Hakkuutähde ja metsänuudistaminen. Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsänuudistamiseen - tutkimushankkeen loppuraportti.

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN_TIEDONANTOJA 85_1,2002

Hakkuutähde

_ja

metsänuudistaminen

Hakkuutähteen

_korjuun

vaikutukset metsänuudistamiseen

tutkimushankkeen

_{loppuraportti}

Timo

Saksa,

Leo Tervo & Kari Kautto

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN

_{TIEDONANTOJA 851,} 2002

Hakkuutähde

_ja

metsänuudistaminen

Hakkuutähteen

_korjuun

vaikutukset

metsänuudistamiseen

tutkimushankkeen

_{loppuraportti}

Timo

Saksa,

Leo Tervo & Kari Kautto

PUUENERGIA

Saksa, T„ Tervo, L. & _Kautto, K.2002. Hakkuutähde _ja metsänuudistaminen.Met säntutkimuslaitoksen tiedonantoja 851.41 s. ISBN951-40-1831-1.ISSN0358-4283.

Tutkimuksessa selvitettiin hakkuutähteiden _{korjuussa jäävän} tähteenmäärää, maan

muokkausjäljen laatua _{ja metsänviljelytyön} laatua _käytännön uudistusaloilla.Lisäksi tutkittiin maanmuokkaus- _{ja metsänviljelytyötä} hakkuutähteettömillä _ja hakkuutäh teellisillä koealueillasekä verrattiin _{metsänuudistamistulosta,} istutustulosta _ja luon taista taimettumista suhteessa hakkuutähteen määrän.

Hakkuutähteen _korjuussa saatiinkeskimäärin kaksi kolmasosaa hakkuutähteestä talteen. Korjuun jälkeen jäi koekentille keskimäärin 16000 _kg ha1

hakkuutähdettä

(kuiva-ainetta). Hakkuutähdemääränmediaani aleni hakkuutähteen korjuussa 25 000:sta 8 000:tee nkg ha"1

. Hakkuutähteistä vapaata maanpintaa oli hakkuutähteen

korjuun jälkeen 15- 20 %, kunsehakkuutähteellisilläaloilla jäi keskimäärin10 %:iin. Vastaavasti uudistamistahaittaavan _{hakkuutähdepeitteen} osuus oli hakkuutähteelli

silläaloilla _yli 40 _%, kunsen osuus hakkuutähteen _{korjuun jälkeen jäi} alle 25%:in. Hakkuutähteellistenalueiden _{mätästystyön (laikkumätästys/kääntömätästys)} tuot

tavuus olikeskimäärin 305mätästä/tehotuntikunhakkuutähteettömilläalueilla _pääs

tiin keskimäärin 351 mättään tehotuntituotokseen. Hakkuutähteettömillä alueilla mätästys olikeskimäärin noin 15 % _nopeampaa.Maanmuokkauksessa _paljastuneen kivennäismaan osuudessa ei ollut eroa hakkuutähteellisten ja hakkuutähteettömien

koealojen välillä. _{Muokkausjäljen havaintojakaumakin} oli laikku- _ja kääntömätäs tyksessä hyvin samankaltainen niin hakkuutähteellisillä kuin hakkuutähteettömillä kohteilla.

Hakkuutähteenmäärännoustessa muokkausjäljen peittävyys alenikaikissa muok kaustavoissa. _{Laikkumätästyksessä} hakkuutähteenmäärän _{ja muokkausjäljen peittä}

vyyden välinen _{negatiivinen riippuvuus} oliheikoin _{(korrelaatio -0.049, p-arvo 0.625)} ja kaivurilaikutuksessa hakkuutähteetheikensivät _{muokkausjälkeä} voimakkaimmin (korrelaatio -0.405, p-arvo 0.022).

Istutustyön keskimääräinentuotos olihakkuutähteellisellä253 ja hakkuutähteettö

mällä266tainta/tehotunti.Tämä _pieni ero ₍₅ % _{) selittyy pääosin istutustyössä} kul

jettavan matkan _{pitenemisestä} hakkuutähteellisellä alueella verrattuna

hakkuutähteettömäänalaan. _{Istutustiheys pieneni} hiemanhakkuutähteenmääränkas

vaessa niin laikkumätästyksessä ja kaivurilaikutuksessa mutta _{erityisesti äestysaloil}

la. Hakkuutähteenvaikutus _{istutustiheyteen näyttää johtuvan muokkausjäljestä.} Lähes poikkeuksetta hakkuutähteenvaikutusoli _{suurempi muokkausjälkeen} kuinistutusti heyteen.

Tutkimuksessa _{perustetuissa} kenttäkokeissaistutustaimien elossaoloontai _pituus

kasvuun ei hakkuutähteellä ollut vaikutusta ensimmäisen kasvukauden aikana. Ai emmin _{perustetulla, neljä} kasvukautta vanhalla kenttäkokeella sekä kuusen että

rauduskoivunkuolleisuusolisuurinta _{koealoilla, joilla} olienitenhakkuutähteitä.Hak kuutähteenmääräei vaikuttanut ensimmäisien vuosien _{pituuskasvuihin} kummalla kaan _puulajilla.

Käytännön uudistusaloillasaavutettu _{uudistamistulos,} arvioitunauudistamistavoit

koijuualoilla yli 70 %kun hakkuutähteellisilläaloilla vastaava osuus oli 33%. Sa moin rauduskoivikot olivat hakkuutähteen _{korjuukohteilla} hieman _parempia kuin hakkuutähteellisillä uudistusaloilla.Pääosin tämä ero johtui hakkuutähteen korjuu

aloilla _{tapahtuneesta} runsaastaluontaisestataimettumisesta.

Avainsanat: metsänuudistaminen, maanmuokkaus, istutus, hakkuutähde

Kirjoittajien yhteystiedot: Timo _Saksa, Leo _Tervo, Kari _Kautto, Metsäntutkimuslai tos, Suonenjoen tutkimusasema, Juntintie _40, 77600 _{Suonenjoki, puhelin:} 017513 811, sähköposti: timo.saksa@metla.fi, leo.tervo@metla.fi, kari.kautto@metla.fi

Julkaisija: Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen tutkimusasema.

Hyväksynyt: tutkimusjohtaja Kari Mielikäinen20.5.2002

Tilaukset: _{Metsäntutkimuslaitos, kirjasto/julkaisumyynti,} PL _18, 01301 _{Vantaa, pu} helin:098570 5580, sähköposti: kiijasto@metla.fi, faksi 0985705582

Saksa, T., Tervo, L.& _Kautto, K. 2002.Forest _regeneration and slash. TheFinnish Forest Research Institute, Research Papers 851. 41

p. ISBN 951-40-1831-1.ISSN 0358-4283.

The study was carriedoutto definetheamount ofslash remaining afterrecoveryof

logging residue, the _quality of soil scarification as well as the _quality of forest cultivationwork in _regeneration areas. In _addition, soil scarification andforest_rege neration works were studied in slash-removed and slash-retained _plots and forest regeneration results, planting results, andnatural _regeneration were _compared inre

lation to the amount of slash.

Onthe_average, twothirds ofslashcouldbe recoveredduring harvesting the _log ging residue.The_averageamountofslashleftinthe experimental fieldsafterrecove

ry was 16 000_kg ha1

(dry matter).Theslashamount medianwas reducedfrom 25

000to 8000 kg ha1

through recoveryofslash. Inslash-removed plots 15 - 20% of

soil surface was free of slash, whereas the corresponding free surface in slash-re

tainedareaswas 10 % onthe_average. Correspondingly, the_coverageofslash _impai ring the _regeneration in slash-retained areas exceeded40 _%, but couldbe _brought downtoless than25 % through recovery oftheslash.

The_productivity of _mounding work_{(spot mounding)}in slash-retainedareas ave

raged 305 mounds/effective _hour, whereasthe_averageeffective _output in slash-re moved areas was 351 mounds per hour. Thus, the average gain in the _mounding

speed inslash-removedareas was 15 %.Therewas nodifferenceinthe _percentage of

mineral soil revealed during soil scarification betweenslash-retained and slash-re moved _plots.

With all soil _{preparation methods,} the_coverageof soil scarification decreasedas

the amount ofslash increased.The negative correlationbetweentheamount ofslash

andthesoilscarification _coveragewas weakestin _{spot mounding (correlation -0.049,} p-value 0.625) and _strongest in _patch scarification _{(correlation -0.405, p-value 0.022).}

The

average output of planting work inslash-retainedareas was253andinslash

removedareas 266 _{seedlings/effective} hour. This _slight difference _{(5 %)} is _mainly

explained bythe_{longer walking} distance_required during planting work in aslash

retained area compared to aslash-removed area. The planting density was _slightly

reducedasthe amount ofslash increasedbothin _{spot mounding} andin _patch scarifi cation but especially in disc-trenched areas. The influenceof slash on the planting density seemstobeduetothesoilscarification quality. Almostwithoutan _exception,

slashhad a bigger influenceon soil preparation quality thanon planting density. Thefield _experiments established in the _study showedthat slashhadno influence on the survival orthe _{height growth} of _{planted seedlings during} thefirst _growing

season. In anearlier establishedfield experiment, which was four _growing seasons

old, the _mortality ofboth

spruceandsilverbirchwas highest inthe sample plots with

highest slash amounts. The amount of slash hadno effect on the height growth of eitherthree _{species during} thefirst years.

The _regeneration result obtainedin _regeneration areas in practice, whenassessed

in _planted

spruce standsestablishedin slash-removedareas,whereas thecorrespon ding percentage in slash-retainedareaswas33%. _Similarly, silverbirchstandswere

also _slightly better in slash-removed areas than in slash-retainedregeneration areas.

This difference was mainly dueto theabundantnatural seedling regeneration in the

areas removed of slash.

Keywords: forest _{regeneration,} soil _{scarification, planting,} slash

Correspondence: Timo Saksa, Leo Tervo, Kari Kautto, TheFinnishForest Research Institute, Suonenjoki Research _Station, Juntintie _40, FIN-77600 _{Suonenjoki, phone:} +35817513 811, e-mail: timo.saksa@metla.fi, leo.tervo@metla.fi, kari.kautto@meda.fi

Publisher: TheFinnishForest Research _{Institute, Suonenjoki} Research Station.

Availableat: TheFinnish ForestResearch Institute, Library/Publications, RO. Box 18, FIN-01301 _{Vantaa, phone:} +35898570 _5580, e-mail: _{kiijasto@metla.fi,} fax+358 9 8570 5582

Sisällys

Alkusanat 7

1 Johdanto 9

2 Tutkimuksen tavoite 10

3 Tutkimusaineisto _ja menetelmät 10

3.1 Hakkuutähteen _määrä, maanmuokkaus _ja istutus 10

3.1.1 _Jäljestetyt kokeet 10

3.1.2 _Käytännön uudistusalat 14

3.2Taimien _{alkukehitys ja} uudistamistulos 15

3.2.1 _Jäljestetyt kokeet 15

3.2.2 _Käytännön uudistusalat 16

4Tulokset ja niidentarkastelu 17

4.1 Hakkuutähteenmäärä _ja senvaihtelu 17

4.2 _{Maanmuokkaustyö ja muokkausjälki} 21

4.3 Istutustyö ja istutustyön laatu 26

4.4Taimien _{alkukehitys ja} uudistamistulos 33

5 Yhteenveto 38

Alkusanat

Tekesin _{Puuenergian teknologiaohjelmaan} kuuluva tutkimushanke 'Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsänuudistamiseen' käynnistyi kesällä 1999. Tutkimuksen päätavoitteena oliselvittäähakkuutähteen_merkitys uudistamistoimenpiteisiin - maan

muokkaukseen ja istutustyöhön - sekä uudistamistulokseen. Tässä loppuraportissa

esitetäänkeskeisimmät tutkimushankkeentulokset. Osa tuloksista on aiemmin jul

kaistu _{Puuenergian tutkimusohjelman vuosikirjoissa.}

Tutkimuksen etenemistä on valvonut hankkeen ohjausryhmä: metsänhoito- _ja ympäristöpäällikkö Eero Väisänen _{UPM-Kymmene Oyjrstä,} metsätalousinsinööri Pekka AuvinenMikkelin _kaupungista, lehtoriEsko _{Kauppinen Pohjoisen} Keski-Suo

men _{oppimiskeskuksesta,} professori Pentti Hakkila VTT:ltä, johtaja Heikki Kotila Tekesistäsekätutkimusaseman johtaja Heikki Smolander ja tutkija TimoSaksaMet

säntutkimuslaitokselta.

TutkimuksenvarsinaisestatoteutuksestaovatvastanneetTimo _Saksa, LeoTervo _ja

Kari Kautto _{yhteistyössä UPM-Kymmene Oyj:n,} Mikkelin _{kaupungin ja Pohjoisen} Keski-Suomen _{oppimiskeskuksen} kanssa. Tutkimukseneri vaiheissaovatavustaneet

Pia Hetekivi, Arvi _{Jääskeläinen,} Juhani _Korhonen, Aimo _Nurminen, Antti _Nyyssö

nen, Urpo Paananen, Jukka Puranen, JuhoRantala ja Martti Uddsekäkoneurakoitsi

jat: Veljekset Kananen, Eero _Karhu, Esa _Kokkonen, Jorma _Nyyssönen, PasiRautniemi ja Arto Salonen. Käsikirjoituksen ovat lukeneet _ja kommentoineetPentti _Hakkila, Pekka Auvinen _ja EeroVäisänen.Parhaimmatkiitokset kaikille mukanaolleille.

1 Johdanto

1990-luvun _{puolivälissä} metsähakkeen _{käyttö energialähteenä} oli _vähäistä, noin

250000 _{m 3 (Hakkila ja} Fredriksson _1996). Sen _jälkeen metsähakkeen _käyttö on

kasvanut _ripeästi. Viimeisimmätarviot kertovat _käytön olleenvuonna 1999 750000

m 3 (Hakkila ym. 2001) ja vuonna 2000 käyttö oli 930000 _{m 3 (Metsäntutkimuslaitos} 2002) ja vuonna2001 _jo 1300000 _{m 3 (Metsäntutkimuslaitos 2002).} Kansallisessametsä

ohjelmassa puun energiakäytön tavoitteeksi on kirjattu 5000000 _{m 3 vuoteen} 2010men

nessä _(Kansallinen

... 1999). Jatkossakin puun energiakäytön kasvu tullee suurelta

osalta _perustumaan metsähakkeen _{käytön lisäämiseen, joka} merkitsee ainakin lähi vuosinanimenomaan _{uudistushakkuualojen} hakkuutähteen _{lisääntyvää käyttöä.}

Etelä-Suomessakuusikon _{päätehakkuussa syntyy} hakkuutähdettä150- 200 kg jo

kaista _runkopuun kuutiometriäkohtia _(Hakkila

ym. 1998). Keskimääräiselleavohak kuualalle _jää hehtaariakohti 40 000 - 70 000kiloa hakkuutähdettäkuiva-aineena.

Hakkuutähteet eivät ole uudistusalalla tasaisesti vaan niiden määrä vaihtelee suures

ti. Paksuimmillaan maata _{peittää puolimetrinen} havumatto _ja toisaalta30- 50 % pin

ta-alasta _{jää käytännöllisesti} katsoen hakkuutähteistä _vapaaksi. Kun hakkuutähteitä

otetaantalteen _{päätehakkuualoilta,} kohdistuu _{korjuu kohtiin, joissa} hakkuutähdettä

on eniten.

Hakkuutähteen _{korjuun jälkeen} uudistusalalle _{jäljelle jäävä hakkuutähde,} keski määrin30 _%, on tasaisesti uudistusalalla _{(Hakkila ym. 1998),} mikämahdollistaaai

empaa tasaisemman muokkausjäljen ja edelleen taimikon aikaansaamisen.

Vanhempien tutkimusten _perusteella tiedämmerunsaanhakkuutähteidenmääränhei kentävän maanmuokkauksen tehokkuutta _(esim. Hämäläinen& Kaila _{1987, Tynk} kynen 1974) ja metsänviljelytyössä hakkuutähteidenontodettuvähentävän istutustyön

tuottavuutta (Hakkila 1973).

Ruotsalaistentutkimustenmukaanistutustaimienelossaoloonollut _jopa 5- 10

%-yksikköä suurempi hakkuutähteettömilläkuin hakkuutähteellisillä koealoilla _(Sinc lair _{ym. 1992, Egnell} & _{Leijon 1996).} Paremman elossaolon _{ja tilajäijestykseltään} tasaisemman _puuston ansioistatulevanmetsikön _kehityksen voidaanolettaaolevan hyvän vaikka hakkuutähteen _korjuussa vietävien ravinteiden _puuttumisen tiedetään hidastavantaimien _{pituuskehitystä (Egnell} & _{Leijon 1996). Täysin} hakkuutähteettö milläkoealoilla ravinteidenvähenemisenonhavaittu _{pienentävän} kuusen istutustai mien _{pituuskasvua,} mutta ei ole vaikuttanut männyn pituuskasvuun (Rosen 1991). Taantuma, joka onvastannutkeskimäärin kahdenvuoden pituuskasvua, olisi ilmei sesti suureksi osaksi vältettävissä _{jättämällä} neulaset tasaisesti hakkuualalle.

Hakkuutähteen _korjuusta maanravinnevaroihinkoituvia haittoja ja hyötyjä ontar

kasteltu useissa _yhteyksissä viime aikoina (Kukkola & Mälkönen _1998, Hakkila_ym. 1998, Jakobson_{ym. 1999,} Nurmi &Kokko _2001). Kasvatusmetsässä harvennushak kuun _yhteydessä tehtävänhakkuutähteen _korjuun ontodettuainakinkuusikoissaalen

tavan _puuston tuotosta jatkossa (Kukkola & Mälkönen _1997). Harvennushakkuussa

hakkuutähteestä _vapautuvat ravinteet ovat _{jäävän puuston käytettävissä} muttaavohak kuualalta _vapautuvia ravinteita _{hyödyntävä puusto}ensimmäisinävuosina _puuttuu.

Avohakkuualalla, erityisesti hakkuutähdekasaumista _vapautuvista ravinteista _(Rosen &Lundmark-Thelin 1987) osanontodettuhuuhtoutuvan pinta- ja pohjavesiin (Ahti ainen _1988). Kubinin _{(1998) Pohjois-Pohjanmaalla} tekemän tutkimuksen mukaan avohakkuunseurauksena _typen mineralisaatio _ja nitrifikaatio voimistuivat selvästi _ja pohjaveden nitraattityppipitoisuudet nousivat 4-5 vuoden _ajan, minkä _jälkeen ne

alkoivat _yhtä selvästi laskea. Avohakkuun vaikutukseen verrattuna hakkuutähteen korjuun merkitys nitraattitypen huuhtoutumisessa _jäi melko vähäiseksi.

2 Tutkimuksen

tavoite

Tutkimuksen tavoitteena on antaaluotettava _{ja yleistyskelpoinen} kuva hakkuutäh

teen _koijuun vaikutuksista _{maanmuokkaukseen, metsänviljelyyn,} uudistamistulok

seen ja taimikon alkukehitykseen.

Tutkimuksessaselvitetäänhakkuutähteiden _{korjuussa jäävän} tähteen _määrää, maan

muokkausjäljen laatua _{ja metsänviljelytyön} laatua _käytännön uudistusaloilla.Lisäksi tutkitaan maanmuokkaus- _{ja metsänviljelytyötä} hakkuutähteettömillä _ja hakkuutäh teellisillä koealueillasekä verrataan metsänuudistamistulosta, istutustulosta _ja luon taista taimettumista suhteessa hakkuutähteen määrän.

3

Tutkimusaineisto

_ja

menetelmät

3.1

Hakkuutähteen

määrä,

maanmuokkaus

_ja

istutus

3.1.1

_Järjestetyt

kokeet

Tutkimuksenkokeellista osaavarten valittiin _{UPM-Kymmene Oyj:n,} Mikkelinkau

pungin ja Metsäntutkimuslaitoksen mailtakuusi _{puustotunnuksiltaan ja} maastoltaan homogeenista, kuusivaltaista _{päätehakkuuleimikkoa} v. 2000- 2001.Ne jaettiin hak

kuutähteellisiin _(ei hakkuutähteen _{korjuuta) ja} hakkuutähteettömiin _{(hakkuutähdettä} korjattu) lohkoihin.Hakkuukoneen _kuljettaja huomioitämän _siten, että _{lohko, jolta}

hakkuutähdettäeikerätähakattiin _{'normaalisti',} muttahakkuutähteen _{korjuulohkolla} tähteet pyrittiin jättämään kasoihin. Leimikoiden _{puustotiedot perustuvat} hakkuuko

neen mittatietöihin (taulukko 1). Hakkuutähteenhakemäärätsaatiin haketusurakoit

sijoilta. Heinolan Tähtiniemen koekenttä oli _{kasvupaikkaluokaltaan} lehtomaista kangasta ja muut tuoretta _kangasta.

Varsinainen _{koeruutu, jolta} hakkuutähteenmäärää _{mitattiin, rajattiin} sekähakkuu tähteellisen ₍₌ eihakkuutähteen _korjuuta) että-tähteettömän ₍₌ hakkuutähdettäkor jattu) lohkonkeskelle. _Koeruutujen kootvaihtelivat _0,067 hehtaarista _0,25 hehtaariin.

Hakkuutähdekerroksen _{paksuus (cm) ja} 'laatu' _{(ei hakkuutähteitä, löyhä,} normaa

välioli _2,5 m (kuva 1). Mittauspisteiden lukumäärävaihteli 100:sta360:eenkoeruu dun pinta-alan mukaan. Hakkuutähteen määränselvittämiseksi _punnittiin kullakin koeruudulla5-10 _{mittauspisteestä} hakkuutähteen _{tuorepaino (lm}2

näytekoeala); tavoitteenaoli saadakultakin koekentältä _{näytekoealoja} kattavasti eri _{paksuisista ja} laatuisistahakkuutähdekerroksista.Lisäksi _jokaiselta koekentältäotettiinhakkuutäh

teestä _{kokoomanäyte, jonka} avulla määritettiin hakkuutähteenkosteus.

Kokoomanäytteestä saadunkosteusarvonavulla hakkuutähteen _tuorepaino muun

nettiin _{kuivapainoksi (koekentittäin). Näytekoealoilta saatujen} hakkuutähteenkuiva painon ja hakkuutähdekerroksen _paksuuden välisen _{regressiomallin (laatuluokittain)} avulla _yleistettiin hakkuutähteen kuivapainot kaikkiin _{mittauspisteisiin (} kuva 2).

Maanmuokkauksettehtiinkesän _{ja syksyn} 2000 aikana _{Mikkelin, Suonenjoen ja} Jämsänkoskensekäkeväällä2001Heinolan _ja Pieksämäenmlk:n Kurkonkoealueil la. Kurkonkoealueellamuokkausmenetelminäolivat _{laikkumätästys jaäestys.} Piek

sämäenmlk:n _{Pöyhölänkaan} maanmuokkaukset _ja istutukset tehtiin _syksyllä 2001. Täällä uudistamismenetelminäolivat _{laikkumätästys ja} käsinistutus sekä koneistu

tus.Muokkauksettehtiin _{maanomistajien (Mikkelin kaupunki ja UPM-Kymmene Oyj)}

Taulukko _{I .} Koekentiltä _{korjatut ainespuu- ja} hakkuutähdehakemäärät,sekä _{ainespuukuutio} metriäkohti lasketut hakemäärät.HeinolanTähtiniemen koekentän _{puustotietoja} ei ollut

käytettävissä ja Pöyhölänkankaan koekentänhakkuutähteitäei olevielähaketettu.

Kuva2. _{Hakkuutähdepeitteen paksuuden ja} hakkuutähteen _{kuiva-ainepainon} väliset

reg ressiokäyrät laatuluokittain.A = 'löyhä' (Y = 0.81 x 07 \ R 2 = 0.634,n =29,F= _50.16, p <0.00_{1 ),} B='normaali' _(Y =0.99x°7S , R 2 = 0.834,n=37, F= 185.7,p= < 0.00 _1), C = 'tiivis' _{hakkuutähdepeite (Y} = _{1.85 x} O6B , R 2 =0.536, _{n= 18,} F=20.81 , p < 0.001). ohjeiden mukaisesti. Seuraavassa _lyhyt kuvauskoekentittäin _tehdyistä muokkaus- _ja istutustöistä:

Mikkeli, Pitkäniemi. Koealuemuokattiin 19.7.2000tavallisella _ojakauhalla varustetulla tela-alustaisellaHallaHE 130LCEkaivukoneella. _{Työmenetelmä}

näolikauhaistataikoota_sopivamäärämaatajakääntäämätäs_ylösalaisin takai sinkaivettuun _{kuoppaan (kääntömätästys).} Mättäitäei _tiivistetty. Koealat:2 _kpl

40_{m x}40 _mja 2 _kpl 26 mx 26m. Alueistutettiin 15.5.2001.

Suonenjoki, Heinäselkä.Koealuemuokattiin29.8.2000 _urakoitsija EeroKar

hunkehittämällä _{mätästyslaitteella.} Peruskoneolitela-alustainenkaivukone

Da-Koekenttä Puusto, m' ha"1 Hakkuutähdehake

Kuusi _Mänty Koivu Yht. i-m3ha1 i-m m 3 -3

Mikkeli, Pitkäniemi 218 38 1 257 146 0,57 Suonenjoki, Heinäselkä 324 19 9 352 200 0,57 Jämsänkoski, Salmijärvi 349 21 3 373 202 0,54 Pieksämäen _mlk., Kurkko 258 6 4 268 209 0,71 Pieksämäen _{mlk., Pöyhölänk.} 158 91 14 263 - -

ewoo 130LC-WSolar XT. Mätäs muodostettiin _ja tiivistettiin muokkauslait

teen _{hydraulisesti} käännettävän _teräslevyn avulla. _Levyn korkeus oli 80 cm,

leveys 70 cm ja kaarevuus 10cm. Koealat:2 kpl 40mx 60m. Alue istutettiin

18.5.2001.

Jämsänkoski, Salmijärvi. Koealuemuokattiin28.9.200065cm:n _levyisellä

kuokkakauhalla. Peruskoneenaolitela-alustainen _Samsung 130 LC kaivukone. Työmenetelmänä oli kaivaa _ja kasata riittävästi maata mättään tekoa varten.

Yleensä mätäskäännettiin _ylösalaisin takaisin kaivettuun _kuoppaan. Maa oli melko kivistä, mikä vaikeutti _{työtä ja työjälki} muistuttienemmänkaivurilaiku

tustakuin _{mätästystä.} Koealat:2 _kpl 50m x50m. Alue istutettiin 14.5.2001.

Pieksämäen _mlk., Kurkko. Koealue muokattiin 10.5.2001 _urakoitsija Eero Karhun _{mätästyslaitteella.} Laitteen käännettävää _teräslevyä oli kavennettu 60 cm:iin _ja kaarevuutta _lisätty 16 cm:iin. Kaventaminen on _parantanut laitteen käyttöominaisuuksia kivikkoisissa maastoissa _{ja levyn} kaarevuuden _lisäys te

hostaamättäänmuodostumista _ja estäämättäiden _{liikatiivistymisen.} Peruskone oli samakuin Heinäselänkoealueella syksyllä 2000, Daewoo 130LC-WSolar XT. Koealat:2 kpl 40mx 60 m.Alueistutettiin 16.5.2001.

Kurkon koealueesta osa äestettiin 10.5.2001 TTS Delta II:lla. Peruskoneena

oli etutelillä varustettu Valmet 860 kuormatraktori. Hakkuutähteettömällä alu eellaäkeennostatusoli 1 _{(asteikko 1-10) ja pyöritys} 7 (asteikko 1-10). Hakkuu tähteellisellä osalla _painatus oli _{vapaa ja pyöritys} 6-7. Koealat: (hakkuutähteellinen) 70mx 30m ja (hakkuutähteetön) 60mx30 m. Alueistu

tettiin 17.5.2001.

Heinola, Tähtiniemi. Koealuemuokattiin24.4.2001 _{mätästyslaitteella.} Pe ruskoneenaoli tela-alustainen Hyundai 130CCM-3 _{kaivukone, joka} oli varus

tettu Hyundai 180LCM:n telastolla ja metsävarusteilla. Muokkaus tehtiin 60

cm leveällä kaapeliojakauhalla, jonka mätästysominaisuuksia urakoitsija olipa

rantanut rakentamallakauhansivuille 10 cm:n levennykset. Ne _parantavat kau

haisuvaiheessakunttakerroksenleikkautumistaestäen _{erityisesti paksukunttaisilla}

mailla mättään _repeytymisen tai halkeamisenkeskeltä.Kaikki mättäättiivistet tiin _{systemaattisesti. Koealoja} oli9 _{kpl (40} m x40 m), joista kolmessa hakkuu tähteet _korjattiin hakkuun _{jälkeen vihreinä,} kolmessa ne olivat kesän _{yli ja} koljattiin ruskeina sekäkolmessa hakkuutähteitäei _korjattu lainkaan.

Pieksämäen _{mlk., Pöyhölänkangas.} Koealue mätästettiin 4.9.2001samalla koneella kuin Kurkon koealue. Tällä koealueella oli käsin istutuksen vertailuna automaattisyötöllä varustettu Bräcke istutuskone _{(valokuva kannessa).} Perus

koneena oli tela-alustainen Kobelco SK 160 LC kaivukone. Bräcke-istutusko

neen ja syöttölaitteen kokonaispaino on n. 1200 kg. Istutuslaite koostuu hydraulitoimisesta mätästyslevystä ja pottiputkesta. Mätästyslevyn keskellä on

reikä, jonka läpi taimi istutetaan _ja tiivistetään _paikalleen. Taimet _syötetään au

tomaattisesti kasvatuslaatikosta _{pottiputkeen. Syöttölaitteeseen} mahtuukerral laankolme _{taimilaatikkoa, jolloin} PlantekFBl kennostoillataimimääräon 243 tainta. Koealat: hakkuutähteelliset20mx45m _ja 20mx 55msekähakkuutäh

Muokkauksen sekä käsin- että koneistutuksen _{työntutkimus} tehtiin videoimalla. Kuvattujen alueiden _pinta-alat mitattiin. _{Työntutkimuksessa} muokkausalatolivatedellä mainittuja koealoja suuremmat.Videoaineistonavullaselvitettiin muokkauksen työ vaihejakaumat, mättäiden lukumäärät _ja tuotokset. _{Työvaihejakauman} määrittämi

sessä havaintovälinä oli 15 sekuntia. _{Mätästyksessä työvaiheet} olivat: koneen siirtyminen, hakkuutähteen siirto, mätästys (puomin siirtoja varsinainenmättään _teko)

ja mättään_tiivistys. Käsinistutuksen _työvaiheet koostuivat taimienirroituksesta (ir roituslevyllä kennostosta), siirtymisestä, istutuksesta _ja taimien hausta.

Koealueetistutettiin _{syväistutukseen} soveltuvalla _{pottiputkella;} nro5 (49 mm) malli

DP.Sekäkäsin- että _{koneistuttaja} olivat _työhön tottuneita. Käsinistutusalueillaaika tutkimuksen _{yhteydessä piirrettiin istutuspaikoista} kartta, jonka avulla määritettiin istuttajan kulkemamatka. Piirros _{digitoitiin ja} siitä määritettiin istutustaimienkoor dinaatit senttimetrintarkkuudella. Taimien _{tilajäijestystä} kuvattiin Coxin ₍₁₉₇₁₎ ke hittämällä menetelmällä, jossa ryhmittäisyysindeksi (I

c

) laskettiin sadan satunnaispisteen ja lähimmäntaimen _etäisyyden avulla _(ks. Pohtila _1977).

Alueet istutettiin kuuselle _{(lv) ja paakkutyyppi} oli PL 81 F _(paakun tilavuus 85

cm3

, kasvatustiheys

546tainta/m2

ja81 _{kpl/yksikkö).} Siementen_alkuperä oliSv 177 ja syysistutuksissa Sv 113.

Maanmuokkausjäljen laadunarvioimiseksi kehitettiin valokuvaukseen pohjautu

va menetelmä. Jokaiseltaruudultavalokuvattiin ennenmuokkausta _ja muokkauksen jälkeen 4-16koealaa. _{Valokuvauspisteet sijoitettiin systemaattisesti} tasaväleinhak kuutähdepeitteen mittausverkoston mukaisesti _(ks. kuva _1). Kuvat otettiinkohtisuo

raan alaspäin tangon päähän asennetullakinofi1mikameralla.Kaukolaukaistavakamera

oli _{telineessä, joka piti} sen aina vaakatasossa. Kuvauskorkeus oli 3 m kamerasta maanpinnan tasoon ja se vakioitiin luotilangalla. Näin saadut diakuvat skannattiin valokuvaamossa bittikarttakuviksi, joiden koko oli 3072 x 2048 pikseliä. Colan

-kuvankäsittelyohjelmalla (ColorSoft Oy) ja kuvaan _sijoitetun kalibrointimitanavulla kuva-alueenkooksi _{määräytyi 9,2} m 2.

Tämän _jälkeen suorakaiteenmuotoiset kuvat rajattiin neliöiksi ja laskelmissa _{käytetyksi pinta-alaksi} tuli _6,12 m 2. Ohjelman

avulla

kuvista määritettiinmanuaalisesti _{hakkuutähteen, kantojen ja} kivien _peittävyys, sekä muokkausalan osuus.

Kullekin koeruudulle _perustettiin taimien _{alkukehityksen} seurantaavarten _pysy vätkoealat em. valokuvauspisteisiin. Ympyräkoealan koko oli 50m 2.

Istutustaimet

kartoitettiin koealan keskipisteestä mitatun etäisyyden ja suunnan avulla. Istutustai mistamääritettiin istutuskohdan laatu _{(alustan laatu, istutuspaikan} korkeusasema _ja kosteusolot), taimien _{istutussyvyys ja} kunto sekä mitattiin taimen _{pituus ja} istutus vuoden pituuskasvu. Lisäksi mitattiin taimen _etäisyys humuksesta _ja tarkastettiin

kärsäkkäidenaiheuttamat vauriot.

3.1.2

_Käytännön

uudistusalat

Hakkuutähteen _{määrääjä} senvaihteluakartoitettiin inventoimalla15 _käytännön hak

kuutähteen _{koijuukohdetta.} Hakkuutähteenmäärä mitattiin _{istutustyön jälkeen} sa manakasvukautena (kesällä 2000). Samallatarkasteltiin _{muokkausjäljen ja istutustyön} laatua. Uudistusalat _sijaitsivat Mikkelin _ja Jämsän _{ympäristössä.}

Kuva 3. _{Hakkuutähdepeitteen ja muokkausjäljen peittävyyden mittauspisteiden sijoittaminen} inventointikoealalle_{ja mittauspisteiden} numerointi.

Uudistusalalle _{sijoitettiin systemaattisesti} 20 _{ympyräkoealaa (a'} 50 m ₂₎ istutustai mien inventointia varten. Hakkuutähteen määrän vaihtelun kuvaamista varten mitat

tiinhakkuutähdekerroksen _{paksuus ja} määritettiinkerroksen 'laatu' _{(ei hakkuutähteitä,} löyhä, normaali, tiivis) 13 _{systemaattisesti määritetystä pisteestä} kultakin _ympyrä koealalta _{(kuva 3).} Hakkuutähteen _kuivapaino laskettiin hakkuutähdekerroksenkor keuden _perusteella kenttäkokeilta _{laskettuja regressiomallien} avulla laatuluokittain (kuva 2). Koekentiltä _ja näiltä _käytännön uudistusaloiltamitatut hakkuutähdemäärät

ovat vertailukelpoisia, jos oletamme hakkuutähdekerroksen _paksuuden

pysyneen hakkuun _jälkeen likimain ennallaan

Muokkausjäljen laatuarvioitiinmuokkauksessa _paljastuneen kivennäismaanosuu

den avulla em. 13 hakkuutähdekerroksen mittauskoealalta (1 m 2). Istutustaimista

määritettiin istutuskohdanlaatu _(alustan laatu _{ja korkeusasema)} sekä istutustyön laa

tua _{(ei huomautettavaa,} taimi liian _ylhäällä, taimi liian _{syvässä ja} taimi _kallellaan). Lisäksi mitattiin taimien _pituus, istutusvuoden _{pituuskasvu ja} taimen _etäisyys hu muksesta sekä määritettiin mahdollisettuhot (erikseen kärsäkkäiden, lähinnätukki miehentäinaiheuttamat vauriot).

3.2

Taimien

_alkukehitys

_ja

uudistamistulos

3.2.1

_Järjestetyt

kokeet

Tutkimuksessa _{perustetuilla} kenttäkokeilta _{(ks. 3.1.1)} mitattiinistutustaimien _pituus kasvu ensimmäisen kasvukauden _{päättyessä.} Samalla _kirjattiin taimia kohdanneet tuhot _{ja erityisesti} kiinnitettiinhuomiotakärsäkkäiden aiheuttamiinvaurioihin.

Taimien _{alkukehitystä} seurattiin _{Saarijärvelle} keväällä 1998 _perustetulla kenttäko keella _{(Oijala ym. 1999).} Koekentälläoli _korjattu hakkuutähdettäeri menetelmillä (neljä eri korjuumenetelmää; viisi eri lohkoa). Senlisäksi hakkuutähdettäolikasattu osalle _{ruutuja, jotta} saataisiin mahdollisimman suuri vaihtelu hakkuutähteen mää rään.Taimien _{alkukehityksen} seurannassa _{ympyräkoealan (50} m ₂₎ hakkuutähdemää

ränä _käytettiin kuuden _{mittauspisteen painotettua} keskiarvoa. Koealan keskipistettä lähimmän _{mittauspisteen} arvo sai kaksinkertaisen painon verrattunamuihinviiteen havaintoon. Tälläkoekentällä seurattiin taimien _{pituuskehitystä ja tuhoja syksyllä} 2000 _ja 2001 _tehdyin seurantamittauksin sekä inventoitiin luontaisesti _syntyneiden taimienmäärä _syksyllä 2001 ₍₃ vuotta _{muokkauksesta).}

3.2.2

_Käytännön

uudistusalat

Käytännön uudistamistulostaselvittävä aineistokerättiin4-6 vuottavanhoiltaistu tusaloiltaEtelä-Savosta _{(Mikkelin seutu),} missä hakkuutähteen _{käyttö energiantuo}

tannossa oli vauhdittunut _jo 1990 -luvun alussa (Saksa & Auvinen _1996). Tutkimuskohteeksi valittiin _{uudistusaloja, joilta} hakkuutähdettä oli _korjattu ennen

maanmuokkaustasekä _{aloja, joilta} hakkuutähdettäei oltu _korjattu. Mitatutkohteet sijaitsivat Mikkelin _kaupungin maillasekä _{yksityismailla, joista} osaoli UPM-Kym

mene _{Oyj:n hoitosopimustiloja.} Hakkuutähteen _{korjuukohteita} etsittäessä _valittiin, jos mahdollista, samallatilalla oleva saman ikäinenhakkuutähteellinenuudistamis

kohde. Hakkuutähteellistenkohteiden määrä _{täydennettiin pienellä} otannalla met

sänhoitoyhdistyksen rekistereistä. Hakkuutähteelliset kohteet _painottuivat hieman hakkuutähteen _{korjuukohteita} enemmän _{yksityismaille.} Maanmuokkausmenetelmä

näoli _käytetty lähes _{yksinomaan äestystä.}

Kaikkiaan _syksyn 1999aikanamitattiin 50 uudistusalaa. Näistä _{22:11 a kohteella} hakkuutähdettäeioltu _kerätty lainkaantaihakkuutähteen _korjuu oliollutniinvähäis tä, ettähakkuutähteen _korjuusta vastannut _{metsätyönjohtaja arvioi,} ettei uudistusala poikennut hakkuutähteellisistä kohteista. Vastaavasti 28 kohteesssa hakkuutähteen korjuu olionnistunuttavanomaisesti. _{Kasvupaikaltaan} kohteetolivat _pääasiassa tuo

reenkankaan uudistusaloja, mutta osaanuudistusaloista sisältyi myös lehtomaista ja

kuivahkoa _kangasta käsittäviä osia. _{Istutuspuulajina} oli _{käytetty kuusta,} rauduskoi

vua, mäntyä ja lehtikuusta. Useallakohteella viljelyssä oli käytetty kahtatai useam

paa puulajia (taulukko 2).

Maanmuokkausjäljen arvioinnissa _ja uudistamistuloksen mittauksessa _käytettiin systemaattista linjoittaista ympyräkoealaotantaa. Koealankokooli20 m

2, jolloin ku

kintaimivastasi 500taintahehtaarilla. _{Linja/koealaväli} valittiin _siten, että _jokaisesta

taimikosta mitattiin noin 20koealaa.

Uudistusalalla _{kasvupaikkaryhmä (kangas/suo) ja metsätyyppi} lisämääreineen määritettiin kunkin inventointikoealanedustamalta alalta. _{Ympyräkoealalta} arvioi tiin hakkuutähteen aiheuttamaa haittaa sekä maanmuokkauksen _{peittävyyttä.} Hak kuutähteenaiheuttamanhaitanarvio _perustui siihen missä määrinseoli heikentänyt

optimaalista muokkausjälkeä koealalla. Maanmuokkauksen _peittävyys ilmaistiin muokatun _maanpinnan osuutena. Koealalla olleista kaikista _{viljellyistä} taimista _ja

Taulukko2. _Yleistietoja tarkastetuista _{käytännön,} 4-6 vuotiaistauudistusaloista _ja niille _sijoi tetuista inventointikoealoista.

luontaisista _{kasvatuskelpoisista} taimistamitattiin _{pituus ja} kaksi viimeistä _pituuskas

vua. _{Kasvatuskelpoisiksi} luokiteltiin vähintään50cm:n _päässä toisistaan olevattai

met ja lisäksi niiden _piti olla _{pituussuhteiltaan, terveydentilaltaan ja} ulkoiselta laadultaankelvollisia. Luontaisen _{siemensyntyisen männyn, kuusen,} raudus- _ja hies koivun taimet _(pituus >lO _cm) laskettiin _{puulajeittain.}

4

Tulokset

_ja

niiden

tarkastelu

4.1

Hakkuutähteen

määrä

_ja

sen

vaihtelu

Koeruuduilla, joilta hakkuutähdettäei _koijattu, oli hakkuutähdettä kuiva-aineena mitattuna keskimäärin _yli 40 000 _kg hehtaarilla _(mediaani eli _{frekvenssijakauman} keskimmäinen arvo25300 kg ha1

,

taulukko _3). Suurimmat _{mittauspisteissä} havaitut hakkuutähdemäärätvaihtelivatkoekentittäin 210000 -365000 kg ha"

1

ja keskimää rinkolmasosalla_pinta-alasta hakkuutähdettäoli _yli 50000_kg ha

₁

(kuva 5).

Hakkuutähteenmääräksi _{korjattua runkopuun} kuutiometriä ₍₃₁₅ m3/ha) kohti täs

Hakkuutähteen Uudis- _{Viljely- Istutuspuulaji}

koijuuaste tus- vuosi _Mänty Kuusi Raudus-Lehti-

aloja ■95 -96 -97 koivu kuusi

Ei lainkaan _koijuuta 16 8 4 4 1 8 7 -Saanto heikko 6 - 5 1 2 3 1 -Eihakkuutähteen _korjuuta 22 8 9 5 3 11 8 -Saanto normaali 23 7 10 6 5 10 7 1 Saanto _hyvä 5 - 2 3 1 1 3 -Hakkuutähdettä _korjattu 28 7 12 9 6 11 10 1

Hakkuutähteen Inven- _{Koealojen kasvupaikkajakauma,} %

koijuuaste tointi- Lehto Lehtom. Tuore Kuivahko Kuiva

koealoja kangas kangas kangas kangas

Eilainkaan _koijuuta 321 _{0,3 22,1 70,4 7,2 0,0} Saanto heikko 122 _{0,0 4,9 77,1 18,0 0,0} Eihakkuutähteen _korjuuta 443 _{0,2 17,4 72,2 10,2 0,0} Saanto normaali 457 1,1 9,2 69,6 19,9 0,2 Saanto _hyvä 98 _{0,0 10,2 66,3 23,5 0,0} Hakkuutähdettä_korjattu 555 _{0,9 9,4 69,0 20,5 0,2}

Taulukko3. Hakkuutähteenmäärä _(keskiarvo, mediaani _ja suurinarvo, kg ha"1 kuiva-ainetta)

hakkuutähteellisillä _ja hakkuutähteettömilläruuduillakoekentittäin _(n =

mittauspisteiden lu

kumäärä,a' I m 2) sekähakkuutähteen korjuussa koekentälle _jääneen hakkuutähteensuhteel linenosuus (%). HeinolanTähtiniemenkoekentälläei mitattuhakkuutähteen määrää..

Kuva 4.Hakkuutähdemäärän _spatiaalinen vaihtelu _Suonenjoen Heinäselän koekentällä _(hak kuutähdettä _kg m

2

y-akselina). Alempi kuvahakkuutähteen _{korjuuruudulta ja ylempi} hakkuu tähteelliseltäruudulta.Kuva perustuu 345mitatunhavainnon_{(2,5 m x 2,5 m )} avulla _tehtyyn tasoitukseen.

Eihakkuutähteen koijuuta Hakkuutähdettä _korjattu

n keski- mediaani suurin n keski- mediaani suurin %

arvo arvo arvo arvo

Mikkeli, Pitkäniemi 325 36 300 9 900 338 000 325 12 600 8 100 210 000 35 Suonenjoki, Heinäselkä 345 52 400 33 300 210 000 344 9 600 8 100 56 000 18 Jämsänkoski, Salmijärvi 361 26 100 9 900 230 000 361 10 700 8 100 89 000 41 Pieksämäen mlk., Kurkko 345 49 100 25 300 365 000 345 22 800 9 900 144 000 46 Pieksämäen mlk, Pöyhölänk. 532 41 500 25 300 268 000 643 19 500 8 100 128 000 47 Keskimäärin koekentät 41 000 25 300 282 200 15 800 8 100 125 400 38

Kuva5.Hakkuutähteenmäärän _{havaintojakauma (kuiva-ainetta, kg} ha _') tutkimuksenkoeken tilläsekä _käytännön uudistusaloilla, joilta hakkuutähdettä_{on korjattu.} Huomaaerilainenskaalaus x-akselilla!.

tä saadaan _vajaat 150 _kg. Hakkilan ₍₁₉₉₁₎ mukaanhakkuutähteenmäärä _runkopuun

kuutiometriä kohti on Etelä-Suomessakuusella reilut 170 _kg. Kun tutkimuksessa perustettujen koekenttien _{sekapuustoisuus (ks.} taulukko ₁₎ otetaan huomioonvastaa

vat koekenttien hakkuutähdemäärätmelko hyvin keskimääräisiä olosuhteita

Etelä-Suomessa.

Tavallisesti oksat ja latvukset jätetään hakkuukoneenkulku-uralle.Tästä johtuvaa systemaattisuutta oli nähtävissätarkasteltaessa hakkuutähdekerroksesta _tehtyjä kol miuloitteisia havainnekuvia _{(kuva 4).} Hakkuutähteidenkeruuta vartenoksat _ja muu

tähde _pyritään kasaamaanhakkuukoneenkulku-uran varrelle. Nämäkasat ovat _jos

sain määrinhavaittavissa vielähakkuutähteen _{koijuun jälkeen tehdystä} 'kartoituksesta'. Hakkuutähteen _korjuussa saatiinkeskimäärinläheskaksi kolmasosaahakkuutäh

teestätalteen _{(taulukko 3),} mikävastaaaiemmin _tehtyjä arvioita hakkuutähteenkor juuasteesta (Hakkila ym. 1998, Oijala ym. 1999) sekä eri ohjeistoissa esitettyjä

tavoitetasoa _{(Polttohakkeen} ... 2000, Koneyrittäjien hakkuu... 2002). Korjuun jäl

keen _jäi koekentilläkeskimäärin 16000 _kg ha-1_{hakkuutähdettä.Hakkuutähdemäärän}

mediaanialeni hakkuutähteen _korjuussa 25000:sta 8000:teen _kg ha-1

,

mikäosoittaa

korjuun kohdistuneen sinne, missähakkuutähdettäonollutrunsaasti. Hakkuutähteen

korjuun myötä yli 25 000 _kg ha1

hakkuutähdettä sisältäneiden _havaintojen osuus

laski 50%:sta 10%:iin (kuva 5).

Käytännön hakkuutähteen koijuukohteilla jäi hakkuutähteenmäärähiemankoe kenttiä _{pienemmäksi,}keskimäärin 14500_kg ha1

(mediaani 10400_kg ha1

, taulukko

4). Lähes _joka kolmannellauudistusalallahakkuutähteenmääräoli alle 10000 _kg ha"

Ija

joka toisessa kohteessayli 15000_kg ha1

. Hakkuutähteen

määrän_jakauma oli käytännön hakkuutähteen _{koijuukohteilla hyvin} samankaltainenkuin tutkimuksen koekentillä (kuva 5).

Kunhakkuutähdettäotetaan talteen päätehakkuualoilta, kohdistuu _{korjuu kohtiin,} joissa hakkuutähdekerroson _paksuin. Koekentillähakkuutähteistä _{vapaata maanpin}

taa oli hakkuutähteen _{korjuun jälkeen} 4 _%-yksikköä enemmän _{(keskimäärin} 14 _%)

kuin hakkuutähteeliisillä koeruuduilla _{(keskimäärin} 10 _%, kuva _{6). Käytännön} uu

distusaloilla hakkuutähteettömän _maanpinnan osuudeksi arvioitiin lähes 20%. Vas taavastiuudistamistahaittaavaan _{hakkuutähdepeitteen (luokat} normaali _{ja tiivis)} osuus

oli hakkuutähteellisilläruuduilla _yli 40% kun senosuus hakkuutähteen _{korjuun jäl} keen jäi alle25 %:in.

Taulukko 4.Hakkuutähteenmäärä (keskiarvo, mediaani _ja suurinhavaintoarvo, kg ha"₁ kuiva

ainetta). Havaintoarvoina _käytetty inventointikoealoilta _{(n) mitattujen 13 havaintopisteen (ks.} kuva ₃₎ keskiarvoa.

Uudistusala Hakkuutähteen_{määrä, kg} ha"1

n keski- mediaani suurin

arvo arvo 1 16 10 300 10 200 18 900 2 20 18 200 15 500 50 600 3 20 17 500 16 500 32 700 4 20 17 100 13 500 40 700 5 19 25 900 22 500 89 700 6 20 11 300 10 800 21 100 7 19 10 200 8 800 26 800 8 20 8 100 7 900 17 100 9 17 7 800 7 400 14 600 10 20 9 300 7 900 39 900 11 20 17 700 12 500 49 400 12 20 20 000 17 300 56 000 13 20 16 800 12 600 52 700 14 20 7 300 7 000 11 700 15 20 19 100 12 800 85 000 Keskimäärin 14 500 10 400 40 500

Kuva6. _{Hakkuutähdepeitteen} laatuhakkuutähteellisillä _ja hakkuutähteettömilläkoeruuduilla.

Pylväissä B- Deri rasteritkuvaavathakkuutähdekerroksen paksuutta. A=ei hakkuutähdettä,

B=

löyhä hakkuutähdekerros,C =normaalihakkuutähdekerros _ja D=_tiivishakkuutähdekerros.

Hakkuutähteellisilläkoeruuduillahakkuutähdekerrosoli _{paksuimmillaan} 80cm ja 30%:lla _pinta-alasta sen paksuus oli vähintään10 cm (kuva 6). Hakkuutähteenkor juun jälkeen 10cm tai _paksumpi hakkuutähdekerros _löytyi 7 %:lla _{pinta-alasta.} Ti lanne oli vastaava _{myös käytännön} hakkuutähteen _{korjuukohteilla.} Tutkimuksen koekenttien ja käytännön hakkuutähteen koijuukohteiden voidaankatsoa niin hak kuutähteenmääränkuin sen vaihtelunkinosaltaolevan _hyvin samankaltaisia.

4.2

_{Maanmuokkaustyö ja muokkausjälki}

Hakkuutähteellistenalueiden _{mätästystyön} tuottavuusoli keskimäärin 305 mätästä/ tehotunti.Hakkuutähteettömilläalueilla _päästiin keskimäärin351 mättääntehotunti tuotokseen (taulukko 5). Hakkuutähteettömilläalueilla _mätästys olikeskimäärin noin 15 % _{nopeampaa (ero} tilastollisesti suuntaaantava,p-arvo< _0,10). Poikkeuksenaoli Mikkelin _{koekenttä, jossa mätästyksessä} ei ollut _eroja hakkuutähteellisen _ja hakkuu tähteettömän alueen välillä.

Kaikillakoealueillamättäidenmäärähehtaarillaolimolemmissa _{käsittelyissä (hak} kuutähteellinen/hakkuutähteetön) samaasuuruusluokkaa (1 555mätästäha

1

ja 1547 mätästäha1

)- Muokkaustyön laadussaei ollut hakkuutähteellisten _ja hakkuutähteet tömien alueiden välillä tilastollisesti merkitsevää eroa.

Mikkelissä _{mätästystä} tehtiin hakkuutähteettömälläalueella _{myös siten,} ettämätäs

tiivistettiin. Tiivistämisenosuus työajasta oli _15,5 %. Ilman _tiivistystä tuotosoli 252 mätästä/tehotunti _{ja tiivistettynä} 202 mätästä/tehotunti.

Suonenjoen HeinäselänsekäPieksämäen mlk:n Kurkon _{ja Pöyhölänkankaan} alu

Taulukko5.Muokkauksentehotuntituotokset _ja mättäidenlukumäärähehtaarillasekäkeski

arvojen erojen testaus varianssianalyysilla.A =eihakkuutähteen _korjuuta, B=hakkuutähdet

tä korjattu.

1) Kääntömätästys 2) Laikkumätästys

3) Kaivurilaikutus _(mättäitä / _{istutuslaikkuja)}

jettaja oli sama. Alueetolivat maastollisesti samankaltaisia. Näiden alueidenhak

kuutähteellisten _{ruutujen mätästystyön} tuottavuus olikeskimäärin300mätästä/teho tunti _ja hakkuutähteettömien358mätästä/tehotunti.Tuottavuudeneroolilähes20% hakkuutähteettömän eduksi.

Työajan jakaumatulosten mukaanhakkuutähteiden siirron osuus oli 3,3 - 15,5 %

(kuva 7). Tämäselittää osantuotoksieneroista. _Kuljettajan kannalta _työ on hakkuu tähteettömälläalueella _{selkeämpää} kuin _{hakkuutähteellisellä,} koska _{siirtyminen ja} istutuspaikkojen valinta _{ja työ helpottuu.} Hakkuutähteidenallasaattaaolla työtä hait taavia _{kantoja ja} kiviä. Usein mättään _{paikka pystytään} valitsemaan vasta hakkuu tähteiden siirtämisen _jälkeen. Koneen _{siirtymistyövaiheen} osuus vaihteli _4,5 - 13,8

%:iin _{kokonaistehoajasta. Siirtymisen} osuus oli pienin Suonenjoella olevalla hak

kuutähteellisellä koealueella.

Pieksämäen mlk:n Kurkon alueesta osaäestettiin.

_Äestystyön

tuotos oli hakkuu tähteellisellä alueella _1,15 ha/tehotunti _ja hakkuutähteettömällä _0,92 ha/tehotunti.

Äestyksessä

hakkuutähteelliselläalueella_{peruuttamisenja}käännöstenosuus oli 15,8

% ja hakkuutähteettömällä 26,7 % kokonaistehoajasta. Muuosuus työajasta oliäes

tystä, hakkuutähteellisellä _84,2 % _ja hakkuutähteettömällä _73,3 %. Hakkuutähteettö

mänalueen _huonompi tulos _{selittyy peruutusten ja} käännöstensuuremmalla _osuudella, johon oli _syynä mm.alueen muoto ja jättöpuuryhmä. Koneen kuljettajan mukaan hakkuutähteet eivät _juurikaan vaikuta _{ajonopeuteen.} Kuitenkin _{pyrittäessä} laaduk kaaseen _{lopputulokseen ajonopeus} onhieman _alhaisempi hakkuutähteellisellä alu eella kuin hakkuutähteettömällä. _{Muokkaustyön} laatuun vaikuttavat _kuljettajan Koekenttä Mättäitä / tehotunti Mättäitä / hehtaari

A B A B Mikkeli, Pitkäniemi( 255 252 1509 1558 Suonenjoki, Heinäselkä' 2 280 353 2003 2021 Jämsänkoski,

Salmijärvi'

3 353 389 1470 1419 Pieksämäen _mlk.,Kurkko' 2 326 371 1661 1602 Heinola, Tähtiniemi'2 321 392 1388 1354 Pieksämäen mlk,

Pöyhölänkangas'

2 293 351 1314 1332 Keskiarvo 304 351 1558 1548 Keskihajonta 35 52 248 256 F-arvo 3,334 0,005 p-arvo 0,098 0,947

Kuva7. _{Muokkaustyön työvaihejakauma.} A= _eihakkuutähteen _korjuuta, B= hakkuutähdet

tä korjattu.

huolellisuuden _ja ammattitaidon lisäksi _{äestyskoneen säädöt; lautaskulmat, paina} tuksen voimakkuus _{ja pyöritysnopeus.}

Aikaisempien metsänviljelytutkimusten perusteellarunsas hakkuutähdemäärähei kentää maan muokkauksentehokkuutta (esim. Hämäläinen& Kaila _{1987, Tynkky}

nen 1974).Laikutuksen_{jamätästyksen}työjäljessä hakkuutähteidenaiheuttamahaitta ei _{yleensä näyyhtä} selvästi kuin _{äestyksessä. Nykyisten hydraulipainotteisten} äkei den _työjälkeen hakkuutähteidenhaittaavavaikutus onhuomattavasti _vähäisempi kuin

mekaanistenäkeiden.Sekä laikutuksessaettä _{mätästyksessä} hakkuutähteetaiheutta

vatylimääräisiä työvaiheita alentaen_{muokkaustyön} tuottavuutta._Erityisesti laikku mätästyksessä hakkuutähteet _{pitää poistaa} mättäänalta _{(Metsäteho 2000).}

Maanpinnan käsittelyn yksikkökustannukset olivat vuonna2000keskimäärin äes

tyksessä ja laikutuksessa 134*/hasekäaurauksessa _{ja mätästyksessä} 209*/ha _(Met sätilastollinen _{vuosikirja 2001).} Hakkuutähteettömilläalueillaon mahdollista _päästä kevyemmillä jatuotokseltaaantehokkaammillalaitteilla riittävän_hyvään, esim. kai

vukonemätästykseen verrattavaan, muokkausjälkeen. Arin _{ja Kumpareen (1992)} tut

kimustulosten mukaan _{käyttötuntituotos} Bräcken mätästävällä laikkurilla vaihteli olosuhteista riippuen 0,9 - 1,9 ha. Yksikön käyttötuntikustannus on vuotuisesta käyt

töajasta riippuen 56- 69 euroa.Parpalan (1995) tutkimuksessa maataloustraktorive

toisen _{Toimi-mätästäjän} hehtaarikustannukseksimuodostuiohutkunttaisillamaillan.

60 euroa.

Koekentilläeivoituhavaitaeroamaanmuokkauksessa _paljastuneen kivennäismaan osuudessahakkuutähteellisten _ja hakkuutähteettömien _koealojen välillä _{(taulukko 6).}

Mätästysaloilla muokattua _pinta-alaa oli 23 - 27 % ja äestetyllä alalla 28-31 %.

Kaivurilaikutetullakohteella muokkauksen _peittävyys nousi hakkuutähteen _korjuu ruudulla42 _%:iin, kunsehakkuutähteelliselläalalla _jäi 33 _%:iin, muttatämäkäänero

ei osoittautunut tilastollisesti merkitseväksi.

Muokkausjäljen havaintojakaumakin oli laikku- _{ja kääntömätästyksessä hyvin} sa

mankaltainenniin hakkuutähteellisilläkuinhakkuutähteettömilläkohteilla (taulukko

Taulukko6. _{Muokkausjäljen peittävyyden} keskiarvot _{(%, kuva-analyysiin perustuva luokitus)} sekä _{jakauman huipukkuus} hakkuutähteettömillä _{(A) ja} hakkuutähteellisillä _(B) koeruuduilla muokkaustavoittain. _{Muokkausjäljen} erojen testaus hakkuutähteen _korjuun suhteenvarians

sianalyysillä.

Kuva8. _{Muokkausjäljen peittävyyden havaintojakauma} muokkaustavoittainhakkuutähteelli sillä_ja hakkuutähteettömilläkoealoilla.

Laikku- mätästys Kääntö- mätästys Kaivuri- laikutus

Äestys

Muokatun A 24±15 29±12 33±19 28±16 maanpinnan B 23±14 27±12 42±15 31± 8 osuus, % F-arvo 0,254 0,302 2,102 0,368 p-arvo 0,615 0,586 0,157 0,551 Jakauman A -0,02+0,61 -1,11±1,04 -0,99±1,10 1,39±1,23 huipukkuus B _{-0,5010,55 -0,94±1,04 -0,61±1,10} 1,6011,33

6 _ja kuva _8). Kaivurilaikutuksessa hakkuutähteen _{koijuuruudulla} voimakkaastimuo

kattua _{pinta-alaa (yli} 40% muokattua _pintaa) oli selvästi enemmänkuin hakkuutäh teellisellä ruudulla.

_{Äestysjälki}

_näyttää hakkuutähteen_{korjuuruudulla} muodostuvan tasaisemmaksi (pienempi vaihteluväli) kuin hakkuutähteelliselläruudulla.Sekäkai vurilaikutuksenettä _äestyksen tulosten _{yleistettävyyttä} heikentää _{havaintojen vähyys} (vain yhdet koeruudut).

Hakkuutähteenmäärännoustessa muokkausjäljen peittävyys alenikaikissa muok kaustavoissa _{(kuva 9). Laikkumätästyksessä} hakkuutähteenmäärän _{ja muokkausjäl}

jen peittävyyden välinen _negatiivinen korrelaatio oli _heikoin, -0.049 _{(p-arvo 0.625).} Kääntömätästyksessä vastaava korrelaatio oli -0.273 _{(p-arvo 0.107).} Kaivurilaiku tuksessa hakkuutähteet heikensivät _{muokkausjälkeä} voimakkaimmin _(korrelaatio

-0.405, p-arvo 0.022).

Myös käytännön uudistusaloillahakkuutähteenmääräoli _heikentänyt muokkaus jälkeä (kuva9).

Äestysaloilla,

joistaaineisto_pääosin koostui, hakkuutähteenmäärän

ja muokkausjäljen peittävyyden välillä vallitsi merkitsevä _negatiivinen korrelaatio (-0.316, _p-arvo <0.001).Hyvien istutuskohtien määrääkuvaavamuokkauksessa_pal jastuneen kivennäismaan osuus oli inventoiduilla käytännön kohteilla keskimäärin

19 %. _Nyt havaittu _paljastuneen kivennäismaanosuus on hieman _suurempi kuinOi jalan ym. (1999) tutkimuksessa, vaikka molemmissaoli kysymys äestyksestä. Ero

voi _{johtua muokkausajankohdasta,} muokkauskohteiden maastoeroista_ja/tai muok kausjäljen arvioinnissa _käytetystä menetelmästä.

Kuva 9. Hakkuutähteen määrän vaikutus

muokkausjäljen peittävyyteen muokkausta

voittainkoekentillä _{(ylemmät kuvat) ja käy}

tännön hakkuutähteen _{korjuukohteilla}

(alempi kuva). Muokkausjäljen peittävyys

arvioituvalokuvasta kuvatulkinnalla _ja hak kuutähteenmäärä _{kuvauspisteestä} mitatun

hakkuutähdepeitteen paksuuden perusteel

la _{(9 mittauspisteen} keskiarvo/koekentät; 13 mittauspisteen keskiarvo/käytännön

4.3

_Istutustyö

_ja

_istutustyön

laatu

Käsinistutuksen tuotos vaihteli hakkuutähteellisillä alueilla 223 - 295 tainta/tehotunti

ja hakkuutähteettömilläalueilla223- 300tainta/tehotunti (taulukko 7). Keskimääräi

nen tuotos olihakkuutähteellisellä253 _ja hakkuutähteettömällä266tainta/tehotunti. Istutustyön eroolivain5 %hakkuutähteettömän eduksi, eikä _keskiarvojen ero osoit

tautunuttilastollisesti merkitseväksi (p-arvo 0,373). Siirtymisen osuus oli keskimää

rin 3 %-yksikköä suurempi hakkuutähteelliselläkuin hakkuutähteettömälläalueella (kuva 10).

Eri alueilla tulokset _vaihtelevat, kahdella hakkuutähteelliselläalueella _istutustyö

onollut _joutuisampaa kuin hakkuutähteettömällä.Aineiston _perusteella hakkuutäh

teettömänalueenistutus on keskimäärinhieman _{joutuisampaa.} Kurkon _{äestetyllä ja} hakkuutähteelliselläalueellakäsin istutuksen tuotos oli224 tainta/tehotunti ja hak kuutähteettömällä alueella 262 tainta/tehotunti.

Tässätutkimuksessa taimien _paakkutyyppi oliPL 8 _{IF, jossa täydessä} taimilaati kossa on 81 tainta. Taimilaatikko oli istuttajan kylkitelineessä ja taimet istutettiin

suoraan taimilaatikosta. _{Istutustiheys} vaihteli mätästetyillä alueilla 1 550- 2306tai

meen/ha. Keskimääräinen _taimitiheys hehtaarillaoli n. 300 _{kpl suurempi} kuin mät

täiden lukumäärä. Poikkeuksena oli _{Suonenjoen koealue, jossa} hehtaarikohtainen mättäidenlukumäärä_{jataimitiheys} olivat samaasuuruusluokkaa.

Äestetyllä

alueella

taimitiheys olihakkuutähteelliselläalueella 1957 _ja tähteettömällä1 850tainta/ha.

Taulukko 7. _Istutustyön tehotuntituotoksetkoekentittäänsekä _{keskiarvojen erojen} testaus

varianssianalyysilla. A= _ei hakkuutähteen_korjuuta, B= hakkuutähdettä _korjattu.

1) eimättääntiivistämistä

2) mättään tiivistys

Koekenttä Muokkaus- Taimia / tehotunti

menetelmä A B

Mikkeli,Pitkäniemi" _{Kääntömätästys} 223 273 Mikkeli, Pitkäniemi(2 _{Kääntömätästys} 267 240 Suonenjoki, Heinäselkä _{Laikkumätästys} 295 296 Jämsänkoski, Salmijärvi Kaivurilaikutus 239 223

Pieksämäen _mlk., Kurkko

_Äestys

224 262

Pieksämäen _mlk., Kurkko _{Laikkumätästys} 264 267 Pieksämäen _{mlk., Pöyhölänkangas Laikkumätästys} 256 300

Keskiarvo 253 266

Keskihajonta 26 28

F-arvo 0,855

Kuva 10. _{Käsinistutustyön työvaihejakaumat.} A=ei hakkuutähteen _korjuuta, B= hakkuutäh dettä _korjattu.

Metsähallituksen kolmen päivän seurantatutkimuksessa kuusi ammattimetsuria istutti pieniä paakkutaimia (täydessä taimiritilässä215 _tainta) Bräcke-mättäisiin. _Työn

tuottavuus vaihteli 350 - 490 taimeen tehotunnissa ja istutustiheys 2 160 - 2780

taimeenhehtaarilla (Ari & Korhonen 1993).

Käsinistutusaloilta _piirrettiin kartta _{(kuva 11), josta näkyy} taimien _{istutuspaikat ja} istuttajan kulkematodellinenreitti _(kulkemista haittaavienesteiden _kiertely). Istutta

jankulkemanmatkankeskimääräinenerohakkuutähteellisen_ja-tähteettömänalueen välillä oli 10cm tainta kohti (taulukko 8). Tämä merkitsee25 ylimääräistä metriä

tehotunnissa.Matkasisältäävain varsinaisessa _{istutustyössä (ei} taimienhakua _ja kul

Taulukko8. _{Istuttajan istutustyössä} kulkemamatka _(m/taimi). Matkasisältäävainkoeruudulla

istutuspisteestä toiseen _kuljetun matkan (ei tainten hakua).

Koekenttä Ei hakkuutähteen Hakkuutähdettä

korjuuta kojjattu Mikkeli, Pitkäniemi 2,0 2,0 Suonenjoki, Heinäselkä 2,1 2,3 Jämsänkoski, Salmijärvi 2,3 2,2 Pieksämäen _mlk., Kurkko 2,6 2,5 Pieksämäen _{mlk., Pöyhölänkangas} 2,4 2,2 Keskimäärin 2,3 2,2

Kuva _I I. _Istuttajan kulkemareitti hakkuutähteellisellä _{(vasen) ja}-tähteettömällä _(oikea) koe alalla.Esimerkkinä Pieksämäen mlk:n Kurkon koekenttä.Ylemmässä _kuvaparissa muokkaus menetelmänä_{äestys (ruudut} 30x70 ja 30x60 m) ja alemmassa _{mätästys (ruudut} 40mx60 m).

kernistätaimivakankanssa istutuksen _{aloituspaikkaan) kuljetun} matkan.Tulostavoi daan _pitää ainoastaansuuntaaantavana,koskaMikkelin koealueellaistutusmatkassa eiolluteroahakkuutähteellisen ja -tähteettömänalueenvälillä _{ja Suonenjoella} erooli hakkuutähteelliseneduksi. _Suonenjoen tulokseenlieneevaikuttanut _{mätästyksen sys} temaattinen _{työtapa, jossa} hakkuutähteistä muodostui _{pitkiä yhtenäisiä} kasaumia. Nämä _{'ohjasivat' istuttajaa ja} vähensivät turhaa _{kävelyä. Istuttajan} kokonaisuudessa kulkeman matkan _{optimointi ja työn} kannaltatarkoituksenmukainentaimimäärä/is tutusvakkavaikuttaa _työn tuottavuuteen. _Myös taimivaraston/ _{taimivarastojen sijoit} telullaon merkitystä.

Automaattisyötöllä varustetunBräcke-istutuskoneen tehotuntituotosoli hakkuu tähteelliselläalueella228 tainta _ja hakkuutähteettömälläalueella279 tainta.

Aikatutkimuksesta on _{poistettu prototyypistä johtuneet keskeytykset. Työajan ja}

kaumissa hakkuutähteellisellä _ja hakkuutähteettömälläalueellakoneen _siirtymisen ja taimitäydennyksen osuudet olivat lähessamat. Hakkuutähteelliselläalueellatäh teiden siirron osuus oli 6 %. Tuotoksen ero oli kuitenkin noin 20 % hakkuutähteettö

mäneduksi. Hakkuutähteettömälläalueella _{istutuspaikan} tai mättään _paikan valinta

on helpompi kuin hakkuutähteellisellä.Tämälieneesuurin _syy hakkuutähteidensiir ron lisäksi _työn tuottavuudeneroihin.

Istutuskoneita käsittelevissä tutkimuksissa ilmanautomaattista _{syöttölaitetta} ole

van Bräcke-istutuskoneen tuotoson ollut hakkuutähteeliisillä alueilla 133 - 168 tain

ta/käyttötunti (Arnkil &Hämäläinen _{1995) ja} 130-147tainta/tehotunti _(Rummukainen

ym. 2002). Arnkilin ja Hämäläisen (1995) tutkimuksessa käyttöajan osuusoli72- 80

% _työajasta. RuotsissaBräcke-istututuskoneen tuottavuus onollut 210 - 260tainta/

tehotunti _(von Hofsten _{1993, Engquist} &Moretoft _1993).

Automaattisyötöllä varustetullaBräcke-istutuskoneellataimilaatikoidenlaitonosuus

syöttölaitteeseen oli _3,3 % _tehoajasta. Rummukaisen_{ym. (2002)} tutkimuksessa tai mipöydän täytön osuus oli 24-29 % tehoajasta (ilman automaattisyöttöä). Tuotosoli

hakkuutähteellisilläalueilla228 _{tainta/tehotunti,} mikäon _yli 50% _parempi kuinesim. Rummukaisen

ym. (2002) ja samaa suuruusluokkaakuin ruotsalaistentutkimuksissa

(von Hofsten _{1993, Engquist} & Moretoft ₁₉₉₃₎ esittämätBräcke-istutuskoneen _(il

man automaattisyöttöä) tuotokset. On kuitenkin _huomioitava, että _{nyt kerätty työn}

tutkimusaineistokäsitti vain _1,26 haistutuksen _ja aineistostaon poistettu prototyypistä

johtuvat keskeytykset.

Automaattinen _{syöttölaite} lisääistutuskoneen _{kokonaispainoa yli} 100 _kg. Havain tojen perusteella istutuspään paino rajoittaa työskentelyetäisyyttä. Voimakas istutus pään tärähtely saattaa irrottaa taimia kennostosta _ja aiheuttaa _{syöttölaitteen} toimintahäiriöitä.Automaattinen _{syöttölaite edellyttää} taimen _helppoa irtoamistakenn

ostosta _{ja paakun} koossa _pysymistä. Toimintavarmuuden lisääminen _edellyttää tai mien kasvatusmenetelmien _ja istutuslaitteen edelleen kehittämistä. _Nykyisten

istutuskoneiden _{syöttölaitteita} voidaan _myös kehittääesim. taimimääränosalta. Kos

ka automaattisen syöttölaitteen toimintavarmuus _{ja paino} aiheuttavat _ongelmia, olisi tarkoituksenmukaistakehittää _myös erillistä _{pelkästään istutustyön} tekevääautomaat

tisyöttöistä konetta. Tämäonvastoin yleistä käsitystä siitä, ettäsaman istutuskoneen pitää pystyä tekemäänsekä _{maanpinnan käsittely} että istutus.

Tämän tutkimuksen inventoinnissa koneistutustaimista oli hakkuutähteettömillä koeruuduillakasvualustastaan irti 19 % ja hakkuutähteellisillä 14 %. Hyvin kasvu alustassaan kiinni olevien taimien osuus oli molemmilla menetelmillä 57 %. Hak kuutähteettömilläruuduillataimista oli suorassa 44 % _ja 20 % taimista oli _yli 30° vinossa, kunhakkuutähteellisillävastaavatluvutolivat26 % _ja 30 %. _{Hyvinistutettu} jen taimien (taimi hyvin kiinnikasvualustassa ja suorassa) osuus olihakkuutähteettö milläruuduilla27 % _ja hakkuutähteellisillä 13%. Vastaavastikasvualustasta irti tai yli 30°kallellaanolevientaimienosuudetolivat 31 % _ja 38%.

Heikkisen ₍₁₉₉₆₎ inventoinninmukaanistutusvirheitä _löydettiin 14 %koneistute tuista _ja 8 %käsinistutetuista taimista. Istutusvirheiksi oli luokiteltuesteiden _päälle tai muuten väärin istutetut taimet.

Heikkisen ₍₁₉₉₆₎ tutkimuksessa istutusta seuraavana vuonnaBräcke-koneella is

tutetuista taimista oli 16 % enemmän kuin 15 astetta vinossa. Vastaava osuus käsin istutetuilla taimilla oli 3 %. Koko aineistossa kuolleitten taimien osuus oli koneistu tuksissa4 % _ja käsinistutuksissa2 %.RuotsissaSilva-Nova-istutuskoneella _tehdyis

sä vertailukokeissa taimienelossaolo oli vuonna 1995 istutetuillakohteilla 79 % _ja käsin istutetuilla 90 %. Seuraavanavuonnaistutetuillakohteilla luvutolivat70 % ja 87 % (Nyström 1998). Vuonna 1998verrattiin erityisen huolellisenkäsinistutuksen ja koneistutuksentaimienelossaoloa. Ero oli9 % huolellisenkäsinistutukseneduksi (Nyström 2000).

Aulinin (2002) tutkimuksen mukaankoneistutetuista taimista keskimäärin 90 %

oli suorassa. _{Mätästystiheys} oli kaikilla kohteilla keskimäärin 1970 _kpl ha1

. Tämän tutkimuksen mukaankaikkien alueidenkeskimääräinen _{mätästystiheys} oli hakkuu tähteellisilläalueilla1557 _kpl ha1

hakkuutähteettömillä1 547 _kpl ha1 ja vaihteluväli kaikilla koealueilla 1 314 -2 021 kpl ha

1

.

Istutusaineistojen pienuudesta johtuen vertaileviakustannuslaskelmiaei _{tehty. Työn} tuottavuuden _{erojen perusteella} voidaansuoraan päätellä myös kustannuserot.

Istutustiheys ja sen vaihteluoneräs _istutustyön laatuakuvaava mittari. Istutustihe ys oli mätästetyillä koekentillä keskimäärin 1 800 tainta hehtaarilla (taulukko 9).

Taulukko9. _{Istutustiheys} hakkuutähteellisillä _ja -tähteettömilläkoeruuduillasekä _käytännön hakkuutähteen _{korjuukohteilla (keskiarvo±keskihajonta). Istutustiheyden erojen} testaus hak kuutähteen _korjuun suhteen _{varianssianalyysillä.}

Laikku- Kääntö- Kaivuri-

_Äestys

mätästys mätästys laikutus

Kenttäkokeet Istutustiheys, A 1720±430 1790±530 1450±350 2030±220 taimiaha" 1 B 1740±440 1880±330 14101430 19401380 F-arvo _{0,087 0,361 0,073 0,519} p-arvo 0,769 0,552 0,789 0,480

Käytännön uudistusalat _Mätästys

_Äestys

Laikutus

Istutustiheys, taimiaha"1