini Kotilainen, Kalle Kähkönen, Juuso Lahdenmaa, Mari Matomäki, Hanna Mielismäki, Janne Mäki, Jukka Rannisto, Jaakko Sorri CONCELLS -hanke

Kennorakenteiden kaupalliset ratkaisut talonrakentamisessa

Innovative Modular Cell Design for Residential and Renovation Applications CONCELLS -HANKKEEN VASTUULLINEN JOHTAJA

Kalle Kähkönen ULKOASU JA TAITTO Jonna Heikkinen PAINO

Tammer Print, Tampere 2013. ISBN 978-952-15-3035-7 (sid.) ISBN 978-952-15-3036-4 (PDF) ISSN 1797-8904

(4)

ESIPUHE

Kalle Kähkönen, TTY

Tämä kirja esittelee Concells-tutkimusprojektissa muodostettua uutta tietämystä modulaarisesta rakentamista. Hankkeessa on kehitetty edelleen FIXCEL®-teknologiaa sekä tuotu teräskennotutkimusta ja -opetusta korkeakoulutasolle. Hankkeessa on tutkittu monipuolisesti FIXCEL-teräskennoihin liittyviä haasteita ja tiedon tarpeita. Näitä ovat olleet modulaariseen rakentamiseen liittyvät arkkitehtoniset mahdollisuudet, rakennetekniset kysymykset, talotekniset ratkaisut, kilpailutekijät suhteessa perinteiseen rakentamiseen, elinkaarikustannukset sekä moduulirakennushankkeen toteutuksen erityispiirteet.

FIXCEL-kennorakenne on laivanrakennusalalla alkunsa saanut innovaatio. NEAPO Oy on perustettu hyödyntämään tätä teknologiaa rakennusalalla. FIXCEL-teräskennot valmistetaan kuumasinkityistä teräsprofiileista. Rakenteen etuna on keveys ja jäykkyys. Teräskennoelementeistä kootaan asunnon kokoisia moduuleita, joista rakennetaan edelleen modulaarisia rakennuksia. Teräskennorakenteinen moduulitalo on uudenlainen runkorakennejärjestelmä. Moduulin seinät, alapohja ja yläpohja ovat FIXCEL-teräskennoa. Moduulit voidaan sisätilojen osalta esivalmistaa tehtaalla hyvin pitkälle valmiiksi.

Concells-hanke on ollut uudentyyppinen rinnakkaishanke, johon on kuulunut neljä erillistä yrityshanketta sekä Tampereen teknillisen yliopiston tutkimushanke. Mukana olleita yrityksiä ovat olleet NEAPO Oy, Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy, Ramboll Finland Oy sekä Suunnittelulinja Finland Oy. Hanke on toteutettu 1.10.2011–31.3.2013. Tekes on osallistunut hankkeen rahoittamiseen. Tohtori Olli Vuola toimi keskeisenä osaajana Concells-hankkeen muodostamisessa ja aloittamisessa.

Concells-hankkeen johtoryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Ari Ahonen (RYM SHOK Oy), Janne Mäki (Suunnittelulinja Finland Oy), Vesa Hakola (Ramboll Finland Oy), Jukka Huikari (Tekes), Kalle Kähkönen (Tampereen teknillinen yliopisto), Mari Matomäki (Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy) ja Risto Rautio (NEAPO Oy). Esitän lämpimät kiitokset kaikille hankettamme toteuttaneille ja tukeneille osaajille sekä heidän edustamille organisaatioille.

Toivon, että tämä kirja osaltaan tuo esille ja edistää niitä ajatuksia ja ratkaisuja, joiden kautta rakennus- ja kiinteistöala voi kehittyä uudelle tasolle.

Tampereella 15.2.2013 Kalle Kähkönen

(5)

4 5

SISÄLTÖ

ESIPUHE

1. JOHDANTO

Jaakko Sorri, Kalle Kähkönen ja Jukka Rannisto, TTY

2. ARKKITEHTUURI

Markku Hedman ja Sini Kotilainen, TTY

3. RAKENTEET

Markku Heinisuo ja Juuso Lahdenmaa, TTY

4. TALOTEKNIIKKA

Timo Kalema ja Jyri Joutsi, TTY

5. TOTEUTUS

5.1. Modulaarisen rakentamisen mahdollisuudet

vuokra-asuntomarkkinoilla

Jukka Rannisto, TTY

5.2. Modulaarinen rakentaminen yritysverkoston

toteuttamana

Jaakko Sorri ja Kalle Kähkönen, TTY

5.3. Elinkaarinäkökulma moduulirakentamiseen

Juhani Heljo, TTY

6. VIRTUAALIHANKE

6.1. Virtuaalihankkeen arkkitehtoniset ratkaisut

Ilona Karjalainen, Mari Matomäki ja Heli Bach, Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy

6.2. Virtuaalihankkeen talotekniikan suunnitteluratkaisut

Janne Mäki, Suunnittelulinja Finland Oy

7. ESIMERKKIKOHTEITA

Hanna Mielismäki, NEAPO Oy

8. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

LÄHTEET

2

10

6

26

52

58

64

70

76

84

96

108

110

(6)

1. JOHDANTO

Jaakko Sorri, Jukka Rannisto & Kalle Kähkönen, TTY

Modulaarinen rakentaminen on tällä hetkellä yksi kansainvälisesti-kin kiinnostava rakennusalan kehityssuunta (Bock et al. 2012; Natio-nal Research Council 2009). Modulaarinen rakentaminen tarkoittaa pitkälle esivalmistettuihin moduuleihin perustuvaa rakennustoimin-taa. Moduulit rakennetaan tehdasolosuhteissa, pyrkien hyödyntä-mään tehdasvalmistukseen liittyviä tehokkuusetuja. Näin työvaiheita saadaan siirrettyä työmaalta työn tekemisen kannalta suotuisampiin olosuhteisiin. Tehdasolosuhteissa toimittaessa ollaan suojassa vesi-sateiden, lumen ja kylmyyden aiheuttamilta ongelmilta.

Rakentamisen tuottavuuden kohottaminen uudelle tasolle on nähty ehkä lupaavimpana moduulirakentamisen tuomana mahdollisuutena. Tämä voi tarkoittaa käytännössä kokonaisratkaisua, jossa irrottau-dutaan kaikista rajoittavista perinteisistä ajattelumalleista, toiminta-tavoista ja tuotteista. Näin voidaan löytää elintilaa täysin uusille toi-mintatavoille sekä niiden eduille. Irtiotto perinteisen rakentamisen rajoitteista, johon voi liittyä myös uuden tai jopa uusien ammattikun-tien luominen, olisi koko alaa uudistava kokonaisuus. Perinteisen ra-kentamisen rajoitteet ovat selvästi vaikeuttaneet teollisen rakentami-sen ja moduulirakentamirakentami-sen laajamittaista hyödyntämistä. Samalla näiden edut ovat paljolti jääneet toteutumatta.

Modulaarisen rakentamisen juuret ulottuvat ainakin 1900-luvun alku-puolelle. Modulaarisen rakentamisen on nähty olevan yksi sellainen aihealue, jossa muutosten aikaansaaminen on ollut hidasta (Lovell & Smith 2010). Suurimmat syyt moduulirakentamisen suosion kasvun hitauteen ovat aiemmin liittyneet usein teknisiin ongelmiin, asiakkai-den tarpeiasiakkai-den huomiotta jättämiseen ja korkeisiin kustannuksiin (Jo-kimäki 2009). Modulaarinen rakentaminen on kuitenkin vähitellen saanut jalansijaa yhtenä rakentamisen muotona niin Japanissa kuin Euroopassakin (Gann 1996; Linner & Bock 2012). Suomessa raken-tamisen esivalmistusastetta on nostettu mm. elementtirakenraken-tamisen kautta, mutta pidemmälle menevä modulaarinen rakentaminen on ollut tähän asti kerrostalokohteissa vähäistä.

Aiemmin julkaistuissa tutkimuksissa modulaarisen rakentamisen merkittävimpinä etuina on nähty:

• Rakentamisajan nopeus – keskimäärin 30–60 prosenttia lyhyempi rakentamisaika (Modular Building Institute 2012; Lawson & Ogden 2010; Boyd et al. 2012)

• Ekologisuus – tehokkaamman materiaalinkäytön ja materiaalien paremman kierrätyksen vuoksi kaatopaikkajätteen määrä on vähen-tynyt jopa 70–100 prosenttia (Lawson & Ogden 2010; Pan & Goo-dier 2012; Hartley & Blagden 2007; Quale et al. 2012).

• Kontrolloidun tehdasrakentamisen tuottama laatu – hyvät ja tasai-set työskentelyolosuhteet, vakioidut työvaiheet ja laadunvalvonnan helpottuminen mahdollistavat virheettömämmän ja kosteusvauriotto-man lopputuloksen (National Research Council 2009; Pan & Goo-dier 2012; Boyd et al. 2012)

• Kustannusten ja aikataulun parempi ennustettavuus (Pan & Goo-dier 2012)

• Mahdollisuus alhaisempiin kokonaiskustannuksiin – selkeitä sääs-töjä voidaan saavuttaa esimerkiksi pienempien pääomakustannus-ten, aikaisempien tuottojen sekä alhaisempien suunnittelukustan-nusten ansioista (Boyd et al. 2012; Lawson & Ogden 2010)

• Turvallisuus- ja terveysriskien väheneminen (Pan & Goodier 2012; Lovell 2003)

(7)

8 9

Modulaarisen rakentamisen merkittävimpinä heikkouksina on puo-lestaan nähty:

• Muutosten tekeminen ja projektin keskeyttäminen voi olla vaikeaa ja työmaalla rakentamista kalliimpaa (Pan & Goodier 2012; Gorgo-lewski et al. 2001; Boyd et al. 2012)

• Moduulien kuljetus työmaalle rajoittaa niiden kokoa ja voi olla hankalaa ja kallista (Boyd et al. 2012; Blismas & Wakefield 2007) • Modulaarisen rakentamisen kokeiluista aikoinaan jäänyt maine (Blismas & Wakefield 2007; Johnson 2007; Pan & Goodier 2012) • Mielikuvat siitä, että modulaarisella vaihtoehdolla ei voisi vastata asiakkaan toiveisiin (Boyd et al. 2012; Blismas & Wakefield 2007) • Erilaisten standardien ja vakioitujen toimintatapojen puute (Boyd et al. 2012; Blismas & Wakefield 2007)

• Liian raskaat, rajoittavat ja kalliit viranomaismääräykset (Blismas & Wakefield 2007)

Tietyt projektin ominaispiirteet voivat sopia erityisen hyvin riseen rakentamiseen kun taas toiset ominaisuudet ovat modulaa-riselle rakentamiselle epäedullisempia. Modulaarista rakentamista kannattaa harjoittaa erityisesti sellaisissa kohteissa, joissa sen edut korostuvat. Ominaispiirteitä, jotka suosivat modulaarista rakentamis-ta ovat aikaisempien selvitysten mukaan mm. seuraavat:

• Samanlaisten rakennusten, asuntojen tai huoneiden suuri määrä, minkä ansiosta mittakaavaetuja voidaan saavuttaa suunnittelussa ja tuotannossa

• Huonot pohjaolosuhteet, jotka suosivat kevyempiä rakennuksia Ahdas työmaa-alue ja vilkas ympäröivä liikenne

• Työmaahan kohdistuvat melu-, saaste-, aikataulu- yms. rajoitukset • Lisärakentaminen erityisesti rakennusten katoille

• Pyrkimys mahdollistaa kohteen siirto tai laajentaminen tulevaisuu-dessa (National Audit Office 2005; Gorgolewski et al. 2001)

Modulaarisesta rakentamisesta hankalia tekeviä ominaispiirteitä ovat puolestaan:

• Epätavalliset ja monimuotoiset rakennus- ja asuntopohjat, joissa ei ole toistuvuutta

• Myöhäinen urakoitsijan valinta; jos suunnitelmia ei ole tehty alus-ta asti modulaarisalus-ta tuoalus-tantoa silmällä pitäen, modulaarinen toteu-tus voi olla vaikeaa

• Myöhäiset suunnitelmamuutokset

• Halu pitää projektin keskeyttäminen mahdollisena mahdollisimman pitkään (National Audit Office 2005; Gorgolewski et al. 2001)

Modulaarisen rakentamisen etuja ja haasteita voidaan tarkastella joko tuotannon tai rakennusten loppukäyttäjien näkökulmasta. Tuo-tannollisesta näkökulmasta kiinnostavia teemoja ovat usein esimer-kiksi kustannus- ja tuottoasiat, laatu, toimintatavat ja riskien hallinta. Edellä luetellut ominaispiirteet edustavat pääasiassa juuri tuotannol-lista näkökulmaa, kuten rakentamisen aikaisia asioita. Loppukäyttä-jille tuotannolliset asiat ovat merkityksellisiä yleensä vain silloin, jos niillä on seurauksia rakennuksen tai asunnon kustannuksiin, käytet-tävyyteen tai visuaaliseen ilmeeseen.

Arkkitehtuuri voi olla yksi mahdollinen asia, jonka kautta modulaa-rinen rakentaminen voi saavuttaa omaleimaisuutta. Kirjan seuraava luku käsittelee modulaariseen rakentamiseen liittyviä arkkitehtonisia mahdollisuuksia. Teräskennorakenteisiin on liittynyt monenlaisia ra-kenteellisia kysymyksiä. Kolmannessa luvussa esitellään Concells-hankkeessa tehtyjen rakennetutkimusten tuloksia. Kirjan neljännessä luvussa aiheena ovat talotekniikkaan liittyvät erityispiirteet. Viiden-nessä luvussa käsitellään moduulirakentamisen menestystekijöitä, jo toteutetuista moduulirakentamisprojekteista tehtyjä havaintoja sekä moduulirakentamiseen liittyviä elinkaariasioita. Kuudennessa luvus-sa esitellään virtuaalisen suunnitteluhankkeen tuloksia. Tässä Con-cells-projektin osassa suunniteltiin kuvitteellinen rakennus, johon pyrittiin kokoamaan avoimena olleita kysymyksiä ja löytämään niihin ratkaisuja suunnittelijoiden yhteistyössä. Virtuaalirakentamishanket-ta esitellään kirjassa arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäen sekä Suunnittelulinja Finland Oy:n toimesta. Seitsemännessä luvussa esi-tellään, millaisia kohteita moduulirakentamisella on toteutettu käy-tännössä Neapo Oy:n toimesta. Kirjan päättää yhteenvetoluku.

(8)

2. ARKKITEHTUURI

Markku Hedman ja Sini Kotilainen, TTY

2.1. Ratkaisumalleja modulaariseen asuntorakentamiseen

Tampereen teknillisen yliopiston Arkkitehtuurin laitoksella tehdyssä tutkimustyössä etsittiin modulaariseen monikerrosrakentamiseen sisältyviä mahdollisuuksia, joilla voidaan monipuolistaa nykyistä asuinrakennustypologiaa sekä kehittää vetovoimaisia, joustavia ja asukaslähtöisiä kaupunkiasumisen ratkaisuja. Tämän ajan suomalainen kerrostalorakentaminen on sekä talotypolgian että asuntoratkaisujen osalta monotonista. Tulevaisuudessa erilaistuvat asukkaat ja asumisen tavat luovat painetta asumisen vaihtoehtojen monipuolistumiseen ja asukaslähtöisyyden huomioon ottamiseen. (Lahti ym. toim. 2007.) Erottautumisen tarve on mahdollista nyt, kun asumisessa on ohitettu perustarpeiden tyydyttäminen vaurastumisen myötä. (Ilmonen 2007, 10.) Samalla kun Suomessa keskimääräinen varallisuus kasvaa, myös tuloerot kasvavat. (Ruotsalainen 2011, 9.) Erilaistuminen asumisessa voi pahimmassa skenaariossa tarkoittaa asukkaiden eriarvoistumista ja väestön erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa asumistarpeita ja -toiveita. Modulaarinen rakentaminen tapahtuu tehdasolosuhteissa, jolloin pyritään hyödyntämään teolliseen valmistukseen ja sarjatuotantoon liittyviä tehokkuusetuja. TTY:n Arkkitehtuurin laitoksen tutkimus osoittaa standardoitujen moduulien teolliseen sarjatuotantoon sisältyvän potentiaalin tuottaa asukaslähtöistä ja monimuotoista arkkitehtuuria. Sarjatuotanto voidaan toteuttaa sarjaräätälöintinä, jossa osa moduulien piirteistä vaihtelevat moduulista toiseen, mutta tietyt piirteet ovat samat. Sarjaräätälöitävien vakiomoduulien avulla voidaan luoda pienessä mittakaavassa yksilöllistyviin asumistarpeisiin varioituvia asuntoja ja suuressa mittakaavassa erilaisten rakennuspaikkojen mukaan varioituvia talotyyppejä. Modulaarisella rakentamisella on potentiaalia luoda samassa hintaluokassa erilaisia asumisen vaihtoehtoja, joka myös minimoi erilaistuvan asumisen mahdollisia haittapuolia.

TTY:n Arkkitehtuurin laitoksen tutkimuksen vastuullisena johtajana toimi professori Markku Hedman. Tässä luvussa esitetyt ratkaisut esitellään perusteellisemmin julkaisussa: Moduulirakentaminen, Ratkaisumalleja tulevaisuuden asuntorakentamisen haasteisiin. (Kotilainen 2013). Tämän luvun yhteydessä tutkimus viittaa edellä mainittuun julkaisuun. Tiia Ruutikainen työsti modulaarisen rakentamisen asuntosuunnittelun tutkielmia Concells -hankkeen oheisessa diplomityöhankkeessa. Ruutikaisen (2013) diplomityössä Kennosta kodiksi, Tutkielmia moduulirakenteisista asuinkerrostaloista tutkitaan suunnittelututkielmien avulla, miten moduulirakenteisia asuinkerrostaloja voidaan muodostaa.

Concells -tutkimuskokonaisuudessa Tampereen teknillisen yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen tutkimustyö koostui (1) modulaarisen rakentamisen yhteiskunnalliseen toimintaympäristöön ja asumisen muutokseen keskittyvästä analyysista, (2) modulaarisen rakentamisen typologiakirjaston suunnittelustrategioiden ja niihin liittyvien suunnittelutyökalujen luomisesta sekä (3) kokeellisten suunnitteluesimerkkien suunnittelusta.

!

?

SUUNNITTELUSTRATEGIAT LUOVAT TAVOITTEITA, JOILLA ASUMISEN MUUTOS- JA TULEVAISUUSNÄKYMIIN

VOIDAAN VASTATA MODULAARISEN RAKENTAMISEN LAINALAISUUKSILLA

SUUNNITTELUTYÖKALUT TUOVAT ESIIN MODULAARISEN RAKENTAMISEN YLEISEN TASON

VAIHTOEHTORATKAISUJA (Ks. Kotilainen 2013.) TAUSTALLA ON ASUMISEN MUUTOS- JA TULEVAISUUSNÄKYMIÄ TARKASTELEVA ANALYYSI

1

2

3

(9)

12 13

2.2. Modulaarinen järjestelmä

Tutkimusprosessissa kirjallisuuskatsaukseen perustuva teoreettinen pohdinta ja modulaarisen asuntorakentamisen ratkaisumallien kehittämiseen pyrkivä suunnittelutyö ovat vuorotelleet. Kokeellisten talotypologiatutkielmien ja asuntoratkaisuiden suunnittelua varten muodostettiin modulaarinen järjestelmä, joka osoittaa, ettei modulaarisen rakentamisen järjestelmiä välttämättä tarvitse luoda talotyyppikohtaisesti tai tonttikohtaisesti. Moduulijärjestelmässä yksittäisten moduulien tulee olla yhdisteltäviä. Yhteensopivuus saavutetaan asettamalla moduuliyksiköille tiettyjä mitta- ja muotomääreitä. Tämän hetkisen modulaarisen rakentamisen valmistus- ja myyntiteknisistä syistä tutkimuksen modulaarisessa järjestelmässä rajoitutaan pääosin monitahokkaisiin, joiden leikkaus- ja pohjamuoto on suorakaide.

Modulaarisen järjestelmän tarkoituksena ei ole esittää yhtä oikeaa modulaarista mittamaailmaa tai moduulimallistoa, vaan osoittaa yhden esimerkin avulla, mitä mahdollisuuksia tai haasteita modulaariseen asuntorakentamiseen sisältyy.

ASUNTO

α

-MODUULIN SISÄLLÄ, ESIMERKIT 1:200

ALPHA -MODUULI 4,5 m x 65 m 26,3 m2 BEE TA -MODUULI 4,5 m x 9 m 36,9 m2 GAMMA -MODUULI 6,5 m x 6,5 m 38,8 m2 DELTA -MODUULI 6,5 m x 9 m 54,3 m2 4!500 9! 000 6! 500 4!500 6!500 6!500 6! 500 9! 000 26,3 m2 36,9 m2 38,8 m2 54,3 m2 4!500 4!500 6!500 6!500 9! 000 6! 500 8! 275 6! 500 1! 775 1! 500 54,3 m2 33,8 m2 26,3 m2 38,8 m2 α _α α α α α α β β β β β β γ γ γ γ γ δ δ δ δ A P

α β

γ δ

4 ,5 6 ,5 6 ,5 9/ γ δ β α 6 ,5 + 1,7 7 5 6500 mm 8275 mm 8275 mm = 6500 mm + FIXCEL® väliseinä + apumoduulin sisämitta 1500 mm = 6500 mm + FIXCEL® väliseinä + apumoduulin sisämitta 1500 mm 9000 mm 4500 mm 6500 mm 6500 mm 6500 mm 6500 mm AM AM AM MODULAARINEN JÄRJESTELMÄ

ESIMERKKEJÄ ASUNNOISTA, JOSSA

α

-MODUULI OSANA 1:200

K P H E T P K K P H E K P H E T P K K P H E T P K K P H T P K E K P H E T P K T P K E K P H K P H E T P K E K P H K P H E T P K E T P K K P H PA RV I PA RV I K K K K E K P H V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö

β

SIV UA S./ M H K P H L IIT ERI M H O H K P H T P K M H V H/ V A R PA RV I PA RV I PA RV I PA RV I E K P H O H K S W C M H M H M H K H H

α

M H O H K P H S K H H V A R/ V H K E K H H / V A R/ V H M H E K M H S O H K P H O H E A UL A K 1- 2 M H K P H W C E A UL A M H M H M H O H K K P H M H V H K P H K P H V H M H K E M H O H M H O H K E _{K P H} K H H S K P H 1- 2 M H K P H O H M H K E M H K S K P H P K H E W C E K K P H S O H W C SIV UA S./ M H V A R/ K H H M H V H E A L K . E O H K E K K O H K S K P H M H O H E V A R/ K H H M H M H K P H E T P K K P H E K P H E T P K K P H E T P K K P H T P K E K P H E T P K T P K E K P H K P H E T P K E K P H K P H E T P K E T P K K P H PA RV I PA RV I K K K K E K P H V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö

β

α

β

α

β

α

β

α

β

α

M H O H K P H S K H H V A R/ V H K E K H H / V A R/ V H M H E K M H S O H K P H O H E A UL A K 1- 2 M H K P H W C E A UL A M H M H M H O H K K P H M H V H K P H K P H V H M H K E M H O H M H O H K E K P H K H H S K P H 1- 2 M H K P H O H M H K E M H K S K P H P K H E W C E K K P H S O H W C SIV UA S./ M H V A R/ K H H M H V H E A L K . E O H K E K K O H K S K P H M H O H E V A R/ K H H M H M H K P H E T P K K P H E K P H E T P K K P H E T P K K P H T P K E K P H E T P K T P K E K P H K P H E T P K E K P H K P H E T P K E T P K K P H PA RV I PA RV I K K K K E K P H V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö

β

α

M H O H K P H S K H H V A R/ V H K E K H H / V A R/ V H M H E K M H S O H K P H O H E A UL A K 1- 2 M H K P H W C E A UL A M H M H M H O H K K P H M H V H K P H K P H V H M H K E M H O H M H O H K E K P H K H H S K P H 1- 2 M H K P H O H M H K E M H K S K P H P K H E W C E K K P H S O H W C SIV UA S./ M H V A R/ K H H M H V H E A L K . E O H K E K K O H K S K P H M H O H E V A R/ K H H M H M H K P H E T P K K P H E K P H E T P K K P H E T P K K P H T P K E K P H E T P K T P K E K P H K P H E T P K E K P H K P H E T P K E T P K K P H PA RV I PA RV I K K K K E K P H V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö

β

α

β

α

M H O H K P H S K H H V A R/ V H K E K H H / V A R/ V H M H E K M H S O H K P H O H E A UL A K 1- 2 M H K P H W C E A UL A M H M H M H O H K K P H M H V H K P H K P H V H M H K E M H O H M H O H K E _{K P H} K H H S K P H 1- 2 M H K P H O H M H K E M H K S K P H P K H E W C E K K P H S O H W C SIV UA S./ M H V A R/ K H H M H V H E A L K . E O H K E K K O H K S K P H M H O H E V A R/ K H H M H M H ASUNTO KAHDESSA TASOSSA ULKOTILA ULKOTILA ULKOTILA K P H E T P K K P H E K P H E T P K K P H E T P K K P H T P K E K P H E T P K T P K E K P H K P H E T P K E K P H K P H E T P K E T P K K P H PA RV I PA RV I K K K K E K P H V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö

β

SIV UA S./ M H K P H L IIT ERI M H O H K P H T P K M H V H/ V A R PA RV I PA RV I PA RV I PA RV I E K P H O H K SW C M H M H M H K H H

α

M H O H K P H S K H H V A R/ V H K E K H H / V A R/ V H M H E K M H S O H K P H O H E A UL A K 1- 2 M H K P H W C E A UL A M H M H M H O H K K P H M H V H K P H K P H V H M H K E M H O H M H O H K E K P H K H H S K P H 1- 2 M H K P H O H M H K E M H K S K P H P K H E W C E K K P H S O H W C SIV UA S./ M H V A R/ K H H M H V H E A L K . E O H K E K K O H K S K P H M H O H E V A R/ K H H M H M H α _β _γ δ A PUM ODUUL I 4,5 m x 6,5 m 26,3 m2

Modulaarinen järjestelmä koostuu pääosin neljästä vakiokokoisesta perusmoduulista: alfa-, beeta-, gamma- ja deltamoduulista. Näiden lisäksi järjestelmä pitää sisällään tontin mukaan räätälöitävän moduulin eli ns. variaatiomoduulin. Yksilöllinen variaatiomoduuli hyödyntää koko järjestelmän sopeutuvuutta erilaisiin rakennuspaikkoihin. Lisäksi käytetään apumoduulia, joka on variaatiomoduulin ja neljän standardoidun perusmoduulin välimuoto: leveydeltään vakio, mutta pituudeltaan vakioimaton.

ALFA -MODUULI 4,5 m x 6,5 m 26,3 m2 α _β _γ δ A PUM ODUUL I BEETA -MODUULI 4,5 m x 8,275 m 36,9 m2 GAMMA -MODUULI 6,5 m x 6,5 m 38,8 m2 α _β _γ δ A PUM ODUUL I α _β _γ δ A PUM ODUUL I DELTA -MODUULI 6,5 m x 9 m 54,3 m2 APUMODUULI SISÄMITAN LEVEYS 1500 mm α _β _γ δ A PUM ODUUL I α _β _γ δ A PUM ODUUL I (STANDARDISOIMATON) VM / HM VARIAATIOMODUULI / HISSIMODUULI

+

AM

(10)

14 15

ASUNTO

β

-MODUULI OSANA, ESIMERKIT 1:200

α _β _γ δ A PUM ODUUL I 4,5 m x 8,275 m K P H E T P K K P H E K P H E T P K K P H E T P K K P H T P K E K P H E T P K T P K E K P H K P H E T P K E K P H K P H E T P K E T P K K P H PA RV I PA RV I K K K K E K P H V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö

β

SIV UA S./ M H K P H L IIT ERI M H O H K P H T P K M H V H/ V A R PA RV I PA RV I PA RV I PA RV I E K P H O H K SW C M H M H M H K H H

α

M H O H K P H S K H H V A R/ V H K E K H H / V A R/ V H M H E K M H S O H K P H O H E A UL A K 1- 2 M H K P H W C E A UL A M H M H M H O H K K P H M H V H K P H K P H V H M H K E M H O H M H O H K E K P H K H H S K P H 1- 2 M H K P H O H M H K E M H K S K P H P K H E W C E K K P H S O H W C SIV UA S./ M H V A R/ K H H M H V H E A L K . E O H K E K K O H K S K P H M H O H E V A R/ K H H M H M H 36,9 m2

β -MODUULIN KAPEUS LUO HAASTEITA SEN ITSENÄISEEN KÄYTTÖÖN. β -MODUULI ON LUOTU

ENSISIJAISESTI ITSENSÄ JA MUIDEN KANSSA YHDISTELTÄVÄKSI.

β

α

M H O H K P H S K H H V A R/ V H K E K H H / V A R/ V H M H E K M H S O H K P H O H E A UL A K 1- 2 M H K P H W C E A UL A M H M H M H O H K K P H M H V H K P H K P H V H M H K E M H O H M H O H K E _{K P H} K H H S K P H 1- 2 M H K P H O H M H K E M H K S K P H P K H E W C E K K P H S O H W C SIV UA S./ M H V A R/ K H H M H V H E A L K . E O H K E K K O H K S K P H M H O H E V A R/ K H H M H M H

*

TYPOLOGIATUTKIELMISSA KESKITYTÄÄN TARKOITUKSELLISESTI VAKIOITAVAN SUORAKULMAISEN

MÄRKÄTILAN AVULLA SUUNNITELTUIHIN ASUNTORATKAISUHIN. TULEVISSA TUTKIMUKSISSA ASUNTOTUTKIELMIEN SKAALAA VOIDAAN LAAJENTAA MUIHIN, LUOVIIN RATKAISUIHIN.

β

α

M H O H K P H S K H H V A R/ V H K E K H H / V A R/ V H M H E K M H S O H K P H O H E A UL A K 1- 2 M H K P H W C E A UL A M H M H M H O H K K P H M H V H K P H K P H V H M H K E M H O H M H O H K E _{K P H} K H H S K P H 1- 2 M H K P H O H M H K E M H K S K P H P K H E W C E K K P H S O H W C SIV UA S./ M H V A R/ K H H M H V H E A L K . E O H K E K K O H K S K P H M H O H E V A R/ K H H M H M H

*

2.3. Suunnittelustrategiat viitoittavat typologiakirjaston ratkaisuja

Tutkimuksessa etsittiin moduulirakentamisen lainalaisuuksiin sopivia tapoja vastata asumisen muutos- ja tulevaisuusnäkymiin. Tapoja tuotiin esille suunnittelustrategioiden kautta. Seuraavassa listataan lyhyesti näitä suunnittelustrategioita, jotka toimivat modulaarisen asuntorakentamisen tyyppitutkielmien suunnittelua ohjaavina polkuina. Julkaisussa Moduulirakentaminen,

Ratkaisumalleja tulevaisuuden asuntorakentamisen haasteisiin suunnittelustrategioiden alle on lisäksi jäsennelty

suunnittelutyökaluja. Tietyn suunnittelustrategian tai -työkalun valitseminen ei johda samaan lopputulokseen, sillä itse suunnitelma on aina yksilöllinen. Asumisen ajankohtaisiin haasteisiin ei voida vastata ainoastaan nykyisiä asuntorakentamisen ratkaisumalleja kehittämällä. Sen johdosta tutkimuksen tavoitteena on ollut kehittää tulevaisuuden asuntorakentamisen kannalta relevantteja uusia ratkaisuja.

2.3.1. Suunnittelustrategiana talotypologian monimuotoistaminen ja joustavuus julkisesta tilasta yksityiseen tilaan

Niin väestörakenteen, ajankäytön kuin elämän- ja asumistapojen muutoksetkin korostavat monipuolisemman asumisen vaihtoehtojen merkitystä tulevaisuudessa. Siksi taustalla vaikuttavana suunnittelu-strategiana on kaupunkimaisen monikerrosrakentamisen talotypologian monimuotoistaminen.

Kaupunkiasumisessa tiheämmän yhdyskuntarakenteen vaatimukset sitovat asumista ja kaupunkiympäristöä yhä tiiviimmin toisiinsa. Asumisen kokonaisvaltaisessa käytettävyydessä asumisen reviiri hahmotetaan asunnon tasoa laajempana tilojen ja toimintojen moniulotteisena kudelmana. Asuinympäristössä paradoksaalisesti tärkeitä ovat heikot sosiaaliset suhteet, jotka perustuvat arkipäiväisen tilan toistuvaan jakamiseen. (Juntto 2008, 13.) Parhaimmillaan puolijulkisessa tilassa tapahtuvat heikot sosiaaliset kontaktit sekä lähiyhteisön spontaani tapaaminen ja yhdessäolo monipuolistavat asumisen kokemuksellista sisältöä. (Hasu 2009, 145–148.) Esimerkiksi Prezzan ym. (2001) mukaan asuinympäristön lähikontaktien on huomattu olevan käänteisessä yhteydessä yksinäisyyden kokemuksiin ja lisäävän subjektiivista hyvinvointia ehkäisemällä yksinäisyyttä. Pienimittakaavaisista moduuleista koostuva rakentaminen tarjoaa runsaasti muodonannollisia mahdollisuuksia asuinympäristöihin, jossa yksityinen ja julkinen tila liukuvat toistensa lomaan huokoisten puoliyksityisten ja -julkisten tilojen kautta. Yksi tärkeimmistä suunnittelustrategioista on kohtaamisia synnyttävän ja elinreviiriä laajentavan huokoisen tilasarjan luominen yksityisestä julkiseen.

β

α

β

α

β

α

β

α

β

α

β

α

M H O H K P H S K H H V A R/ V H K E K H H / V A R/ V H M H E K M H S O H K P H O H E A UL A K 1- 2 M H K P H W C E A UL A M H M H M H O H K K P H M H V H K P H K P H V H M H K E M H O H M H O H K E _{K P H} K H H S K P H 1- 2 M H K P H O H M H K E M H K S K P H P K H E W C E K K P H S O H W C SIV UA S./ M H V A R/ K H H M H V H E A L K . E O H K E K K O H K S K P H O H E V A R/ K H H M H M H K P H E T P K K P H E K P H E T P K K P H E T P K K P H T P K E K P H E T P K T P K E K P H K P H E T P K E K P H K P H E T P K E T P K K P H PA RV I PA RV I K K K K E K P H V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö

β

α

β

α

β

α

β

α

M H O H K P H S K H H V A R/ V H K E K H H / V A R/ V H M H E K M H S O H K P H O H E A UL A K 1- 2 M H K P H W C E A UL A M H M H M H O H K K P H M H V H K P H K P H V H M H K E M H O H M H O H K E _{K P H} K H H S K P H 1- 2 M H K P H O H M H K E M H K S K P H P K H E W C E K K P H S O H W C SIV UA S./ M H V A R/ K H H M H V H E A L K . E O H K E K K O H K S K P H M H O H E V A R/ K H H M H M H ULKO-TILA ULKOTILA

(11)

16 17

ASUNTO YHDEN

γ

-MODUULI OSANA, ESIMERKIT 1:200

V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö K P H E T P K K P H E V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö K P H E H

γ

V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö K P H E T P K K K T P K H E K P H K K T P K E K P H V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö K P H E H E K P H T P K E K P H V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö K K T P K H E K P H K K PA RV I PA RV I PA RV I PA RV I PA RV I PA RV I PA RV I O H K H H / V A R K P H E K V H M H W C S E SIV UA S./ M H K P H T P K E K P H A L K . M H K O H E K H H M H K P H K P H SIV UA S/ M H W C E K O H M H W C M H / SIV UA S. V H/ V A R/ E K P H S E K P H K H H K P H M H K O H K P H S E M H E -K A L UST E V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö K P H E T P K K P H E V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö K P H E H

γ

V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö K P H E T P K K K T P K H E K P H K K T P K E K P H V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö K P H E H E K P H T P K E K P H V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö K K T P K H E K P H K K PA RV I PA RV I PA RV I PA RV I PA RV I PA RV I PA RV I O H K H H / V A R K P H E K V H M H W C S E SIV UA S./ M H K P H T P K E K P H A L K . M H K O H E K H H M H K P H K P H SIV UA S/ M H W C E K O H M H W C M H / SIV UA S. V H/ V A R/ E K P H S E K P H K H H K P H M H K O H K P H S E M H E -K A L UST E α _β _γ δ A PUM ODUUL I 6,5 m x 6,5 m 38,8 m2 AM HM AM AM δ δ δ δ δ γ γ α α α α α

AM

δ

α

M H M H M H K P H O H K K H H S V H / E K P H K P H E T P K M H O H K E K P H K P H M H O H K E M H SIV UA S./ M H M H E E/ V H/ V A R S K P H M H O H K E S K P H M H O H K E S K P H _{M H} O H SIV UA S. W C K E V H V H S K P H M H O H W C K E V H S _{K P H} M H O H W C K E V H V H S _{K P H} M H O H W C K E V H V H S K P H M H O H W C K E V H V H S K P H M H O H W C K E V H V H M H M H M H K P H O H K K H H S V H M H M H M H K P H O H K K H H S V H K P H E V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö K P H E V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö O H E A UL A K O H E A UL A K K P H E T P K V H SIV UA S. V H SIV UA S. V H M H K E M H O H W C K P H K P H V H/ A L K . M H K E M H O H W C V H M H SIV UA S. SIV UA S. SIV UA S. M H HM AM AM δ δ δ β β β β β β α α α α α

δ

α

O H K E K P H E K P H M H O H K E _{K P H} K H H S K P H M H M H V H M H SIV UA S/ M H E T P K K P H E K P H S K P H M H O H SIV UA S/ M H K E V H S K P H M H O H W C K E V H V H/ V A R. M H M H K P H M H O H K V H/ V A R E V H K P_H K EIT T IÖ E K PH S _{M H} M H K HH M H K EIT TIÖ SIV_UA S./ M H E K P_H S E W C V H/ VA_R/ K HH M H K EIT TIÖ M H K P_H S E M H W C

α

δ

T PK K P_H K EIT T IÖ E E K P_H SIV_UA S./ M H M H V H/ VAR. K P_H K EIT T IÖ E E K P_H M H V H/ VAR. AM HM AM AM δ δ δ δ δ γ γ _α α α α α

α

δ

T PK K P_H K EIT T IÖ E E K P_H SIV_UA S./ M H M H V H/ VAR. K P_H K EIT T IÖ E E K P_H K P_H K EIT T IÖ M H V H/ VAR.

α

δ

M H K EIT TIÖ E K P_H S SIV_UA S./ M H E V H K P_H

α

δ

A M

M H K P_H K EIT TIÖ E E/ VAR/ VH SIV U A S./ M H K PH E VA R/VH M H K EIT TIÖ K HH/ V AR S K PH M H M H AM HM AM AM δ δ δ δ δ γ γ α α α α α AM

δ

α

M H M H M H K P H O H K K H H S V H / E K P H K P H E T P K M H O H K E K P H K P H M H O H K E M H SIV UA S./ M H M H E E/ V H/ V A R S K P H M H O H K E S K P H M H O H K E S K P H _{M H} O H SIV UA S. W C K E V H V H S K P H M H O H W C K E V H S K P H M H O H W C K E V H V H S _{K P H} M H O H W C K E V H V H S K P H M H O H W C K E V H V H S K P H M H O H W C K E V H V H M H M H M H K P H O H K K H H S V H M H M H M H K P H O H K K H H S V H K P H E V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö K P H E V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö O H E A UL A K O H E A UL A K K P H E T P K V H SIV UA S. V H SIV UA S. V H M H K E M H O H W C K P H K P H V H/ A L K . M H K E M H O H W C V H M H SIV UA S. SIV UA S. SIV UA S. M H HM AM AM δ δ δ β β β β β β α α α α α

δ

α

O H K E K P H E K P H M H O H K E _{K P H} K H H S K P H M H M H V H M H SIV UA S/ M H E T P K K P H E K P H S K P H M H O H SIV UA S/ M H K E V H S K P H M H O H W C K E V H V H/ V A R. M H M H K P H M H O H K V H/ V A R E V H K PH K EIT_{T IÖ} E K PH S _{M H} M H K HH M H K EIT TIÖ SIV UA_S./ M H E K PH S E W C V H/ VAR/ K HH M H K EIT TIÖ M H K PH S E M H W C

α

δ

T PK K PH K EIT_{T IÖ} E E K PH SIV_UA S./ M H M H V H/ VAR. K PH K EIT_{T IÖ} E E K PH _{M H} V H/ VAR. AM HM AM AM δ δ δ δ δ γ γ _α α α α α

α

δ

T PK K PH K EIT_{T IÖ} E E K PH SIV UA_S./ M H M H V H/ VAR. K PH K EIT_{T IÖ} E E K PH K PH K EIT_{T IÖ} M H V H/ VAR.

α

δ

M H K EIT TIÖ E K PH S SIV UA_S./ M H E V H K PH

α

δ

A M

M H K PH K EIT TIÖ E E/ VAR/ VH SIV U A S./ M H K PH E VA R/VH M H K EIT TIÖ K HH/ V AR S K PH M H M H AM HM AM AM δ δ δ δ δ γ γ α α α α α

AM

δ

α

M H M H M H K P H O H K K H H S V H / E K P H K P H E T P K M H O H K E K P H K P H M H O H K E M H SIV UA S./ M H M H E E/ V H/ V A R S K P H M H O H K E S K P H M H O H K E S K P H M H O H SIV UA S. W C K E V H V H S K P H M H O H W C K E V H S _{K P H} M H O H W C K E V H V H S _{K P H} M H O H W C K E V H V H S K P H M H O H W C K E V H V H S K P H M H O H W C K E V H V H M H M H M H K P H O H K K H H S V H M H M H M H K P H O H K K H H S V H K P H E V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö K P H E V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö O H E A UL A K O H E A UL A K K P H E T P K V H SIV UA S. V H SIV UA S. V H M H K E M H O H W C K P H K P H V H/ A L K . M H K E M H O H W C V H M H SIV UA S. SIV UA S. SIV UA S. M H HM AM AM δ δ δ β β β β β β α α α α α

δ

α

O H K E K P H E K P H M H O H K E _{K P H} K H H S K P H M H M H V H M H SIV UA S/ M H E T P K K P H E K P H S K P H M H O H SIV UA S/ M H K E V H S K P H M H O H W C K E V H V H/ V A R. M H M H K P H M H O H K V H/ V A R E V H K P_H K EIT T IÖ E K P_H S _{M H} M H K HH M H K EIT TIÖ SIV_UA S./ M H E K P_H S E W C V H/ VA_R/ K HH M H K EIT TIÖ M H K P_H S E M H W C

α

δ

T PK K P_H K EIT_{T IÖ} E E K P_H SIV_UA S./ M H M H V H/ VAR. K P_H K EIT T IÖ E E K P_H M H V H/ VAR. AM HM AM AM δ δ δ δ δ γ γ _α α α α α

α

δ

T PK K P_H K EIT T IÖ E E K P_H SIV_UA S./ M H M H V H/ VAR. K P_H K EIT_{T IÖ} E E K P_H K P_H K EIT_{T IÖ} M H V H/ VAR.

α

δ

α

δ

A M

M H K P_H K EIT TIÖ E E/ VAR/ VH SIV U A S./ M H K PH E VA R/VH M H K EIT TIÖ K HH/ V AR S K PH M H M H

3H+K (SAUNA), JOSSA SIVUASUNTO TAI

LISÄOSA ETÄTYÖHÖN/HARRASTUKSIIN 3-4H+K (SAUNA)

AM HM AM AM δ δ δ δ δ γ γ α α α α α

AM

δ

α

M H M H M H K P H O H K K H H S V H / E K P H K P H E T P K M H O H K E K P H K P H M H O H K E M H SIV UA S./ M H M H E E/ V H/ V A R S K P H M H O H K E S K P H M H O H K E S K P H M H O H SIV UA S. W C K E V H V H S K P H M H O H W C K E V H S K P H M H O H W C K E V H V H S K P H M H O H W C K E V H V H S K P H M H O H W C K E V H V H S K P H M H O H W C K E V H V H M H M H M H K P H O H K K H H S V H M H M H M H K P H O H K K H H S V H K P H E V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö K P H E V H/ V A R/ A L K ./ T Y Ö O H E A UL A K O H E A UL A K K P H E T P K V H SIV UA S. V H SIV UA S. V H M H K E M H O H W C K P H K P H V H/ A L K . M H K E M H O H W C V H M H SIV UA S. SIV UA S. SIV UA S. M H HM AM AM δ δ δ β β β β β β α α α α α

δ

α

O H K E K P H E K P H M H O H K E _{K P H} K H H S K P H M H M H V H M H SIV UA S/ M H E T P K K P H E K P H S K P H M H O H SIV UA S/ M H K E V H S K P H M H O H W C K E V H V H/ V A R. M H M H K P H M H O H K V H/ V A R E V H K P_H K EIT_{T IÖ} E K P_H S _{M H} M H K HH M H K EIT TIÖ SIV_UA S./ M H E K P_H S E W C V H/ VA_R/ K HH M H K EIT TIÖ M H K P_H S E M H W C

α

δ

T PK K P_H K EIT_{T IÖ} E E K P_H SIV_UA S./ M H M H V H/ VAR. K P_H K EIT_{T IÖ} E E K P_H M H V H/ VAR. AM HM AM AM δ δ δ δ δ γ γ _α α α α α

α

δ

T PK K P_H K EIT T IÖ E E K P_H SIV_UA S./ M H M H V H/ VAR. K P_H K EIT T IÖ E E K P_H K P_H K EIT T IÖ M H V H/ VAR.

α

δ

α

δ

A M

M H K P_H K EIT TIÖ E E/ VAR/ VH SIV U A S./ M H K PH E VA R/VH M H K EIT TIÖ K HH/ V AR S K PH M H M H

+

ASUNTOJEN RAJAT

Esimerkki muunneltavasta asuntokoosta. Kahden asunnon kokonaisuus muuttuu kohtuullisilla muutoksilla kolmen makuuhuoneen perheasunnoksi tai kahden makuuhuoneen asunnoksi, jossa toinen makuuhuone voi toimia sivuasuntona, työ- tai harrastustilana.

2.3.2. Suunnittelustrategiana muunneltavat asuntokokonaisuudet Suomalaisen yhteiskunnan demografisten muutosten sekä asuntokuntien määrään ja kokoon liittyvien muutosten vuoksi modulaarisen rakentamisen typologiakirjastossa keskitytään muunneltavien asuntokokonaisuuksien mahdollisuuksiin. Samassa asunnossa pysyvästi asuvien henkilömäärä on pienentynyt jo pitkään hyvin tasaisesti ja erityisesti yksinasuminen on kasvussa. (Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot 2010.) Lisäksi tulevaisuudessa perhemallien monimuotoisuus kasvaa. (Esim. Kukko 2006, 38 ja Nätkin 2003.)

(12)

Modulaariseen rakentamiseen sovellettavia asumisen joustavuutta lisääviä keinoja. Ylhäällä Ilosen ym. (2006, 56–57) kehittämästä Töölöläisasunnon konseptista johdettu monikäyttöisyyteen perustuva moduulijärjestelmällä toteutettava joustavan asunnon esimerkki. Alhaalla tekniseen muunneltavuuteen perustuva, delta-moduuliin sijoittuva joustavan asunnon esimerkki.

α

E S K P H K P H V H/V A R H H H H K H H H H E S K P H K P H V H/V A R K H H H H K H H H H H V H/ V A R V H/V A R K

α

E S K P H K P H V H/ V A R H H H K H H H O H H V H/ V A R K

α

β

α

E S K P H K P H V H/V A R H H H H K H H H H E S K P H K P H V H/V A R K H H H H K H H H H H V H/ V A R V H/V A R K

α

E S K P H K P H V H/ V A R H H H K H H H O H H V H/ V A R K

α

β

α α α α α α E S K P H K P H V H/V A R H H H H K H H H H E S K P H K P H V H/V A R K H H H H K H H H H H V H/ V A R V H/V A R K α α α α α α E S K P H K P H V H/ V A R H H H K H H H O H H V H/ V A R K α α α α β δ S S S S V H/ V A R. K P H E V H/ V A R. K P H E V H/ V A R. K P H E V H/ V A R. K P H E ET Ä T Y Ö T ST O. M H O H Y HD E N A V O IME N T IL A N RA T K A ISU δ

δ

S S S S V H/ V A R. K P H E V H/ V A R. K P H E V H/ V A R. K P H E V H/ V A R. K P H E ET Ä T Y Ö T ST O. M H O H Y HD E N A V O IME N T IL A N RA T K A ISU

δ

ESIMERKKI MONIKÄYTTÖISESTÄ ASUNNOSTA

ESIMERKKI MUUNNELTAVASTA ASUNNOSTA

Moduuliyksiköiden valmistustapa ja siihen liittyvä siirto tehtaalta tontille asettaa rajoituksia moduulin fyysiselle koolle. Kuljetusmitat rajaavat moduulien maksimikoon niin, että modulaarinen rakentaminen pystyy vastaamaan erityisen hyvin pienten asuntojen suuren määrän tarpeeseen. Vaikka jopa perinteisiä kolmioita suuremmat asunnot ovat joissain tapauksissa mahdollisia yhtenä moduulina toteutettaviksi, typologiatutkielmissa luodaan ratkaisuja, joissa isommat asunnot koostuvat usein monista yksittäisistä moduuleista. Näitä yksittäisiä moduuleja on mahdollista yhdistellä tarpeen mukaan eri kokonaisuuksiksi: useiksi pienasunnoiksi tai yhdeksi perheasunnoksi. Asunnon koon supistamista tai kasvattamista on helppo kritisoida nimittämällä se aikamme kerrostalorakentamisessa epärealistisiksi ratkaisuksi. Tutkimuksessa asuntojen koon joustavuuden mahdollisuus on haluttu nähdä kestävyyttä lisäävänä kaupunkiasumisen mahdollisuutena. Asunnon laajenemisen ja kutistumisen mahdollistama jousto ei pyri vastaamaan niinkään yhden yksilön, asukkaan tai perheen elämäntilanteen muutoksiin, vaan perherakenteiden, asumisen tapojen ja asuntokuntien koon vaihteluun pitkällä aikaulottuvuudella. Tällainen joustavuus voisi auttaa myös asuntotuottajia vastaamaan helpommin todelliseen kysyntään, kun asuntojen lopulliset koot voisi määrittää aina uudelleen todellisen tarpeen mukaisesti.

2.3.3. Suunnittelustrategiana joustavat asumisen ratkaisut Meidän aikamme rakentamisen erityinen haaste on kestävän rakentamisen kokonaisvaltainen toteuttaminen. Modulaarisen rakentamisen kehittäminen on tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta erityisen merkittävää. Siihen sisältyy mahdollisuuksia luoda nykyistä energiatehokkaampi, säästeliäämpi ja parempaa laatua tuottava rakentamisen prosessi. Rakentamisen kestävillä valinnoilla ja rakenteiden energiatehokkuudella voidaan kyllä vähentää energiankulutusta, mutta saatu hyöty hupenee asuntojen pinta-alojen laajentuessa (Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot 2011) ja asumisen muuttuessa yhä monipaikkaisemmaksi (Haukkala toim. 2011). Energiankulutuksen mittaaminen asuinkuutiota kohden on siis auttamattoman vajaavainen mittari, kun ajatellaan asumisen kokonaisuuden ympäristövaikutuksia. Energiatehokkaastikin rakennettu asuinympäristö vaatii ekologisesti ja taloudellisesti suuria investointeja, mikäli asunnon sijainti vaatii asukkaalta laajaa päivittäistä liikkumista tai asunnon tilat eivät pysty mukautumaan elämäntilanteiden ja -tyylien muutoksiin. Asuinneliöiden tarve asukasta kohden riippuu paljolti siitä, mihin toimintoihin ja ratkaisuihin tuo asuinneliöiden määrä asukkaan arjessa taipuu.