IMPLEMENTASI JARINGAN MULTIPOINT DENGAN SWITCH DALAM DUNIA PENDIDIKAN
Oleh
Agus Aan Jiwa Permana
Jurusan Manajemen Informatika, FTK, Undiksha
ABSTRAK
Dalam perkembangan teknologi saat ini, sering ditemukan masalah dalam menghubungkan komputer stand alone (autonom) dengan komputer-komputer lainnya untuk berkoneksi dan berbagi data. Komputer-komputer dihubungkan atas dasar beberapa pemikiran-pemikiran yang sifatnya mengarah kepada beberapa hal penting seperti efektivitas, perfomance, efisiensi, dan komunikasi. Atas dasar hal tersebut, dibangunlah koneksi antar komputer. Dalam mengimplementasikan jaringan komputer ini, diperlukan beberapa perangkat untuk menghubungkannya.
Salah satu perangkat yang digunakan untuk mengkoneksikan jaringan komputer adalah switch. Switch banyak digunakan dalam mengkoneksikan jaringan komputer baik dalam ruang lingkup yang kecil maupun yang relatif luas karena kemudahan yang ditawarkan dan memiliki harga yang relatif terjangkau.
Kata kunci : Komputer, Jaringan, Stand Alone, Switch.
ABSTRACT
The current technological developments, frequently found problem in connecting the stand alone computer (autonomic) with other computers to a connection and share data. The computers are connected on the basis of some ideas that are aim to some important case such as effectiveness, Perfomance, efficiency, and communication. Therefore, it can be made the connection between computers.
Implementation this computer networks, is require for connecting multiple devices.
One device that can be used for connection of computers in a network is a switch.
Switch are widely used in computer network connecting the well within the scope of a small and relatively broad because of the ease it offers and has a relatively reached price for users.
Keyword : Computer, Network, Stand Alone, Switch
1. PENDAHULUAN
PPeenngggguunnaaaann jajarriinnggaann kokommppuutteerr sesemmaakkiinn memenniinnggkkaatt sseettiiaapp haharriinnyyaa.. HHaall ininii d
daappaatt didilliihhaatt ddaarrii bbaannyyaakknnyyaa aakksseess jajaririnnggaann yayanngg ddiigguunnaakkaann sasaaatt iinnii seseppeerrttii wwaarrnenett,,
hohottssppoott,, mamauuppuunn jjaarriinnggaann yyaanngg sseekkeeddaarr ddiibbuuaatt ununttuukk kakappaassititaass bbeerrbbaaggii dadattaa ssepepeerrttii d
daallaamm sseebbuuaahh kkaannttoorr atataauu sseekkoollaahh.. SSeehhiinnggggaa pepennttiinngg babaggii kkiittaa uunnttuukk memennggeettaahhuuii babaggaaiimmaannaakkaahh ccaarraa bbeerrkkoonneekkssii ananttaarr kokommppuutteerr yyaanngg mmeemmbbeennttuukk sseebbuuaahh jjaarriinnggaann.. D
Deennggaann jjuummllaahh kokommppuutteerr yyaanngg susuddaahh mmeemmaaddaaii,, memerruuppaakkaann ssyyaarraatt cucukkuupp ununttuukk mememmbbaanngguunn sseebbuuaahh jajarriinnggaann kokommppuutteerr yayanngg seseddeerrhahannaa dadann ddaappaatt ddigiguunnaakkaann ununttuukk m
meennuunnjjaangng ininffrraassttrruukkttuurr dadallaamm prproosseess bebellaajjaarr mmeennggaajjaarr kkhhuussuussnnyyaa ununttuukk didi dduunniiaa pepennddiiddiikkaann.. PPPP nonommoorr 1199 tatahhuunn 22000055 tetennttaanngg ststaannddaarr nnaassiioonnaall ppeennddiiddiikkaann (B(BAABB IIIIII p
paassaall 4422 ppooiinntt 11)) mmeennyyaattaakkaann ““SSeettiiaapp ssaattuuaann ppeennddiiddiikkaann wwaajjiibb mmeemmiilliikkii ssaarraannaa yyaanngg memelliippuuttii ppeerraabboott,, ppeerraallaattaann ppeennddiiddiikkaann,, mmeeddiiaa ppeennddiiddiikkaann,, bbuukkuu ddaann ssuummbbeerr bbeellaajjaarr l
laaiinnnnyyaa,, babahhaann hhaabbiiss papakkaaii,, sseerrttaa peperrlleennggkkaappaann lalaiinn yayanngg didippeerrlluukkaann ununttuukk memennuunnjjaanngg pprroosseess pepemmbbeellaajjaarraann yayanngg teterraattuurr dadann beberrkkeellaannjjuuttaann”.”. SSeeccaarraa jejellaass d
diissaammppiikkaann ololeehh pepemmeerriinnttaahh babahhwwaa ssekekoollaahh haharrusus mememmiilliikkii ppeerraallaattaann seserrttaa memeddiiaa ununttuukk mmeellaakkuukkaann aakkttiivviittaass bebellaajjaarr ddaann mmeennggaajjaarr.. DDeennggaan nBaBabb ddaann ppaassalal yayanngg ssaammaa d
deennggaann ddiiaattaass,, papaddaa ppooiinntt 22 ddiinnyyaattaakkaann bbaahhwwaa “S“Seettiiaapp ssaattuuaann ppeennddiiddiikkaann wawajjiibb mememmiilliikkii prpraassaarraannaa yyaanngg memelliippuuttii lalahhaann,, ruruaanngg kkeellaass,, ruruaanngg pipimmppiinnaann sasattuuaann p
peennddiiddiikkaann,, rruuaanngg ppeennddiiddiikk,, rruuaanngg ttaattaa ususaahhaa,, rruuaanngg ppeerrppuussttaakkaaaann,, ruruaanngg l
laabboorraattoorriiuumm,, rruuaanngg bebennggkkeell kekerrjjaa,, rruuaanngg ununiitt pprroodduukkssii,, rruuaanngg kakannttiinn,, ininssttaallaassii dadayyaa ddaann jajassaa,, tetemmppaatt beberroollaahhrraaggaa,, tteemmppaatt bbeerriibbaaddaahh,, tetemmppaatt bberermmaaiinn,, tetemmppaatt b
beerrkkrreaeassii,, ddaann ruruaanngg//tteemmppaatt llaaiinn yyaanngg didippeerrlluukkaann ununttuukk memennuunnjjaanngg pprroosseess pepemmbbeellaajjaarraann yayanngg teterraattuurr ddaann beberrkkeellaannjjuuttaann””.. SeSeccaarraa jjeellaass didissaammppaaiikkaann babahhwwaa s
seekkoollaahh hhaarruuss mmeemmiilliikkii rruuaanngg llaabboottaarriiuumm..
BBAABB IIIIII papassaall 4433 popoiinntt 11 “S“Sttaannddaarr kkeerraaggaammaann jjeenniiss ppeerraallaattaann llaabbororaattoorriiuumm iillmmuu p
peennggeettaahhuuaann alalaamm ((IPIPAA)), , lalabboorraattoorriiuumm babahhaassaa,, llaabboorraattoorriiuumm kkoommppuutteerr,, ddaann peperraallaattaann ppeemmbbeellaajjaarraann lalaiinn papaddaa sasattuuaann ppeennddiiddiikkaann ddiinnyyaattaakkaann ddaallaamm dadaffttaarr yayanngg b
beerriissii jjeenniiss miminniimmaall ppeerraallaattaann yayanngg haharruuss teterrsseeddiiaa””.. LLaabboottaarriuiumm (L(Laabb)) hhaarruuss miminniimmaall mmeennyyeeddiiaakkaann ppeerraallaattaann yayanngg ddaappaatt didigguunnaakkaann ununttuukk prpraattiikkuumm ololeehh s
siisswwaannyyaa.. BeBerrddaassaarrkkaann ppeennggaammaattaann yyaanngg didillaakkuukkaann pepennuulliiss didi kokottaa SSiinnggaarrajajaa,, prproovviinnssii BaBallii mamassihih bbaannyyaakk sesekkoollaahh--sseekkoollaahh yayanngg titiddaakk mmeemmiilliikkii fafassiilliittaass llaabb yyaanngg m
meemmaaddaaii khkhuussuussnnyyaa lalabb kokommppuutteerr dadann jjaarriinnggaannnnyyaa.. BBaaggii ssekekoollaahh mmeenneennggaahh teterruuttaammaa yayanngg mememmiilliikkii jujurrususaann TeTekknniikk KoKommppuutteerr ddaann JJaarriinnggaann ((TTKKJJ)),, sseehhaarrususnnyyaa w
waajjiibb mememmeeiilliikkii sesebbuuaah h lalabb kokommppuutteerr dadann jjaarriinnggaann ununttuukk mmeennuunnjjaanngg kekeggiiaattaann
bebellaajjaarr babaggii ppaarraa sisisswwaa.. DaDallaamm mememmbbaanngguunn sseebbuuaahh llaabb,, titiddaakk haharruuss memennggeelluuaarrkkaann b
biiaayyaa yayanngg titinnggggii,, kkaarreennaa bbiiaayyaa ddaappaatt ddiimmiinniimmaalliissiirr ddeennggaann mmeenngggguunnaakkaann peperraannggkkaatt--ppeerraannggkkaatt jjaarriinnggaann yayanngg hahargrgaanynyaa rreellaattiiff teterrjjaannggkkaauu ununttuukk m
meennggkkoommuunniikkaassiikkaann kokommppuutteerr yyaangng sasattuu dedennggaann yyaanngg lalaiinnnnyyaa.. SSwwiittcchh adadaallaahh sosolluussi i ununttuukk mememmbbaanngguunn sesebbuuaahh jajarriinnggaann ddeennggaann haharrggaa yayanngg tteerrjjaangngkkaauu uunnttuukk bbiiddaanngg p
peennddiiddiikkaann..
1.1.11 JaJarriinnggaann KKoommppuutteerr J
Jaarriinnggaann KoKommppuutteerr memerruuppaakakann huhubbuunnggaann duduaa aattaauu lleebbiihh ssiisstteemm kkoommppuutteerr yyaanngg teterrppiissaahh,, memellaalluuii memeddiiaa kokommuunniikkaassii ununttuukk memellaakkuukkaann kokommuunniikkaassii ddaattaa ssaattuu ddeennggaann y
yaanngg lalaiinn gguunnaa bbeerrbbaaggii ssuummbbeerr ddaayyaa//rreessoouurrccee (a(annoonniimm,, 20200077)).. DeDennggaann memenngggguunnaakakann jajarriinnggaann kokommppuutteerr,, kokommppuutteer-r-kokommppuutteerr aakkaann memennjjaaddii ssaattuu kkeessaattuuaann s
seehhiinnggggaa bbiissaa ssaalliinngg memennggaakkssees s dadattaa dadann ppeerraannggkkaatt yayanngg adadaa.. SeSetteellaahh kokommppuutteerr t
teerrkkoonneekkssii jjaarrininggaann,, aakkaann ddaappaatt ddeennggaann mmuuddaahh uunnttuukk ddiikkoonneekkssiikkaann kkee inintteerrnneett.. WaWahhaannaa ((22000088)),, mmeennjjeellaasskkaann babahhwwaa jajarriinnggaan n kkoommppuutteerr adadaallaahh sasallaahh ssaattuu bebennttuukk k
koommuunniikkaassii ananttaarr kokommppuutteerr,, sasammaa hahallnnyyaa seseppeerrttii yyaanngg didillaakkuukkaann ololeehh mamannuussiiaa yayangng dadappaatt beberrkkoommuunniikkaassii.. KKeegguunnaaaann ddaassaar r ddaarrii ssisistteemm kkoommuunniikkaassii aaddaalalah hmemennjjaallaannkkaann p
peerrttuukkaarranan dadattaa ananttaarraa duduaa pipihhaakk ((StStaalllliinnggss,, 22000011)).. DeDennggaann aaddaannyyaa jajarriinnggaann,, pepekkeerrjjaaaann dadappaatt lelebbiihh ddiippeerrmmuuddaahh kakarreennaa dadappaatt ddiikkeerrjjaakkaann dadann didiaakksseess ddaarrii sseeggaallaa pepennjjuurruu sseellaammaa mamassihih tetettaapp teterrkkoonneekkssii keke dadallaamm sesebbuuaahh jajarriinnggaann.. DaDallaamm sseebbuuaahh momoddeell kkoommuunniikkaassii sseeddeerrhhaannaa,, tteerrddaappaatt bebebbeerraappaa eelleemmeen-n-eelelemmeenn yayangng memenndduukkuunngg t
teerrjjaaddiinnyyaa kokommuunniikkaassii,, aannttaarraa lalaiinn : :sosouurrccee (s(suummbbeerr)),, trtraannssmmiitttteerr (p(peennggiirrimim)),, sisisstteemm trtraannssmmiissi,i, rreecceieivveerr ((ppeenneerriimmaa)),, ddaann ddeessttiinnaattiioonn ((ttuujjuuaann))..
Penggabungan teknologi komputer dan komunikasi sangat berpengaruh terhadap bentuk organisasi sistem komputer. Dalam sebuah institusi, keberadaan jaringan komputer sangat penting. Hal ini dapat dilihat dari adanya pusat pengolahan data dan komputasi yang biasanya dikenal dengan istilah “pusat komputer” . Pusat komputer ini mengkoordinasi komputer-komputer yang ada pada setiap fakultas atau departemen yang berjumlah banyak dan terpisah. Seperti yang dikatakan dalam
Tanenbaum (1996) bahwa jaringan komputer adalah himpunan interkoneksi (interconnected) sejumlah komputer autonomous.
1.2 Komunikasi Jaringan D
Daallaamm jajarriinnggaann kokommppuutteerr,, tteerrddaappaatt peperraannggkkaatt--ppeerraannggkkaatt ((ddeevviiccee)) yayanngg didigguunnaakkaann ununttuukk mememmbbaantntuu kokommuunniikkaassii.. KKoonnffigiguurraassii JJaalluurr adadaallaahh jjuummllaahh alalaatt yayangng a
addaa ddii dadallaamm huhubbuunnggaann (l(liinnkk)).. PaPaddaa dadassaarrnnyyaa tteerrddaappaatt bbeebbeerraappaa jjeenniiss kokonneekkssii jajarriinnggaann yyaanngg bbiiaassaannyyaa ddiigguunnaakkaan n ddaallaamm mmeellaakkuukkaann kkoommuunniikkaassii aannttaarraa llaainin ::
✓
✓ PPooiinntt ttoo ppooiinntt
PPooiinntt--ttoo--ppooiinntt ddaattaa adadaallaahh huhubbuunnggaann ananddaattaarr memeddiiaa kokommuunniikkaassii dedennggaann tteeppaatt dduuaa titittiikk uujjuunngg dadann titiddaakk aaddaa dadattaa atataauu fforormmaatt papakkeett.. KKoommppuutteerr ddii kkeedduuaa uujjuunngg hhaarruuss beberrttaanngggguunngg jjaawwaabb ppeennuuhh uunnttuukk mememmffoorrmmaatt dadattaa yyaanngg ddiittrraannssmmiissiikkaann aannttaarraa memerreekkaa.. KoKommppuutteerr ddii dedekkaatt dadappaatt didihhuubbuunnggkkaann ddeennggaann kkaabbeell lalannggssuunngg aannttaarraa kkaarrttuu ananttaarrmmuukkaa ((nneettwwoorrkk iinntteerrffaaccee cacarrdd)) memerreekaka seseppeerrttii yayanngg ddiittuunnjjuukkaann ppaaddaa gagammbbaarr 1.1. SSeebbuuaahh jajarriinnggaann memerrupupaakkaann jajarriinnggaann yayanngg ppaalliinngg sseeddeerrhhaannaa k
kaarreennaa hahanynyaa mmeelliibbaattkkaann duduaa titittiikk.. SSeettiiaapp titittiikk yayangng teterrhhuubbuunngg keke yyaanngg llaaiinnnnyyaa ddeennggaann sasattuu babarriiss sasammbbuunnggaann.. KoKommuunniikkaassii iinnii sasallaahh ssaattuu jajarriinnggaann papalliinngg mumurraahh d
daann efefekekttiiff ararssiitteekkttuurr kakarreennaa ttiiddaakk mmeelliibbaattkkaann bibiaayyaa reredduunnddaanncciieess dadann ttiiddaakk mmeennaammbbaahh kkoommpplleekkssiittaass mememmbbuuttuuhhkkaann bbeebbeerraappaa nonoddee beberrffuunnggssii ununttuukk mememmbbuuaatt k
koonneekkssii.. NaNammuunn,, jajarriinnggaann ininii prpraakkttiiss dadarrii ssuudduutt ppaannddaanngg jajarriinnggaann,, kkaarreennaa jajarraanngg hhaannyyaa aaddaa sasattuu sasammbbuunnggaann ananttaarraa duduaa ttiittiikk yyaanngg mmeemmaaddaaii sseeppeerrttii papaddaa gagammbbaarr 2.2. C
Coonnttoohhnnyyaa :: KKoommppuutteerr yyaanngg tteerhrhuubbuunngg kkee pprriinntteerr llookkaall ddeennggaann kkaabbeel l UUSSBB..
Gambar 1 : Ethernet Card/NIC
(Sumber : Jiwa P., 2010) GaGammbbaarr 22 :: KKoonneekkssii PPooiinntt ttoo PPooiinntt
GaGammbbaarr 33.. KKoonneekkssii MMuullttii PPooiinntt
✓
✓ MMuullttiippooiinntt
Konfigurasi dimana terdapat lebih dari dua perangkat jaringan yang membagi jalur transmisi. Jaringan Multipoint dapat ditunjukan seperti pada gambar 3.
✓ ✓ PPooiinntt ttoo MMuullttiippooiinntt P
Pooiinntt--ttoo--mmuullttiippooiinntt kokommuunniikkaassi iadadaallaah h iissttiillaahh yayanngg ddiigguunnaakkaann dadallaamm bbiiddaanngg tteelleekkoommuunniikkaassii yyaanng g mmeennggaaccuu papaddaa kokommuunniikkaassii yyaanngg didillaakkuukkaann memellaalluuii jejenniiss t
teerrtteennttuu ddaann beberrbbeeddaa dadarrii kkoonneekkssii mumullttiippooiinntt,, memennyyeeddiiaakkaann bbeebbeerraappaa jajalluurr dadarrii ssaattuu llookkaassii keke bbeebbeerraappaa lolokkaassii.. PoPoiinntt--ttoo--mmuullttiippooiinntt seserriinngg didissiinnggkkaatt ddeennggaann P
P22MMPP,, PPTTMMPP,, aattaauu PPMMPP.. SSiisstteemm ininii ddiikkeennaal lsesebbaaggaai iBrBrooaaddbbaanndd WWiirreelleessss AAcccceessss ((BBWWAA)) aattaauu LoLoccaall MMuullttiippooiinntt DDiissttrriibbuuttiioonn SSeerrvviiccee (L(LMMDDSS)),, seseccaarra asesejjaarraahh ssaammaa d
deennggaann ssiisstteemm cceelllluullaarr atataauu nnaarrrrooww babanndd wiwirreelleessss loloccaall lloooopp.. SSiisstteemm ininii mmeennyyeeddiiaakkaann wiwirreelleessss cceellll yyaanngg memennccaakkuupp ssuuaattuu aarreeaa ggeeooggrraaffisis yyaanngg spspeessiiffiikk (
(ddeennggaann rradadiiuuss ssaammppaaii 4 4 mimill)) ununttuukk memenn--ddeelliivveerr ppeellaayyaananann tteelleekkoommuunniikkaassi i kkeeppaaddaa ppeellaannggggaann ddaallaamm aarreeaa cceellll tteerrsseebbuutt.. BaBannddwwiiddtthh kkoonneekkssii iinnii ddaarrii 6644kkbb//ss s
saammppaaii 115555 MMbb//ss..
AArrssiitteekkttuurr iinnii jjuuggaa memennaammppaakkkkaann bebebbeerraappaa kakarraakktteerriissttiikk ununiikk yayanngg m
meemmbbeeddaakkaann dadarrii jjaarrininggaann ppuubblliicc cacarrrriieerr yyaanngg lalaiinn.. UnUnttuukk mmeennyyeeddiiaakkaann kkoonnssiisstteennssii dadann kekecococcookkaann ddeennggaann jjaarriinnggaann kkaabbeell,, ararssiitteekkttuurrnnyyaa ddiiddeessiiggnn ununttuukk s
suuppppoorrtt AsAsyynnccrroouunnuuss TTrraannssffeerr MoModdee (A(ATTMM)).. SSaaaatt iinnii,, ATATMM memennaawwaarrkkaann
GaGammbbaarr 44 :: KKoonneekkssii PPooiinntt ttoo MMuullttiippooiinntt
pprroottookkooll tteerrddeeffiinnii ddaann qquuaalliittyy ofof seserrvviicceess mmeettrriiccss papalliinngg babagguuss.. ATATMM cceellll s
sttrrucucttuurree jjuuggaa mmeemmbboolleehhkkaann ttrraannssmmiissii dduuaa araraahh bbeerrbbaaggaaii mamaccaamm mmeeddiiaa ssepepeerrttii vvooiiccee,, ddaattaa ddaann vviiddeeoo,, dedennggaann aaddaappttiivvee lalayyeerriinngg mmeennjjaammiinn iinntteeggrriittaass mmeeddiiuumm.. A
Addaappuunn ggaammbbaarraann ddaarrii kkoommuunniikkaassii iinnii ddaappaatt ddiittuunnjjuukkaann sseeppeerrttii ppaaddaa ggaammbbaarr 44..
2. KONFIGURASI 2.1 Konfigurasi UTP
J
Jeenniiss kakabbeell yayangng papalliinngg bbaannyyaakk ddiigguunnaakkaann ssaaaatt sesekkaarranangg ununttuukk kkeebbuuttuuhhaann jajarriinnggaann.. UTUTPP ssiinnggkkaattaann ddaarrii ununsshhiieelleedd ttwwiisstteedd papaiirr.. PePerrttaammaa kakallii kkaabbeell ininii d
diigguunnaakkaann ppaaddaa tatahhuunn 18188811 oolleehh peperruussaahhaaaann tetellkkoomm BeBellll.. PaPaddaa awawaall ttaahhuunn 19190000 sesemmuuaa jjaarriinnggaann tteelleeppoonn ddii AAmmeerriikkaa susuddaahh memenngggguunnaakkaann kkaabbeell ininii.. KaKabbeell ininii titiddaakk m
meemmiilliikkii shshiieelldd//ppeelliinndduunngg yyaanngg mememmbbuuaatt flfleekkssiibbiilliittaassnynyaa titinnggggii dadann jjuuggaa ddaayyaa tatahhaannnnyyaa lelebbiihh kukuaatt.. KaKabbeell UUTTPP susuddaahh lalazziimm ddiigguunnaakkaann,, adadaappuunn bbeebbeerraappaa kekeuunnttuunnggaannnnyyaa ::
▪▪ TTiippiiss,, lleebbiihh ttiippiiss ddaarrii kkaabbeell ccooaaxxiiaall
▪
▪ UUkkuurraannnnyyaa kkeecciill,, sseehhiinnggggaa ttiiddaakk mmuuddaahh mmeemmeennuuhhii tteemmppaatt ppeennggkkaabbeellaann
▪▪ BBiiaayyaa mmuurraahh,, uunnttuukk ppeerr mmeetteerrnnyyaa hhaargrgaanynyaa lleebbiihh mumurraahh ddiibbaannddiinnggkkaann ddeennggaann kkaabbeell LLAANN llaaiinnnnyyaa..
▪
▪ MMuuddaahh ddiiooppeerraassiikkaann uunnttuukk ddiiooppeerraassiikkaann ddiibbaannddiinnggkkaann kkaabbeell ttwwiisstteedd ppaaiirr.. S
Seellaaiinn kkeeuunnttuunnggaann,, aaddaa jujuggaa kekerruuggiiaann dadarrii ppeenngggguunnaaaann kakabbeell UTUTPP.. KKeerruuggiiaannnnyyaa adadaallaahh dadappaatt ddiiiinntteerrvveennssi i oolleehh ggeelloommbbaanngg eleleekkttrroommaaggnneettiikk (l(liihhaatt ggaammbbaarr 5)5)sseehhiinnggggaa t
teerrggaannttuunngg ddaarrii sskkeemmaa yyaanngg ddiigguunnaakkaann yyaanngg bibiaassaannyyaa didippaatteennkkaann ololeehh ppeemmbbuuaatt kakabbeellnnyyaa.. GGaammbbaarr kkaabbeell UUTTPP ddaappaatt ddiilliihhaatt sseeppeerrttii ppaaddaa ggaammbbaarr 66..
Kabel ini memiliki dua kategori yaitu UTP 3 dan 5 yang paling banyak digunakan dalam aplikasi LAN. Kategori 3 berhubungan dengan kabel derajat suara yang suara yang sering ditemukan di sebagian besar bangunan kantor. Pada jarak yang terbatas dan desain yang tepat akan menghasilkan rate data sebesar 16Mbps. Sedangkan pada kategori 5 umum digunakan untuk pra-instalasi suatu bangunan kantor baru.
Pada jarak terbatas dan desain yang tepat akan menghasilkan rate data sampai 100 Mbps. Namun perbedaan dari kedua kabel ini adalah kategori 5 jalinannya lebih rapat, harganya lebih mahal dan memiliki kinerja yang lebih baik dibandingkan dengan kategori 3. Panjang maksimal kabel UTP untuk dapat bekerja secara optimal
GaGammbbaarr 55 :: SSppeekkttrruumm EElleekkttrroommaaggnneettiikk DDaallaamm KoKommuunniikkaassii
((SSuummbbeerr :: SSttaalllliinnggss,, 22000011))
GaGammbbaarr 66 :: KKaabbeell UUTTPP
1
G 2
Gaammbbaarr 77 :: SSuussuunnaann kkaabbeell UUTTPP SSttrraaiigghhtt ((AAttaass)).. CCrroossss OOvveerr ((BBaawwaah)h) adalah kurang dari 100 meter dan panjang minimal kabel UTP untuk dapat bekerja secara optimal adalah lebih dari 2 meter. Sehingga dalam pemasangan ini harus memperhatikan beberapa ketentuan, antara lain.
▪ Panjang kabel UTP dari Switch ke Server maksimal 8 meter
▪ Panjang kabel UTP dari Switch ke Workstation di ruangan server maksiman 12 M
▪ Panjang kabel UTP dari Switch ke Workstation di ruangan lainnya maksimal 100 M
DaDallaamm jajarriinnggaann,, kakabbeell ininii bibiaassaannyyaa didirraannggkkaaii memennjjaaddii jejeniniss ssttrraaiigghhtt aattaauu crcroossssoovveerr.. P
Peerrbbeeddaaaann susussuunnaann rraannggkkaaiiaann kakabbllee dadappaatt didilliihhaatt papaddaa gagammbbaarr 77.. UUjjuunngg kakabbeell UTUTPP haharruuss ddiiiissii ddeennggaann kkoonneekkttoorr yyaanngg bbeerrnnaammaa RRJJ--4455..
GaGammbbaarr 88 :: SSwwiittcchh ddeennggaann ppoorrtt uupplliinnkk 2.2 Konfigurasi Switch
Switch adalah perangkat sederhana yang juga berfungsi untuk menghubungkan beberapa komputer. Switch memang identik dengan Hub, tetapi Switch lebih cerdas dan memiliki performa tinggi dibanding Hub. Secara tipikal berikut kelebihan dari Switch dari Hub :
• Mampu menginspeksi paket-paket data yang mereka terima
• Mampu menentukan sumber dan tujuan paket yang melaluinya
• Mampu mem-forward paket-paket dengan tepat.
Switch yang bekerja secara simultan di lebih dari satu layer sehingga dikenal dengan multilayer switch. Switch biasanya memiliki dua jenis port. Port biasa dan port uplink. Port uplink, yang merupakan sebuah port yang dapat digunakan untuk menghubungkan switch dengan yang lainnya di dalam sebuah jaringan berbasis teknologi Ethernet. Port ini ditunjukan seperti pada gambar 8. Dengan menggunakan uplink port, switch dapat disusun secara bertumpuk untuk membentuk jaringan yang lebih besar dengan menggunakan kabel UTP yang disusun secara stright. Jika switch yang digunakan tidak memiliki port uplink, maka kita dapat menggunakan kabel UTP yang disusun secara crossover.
Penggunaan kabel straight dan crossover yang digunakan untuk menghubungkan perangkat, tergantung dari jenis perangkat yang digunakan. Penggunaanya dapat dilihat seperti pada tabel 1. Pada dasarnya langkah yang dilakukan untuk setingan switch ini adalah sederhana. Komputer-komputer yang sudah ada dihubungkan
G
Gaammbbaarr 99 :: SSkkeemmaa MMuullttiippooiinntt ddeennggaann SSwwiittcch h
menggunakan sebuah kabel jaringan yang sudah berisi RJ-45. Ujung kabel yang berisi connector di masukan ke dalam port yang ada pada switch. Selanjutnya atur IP address untuk masing-masing komputer, dan pastikan semua IP yang digunakan tidak ada yang sama. Skema koneksinya, dapat digambarkan seperti pada gambar 9.
Tabel 1 : Penggunaan Kabel Straight dan Crossover
STRAIGHT CROSSOVER
• menghubungkan komputer ke port biasa di Switch.
• menghubungkan komputer ke port LAN modem cable/DSL.
• menghubungkan port WAN router ke port LAN modem cable/DSL.
• menghubungkan port LAN router ke port uplink di Switch.
• menghubungkan 2 Hub/Switch dengan salah satu Hub/Switch menggunakan port uplink dan yang lainnya
menggunakan port biasa.
• menghubungkan 2 buah komputer secara langsung
• menghubungkan 2 buah Hub/Switch menggunakan port biasa diantara kedua Hub/Switch.
• menghubungkan komputer ke port uplink Switch
• menghubungkan port LAN router ke port biasa di Hub/Switch
3. IMPLEMENTASI
Dalam implementasi ini, switch yang digunakan adalah switch dengan jenis D- Link. Tampilan dari switch yang digunakan dapat dilihat seperti gambar 10. Dengan menggunakan switch ini, komputer yang ada di lab jaringan, dibagi menjadi dua bagian yaitu sisi kiri (group 1) dan sisi kanan (group 2). Masing-masing komputer yang ada pada setiap group dikoneksikan dengan 1 buah switch dan settingan IP address kelas C dengan jumlah komputer 8 buah.
Kemudian untuk menghubungkan dua buah switch yang dibagi menjadi group 1 dan group 2 digunakan kabel dengan sususan crossover hal ini karena switch yang digunakan tidak memiliki uplink port.
4. PENUTUP
Koneksi multipoint yang melibatkan beberapa komputer untuk dikoneksikan dengan kabel UTP telah dapat dilakukan. Sejauh ini, percobaan koneksi yang dilakukan berjalan lancar dan sesuai dengan harapan, sehingga semua komputer yang berada dalam dua buah group dapat dikoneksikan dan berhubungan. Dengan menggunakan komponenen switch sebagai penghubung antar komputer, biaya untuk membangun suatu labotarium jaringan pada sekolah menegah umum/kejuruan diharapkan mampu untuk diminimalisir. Tidak dipandang sebagai suatu kendala
GaGammbbaarr 1100 :: KKoonneekkssii SSwwiittcchh DD--LLiinnkk (S(Suummbbeerr :: JJiiwwaa PP..,, 22001100))
yang sangat sulit untuk dipecahkan lagi. Demi kemajuan pendidikan di Indonesia, hal semacam ini wajib dilakukan untuk meningkatkan prestasi belajar siswa sehingga dapat bersaing di tingkat nasional maupun tingkat internasional.
DAFTAR PUSTAKA
Anonim, 2007, Modul I : Konsep Dasar Jaringan, Smk Telkom Sandhy Putra, Yayasan Sandhykara Putra Telkom, Malang
Jiwa P., A.A., 2010, Membangun Jaringan Komputer Berbasis Multipoint Dengan Memanfaatkan Switch, www.ilmukomputer.com, ( Diakses : 5 Mei 2011) Peraturan Pemerintah Republik Indonesia Nomor 19 Tahun 2005 Tentang Standar
Nasional Pendidikan, www.hukumonline.com, (Diakses : 5 Mei 2011)
Stallings, W., 2001, Komunikasi Data dan Komputer : Dasar-Dasar Komunikasi Data, Edisi Pertama, Diterjemahkan oleh : Thamir Abdul Al-Hamdany, B.Sc., M.Sc., Salemba Teknika : Jakarta
Tanenbaum, A. S., 1996, Jaringan Komputer, Edisi III, diterjemahkan oleh : (Purnomo W. I., Endang S., A. A. Putri Ratna), Prenhallindo : Jakarta
Wahana, 2008, Administrasi Jaringan Menggunakan Linux Ubuntu 7, ANDI : Yogyakarta
