usabsem-luento_100604.ppt 250KB Jun 23 2011 12:30:46 PM

Käytettävyystutkimuksen

menetelmät

Lopetukseksi – ja opetukseksi?!

Käytettävyystutkimuksen menetelmät - Miksi?

• Syventävien käytettävyyskurssien

puute

– Opiskelijoilta tullut palaute

• _{Käytännön tarve}

käytettävyys-menetelmäkurssille

– Opiskelijoiden tarve oppia

– Käytettävyyslaboratorion tarpeet

• Perusteellisen suomenkielisen

Seminaarin tavoite

• Opiskelijoille lisätietoja ja –taitoja

käytettävyysasiantuntijana toimimiseen

• _{Ymmärtää menetelmät syvällisesti}

– Eri menetelmien väliset erot ja yhteydet – Käsitteiden määrittely

– Menetelmien kirjava käyttö – miten menetelmiä tulisi käyttää, jotta niistä

saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä?

... ja siinä ohessa

• oppia kirjoittamaan suomeksi näistä asioista

Seminaarin tavoitteena on

• nostaa esiin faktat vs. käytettävyyden arviointiin liittyvät myytit

• _{jotta voit perustella asiakkaalle /}

gradussasi / tutkimuspaperissasi

käyttämiäsi menetelmiä ja tekemiäsi valintoja

Tavoitteena ymmärtää menetelmä

• _{kuinka menetelmää käytetään (oikein)} • _{missä vaiheessa tuoteprosessia}

• _{arvioijan ja ohjeistuksen vaikutus}

Kolmosversioiden tilanne

• monen osallistujan työ on todella hyvä

• kaikilla kuitenkin jotain korjattavaa kielessä • monilla jotain pientä korjattavaa esimerkiksi

– lähteiden merkitsemisessä – lähteisiin viittaamisessa – taulukoissa ja kuvissa

• muutaman (jotka varmaan tietävät sen itsekin) pitäisi vielä tehdä töitä jäsennyksen tms. parissa • saat alkuviikosta sähköpostitse opejen

Kolmosesta nelosversioksi

• korjausehdotukset voi Wordissa hyväksyä yhdellä komennolla (tai useammalla :), tai

• olla hyväksymättä

– kun hylkäät korjausehdotuksen, vanha versio palautetaan

• poikkeustapauksessa voit jättää päätösvallan opelle; esim. jos et itse tiedä asiasta

– jätä tällainen korjausehdotus tiedostoon mutta kirjoita sen kohtaan kommentiksi vaikka kysymysmerkkejä jotta

tiedämme sinun sitä harkinneen

• jos ope on kirjoittanut tekstiisi kommentteja, niihin

yleensä liittyy jotain tarkistettavaa (esim. lähteissä tai termeissä)

– näihin odotamme erityisesti panostusta

Jatko?

• toivomme, että

– kävisit läpi opejen kommentit vähintäänkin dokuun tehtyjen kielen korjausehdotusten ja

detaljikommenttien osalta

– harkitsisit rakenteeseen, uusiin sisältöihin tms. liittyviä isoja asioita joista oletettavasti on

enemmän työtä

 jos aikataulusi antaa myöden, näiden korjaaminen varmasti parantaisi tekstiä

– toki ymmärrämme jos aikasi ei riitä niihin enää panostaa!

Valmiiden nelosversioiden kohtalo

• Nelosversioista kootaan yksi iso word-dokumentti, johon liitetään sisällysluettelo ja hakemisto

• vielä tässä vaiheessa voi herätä yhtenäistämistarpeita, joista otetaan tarvittaessa yhteyttä asianomaisiin

sähköpostitse

• hakemisto ja viimeistelty asettelu tehdään opevoimin loppuun, joten nelosversiossa ei tarvitse surra esim. kuvien asettelua

• raportti kootaan ennen juhannusta ja linkitetään opet-kansioon (ei siis julkiseksi); samalla poistetaan

verkosta siellä nyt olevat kolmosversiot

• raportti painetaan vasta heinäkuun lopulla, joten

kootun version kommentointi on vielä mahdollista (olisi hienoa jos ehdit oikolukea omalta osaltasi)

Seminaarin pisteytys...

• pisteytys on edelleen kesken, sillä

töiden kolmosversioiden taso vaihteli kovasti

Erityistä huomiota töissä

• lähteiden käyttöön

– viittaukset oltava mukana

– toisen käden lähteiden käyttö

• tiivistelmään

• johdantoon

• lähdeluetteloon

• _{ja sitten sitä lupaamaamme kielenhuoltoa!}

kaikki lainaukset suoraan kolmosversioista.

Käyttäjistä ja osallistujista

₁

Käyttäjistä ja osallistujista

₂

Tilanteissa, joissa ei itse voi vapaasti valita osallistujia, valinnan tekevälle esimiehelle tai opettajalle ym. pitää yrittää selventää, että testin

mielekkyyden kannalta on tärkeää, että osallistujat muodostavat

Käyttäjistä ja osallistujista

₃

Jos kyseessä on laajalle

käyttäjäryhmälle suunnattu

kaupallinen sovellus tai tuote, täytyy myös tutkittavien käyttäjien edustaa

Käyttäjistä ja osallistujista

₄

Suurta otosta käytettäessä, kyselyä suoritettaessa, kyselylomakkeet

Käyttäjistä ja osallistujista

₅

Edellä mainituista lasten käyttöliittymien alaryhmistä voidaan johtaa ominaisuuksia, joiden arviointia on yleisesti ollut

havaittavissa peruskäytettävyyden lisäksi:

– oppiminen (ei tuotteen käytön, vaan käyttöliittymän välittämän sisällön)

– luovuus (edistääkö tuote lasten luovuutta)

– leikkiminen ja pelattavuus (viihtyykö lapsi tuotteen parissa, onko pelin pelattavuus hyvä, onko lapsella hauskaa)

– sosiaalisuus (edistääkö tuote lasten sosiaalisuutta käyttötilanteessa)

Käyttäjistä ja osallistujista

₆

Luonnollinen jännitys kuuluu

haastattelutilanteeseen, mutta usein kun tilanne vapautuu ja haastateltava pääsee puhumaan asioista, joista hän tietää, on tuloksena syvällinen

Menetelmistä

₁

Käytettävyystutkimuksessa

etnografian käyttöä perustellaan sillä, että se auttaa ymmärtämään

potentiaalisten käyttäjien tai

asiakkaiden todelliset tarpeet sen sijaan, että suunnittelupäätökset perustettaisiin intuitiolle siitä, mitä käyttäjät tarvitsevat tai tutkimuksiin käyttäjien tai käyttäjäryhmien

Menetelmistä

₂

Markkinointiorientoituneessa

käytettävyystutkimuksessa fokusryhmiä voidaan käyttää esimerkiksi

tuotekonseptointiin, markkinapositiointiin (kohderyhmätutkimukseen) ja

käyttäjäpersoonatutkimukseen,

yhteiskunnallisesti orientoituneessa

käytettävyystutkimuksessa esimerkiksi teledemokratiatutkimukseen tai

verkkoasiointitutkimukseen, koska

Menetelmistä

₃

Sillä voidaan tallentaa sellaisia osia ihmisen käytöksestä, kuten katse ja ruumiinkieli, joita ei muuten voisi

Menetelmistä

₄

Tiivistetty tilannetutkimus sopii tilanteeseen, jossa tutkitaan

kilpailevaa tuotetta tai edeltävää versiota, jolloin löydetään

ominaisuudet, jotka halutaan omaan

Menetelmistä

₅

Standardi jakautuu osiin ja standardin osa 11 - käytettävyyden ohjeistus

Menetelmistä

₆

Sivujen yhtenäinen ulkoasu ja

yksinkertainen navigointi tukevat kaikkien käyttäjäryhmien webin

käyttöä (WCAG 13,14). Sivukartta ja hakutoiminto auttavat niitä käyttäjiä, jotka etsivät jotakin tiettyä tietoa

Menetelmistä

₇

Kuitenkin on selvää, että kaikenlaisten ryhmäohjelmien arviointiin nämä

heuristiikat eivät sovellu lainkaan, sillä esimerkiksi tekstipohjaisissa

Menetelmistä

₈

Navigointijärjestys ja yksittäisten

sivujen suhde sivustoihin vaikuttivat siten, että tilallisesti hajautuneet

silmänliikkeet sivuston ensimmäisellä sivulla merkitsivät, että sivu antoi

Menetelmistä

₉

Kuten Lewis ja Rieman (1994) artikkelissaan kirjoittavat,

periaatteessa myös yksi henkilö voi käyttää kognitiivista läpikäyntiä, jos hän haluaa arvioida omaa tuotettaan, mutta on ehkä hyödyllisempää tehdä hyvin pienen käyttöliittymän

Menetelmistä

₁₀

Asiantuntija-arvioinnissa keskitytään

arvioimaan miten kulttuurin omaksutut ominaisuudet ja synnynnäiset

ominaisuudet toteutuvat tietyssä tuotteessa. Tämän lisäksi sillä

varmistetaan, että tuote noudattaa

ihmisten aiemmin opittuja IT-kulttuuriin liittyviä asioita, esimerkiksi

Menetelmistä

₁₁

Analysoinnin tuki on työpöytäsovelluksien arviointiin tarkoitetuissa työkaluissa

pääasiallisesti tehokasta käytettäessä sellaisia tarkistuslistoja, joiden esittämät

suunnitteluohjeet voidaan operationalisoida, esimerkiksi laskemalla määrällisiä suureita (käyttöliittymäelementtien koko, ruudun käyttö, elementtien sijoittelu) tai

tarkistamalla suunnittelun johdonmukaisuus eri näyttöjen välillä (samat

Testauksesta

₁

Tästä syystä tässä työssä aiemmin mainittu käyttäjätestaus kannattaa toisinaan suorittaa heuristisen

Testauksesta

₂

Osallistujien ajatteluprosesseista saa usein mielenkiintoista tietoa heidän kommenteistaan testin

Testauksesta

₃

Käyttäjää tulee auttaa eteenpäin vain, kun hän on ollut pitkään todella hukassa, eikä

selvästi pysty tehtävää ratkaisemaan, tai jos käyttäjä tuntee olonsa epämiellyttäväksi

tehtävää suorittaessaan, jos käyttäjä ilmaisee halunsa luovuttaa tehtävän tekemisen, jos

myöhemmät tehtävät vaativat tehtävän

suorittamista eikä käyttäjä näytä suorittavan sitä oikein tai jos tuotteessa oleva bugi tai jokin ulkoinen tapahtuma aiheuttaa

Testauksesta

₄

Rubin (Rubin, 1994) neuvookin moderaattoria harjoittamaan

tietoisuutta omista tiedostamattomista toimistaan ja niiden vaikutuksista

testitilanteeseen tutkimalla

nauhoituksia testitilanteista tai

harjoituksista ja tarkkailemalla niistä, koska moderaattorilta lipsahtaa

Yhteenveto

Käytännössä menetelmien vertailu on

kuitenkin yleensä hieman kevyempää. Yksi käytetyimmistä menetelmistä on listata

menetelmien hyviä ja huonoja puolia ja

pohtia tämän perusteella, mikä menetelmä sopii mihinkin tilanteeseen. Näin saadaan esille eri menetelmien piirteet, jotta voidaan helpommin nähdä kunkin menetelmän