PENDIDIKAN ISLAM DALAM SISTEM PENDIDIKAN NASIONAL. Dalam situasi krisis saat ini, terutama krisis moral atau ahlak 1 Bangsa Indonesia

PENDIDIKAN ISLAM DALAM SISTEM PENDIDIKAN NASIONAL

Abstrak:

Pendidikan pada hakekatnya berfungsi untuk membentuk kepribadian manusia secara total. Seingga arah atau sasaran dari pendidikan adalah jasmani dan ruhani manusia. Manusia indonesia tidak hanya cerdas secara kognitif, tapi lebih dari itu harus bertakwa dan berahlak mulya. Pendidikan Islam yang berparadigma teosentris bertujuan untuk mencetak individu muslim yang sejalan dengan tujuan dari Islam itu sendiri. Dengan demikian Islam memiliki peran yang signifikan dalam membentuk warga masyarakat Indonesia menuju masyarakat yang baik, yang sejalan dengan falsafah atau ideologi Bangsa Inodenesia, yakni panca sila. Pendidikan Islam dalam sistem pendidikan Nasional telah menempati posisi yang sentral dalam membentuk jati diri masyarakat Indonesia. Pendidikan Islam dilihat sebagai media yang mampu melahirkan manusia Indonesia yang cerdas, bertakwa, bermoral dan bermartabat.

Pendahuluan

Dalam situasi krisis saat ini, terutama krisis moral atau ahlak1 Bangsa Indonesia membutuhkan suatu sistem nilai yang kuat. SuSuaattuu babannggssaa akakaann didiaakkuuii eekkssiisstteennssiinnyyaa apapaabbiillaa B Baannggssaa teterrsseebbuutt mamammppuu memenncciippttaakkaann susuaattuu kokonnddiissii mamassyyaarraakkaatt yayanngg mamajjuu ddaann sesejjaahhtteerraa.. D Daallaamm hahall ininii pepennddiiddiikkaann mmeenneemmppaattii popossiissii yayanngg sesennttrraall dadann ssttrraatteeggiiss ununttuukk memenncciippttaakkaann m maassyyaarraakkaatt yyaanngg ddeemmiikkiiaann.. NNaammuunn ssuuaattuu BBaannggssaa jjuuggaa mmeemmbbuuttuuhhkkaann kkoonnddiissii hhaarrmmoonniiss ddaallaamm k keehhiidduuppaann rraakkyyaattnnyaya,, sisikkaapp ttoolleerraann,, jjaauuhh ddaarrii kokonnfflliikk dadann llaaiinn sseebbaaggaaiinnyyaa.. BBaannggssaa InInddoonneessiiaa y yaanngg pplluurraall ddaarrii bbeerrbbaaggaaii aassppeekk kkeehhddiiuudduuppaann,, bbaaiikk aaggaammaa,, bbaahhaassaa,, ssuukkuu ddaann bbuuddaayyaa.. KKoonnddiissii f flluurraalliittaass iinnii mmeemmbbuuttuuhhkkaann susuaattuu pipijjaakkaann mmoorraall yayanngg kkuuaatt ddaarrii wwaarrggaa mamassyyaarraakkaattnnyyaa.. UnUnttuukk m meemmbbeennttuukk aahhllaakk atataauu mmoorraall mmaassyyaarraakkaatt,, mmaakkaa agagaammaa mmeemmaaeennkkaann peperraannnnyyaa sseebbaaggaaii sisisstteemm n niillaaii ddaallaamm mememmbbeennttuukk aahhllaakk mmuullyyaa mmaassyyaarraakkaatt ddaarrii pepemmbbeennttuukkaann iinnddiivviidduu yayanngg bbaaiikk,, yyaanngg s seejjaallaann ddeennggaann ttuujjuuaann ddaann ffuunnggssii aaggaammaa tteerrsseebbuutt.. I Issllaamm sesebbaaggaaii agagaammaa mmaayyoorriittaass didi InInddoonneessiiaa,, haharruuss mememmaaeennkkaann ppeerraann dadallaamm p peemmbbeennttuukkaann aahhllaakk mmaassyyaarraakkaatt iinnddoonneessiiaa aattaauu aahhllaakk uummmmaatt IIssllaamm.. KKaarreennaa iittuullaahh,, ppeennddiiddiikkaann I Issllaamm haharruuss mamammppuu memennaannaannmmkkaann dadann memellaahhiirrkkaann ininddiivviidduu mumusslliimm yyaanngg babaiikk teterrsseebbuutt,, t teerrlleebbiihh--lleebbiihh sesetteellaahh pepennddiiddiikkaann IsIsllaamm mamassuukk ddaallaamm ununddaanngg--uunnddaanngg ssiisstteemm pepennddiiddiikkaann

1 _{Para elit pemerintah terjebak dalam masalah koropsi, kolusi dan nipotisme (KKN) yang membuat}

N Naassiioonnaall.. SaSaaatt ininii,, BaBannggssaa InInddoonneessiiaa seseddaanngg beberruussaahhaa kkeerraass ununttuukk memennggeemmbbaannggkkaann mamassaa d deeppaannnnyyaa yayanngg lelebbiihh cecerraahh dedennggaann memellaakkssaannaakkaann trtraannssffoorrmmaassii ddiirriinnyyaa memennjjaaddii “m“maassyyaarraakkaatt b beellaajjaarr””,, yayakknnii susuaattuu mamassyyaarraakkaatt yyaanngg mememmiilliikkii ninillaaii--nniillaaii didimmaannaa bebellaajjaarr memerruuppaakkaann k keewwaajjiibbaann yyaanngg hhaarruuss ddiillaakkssaannaakkaann sseettiiaapp aaddaa kkeesseemmppaattaann bbaaggii sseettiiaapp wwaarrggaa nneeggaarraa.. SSeebbaaggaaii s suuaattuu babannggssaa yayanngg seseddaanngg ttuummbbuuhh dadann beberrkkeemmbbaanngg,, sesettiiaapp wawarrggaa neneggaarraa didihhaarraappkkaann dadappaatt m meemmaannffaaaattkkaann wwaakkttuunnyyaa yyaanngg aaddaa ununttuukk mmeennaammbbaahh ppeennggeettaahhuuaann ddaann kekettrraammppiillaann,, sesehhiinnggggaa u uppaayyaa mmeennggeejjaarr kkeetteerrttiinnggggaallaann ddaarrii bbaannggssaa--bbaannggssaa yyaanngg ssuuddaahh mmaajjuu ddaappaatt ddiippeerrcceeppaatt..22 N Naammuunn hhaall tteerrsseebbuutt ddii aattaass mmeennuunnttuutt aaddaannyyaa ppeemmbbiinnaaaann tteerrhhaaddaapp nniillaaii ddaann ssiikkaapp yyaanngg d diillaakkssaannaakkaann sseeccaarraa seseiimmbbaanngg ananttaarraa ppeennddiiddiikkaann CoCoggnniittiivvee (k(kooggnniittiiff,, ppeennggeettaahhuuaann dadann k keecceerrddaassaann)),, PsPsyycchhoommoottoorr (p(pssiikkoommoottoorr,, kkeettrraammppiillaann ddaann kkeekkaarryyaaaann)),, AfAfffeeccttiivvee ((aaffeekkttiiff,, s siikkaapp,, memennttaall,, eemmoossii,, peperraassaaaann)) yayanngg ddiillaannddaassii ddeennggaann kekeiimmaannaann dadann kekettaaqqwwaaaann kekeppaaddaa A Allllaahh SWSWTT,, sseerrttaa kkeeppeedduulliiaann teterrhhaaddaapp lilinnggkkuunnggaann dadann mamassyyaarraakkaatt sesekkiittaarr ololeehh pipihhaakk yayanngg b beerrwweennaanngg,, dadallaamm hahall ininii pepemmeerriinnttaahh uunnttuukk memennggaakkoommooddiirr itituu sesemmuuaa.. HaHall ininii dadappaatt d diiiiddeennttiiffiikkaassiikkaann sseebbaaggaaii mmooddaall ppeennddiiddiikkaann iiddeeaall yyaanngg ddiiddaammbbaakkaann sseettiiaapp wwaarrggaa nneeggaarraa..33 Dalam tulisan ini saya akan mengkaji masalah posisi pendidikan Islam dalam sistem pendidikan Nasional.

Definisi Pendidikan, Fungsi dan Tujuan Pendidikan Islam

Secara etimologis, pendidikan berasal dari kata didik yang mendapat awalan pen- dan akhiran–an yang berarti proses, perbuatan, cara mendidik, pelihara dan ajar.4 Istilah pendidikan diterjemahkan ke dalam bahasa Inggris dengan education yang berarti pengembangan atau bimbingan. Dalam bahasa Arab istilah ini sering diterjemahkan dengan

tarbiyah yang berarti pendidikan.5 Dalam konteks Islam, istilah pendidikan kadang kala digunakan dengan kata tarbiyah, ta’lim, dan ta’dib. Tarbiyah dengan kata dasarnya rabba yang berarti mendidik, membesarkan, mengasuh, berkembang dan meningkat (tumbuh).6

2_{DDeeppaagg RRII,, PPoollaa PPeennggeemmbbaannggaann PPoonnddookk PPeessaannttrreenn ((JJaakkaarrttaa:: DDiittppeekkaappoonnttrreenn DDiittjjeenn KKeelleemmbbaaggaaaann} A AggaammaaIIssllaammDDeeppaagg,,22000033)),,hh..6644. . 3 3_{IIbbiidd..6644--6655..}

4 _{Tim Penyusun Kamus Pusat, Kamus Besar Bahasa Indonesia, h. 204; Agus Basri, Pendidikan Islam}

sebagai Penggerak Pembaharuan Islam (Bandung: al-Ma’arif, 1984), h. 19.

5 _{Ramayulis, Ilmu Pendidikan Islam (Jakarta: Kalam Mulia, 1994), h. 1; Zakiah Daradjat, Ilmu}

Pendidikan Islam, cet. III (Jakarta: Bumi Aksara, 1996), h. 25.

6 _{Mahmud Yunus, Kamus Arab-Indonesia, cet. III (Jakarta: Hidakarya Agung, 1990), h. 138; Munjid,} (Beirut: Dar el-Machreq, 1986), h. 247; Syed Muhammad Naquib al-Attas, Konsep Pendidikan Islam; Suatu

Rangka Pikir Pembinaan Filsafat Pendidikan Islam, Penerjemah Haidar Bagir. cet. VII (Bandung: Mizan,

Kata tarbiyah khususnya dalam al-Qur’an menunjuk pada masa anak-anak dan berkaitan dengan usaha yang wajib dilakukan, dan merupakan beban orang-orang dewasa terutama orang tua terhadap anaknya.7

Selain kata tarbiyah, dalam konteks Islam, istilah pendidikan kadang kala digunakan kata ta’lim dengan kata dasarnya ‘allima yang berarti mengajar (tansfer of knowledge). Seperti yang termaktub pada Surat al-Baqarah [2] ayat 31 yang artinya: Dan Dia

mengajarkan kepada Adam nama-nama (benda-benda) seluruhnya, kemudian mengemukakannya kepada para Malaikat lalu berfirman: "Sebutkanlah kepada-Ku nama benda-benda itu jika kamu memang orang-orang yang benar!" (QS. Al-Baqarah [2]: 31).

Herry Noer Ali mengutip pendapatnya Abdul Fattah Jalal, mengatakan bahwa ta’lim adalah proses pembelajaran secara terus-menerus yang terjadi sejak manusia itu lahir melalui pengembangan beberapa fungsi pendengaran, penglihatan dan hati. Dan pengembangan tersebut merupakan tanggung jawab orang dewasa ketika seseorang masih kecil, namun setelah mereka dewasa, hendaknya manusia belajar secara mandiri sampai ia tidak mampu lagi meneruskan belajarnya.8

Kata mendidik (tarbiyah) dan mengajar (ta’lim) mempunyai pengertian yang berbeda. Menurut Mahmud Yunus, mendidik berarti menyiapkan anak dengan segala macam jalan supaya dapat mempergunakan tenaga dan bakatnya dengan sebaikbaiknya sehingga mencapai kehidupan yang sempurna dalam masyarakat tempat tinggalnya. Sedangkan mengajar berarti mentransfer ilmu pengetahuan kepada anak supaya ia pandai.9 Sehingga dapat dipahami bahwa mendidik mempunyai cakupan yang lebih luas dan mendalam dari mengajar. Sebagaimana yang diungkap oleh Mahmud Yunus bahwa mengajar adalah salah satu segi dari beberapa segi pendidikan. Dalam mengajar, pendidik memberikan ilmu, pendapat, dan pikiran kepada peserta didik menurut metode yang disukainya.

7 _{Maksum, Madrasah, Sejarah, dan Perkembangannya, cet. II (Jakarta: Logos Wacana Ilmu, 1999), h.}

16

8 _{Herry Noer Ali, Ilmu Pendidikan Islam (Jakarta: Logos, 1999), h. 9; Menurut Al-Qurtubi, kata}

la-ta’lamu dalam ayat ini adalah ketidaktahuan manusia terhadap tiga hal; pertama, tidak mengetahui sesuatu janji

yang diucapkan dan dikukuhkan dalam hati oleh orang tuanya. Kedua, tidak mengetahui sesuatu yang berhubungan dengan qadla dan qadar (ketentuan) Allah kepada manusia, baik yang berbentuk kebahagiaan maupun penderitaan. Ketiga, tidak mengetahui sesuatu yang berguna bagi manusia itu sendiri.

Pendidik berbicara, peserta didik mendengar; pendidik aktif, peserta didik pasif. Sedangkan di dalam mendidik, pendidik memberi dan peserta didik harus membalas, menyelidiki, dan memikirkan soal-soal sulit, mencari jalan mengatasi kesulitan tersebut.10 Selain kata tarbiyah dan ta’lim, istilah pendidikan dalam konteks Islam juga digunakan kata

ta’dib, berarti pendidikan yang berhubungan dengan perilaku atau akhlak dalam kehidupan

yang lebih mengacu pada peningkatan martabat manusia.11 Jika dibandingkan dari ketiga istilah pendidikan dalam konteks Islam di atas, maka perbedaan istilah tersebut, tarbiyah mengandung makna lebih luas, tercakup di dalamnya pengertian ta’lim dan ta’dib. Istilah

ta’lim lebih bersifat informatif, yaitu usaha pemberian ilmu pengetahuan sehingga seseorang

menjadi berilmu (tahu). Sedangkan ta’dib mengesankan proses pembinaan terhadap sikap moral dan etika dalam kehidupan yang lebih mengacu pada peningkatan martabat manusia.

Sedangkan pendidikan ditinjau dari segi terminologis juga mempunyai banyak pengertian. Di antaranya seperti yang diungkap oleh Crow dan Crow, pendidikan sebagai proses yang berisi berbagai macam kegiatan yang sesuai dengan kegiatan seseorang untuk kehidupan sosialnya dan membantunya meneruskan kebiasaan-kebiasaan generasi.12 Dalam

Ensiklopedi Pendidikan, istilah pendidikan diartikan dengan semua perbuatan dan usaha dari

generasi tua untuk mengalihkan pengetahuannya, pengalamannya, kecakapannya, serta keterampilannya kepada generasi muda sebagai usaha menyiapkannya agar dapat memenuhi fungsi hidupnya baik jasmaniah maupun rohaniyah.13

Berbeda dengan itu, Zakiah Daradjat mengartikan pendidikan dengan suatu usaha dan kegiatan yang dilakukan oleh orang dewasa dalam menyampaikan pelajaran, memberi

10 _{Yunus, Pendidikan dan Pengajaran, h. 25; Senada dengan itu, Azra mengemukakan bahwa}

pendidikan lebih daripada sekedar mengajar. Pendidikan salah satu proses transformasi nilai dan pembentukan kepribadian dengan segala aspeknya. Pengajaran hanya sebagai suatu proses transfer ilmu belaka, lebih berorientasi pada pembentukan para spesialis yang terkurung dalam ruang spesialisasinya yang sempit. Lihat; Azra, Pendidikan Islam; Tradisi dan Modernisasi, h. 3.

11 _{Abuddin Nata, Filsafat Pendidikan Islam (Jakarta: GayaMuda Pratama, 2005), h. 9.}

12 _{Zahara Indris dan Lisna Jamal, Pengantar Ilmu Pendidikan, Jilid I (Jakarta: Grasindo, 1992).}

13 _{Soegarda Poerbakawatja dan A. H. Harahap, Ensiklopedi Pendidikan, cet. II (Jakarta: Gunung}

contoh, melatih keterampilan berbuat, memberi motivasi dan menciptakan lingkungan sosial yang mendukung pembentukan kepribadian peserta didik.14

Sementara itu, M. Arifin mengemukakan bahwa pendidikan adalah suatu usaha untuk mengarahkan pertumbuhan dan perkembangan hidup manusia (sebagai makhluk pribadi dan sosial), kepada titik optimal kemampuannya untuk memperoleh kesejahteraan hidup di dunia dan kebahagiaan hidup di akhirat.15 _{Ahmad D. Marimba mengartikan pendidikan sebagai}

bimbingan atau pimpinan secara sadar oleh pendidik terhadap perkembangan jasmani dan rohani terdidik menuju terbentuknya kepribadian utama.29 Dalam terminologi yang berbeda, Ramayulis mendefenisikan pendidikan sebagai segala usaha orang dewasa dalam pergaulan dengan anak-anak untuk memimpin perkembangan jasmani dan rohaninya ke arah kedewasaan. Sedangkan Zuhairini mendefenisikan pendidikan dengan aktivitas untuk mengembangkan seluruh aspek kepribadian manusia yang berjalan seumur hidup.

Dengan kata lain, bahwa pendidikan tidak hanya berlangsung di dalam kelas tetapi berlangsung pula di luar kelas. Pendidikan bukan bersifat formal saja, namun mencakup aspek non-formal.16 Secara lebih luas dan Nana Sudjana mendefenisikan pendidikan sebagai usaha sadar yang bertujuan dan usaha mendewasakan peserta didik (anak). Kedewasaan ini antara lain mencakup kedewasaan intelektual, sosial, moral, dan tidak semata-mata kedewasaan dalam arti fisik. Pendidikan juga merupakan suatu proses budaya untuk meningkatkan harkat dan martabat manusia, melalui proses yang panjang dan berlangsung sepanjang hayat.17

Dari beberapa pengertian pendidikan yang dikemukakan oleh para ahli di atas, maka penulis berkesimpulan bahwa pendidikan merupakan usaha yang dilakukan oleh seseorang atau sekelompok orang dalam rangka membina dan mengembangkan potensi peserta didik agar mampu mengenal diri, lingkungan dan Tuhannya, sehingga menjadi manusia yang

14 _{Zakiah Daradjat, Ilmu Pendidikan Islam, h. 27; Bandingkan; Mohamad Ali, "Reorientasi Makna} Pendidikan: Urgensi Pendidikan Terpadu," dalam Marzuki Wahid, dkk., ed., Pesantren Masa Depan (Bandung: Pustaka Hidayah, 1999), h. 171.

15 _{M. Arifin, Ilmu Pendidikan Islam: Suatu Tinjauan Teori dan Praktis Berdasarkan Pendekatan}

Interdisipliner, cet. IV (Jakarta: Bumi Aksara, 1996), h. 12.

16 _{Zuhairini, dkk., Filsafat Pendidikan Islam, cet. II (Jakarta: Bumi Aksara, 1995), h. 149.}

17 _{Nana Sudjana, Pembinaan dan Pengembangan Kurikulum di Sekolah, cet. II (Bandung: Sinar Baru,}

bermartabat, bermoral dan berilmu serta mampu membawa dirinya kepada keseimbangan hidup di dunia dan di akherat.

P Peennddiiddiikkaann IIssllaamm mmeennuurruutt ZZaarrkkoowwii SSooeejjooeettii sseebbaaggaaiimmaannaa yyaanngg ddiittuuttuurrkkaann oolleehh MM..AAllii H Haassaann ddaann MMuukkttii AAllii,, tteerrbbaaggii ddaallaamm ttiiggaa ppeennggeerrttiiaann.. PPeerrttaammaa ““PPeennddiiddiikkaann IIssllaamm”” aaddaallaahh jjeenniiss p peennddiiddiikkaann yyaanngg ppeennddiirriiaann ddaann ppeennyyeelleennggggaarraaaannnnyyaa ddiiddoorroonngg oolleehh hhaassrraatt ddaann sseemmaannggaatt cciittaa- -c ciittaa uunnttuukk mmeennggeejjaawwaannttaahhkkaann nniillaaii--nniillaaii IIssllaamm,, bbaaiikk yyaanngg tteerrcceerrmmiinn ddaallaamm nnaammaa lleemmbbaaggaannyyaa,, m maauuppuunn ddaallaamm kekeggiiaattaann--kkeeggiiaattaann yayanngg didisseelleennggggaarraakkaann.. DiDi sisinnii kkaattaa IsIsllaamm diditteemmppaattkkaann s seebbaaggaaii ssuummbbeerr nniillaaii yyaanngg aakkaann ddiiwwuujjuuddkkaann ddaallaamm sseelluurruuhh kkeeggiiaattaann ppeennddiiddiikkaann.. KKeedduuaa,, jjeenniiss p peennddiiddiikkaann yyaanngg mememmbbeerriikkaann peperrhhaattiiaann sesekkaalliigguuss mmeennjjaaddiikkaann ajajaarraann IsIsllaamm sesebbaaggaaii p peennggeettaahhuuaann uunnttuukk prprooggrraamm ststuuddii yayanngg ddiisseelleennggggaarraakkaann.. DiDi sisinnii kakattaa IsIsllaamm diditteemmppaattkkaann s seebbaaggaaii bbiiddaanngg ssttuuddii,, sesebbaaggaaii ililmmuu,, dadann didippeerrllaakkuukkaann sesebbaaggaaii ililmmuu yayanngg lalaiinn.. KeKettiiggaa,, jjeenniiss p peennddiiddiikkaann yyaanngg memennccaakkuupp kkeedduuaa pepennggeerrttiiaann ddii atataass.. DiDi ssiinnii kkaattaa IIssllaamm ddiitteemmppaattkkaann sseebbaaggaaii s suummbbeerr ninillaaii sesekkaalliigguuss sseebbaaggaaii bibiddaanngg ststuuddii yyaanngg didittaawwaarrkkaann memellaalluuii prprooggrraamm ststuuddii yayanngg d diisseelleennggggaarraakkaann..1188

Adapun Pendidikan Islam merupakan suatu kegiatan pendidikan yang bersumber dari dogma ajaran Islam dengan nilai-nilai universal yang terkandung di dalamnya yang senantiasa mempertimbangkan pengembangan fitrah manusia atau potensi-potensi yang dimiliki manusia selaku makhluk.19 Dengan demikian segala usaha dalam mempelajari pendidikan Islam tidak dapat menghilangkan landasan historisnya yang merupakan bagian integral dari sejarah Islam.

Pendidikan Islam bersumber pada ajaran Islam yang menggambarkan bahwa pendidikan Islam memiliki perbedaan yang sangat esensial dan pokok dengan model pendidikan lain yang cenderung bersifat pragmatis-sekularistik yang hanya terbatas pada sumber dan penyebaran nilai-nilai kemanusian secara universal tanpa pernah mengaitkannya sama sekali dengan nilai-nilai ketuhanan.

Menurut M. Yusuf al-Qardhawi, pendidikan Islam merupakan pendidikan manusia seutuhnya, akal dan hatinya, rohani dan jasmaninya, akhlak dan keterampilannya. Sementara itu Hasan Langgulung merumuskan pendidikan Islam sebagai suatu proses penyiapan generasi muda untuk mengisi peranan, memindahkan pengetahuan dan nilai-nilai Islam yang

1

188_{MM..AAlliiHHaassaann,,MMuukkttiiAAllii,,KKaappiittaaSSeelleekkttaaPPeennddiiddiikkaannIIssllaamm((JJaakkaarrttaa::CCVV..PPeeddoommaannIIllmmuuJJaayyaa,,22000033)),,}

h h..4455..

19 _{Lihat Mapangganro, Sistem dan Metode Pendidikan Islam dalam Upaya meningkatkan Kualitas}

Bangsa Indonesia menyongsong Era Industrialisasi, makalah yang disampaikan dalam seminar IKA tanggal 26

diselaraskan dengan fungsi manusia untuk beramal di dunia dan memetik hasilnya di akhirat.20 Sejalan dengan itu, Muhammad Atiyah Al-Ibrasyi berpendapat bahwa pendidikan Islam itu adalah pendidikan yang berdasarkan pada etika Islam, pembentukan moral, dan latihan jiwa.21 Sehingga, tujuan akhir pendidikan Islam tersebut adalah membentuk manusia yang bertakwa supaya selamat dalam kehidupannya, sebagaimana terkandung dalam Surat Ali Imran [3] ayat 102 yang artinhya: “ Hai orang-orang yang beriman, bertakwalah kepada

Allah sebenar-benar takwa kepada-Nya; dan janganlah sekali-kali kamu mati melainkan dalam keadaan beragama Islam." (QS. Ali Imran [3]: 102).

Pendidikan Islam dapat juga diartikan dengan pengembangan pikiran manusia dan penataan tingkah laku serta emosinya berdasarkan Agama Islam, dengan maksud merealisasikan tujuan Islam dalam kehidupan individu dan masyarakat yakni dalam seluruh lapangan kehidupan.22

Endang Saefuddin Anshari melihat pendidikan Islam sebagai proses bimbingan (pimpinan, tuntutan, usulan) oleh subyek didik terhadap perkembangan jiwa (pikiran, perasaan, kemauan, intuisi, dan sebagainya) dan raga obyek didik dengan bahan-bahan materi tertentu, pada waktu tertentu, dengan metode tertentu dan dengan alat perlengkapan yang ada kearah terciptanya pribadi tertentu disertai evaluasi sesuai dengan ajaran Islam.23

Secara lebih teknis Endang Saifuddin Anshari memberikan pengertian pendidikan Islam sebagai proses bimbingan (pimpinan, tuntutan, usulan) oleh subjek didik terhadap perkembangan jiwa (pikiran, perasaan, kemauan, intuisi, dan sebagainya) dan raga objek didik dengan bahan-bahan materi tertentu, pada jangka waktu tertentu, dengan metode tertentu dan dengan alat perlengkapan yang ada ke arah terciptanya pribadi tertentu disertai evaluasi sesuai dengan ajaran Islam.24 _{Sedangkan yang dimaksud pendidikan Islam di sini}

20 _{Hasan Langgulung, Beberapa Pemikiran tentang Pendidikan Islam (Bandung: Al-Ma`arif, 1980), h.}

94.

21 _{Muhammad Atiyah Al-Ibrasyi, Dasar-Dasar Pendidikan Islam. Ter. Tasirun Sulaiman, (Ponorogo:}

PSIA, 1991), h. 1.

22 _{Abdurrahman An-Nahlawi, Prinsip-Prinsip dan Metode Pendidikan Islam. Penerjemah Herry Noer}

Ali (Bandung: CV. Diponegoro, 1989), h. 49.

23_{Endang Saefuddin Anshari, Pokok-pokok Pikiran Tentang Islam, (Jakarta: Usaha Enterprise, 1976), h.}

85.

24 _{Endang Saifuddin Anshari, Pokok-pokok Pikiran tentang Islam (Jakarta: Usaha Enterprise, 1976), h.}

adalah upaya mempersiapkan anak didik atau individu dan menumbuhkan baik jasmani maupun rohaninya agar dapat memahami dan menghayati hakekat kehidupan dan tujuan hidupnya mengapa ia diciptakan, dan dapat menjadi anggota masyarakat yang berguna bagi dirinya dan umatnya.

Hasan Langgulung juga mendefinisikan pendidikan Islam sebagai proses untuk mempersiapkan generasi muda untuk memainkan peran, memindahkan pengetahuan dan nilai-nilai Islam yang diselaraskan dengan fungsi manusia untuk beramal di dunia dan menikmati hasilnya di akhirat.25 _{Sedangkan Ahmad D. Marimba mendefinisikan pendidikan}

Islam sebagai bimbingan jasmani dan ruhani menuju kepada terbentuknya kepribadian utama menurut ukuran Islam.26

Sedangkan H. Haidar Putra Daulay memberikan kesimpulan atas semua pendefinisian tentang pendidikan Islam, pendidikan Islam baginya adalah proses pembentukan manusia seutuhnya sesuai dengan Tuntunan Islam.27 Sedangkan Azyumardi Azra melihat pendidikan Islam sebagai salah satu aspek dari ajaran Islam secara keseluruhan, itulah sebabnya tujuan pendidikan Islam tidak terlepas dari tujuan hidup manusia dalam Islam; yaitu untuk menciptakan pribadi-pribadi hamba Allah yang selalu bertakwa kepada-NYA dan dapat mencapai kehidupan bahagiya di dunia dan akherat. Dalam konteks, sosial masyarakat, bangsa dan negara pribadi yang bertaqwa inilah yang menjadi rahmatan lil’alamin, baik dalam sekala kecil maupun dalam skala besar.28

Selain masalah definisi dan fungsi pendidikan Islam, hal lain yang penting untuk dilihat dari pendidikan Islam tersebut adalah masalah paradigma atau bentuk dari pendidikan Islam tersebut, yang tentunya berbeda dengan pendidikan lain, baik dari aspek definisi, sumber dan tujuannya. Pendidikan Islam haruslah berparadigma Ilahiyah atau teosentrisme, mengingat pendidikan Islam yang merupakan bagian atau aspek dari agama Islam itu sendiri. Dengan demikian, pendidikan Islam harus mengacu pada tuntunan dan kandungan dari sumber ajaran Islam itu sendiri, yakni al-Qur’an dan al-Hadits, serta karya-karya besar para intlektual Islam, baik dari kalangan fukahak, filosof, sufi, teolog.

25_{Hasan Langgulung, Beberapa Pemikiran Tentang Pendidikan Islam, (Bandung: Al-Ma’rifah, 1980), h.}

94.

26_{Ahmad D. Marimba, Pengantar Filsafat Pendidikan Islam, (Bandung: Al-Ma’rifah, 1980), h. 23.}

27_{Haidar Putra Daulay, Sejarah Pertumbuhan dan Pembaruan Pendidikan Islam di Indonesia, (Jakarta:} Kencana Prenada Media Group, 2007), cet. I., h. 15.

28_{Dalam hal ini Azra mengutif surat Al-Dzariat ayat 56 dan surat al-Imran ayat 102. Sehingga ia} menyimpulkan bahwa tujuan hidup mansuia dalam Islam merupakan tujuan dari pendidikan Islam itu sendiri, Azra, Pendidikan Islam: Tradisi dan Modernisasi Menuju Milenium Baru, h. 8

CCiirrii kkhhaass ppeennddiiddiikkaann IIssllaamm iittuu aaddaa dduuaa mmaaccaamm :: 1 1.. TTuujjuuaannnnyyaa : : MMeemmbbeennttuukk ininddiivviidduu memennjjaaddii bbeerrccoorraakk ddiirrii teterrttiinnggggii mmeennuurruutt ukukuurraann A Allllaahh.. 2 2.. IIssii ppeennddiiddiikkaannnnyyaa :: aajjaarraann AAllllaahh yyaanngg tteerrccaannttuumm ddeennggaann lleennggkkaapp ddii ddaallaamm AAll QQuurr’’aann y yaanngg ppeellaakkssaannaaaannnnyyaa ddaallaamm pprraakktteekk hhiidduupp sseehhaarrii--hhaarrii ddiiccoonnttoohhkkaann oolleehh MMuuhhaammmmaadd R Raassuulluullllaahh SSAAWW..2929 TTeeoorrii--tteeoorrii pepennddiiddiikkaann IsIsllaamm yayanngg bbeerrkkeemmbbaanngg ddii IInnddoonneessiiaa seseccaarraa umumuumm m meennddeeffiinniissiikkaann ppeennddiiddiikkaann IsIsllaamm dadallaamm dduuaa ttaattaarraann :: iiddeeaalliiss ddaann pprraaggmmaattiiss.. PPaaddaa ttaattaarraann i iddeeaalliiss,, ppeennddiiddiikkaann IsIsllaamm didiaannddaaiikkaann sesebbaaggaaii susuaattuu ssiisstteemm yayanngg ininddeeppeennddeenn ((ekeksskklluussiiff) ) d deennggaann sseejjuummllaahh kkrriitteerriiaannyyaa yayanngg sseerrbbaa IIssllaamm.. DDeeffiinniissii iinnii sseeccaarraa kukuaatt ddiippeennggaarruuhhii ololeehh l liitteerraattuurr AArraabb yyaanngg mmaassuukk kkee IInnddoonneessiiaa bbaaiikk ddaallaamm bbeennttuukk tteekkss aassllii,, tteerrjjeemmaahhaann,, mmaauuppuunn s saadduurraannnnyyaa.. SSeeddaannggkkaann papaddaa tatattaarraann prpraaggmmaattiiss,, pepennddiiddiikkaann IIssllaamm ddiitteemmppaattkkaann sesebbaaggaaii i iddeennttiittaass (c(ciirrii khkhuussuuss)) yyaanngg tetettaapp beberraaddaa dadallaamm kokonntteekkss ppeennddiiddiikkaann nanassiioonnaall.. P Peerrkkeemmbbaannggaann--ppeerrkkeemmbbaannggaann aakkttuuaall ddii IInnddoonneessiiaa kkhhuussuussnnyyaa sseellaammaa ttiiggaa ddeekkaaddee tteerraakkhhiirr s saannggaatt mmeemmppeennggaarruuhhii mmuunnccuullnnyyaa ddeeffiinniissii pprraaggmmaattiiss iinnii..3030 PePennuulliiss--ppeennuulliiss InInddoonneessiiaa kokonntteemmppoorreerr bbeerruussaahhaa memennjjeellaasskkaann dedeffiinniissii pepennddiiddiikkaann I Issllaamm ddeennggaann mmeelliihhaatt ttiiggaa kkeemmuunnggkkiinnaann hhuubbuunnggaann aannttaarraa kkoonnsseepp ppeennddiiddiikkaann ddaann kkoonnsseepp I Issllaamm.. DDiilliihhaatt dadarrii susudduutt ppaannddaanngg kikittaa tetennttaanngg IsIsllaamm yyaanngg beberrbbeeddaa--bbeeddaa,, isisttiillaahh p peennddiiddiikkaann IIssllaamm tteerrsseebbuutt ddaappaatt ddiippaahhaammii sseebbaaggaaii :: 1 1.. PPeennddiiddiikkaann ((mmeennuurruutt)) IIssllaamm 2 2.. PPeennddiiddiikkaann ((ddaallaamm)) IIssllaamm 3 3.. PPeennddiiddiikkaann ((aaggaammaa)) IIssllaamm D Daallaamm huhubbuunnggaann yayanngg peperrttaammaa,, pepennddiiddiikkaann IIssllaamm bbeerrssiiffaatt nnoorrmmaattiiff,, seseddaanngg dadallaamm h huubbuunnggaann yyaanngg kkeedduuaa,, pepennddiiddiikkaann IsIsllaamm lleebbiihh beberrssiiffaatt sosossiioo--hhiissttoorriiss.. AAddaappuunn dadallaamm h huubbuunnggaann yyaanngg kekettiiggaa,, pepennddiiddiikkaann IsIsllaamm lelebbiihh beberrssiiffaatt prproosseess--ooppeerraassiioonnaall dadallaamm ususaahhaa p peennddiiddiikkaann ajajaarraann--aajjaarraann agagaammaa IsIsllaamm.. DDaallaamm kkeerraannggkkaa aakkaaddeemmiikk,, pepennggeerrttiiaann yayanngg peperrttaammaa m meerruuppaakkaann lalahhaann fifillssaaffaatt pepennddiiddiikkaann IsIsllaamm,, ddaann ppeennggeerrttiiaann yayanngg kekettiiggaa memerruuppaakkaann kakawwaassaann i illmmuu ppeennddiiddiikkaann IIssllaamm tteeoorriittiiss..3131 2

299 _{Azra, Pendidikan Islam: Tradisi dan Modernisasi Menuju Milenium Baru, h. 8..}

3

300 _{Azra, Pendidikan Islam: Tradisi dan Modernisasi Menuju Milenium Baru, h.4466..}

3

P PeennggeemmbbaannggaannPPeennddiiddiikkaannIIssllaammDDiiIInnddoonneessiiaa K Kaajjiiaann--kkaajjiiaann hhiissttoorriiss memennuunnjjuukkkkaann babahhwwaa sasammppaaii ababaadd keke--1199,, ppeennddiiddiikkaann IsIsllaamm,, d daallaamm bebennttuukk mamassjjiidd dadann pepessaannttrreenn,, mamassiihh memennjjaaddii lelemmbbaaggaa pepennddiiddiikkaann yayanngg dodommiinnaann babaggii m maassyyaarraakkaatt IInnddoonneessiiaa.. PePerrggeesseerraann mmuullaaii teterrjjaaddii papaddaa mamassaa pepennjjaajjaahhaann..3322 A Allaassaann--aallaassaann titiddaakk d diippaakkaaiinnyyaa ssiisstteemm ppeennddiiddiikkaann IIssllaamm oolleehh ppeemmeerriinnttaahh HHiinnddiiaa--BBeellaannddaa iittuu sseemmaattaa--mmaattaa kakarreennaa p peerrttiimmbbaannggaann aassppeekk dididdaakkttiiss--mmeettooddiikknnyyaa yayanngg ttiiddaakk babaiikk,, mmeennuurruutt KaKarreell A.A. StSteeeennbbrriinnkk s seebbaaggaaiimmaannaa yyaanngg ddiittuulliiss MM.. AAllii HHaassaann--MMuukkttii AAllii..3333 T Teerrlleeppaass dadarrii aallaassaann itituu,, sasannggaatt bboolleehh jajaddii pepennyyeebbaabb ututaammaa didiaassiinnggkkaannnnyyaa sisisstteemm p peennddiiddiikkaann IsIsllaamm kakarreennaa kekemmuunnggkkiinnaann kokonnsseekkuueennssiinnyyaa titiddaakk memenngguunnttuunnggkkaann kekeppeennttiinnggaann p poolliittiikk HHiinnddiiaa--BBeellaannddaa,, kkaarreennaa ddaallaamm pprraakktteekknnyyaa ppeennddiiddiikkaann IIssllaamm lleebbiihh mmeenneekkaannkkaann kkeeppaaddaa a assppeekk kekeiimmaannaann dadann kekeyyaakkiinnaann dadallaamm bbeerraaggaammaa.. PrPraakktteekk pepennddiiddiikkaann seseppeerrttii iinnii mememmbbeerrii r raannggssaannggaann ddaann mmoottiivvaassii uunnttuukk mmeellaawwaann ppeennjjaajjaahh ddaann ppeemmeerriinnttaahhaann kkaaffiirr..3434 P Peemmbbeerrllaakkuuaann pepennddiiddiikkaann prpriibbuummii ololeehh ppeemmeerriinnttaahh HiHinnddiiaa--BBeellaannddaa dadappaatt didiaannggggaapp a awwaall dadarrii duduaalliissmmee sisisstteemm pepennddiiddiikkaann babaggii mamassyyaarraakkaatt IInnddoonneessiiaa.. PePennddiiddiikkaann IIssllaamm tetettaapp b beerrjjaallaann sesessuuaaii dedennggaann kakarraakktteerrnnyyaa dadann sseeccaarraa trtraaddiissiioonnaall memennjjaaddii aannddaallaann mamassyyaarraakkaatt I Innddoonneessiiaa,, khkhuussuussnnyyaa kakauumm mmuusslliimmiinn.. SSeemmeennttaarraa ssiisstteemm pepennddiiddiikkaann prpriibbuummii aallaa BeBellaannddaa t teerruuss beberrkkeemmbbaanngg dadann memennjjaaddii ppuussaatt ppeennggaajjaarraann dadann pepellaattiihhaann babaggii kakauumm eelliitt prpriibbuummii yayanngg m meemmppuunnyyaaii huhubbuunnggaann dedennggaann pepemmeerriinnttaahh HHiinnddiiaa--BBeellaannddaa.. DDaann dadallaamm peperrkkeemmbbaannggaannnnyyaa,, d duuaalliissmmee pepennddiiddiikkaann iinnii mmeemmbbaawwaa ororiieennttaassii wwaawwaassaann mamassyyaarraakkaatt IInnddoonneessiiaa yyaanngg teterrbbeellaahh s seessuuaaii dedennggaann kakarraakktteerr mmaassiinngg--mmaassiinngg pepennddiiddiikkaann yyaanngg ddiitteemmppuuhhnnyyaa.. NaNammuunn dedemmiikkiiaann,, o orriieennttaassii kakauumm tteerrppeellaajjaarr yayanngg beberrllaattaarr pepennddiiddiikkaann aallaa BeBellaannddaa seseccaarraa ppoolliittiiss lelebbiihh sisiaapp m meennaannggaannii mmaassaallaahh--mmaassaallaahh kekenneeggaarraaaaaann,, kakarreennaa popollaa ppeennddiiddiikkaannnnyyaa sesejjaakk awawaall m meemmppeerrssiiaappkkaann mmeerreekkaa uunnttuukk mmeennjjaaddii tteennaaggaa--tteennaaggaa ppeemmeerriinnttaahh..3355 K Keessaaddaarraann ppeerrlluunnyyaa mmeennggeemmbbaannggkkaann oorriieennttaassii ppeennddiiddiikkaann IIssllaamm yyaanngg memennyyaannggkkuutt m maassaallaahh--mmaassaallaahh sosossiiaall popolliittiikk dadann ekekoonnoommii (k(keedduunniiaawwiiaann)) aakkhhiirrnnyyaa mumunnccuull ddii kakallaannggaann 3 322 _{SSeekkiittaarr ttaahhuunn 11886655 mmaassyyaarraakkaatt pprriibbuummii,, kkhhuussuussnnyyaa ddii JJaawwaa,, ddiisseeddiiaakkaann mmooddeell ppeennddiiddiikkaann yyaanngg} d diirraannccaanngg bbeerrddaassaarrkkaann kkeebbiijjaakkaann ppeemmeerriinnttaahh HHiinnddiiaa--BBeellaannddaa.. KKeebbiijjaakkaann iinnii ppaaddaa aawwaallnnyyaa uunnttuukk m meemmppeerrssiiaappkkaannkkaallaannggaannpprriibbuummiimmeennjjaaddiippeeggaawwaaiigguubbeerrnnuurrmmeenn((kkaannttoorr--kkaannttoorrppeemmeerriinnttaahhHHiinnddiiaa--BBeellaannddaa)).. P Poollaa ppeennddiiddiikkaann yyaanngg ddiijjaallaannkkaann ppeemmeerriinnttaahh HHiinnddiiaa--BBeellaannddaa uunnttuukk kkeeppeennttiinnggaann iinnii ssaammaa sseekkaallii bbuukkaann m meerruuppaakkaann ppeennyyeessuuaaiiaann--ppeennyyeessuuaaiiaann tteerrhhaaddaapp ssiisstteemm ppeennddiiddiikkaann IIssllaamm ppaaddaa mmaassaa iittuu,, tteettaappii mmaallaahh lleebbiihh m meennyyeerruuppaaiisseekkoollaahh--sseekkoollaahhzzeennddiinnggyyaannggbbeerrkkeemmbbaannggddiiwwiillaayyaahhMMiinnaahhaassaaddaannMMaalluukkuu..LLiihhaattddaallaammMM..AAllii H Haassaann,,MMuukkttiiAAllii,,KKaappiittaaSSeelleekkttaaPPeennddiiddiikkaannIIssllaamm((JJaakkaarrttaa::CCVV..PPeeddoommaannIIllmmuuJJaayyaa,,22000033)),,hh..4477.. 3 333_{MM..AAlliiHHaassaann,,MMuukkttiiAAllii,,KKaappiittaaSSeelleekkttaaPPeennddiiddiikkaannIIssllaamm,,hh..4488..} 3 344_{MM..AAlliiHHaassaann,,MMuukkttiiAAllii,,KKaappiittaaSSeelleekkttaaPPeennddiiddiikkaannIIssllaamm,,hh..4488..} 3 355_{MM..AAlliiHHaassaann,,MMuukkttiiAAllii,,KKaappiittaaSSeelleekkttaaPPeennddiiddiikkaannIIssllaamm,,hh..4488..}

k kaauumm mumusslliimmiinn.. HaHall ininii kekemmuuddiiaann memennddoorroonngg didillaakkuukkaann pepennyyeessuuaaiiaann ppeennddiiddiikkaann IsIsllaamm,, k kuurriikkuulluumm,, kkeelleemmbbaaggaaaann ddaann ssiisstteemm ppeennggaajjaarraannnnyyaa..3636 U Uppaayyaa pepennyyeessuuaaiiaann pepennddiiddiikkaann IsIsllaamm teterrsseebbuutt teterrbbuukkttii ddeennggaann kkeemmuunnccuullaannnnyyaa didi M Miinnaannggkkaabbaauu,, tatahhuunn 19190066--11993300,, didi YoYoggyyaakkaarrttaa seseppeerrttii MuMuhhaammmmaaddiiyyaahh,, didi JJaakkaarrttaa seseppeerrttii J Jaamm’’iiaatt KKhhaaiirr..3737 M Maassaallaahh pepennddiiddiikkaann IsIsllaamm bbaarruu mumunnccuull ppaaddaa seseggii lilinnggkkuupp sseejjaauuhh mamannaa pepennddiiddiikkaann I Issllaamm ddiikkeemmbbaannggkkaann.. AAppaakkaahh tteerrbbaattaass ppaaddaa ppeennddiiddiikkaann IIssllaamm ddaallaamm ppeennggeerrttiiaann aaggaammaa sseeccaarraa m muurrnnii,, atataauu pepennddiiddiikkaann IsIsllaamm dadallaamm pepennggeerrttiiaann sisisstteemm yayanngg mmeennggaajjaarrkkaann beberrbbaaggaaii asasppeekk k keehhiidduuppaann yayanngg beberrddaassaarrkkaann agagaammaa.. HHaall ininii memennjjaaddii seserriiuuss kakarreennaa aakkaann ssaannggaatt memenneennttuukkaann p poollaa ddaann ssiisstteemm ppeennddiiddiikkaann nnaassiioonnaall sseeccaarraa mmeennyyeelluurruuhh.. KKaallaannggaann IIssllaamm bbeerrppeennddaappaatt bbaahhwwaa p peennddiiddiikkaann IIssllaamm hhaarruuss didikkeemmbbaannggkkaann ddii InInddoonneessiiaa sesejjaauuhh mmuunnggkkiinn,, sseemmeennttaarraa kakallaannggaann n noonn--IIssllaamm mememmbbaattaassiinnyyaa ddaallaamm lilinnggkkuupp pepennggaajjaarraann aaggaammaa.. NNaammuunn dedemmiikkiiaann,, akakhhiirrnnyyaa k keetteennttuuaann--kkeetteennttuuaann yyaanngg lelebbiihh tteeggaass tetennttaanngg ppeennddiiddiikkaann aaggaammaa dadallaamm ppeennddiiddiikkaann nanassiioonnaall t teellaahh ddiirreekkoommeennddaassiikkaann oolleehh BBaaddaann PPeekkeerrjjaa KKoommiittee NNaassiioonnaall PPuussaatt ((BBPPKKNNPP)),, aannttaarraa llaaiinn :: 1 1.. PPeellaajjaarraann aaggaammaa ddaallaamm sseemmuuaa sseekkoollaahh,, ddiibbeerriikkaann ppaaddaa jjaamm ppeellaajjaarraann sseekkoollaahh.. 2 2.. PPaarraa gguurruu ddiibbaayyaarr oolleehh ppeemmeerriinnttaahh.. 3 3.. PPaaddaa sseekkoollaahh ddaassaarr ppeennddiiddiikkaann iinnii ddiibbeerriikkaann mmuullaaii kkeellaass IIVV.. 4 4.. PPeennddiiddiikkaann tteerrsseebbuutt ddiisseelleennggggaarraakkaann sseemmiinngggguu sseekkaallii ppaaddaa jjaamm tteerrtteennttuu .. 5 5.. PPaarraa gguurruu ddiiaannggkkaatt oolleehh DDeeppaarrtteemmeenn AAggaammaa.. 6 6.. PPaarraa gguurruu aaggaammaa ddiihhaarruusskkaann jjuuggaa ccaakkaapp ddaallaamm ppeennddiiddiikkaann uummuumm.. 7 7.. PPeemmeerriinnttaahh mmeennyyeeddiiaakkaann bbuukkuu uunnttuukk ppeennddiiddiikkaann aaggaammaa.. 8 8.. DDiiaaddaakkaann llaattiihhaann bbaaggii gguurruu aaggaammaa.. 9 9.. KKuuaalliittaass ppeessaannttrreenn ddaann mmaaddrraassaahh hhaarruuss ddiippeerrbbaaiikkii.. 1 100.. PPeennggaajjaarraann bbaahhaassaa AArraabb ttiiddaakk ddiibbuuttuuhhkkaann..3838 B Beerrddaassaarrkkaann rerekkoommeennddaassii itituu,, pepennddiiddiikkaann IsIsllaamm beberraarrttii sasannggaatt tteerrbbaattaass papaddaa p peennggaajjaarraann aaggaammaa didi sesekkoollaahh mumullaaii kekellaass IVIV,, wawakkttuunnyyaa pupunn sesemmiinngggguu sesekkaallii,, ddaann titiddaakk t teerrmmaassuukk ppeellaajjaarraann bbaahhaassaa AArraabb.. DDaallaamm rreekkoommeennddaassii iittuu,, ppeennddiiddiikkaann IIssllaamm ddaallaamm ppeennggeerrttiiaann l leemmbbaaggaa seseppeerrttii pepessaannttrreenn dadann mamaddrraassaahh titiddaakk memennddaappaatt peperrhhaattiiaann khkhuussuuss,, kekeccuuaallii kkaalliimmaatt n noommoorr 99 :: kkuuaalliittaass ppeessaannttrreenn ddaann mmaaddrraassaahh hhaarruuss ddiippeerrbbaaiikkii..3939 3 366_{MM..AAlliiHHaassaann,,MMuukkttiiAAllii,,KKaappiittaaSSeelleekkttaaPPeennddiiddiikkaannIIssllaamm,,hh..4488..} 3 377_{MM..AAlliiHHaassaann,,MMuukkttiiAAllii,,KKaappiittaaSSeelleekkttaaPPeennddiiddiikkaannIIssllaamm,,hh..4488..} 3 388_{MM..AAlliiHHaassaann,,MMuukkttiiAAllii,,KKaappiittaaSSeelleekkttaaPPeennddiiddiikkaannIIssllaamm,,hh..4488..} 3 399_{MM..AAlliiHHaassaann,,MMuukkttiiAAllii,,KKaappiittaaSSeelleekkttaaPPeennddiiddiikkaannIIssllaamm,,hh..5500..}

P PeennddiiddiikkaannIIssllaammDDaallaammSSiisstteemmPPeennddiiddiikkaannNNaassiioonnaall T Taannttaannggaann ututaammaa yayanngg didihhaaddaappii ppaarraa ahahllii ddaann prpraakkttiissii ppeennddiiddiikkaann IsIsllaamm ddaallaamm hahall p peennggiinntteeggrraassiiaann mamaddrraassaahh keke dadallaamm SSiisstteemm PePennddiiddiikkaann NaNassiioonnaall adadaallaahh memenngghhaappuusskkaann d diikkoottoommii ililmmuu umumuumm dadann iillmmuu agagaammaa.. IlIlmmuu hhaarruuss didippaannddaanngg sseebbaaggaaii iiddeennttiittaass ttuunnggggaall yyaanngg t teellaahh memennggaallaammii peperrkkeemmbbaannggaann dadallaamm sseejjaarraahh.. PePerrkkeemmbbaannggaann iillmmuu dadallaamm sesejjaarraahh m meennuunnjjuukkkkaann bbaahhwwaa sesettiiaapp peperraaddaabbaann mamannuussiiaa teterrmmaassuukk peperraaddaabbaann IsIsllaamm tteellaahh mememmbbeerrii s suummbbaannggaannnnyyaa sseennddiirrii..4040 I Inntteeggrraassii mamaddrraassaahh keke dadallaamm SiSisstteemm PePennddiiddiikkaann NaNassiioonnaall memenneemmuukkaann bebennttuukknnyyaa d daallaamm UUnnddaanngg--UUnnddaanngg SSiisstteemm PPeennddiiddiikkaann NNaassiioonnaall ((UUUUSSPPNN)) yyaanngg ddiillaannssiirr ppeemmeerriinnttaahh ppaaddaa t taahhuunn 19198899.. MMeellaalluuii UUUUSSPPNN,, mmaaddrraassaahh memennggaallaammii peperruubbaahhaann ddeeffiinniissii,, dadarrii sesekkoollaahh agagaammaa m meennjjaaddii sseekkoollaahh umumuumm beberrcciirrii kkhhaass IsIsllaamm.. PePerruubbaahhaann dedeffiinniissii ininii pepennttiinngg aarrttiinnyyaa,, k kaarreennaa ddeennggaann ddeemmiikkiiaann beberraarrttii mmaaddrraassaahh titiddaakk hahannyyaa memennddaappaatt lleeggiittiimmaassii seseppeennuuhhnnyyaa s seebbaaggaaii bbaaggiiaann ddaarrii ssiisstteemm ppeennddiiddiikkaann nnaassiioonnaall.. OOlleehh kkaarreennaa iittuu,, UUUUSSPPNN iinnii ddiissaammbbuutt ddeennggaann a annttuussiiaass oolleehh DeDeppaagg,, sesebbaaggaaii lelemmbbaaggaa yayanngg beberrttaanngggguunngg jajawwaabb tteerrhhaaddaapp mamaddrraassaahh dadann l leemmbbaaggaa ppeennddiiddiikkaann IsIsllaamm papaddaa uummuummnnyyaa..4141 A Akkaann tetettaappii,, peperruubbaahhaann dedeffiinniissii itituu sseellaannjjuuttnnyyaa m meennuunnttuutt adadaa ppeerruubbaahhaann kkuurriikkuulluumm.. KKaarreennaa mamaddrraassaahh titiddaakk lalaggii sesekkoollaahh agagaammaa,, m maakkaa kkuurriikkuulluummnnyyaa hhaarruuss ddiiddoommiinnaassii oolleehh mmaattaa ppeellaajjaarraann uummuumm..4242 T Taahhuunn 11999944 bbiissaa jjaaddii mmeerruuppaakkaann ssaattuu ppeerriiooddee ppeennttiinngg ddaallaamm ppeerrkkeemmbbaannggaann mmaaddrraassaahh d dii InInddoonneessiiaa.. PaPaddaa tatahhuunn iittuu,, DeDeppaagg tetellaahh memenneettaappkkaann beberrllaakkuunnyyaa kkuurriikkuulluumm babarruu yayanngg k keemmuuddiiaann didikkeennaall dedennggaann kkuurriikkuulluumm 19199944 yayanngg mmeennssyayarraattkkaann ppeellaakkssaannaaaann seseppeennuuhhnnyyaa k kuurriikkuulluumm sesekkoollaahh umumuumm didi babawwaahh DeDeppaarrtteemmeenn PePennddiiddiikkaann ddaann KeKebbuuddaayyaaaann.. BeBerrbbeeddaa d deennggaann kkuurriikkuulluumm sseebbeelluummnnyyaa bbaahhwwaa mmaaddrraassaahh mmeemmbbeerriikkaann 7700%% mmaattaa ppeellaajjaarraann uummuumm ddaann 3 300%% mamattaa pepellaajjaarraann aaggaammaa IsIsllaamm,, papaddaa kkuurriikkuulluumm 19199944 mmaaddrraassaahh didiwwaajjiibbkkaann m meennyyeelleennggggaarraakkaann seseppeennuuhhnnyyaa 101000%% mamattaa pepellaajjaarraann umumuumm sesebbaaggaaiimmaannaa ddiibbeerriikkaann didi s seekkoollaahh--sseekkoollaahh uummuumm ddii babawwaahh DDeeppddiikkbbuudd..4343 _{SSeekkiillaass nnaammppaakk mmeemmaanngg babahhwwaa yayanngg papalliinngg} m meennoonnjjooll dadarrii kkuurriikkuulluumm 19199944 adadaallaahh ppeenngghhaappuussaann 3030%% mamattaa pepellaajjaarraann aaggaammaa yayanngg d diiaajjaarrkkaann sesejjaakk pepemmbbeerrllaakkuuaann kkuurriikkuulluumm 19197755.. NaNammuunn bibillaa didilliihhaatt lelebbiihh jajauuhh,, 4 400_{MM..AAlliiHHaassaann,,MMuukkttiiAAllii,,KKaappiittaaSSeelleekkttaaPPeennddiiddiikkaannIIssllaamm,,hh.. 6600..} 4 411_{MM..AAlliiHHaassaann,,MMuukkttiiAAllii,,KKaappiittaaSSeelleekkttaaPPeennddiiddiikkaannIIssllaamm,,hh..4488....} 4 422 _{MMeesskkii ddeemmiikkiiaann,, tteettaapp tteerrbbuukkaa ppeelluuaanngg bbaaggii sseettiiaapp mmaaddrraassaahh ((sseessuuaaii ddeennggaann kkeebbuuttuuhhaannnnyyaa))} m meennyyeelleennggggaarraakkaann ppeellaajjaarraann aaggaammaa..SSeellaannjjuuttnnyyaa kkaarreennaa mmaaddrraassaahh aaddaallaahh sseekkoollaahh uummuummbbeerrcciirrii kkhhaass IIssllaamm,, m maakkaa nniillaaii--nniillaaii IIssllaammhhaarruuss tteerrcceerrmmiinn ddaallaamm kkuurriikkuulluumm mmaaddrraassaahh,, kkhhuussuussnnyyaa uunnttuukk mmaattaa ppeellaajjaarraann sseeppeerrttii m maatteemmaattiikkaa,, sseejjaarraahh,, kkiimmiiaa,, ffiissiikkaa,, ddaann bbaahhaassaa iinnggggrriiss.. DDeennggaann ddeemmiikkiiaann,, ttaammaattaann mmaaddrraassaahh nnaannttiinnyyaa tteettaapp b beerrbbeeddaaddeennggaann ttaammaattaann sseekkoollaahh uummuummllaaiinnnnyyaa,,mmeesskkiippuunn sseeccaarraakkuuaalliittaassssaammaa..LLiihhaatt ddaallaammMM..AAllii HHaassaann,, M MuukkttiiAAllii,,KKaappiittaaSSeelleekkttaaPPeennddiiddiikkaannIIssllaamm((JJaakkaarrttaa::CCVV..PPeeddoommaannIIllmmuuJJaayyaa,,22000033)),,6611.. 4 433_{MM..AAlliiHHaassaann,,MMuukkttiiAAllii,,KKaappiittaaSSeelleekkttaaPPeennddiiddiikkaannIIssllaamm,,hh..6611..}

i issttiillaahh ppeenngghhaappuussaann tteerrsseebbuutt tteennttuu ttiiddaakk bbiissaa ddiilliihhaatt sesemmaattaa--mmaattaa sseebbaaggaaii mmeenniiaaddaakkaann mamattaa p peellaajjaarraann ddii mmaaddrraassaahh.. H Haall yyaanngg bbeerrllaannggssuunngg ppaaddaa ddaassaarrnnyyaa lleebbiihh mmeerruuppaakkaann ppeerruummuussaann kkeemmbbaallii ppeemmbbeerriiaann m maattaa pepellaajjaarraann mmaaddrraassaahh.. AjAjaarraann--aajjaarraann IsIsllaamm ttiiddaakk lalaggii didibbeerriikkaann dadallaamm bbeennttuukk mamattaa p peellaajjaarraann ffoorrmmaall..,, memellaaiinnkkaann didiiinntteeggrraassiikkaann seseccaarraa pepennuuhh ddaallaamm mamattaa pepellaajjaarraann uummuumm.. HaHall i innii sesettiiddaakknnyyaa bibissaa didilliihhaatt ddaarrii upupaayyaa DDeeppaagg bebellaakkaannggaann ininii mmeennyyuussuunn bbuukkuu papanndduuaann gugurruu m maattaa ppeellaajjaarraann umumuumm yayanngg bbeerrnnuuaannssaa IIssllaamm.. DDiihhaarraappkkaann,, bebebbeerraappaa mmaattaa pepellaajjaarraann umumuumm d diibbeerriikkaann didi mamaddrraassaahh dedennggaann tetettaapp mememmppeerrttaahhaannkkaann nnuuaannssaa IsIsllaamm..4444 _{DDeennggaann kukurriikkuulluumm} 1 1999944,, duduaalliissmmee ililmmuu agagaammaa dadann ililmmuu umumuumm ddii mamaddrraassaahh beberruussaahhaa didihhiillaannggkkaann.. MMaaddrraassaahh d diihhaarraappkkaann mmeennyyeelleennggggaarraakkaann ppeellaajjaarraann yyaanngg tteerriinntteeggrraassii sseeppeennuuhhnnyyaa ddeennggaann mmaattaa ppeellaajjaarraann u ummuumm..4455 N Naammuunn ddiilliihhaatt ddaarrii sisissii mmaannaappuunn,, pepennddiiddiikkaann IIssllaamm mememmiilliikkii peperraann dadallaamm kokonntteekkss p peennddiiddiikkaann nanassiioonnaall.. HHaannyyaa sasajjaa haharruuss pupullaa didimmaakklluummii dadann didippaahhaammii jijikkaa hihinnggggaa haharrii ininii s seeccaarraa kekelleemmbbaaggaaaann pepennddiiddiikkaann IIssllaamm kekerraapp memenneemmppaattii ppoossiissii kekedduuaa dadallaamm babannyyaakk sisittuuaassii.. S Seebbaaggaaii mimissaall,, jujurruussaann yayanngg memennaawwaarrkkaann pepennddiiddiikkaann IsIsllaamm kukurraanngg bbaannyyaakk pepemmiinnaattnnyyaa,, jijikkaa d diibbaannddiinnggkkaann dedennggaann jujurruussaann lalaiinn yayanngg didiaannggggaapp mememmiilliikkii ororiieennttaassii mamassaa ddeeppaann yayanngg lleebbiihh b baaiikk.. DDaallaamm hahall ppeennggeemmbbaannggaann kekelleemmbbaaggaaaann aakkaann pupullaa teterrlliihhaatt bebettaappaa prprooggrraamm s sttuuddii//sseekkoollaahh yyaanngg bbeerraaddaa ddii babawwaahh ppeennggeelloollaaaann ddaann pepennggaawwaassaann DDeeppaarrtteemmeenn AAggaammaa titiddaakk s seellaalluu yayanngg teterrjjaaddii didi babawwaahh pepemmbbiinnaaaann DeDeppaarrtteemmeenn PePennddiiddiikkaann NNaassiioonnaall ((DDeeppddiikknnaass)),, b baahhkkaann haharruuss dedennggaann tteerrttaattiihh ununttuukk memennyyeessuuaaiikkaann ddeennggaann yayanngg tteerrjjaaddii didi sesekkoollaahh--sseekkoollaahh u ummuumm teterrsseebbuutt.. MeMesskkii didissaaddaarrii bebettaappaa ppeennttiinnggnnyyaa ppoossiissii ppeennddiiddiikkaann IIssllaamm dadallaamm kokonntteekkss p peennddiiddiikkaann nnaassiioonnaall.. NNaammuunn,, hhaarruuss ppuullaa ddiiaakkuuii hhiinnggggaa ssaaaatt iinnii ppoossiissii ppeennddiiddiikkaann IIssllaamm bbeelluumm b beerraannjjaakk dadarrii sesekkaaddaarr sesebbuuaahh susubbssiisstteemm dadarrii sisisstteemm bebessaarr pepennddiiddiikkaann nanassiioonnaall.. BaBarraannggkkaallii i ittuullaahh yayanngg mmeennjjaaddiikkaann AhAhmmaaddii ddaallaamm pipiddaattoo ppeenngguukkuuhhaann gguurruu bbeessaarrnnyyaa mmeennyyaattaakkaann popossiissii p peennddiiddiikkaann IIssllaamm hhaannyyaa sseekkaaddaarr ssuupplleemmeenn..((DDaallaamm RRoozziihhaann)).. 4646 K Keessiimmppuullaann P Peennddiiddiikkaann IsIsllaamm mmeemmiilliikkii titiggaa ffuunnggssii ddaallaamm ppeemmbbeennttuukkaann kekemmaajjuuaann dadann ahahllaakk m maassyyaarraakkaatt.. PePerrttaammaa“ “ PPeennddiiddiikkaann IIssllaamm”” sesebbaaggaaii susummbbeerr ninillaaii aaddaallaahh jjeenniiss ppeennddiiddiikkaann yayanngg p peennddiirriiaann dadann pepennyyeelleennggggaarraaaannnnyyaa dididdoorroonngg ololeehh hahassrraatt dadann sesemmaannggaatt cicittaa--cciittaa ununttuukk m meewwuujjuuddkkaann nniillaaii--nniillaaii IIssllaamm,, babaiikk yayanngg tteerrcceerrmmiinn ddaallaamm nanammaa lelemmbbaaggaannyyaa,, mmaauuppuunn dadallaamm 4 444_{IIbbiidd..6622..} 4 455_IIbbiidd.. 4 466_{hhttttpp::////wwwwww..ssuuaarraammeerrddeekkaa..ccoomm//hhaarriiaann//00550011//0077//ooppii33..hhttmm}

k keeggiiaattaann--kkeeggiiaattaann yayanngg didisseelleennggggaarraakkaann.. KeKedduuaa, , “P“Peennddiiddiikkaann IsIsllaamm”” sesebbaaggaaii bibiddaanngg ststuuddii,, s seebbaaggaaii ililmmuu,, dadann didippeerrllaakkuukkaann sesebbaaggaaii ililmmuu yayanngg lalaiinn adadaallaahh jejenniiss pepennddiiddiikkaann yayanngg m meemmbbeerriikkaann peperrhhaattiiaann sesekkaalliigguuss memennjjaaddiikkaann aajjaarraann IsIsllaamm sesebbaaggaaii ppeennggeettaahhuuaann ununttuukk p prrooggrraamm ssttuuddii yyaanngg didisseelleennggggaarraakkaann.. KeKettiiggaa, , jejenniiss pepennddiiddiikkaann yayanngg mmeennccaakkuupp kekedduuaa p peennggeerrttiiaann didi atataass.. DiDi sisinnii kkaattaa IIssllaamm diditteemmppaattkkaann sseebbaaggaaii susummbbeerr ninillaaii sseekkaalliigguuss sesebbaaggaaii b biiddaanngg ssttuuddii yyaanngg ddiittaawwaarrkkaann mmeellaalluuii pprrooggrraamm ssttuuddii yyaanngg ddiisseelleennggggaarraakkaann.. P Peennggeemmbbaannggaann PePennddiiddiikkaann IsIsllaamm aaddaallaahh lleebbiihh memenneekkaannkkaann kekeppaaddaa asasppeekk kekeiimmaannaann d daann kkeeyyaakkiinnaann ddaallaamm beberraaggaammaa ddaann sseellaannjjuuttnnyaya mmeennggeemmbbaannggkkaann oorriieennttaassii ppeennddiiddiikkaann IIssllaamm y yaanngg mmeennyyaannggkkuutt mmaassaallaahh--mmaassaallaahh ssoossiiaall ppoolliittiikk ddaann eekkoonnoommii ((kkeedduunniiaawwiiaann)) yyaanngg kkeemmuuddiiaann m meennddoorroonngg didillaakkuukkaann pepennyyeessuuaaiiaann pepennddiiddiikkaann IsIsllaamm,, kkuurriikkuulluumm,, kekelleemmbbaaggaaaann dadann sisisstteemm p peennggaajjaarraannnnyyaa.. TeTerrbbuukkttii dedennggaann kekemmuunnccuullaannnnyyaa didi MiMinnaannggkkaabbaauu,, tatahhuunn 19190066--11993300,, didi Y Yooggyyaakkaarrttaa seseppeerrttii MuMuhhaammmmaaddiiyyaahh,, didi JaJakkaarrttaa seseppeerrttii JaJamm’’iiaatt KKhhaaiirr.. NaNammuunn dedemmiikkiiaann,, a akkhhiirrnnyyaa keketteennttuuaann--kkeetteennttuuaann yyaanngg lleebbiihh teteggaass tetennttaanngg pepennddiiddiikkaann agagaammaa dadallaamm pepennddiiddiikkaann n naassiioonnaall tteellaahh ddiirreekkoommeennddaassiikkaann oolleehh BBaaddaann PPeekkeerrjjaa KKoommiittee NNaassiioonnaall PPuussaatt ((BBPPKKNNPP)).. P Peennddiiddiikkaann IIssllaamm DDaallaamm SiSisstteemm PePennddiiddiikkaann NNaassiioonnaall dadappaatt didikkaattaakkaann bbaahhwwaa SSiisstteemm P Peennddiiddiikkaann NNaassiioonnaall aaddaallaahh mmeenngghhaappuusskkaann ddiikkoottoommii iillmmuu uummuumm dadann iillmmuu aaggaammaa,, mmaaddrraassaahh m meennggaallaammii ppeerruubbaahhaann ddeeffiinniissii,, ddaarrii sseekkoollaahh aaggaammaa mmeennjjaaddii sseekkoollaahh uummuumm bbeerrcciirrii kkhhaass IIssllaamm.. P Peerruubbaahhaann ddeeffiinniissii ininii ppeennttiinngg aarrttiinnyaya,, kkaarreennaa ddeennggaann ddeemmiikkiiaann bbeerraarrttii mmaaddrraassaahh ttiiddaakk hhaannyyaa m meennddaappaatt lleeggiittiimmaassii sseeppeennuuhhnnyyaa sseebbaaggaaii bbaaggiiaann ddaarrii ssiisstteemm ppeennddiiddiikkaann nnaassiioonnaall.. AAkkaann tteettaappii,, p peerruubbaahhaann dedeffiinniissii iittuu sesellaannjjuuttnnyyaa memennuunnttuutt adadaa ppeerruubbaahhaann kkuurriikkuulluumm.. KKaarreennaa mamaddrraassaahh t tiiddaakk lalaggii sseekkoollaahh agagaammaa,, mamakkaa kkuurriikkuulluummnnyyaa haharruuss ddiiddoommiinnaassii ololeehh mmaattaa pepellaajjaarraann u ummuumm..AAjjaarraann--aajjaarraann IsIsllaamm titiddaakk lalaggii didibbeerriikkaann ddaallaamm bebennttuukk mamattaa pepellaajjaarraann ffoorrmmaall,, m meellaaiinnkkaann didiiinntteeggrraassiikkaann seseccaarraa pepennuuhh dadallaamm mamattaa pepellaajjaarraann umumuumm.. DDeennggaann kukurriikkuulluumm 1 1999944,, duduaalliissmmee ililmmuu agagaammaa dadann ililmmuu umumuumm didi mamaddrraassaahh bbeerruussaahhaa ddiihhiillaannggkkaann..MMaaddrraassaahh d diihhaarraappkkaann mmeennyyeelleennggggaarraakkaann ppeellaajjaarraann yyaanngg tteerriinntteeggrraassii sseeppeennuuhhnnyyaa ddeennggaann mmaattaa ppeellaajjaarraann u ummuumm.. MeMesskkii pepennddiiddiikkaann IsIsllaamm mememmiilliikkii peperraann dadallaamm kokonntteekkss ppeennddiiddiikkaann nnaassiioonnaall,, hahannyyaa s saajjaa hhaarruuss ppuullaa ddiimmaakklluummii ddaann ddiippaahhaammii jjiikkaa hhiinnggggaa hhaarrii iinnii sseeccaarraa kkeelleemmbbaaggaaaann,, ppeennddiiddiikkaann I Issllaamm kkeerraapp mmeenneemmppaattii ppoossiissii kkeedduuaa ddaallaamm bbaannyyaakk ssiittuuaassii.. DDaann hhaarruuss ppuullaa ddiiaakkuuii hhiinnggggaa ssaaaatt i innii popossiissii pepennddiiddiikkaann IsIsllaamm bebelluumm bbeerraannjjaakk dadarrii sseekkaaddaarr sseebbuuaahh ssuubbssiisstteemm dadarrii sisisstteemm bebessaarr p peennddiiddiikkaann NNaassiioonnaall..