Maatalouden
tutkimuskeskuksen
julkaisuja
S A RJ A
•
Mett; Salminen
Luonnonmukaisen kasvi-
huoneviljelytekniikan
kehittäminen
Kenttäkokeet 1996
Maatalouden
100
Metti Salminen
Luonnonmukaisen kasvihuoneviljely-
tekniikan kehittäminen
Kenttäkokeet 1996
ISBN 951-729-527-8 ISSN 1238-9943 Copyright Maatalouden tutkimuskeskus Metti Salminen Julkaisija
Maatalouden tutkimuskeskus, 31600 Jokioinen
Jakelu ja myynti
Maatalouden tutkimuskeskus, tietopalveluyksikkö, 31600 Jokioinen Puhelin (03) 4188 7502, telekopio (03) 418 8339
Painatus
Vammalan Kirjapaino Oy, 1998
Sisäsivujen painopaperille on myönnetty pohjoismainen joutsenmerkki. Kansimateriaali on 75-prosenttisesti uusiokuitua.
Salminen, M." 1998. Luonnonmukaisen kasvihuoneviljelytekniikan kehittäminen. Kenttäkokeet 1996. Maa-talouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Sarja B 17. Jokioinen: MaaMaa-talouden tutkimuskeskus. 47 p. + 3 app. ISSN 1238-9943, ISBN 951-729-527-8.
1) Maatalouden tutkimuskeskus, Kasvintuotannon tutkimus, Puutarhatuotanto, Vihannestutkimusaserna, Vasavägen 1615, 64610 Övermark
Tiivistelmä
Avainsanat: Cucumis sativus, eloperäinen lannoite, kananlanta, kasvihuonekurkku, kasvihuoneto-maatti, kasvihuoneviljely, kasvualusta, luonnonmukainen viljely, Lycopersicon esculentum,
Tutkimuksessa verrattiin eri tavoin käsitel-lyn kananlannan soveltuvuutta luonnon-mukaiseen kasvihuoneviljelyyn suunnitel-tuun kasvualusta- ja lannoitusratkaisuun. Kananlanta oli joko kompostoitu reaktori-kompostissa turpeeseen sekoitettuna ja jäl-kikypsytetty, tai kompostoitu lyhytaikai-sesti aumassa ilman seosainetta, kuivattu ja rakeistettu.
Tutkitussa ratkaisussa käytetty kasvu-alusta koostui turpeesta, kivennäismaasta, kananlannasta ja kalkista. Se oli eristetty pohjamaasta ja sitä oli 54 litraa kasvia koh-den viljelykaukoh-den alussa. Tavoitteena oli, että kasvualusta sisältää kasvin tarvitsemat ravinteet, eikä kasvustoa lisälannoiteta. Valtaosa ravinteista oli keskitetty tiettyihin kohtiin kasvualustaa suolapitoisuuden hal-litsemiseksi. Kasteluveteen ei lisätty ravin-teita.
Tutkimus toteutettiin MTT Martensin vihannestutkimusasemalla Närpiössä kent-täkokeilla sekä kasvihuonetomaatilla että kasvihuonekurkulla. Biolan Cbi, tutkimuk-sen yhteistyötaho, vastasi kananlannan kä-sittelystä ja valmisti kasvualustassa käyte-
tyt seokset.
Kasvihuonetomaatin (Astrid RZ) sadon määrässä ja laadussa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja, käytettiinpä reaktori-kompostoitua kananlantaa tai kananlanta-rakeita. Keskimääräinen kokonaissato oli 24,8-30,8 kg/m2 kasvualusta- ja lannoitus-vaihtoehdosta (reaktorikompostoitu ka-nanlanta/kananlantarae, ei lisälannoitusta/ lisälannoitus) riippuen. Viljelykauden pi-tuus oli 26.2.-14.10.
Kasvihuonekurkun kokonaissadon määrä oli ensimmäisessä kasvustossa korke-ampi, kun käytettiin reaktorikompostoitua kananlantaa, eron ollessa tilastollisesti mer-kitsevä verrattuna kananlantarakeilla viljel-lyn satoon. Toisessa kasvustossa ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Keskimääräinen kokonaissato oli viljelykaudella 33,4-35,5 ,kg/m2 kasvualusta- ja lannoitusratkaisusta (reaktorikompostoitu kananlanta/kanan-lantarae) riippuen. Viljelykauden pituus oli 1.3.-30.9. Ensimmäisessä kasvustossa laji-ke oli Ventura RZ ja toisessa kasvustossa Flamingo LM.
Sisällys
Tiivistelmä 3
Johdanto 7
Kenttäkoe 1.
Kasvihuonekurkun viljely luonnonlannoitteiden avulla 9
1 Aineisto ja menetelmät 9
1.1 Vertailtavat kasvualusta- ja lannoitusratkaisut 9
1.1.1 Luonnonmukaiseen tuotantoon suunniteltu kasvualusta-
ja lannoitusratkaisu 9
1.1.1.1 Ravinnepitoisuudeltaan väkevä luomukasvualustan kohta 11 1.1.1.2 Luomukasvualustassa käytettävän lannan määrän suunnittelu . . 11 1.1.1.3 Luomukasvualustan typpi- ja kaliumpitoisuus kasvualusta-
analyysien perusteella 12
1.2 Kurkkukasvusto ja sen hoito 12
1.2.1 Ravinnetilan seuranta viljelykauden kuluessa 13
1.2.1.1 Kasvualusta-analyysit 14
1.2.1.2 Lehtianalyysit 14
1.3 Sadon määrä ja kauppakelpoisuus 14
1.4 Muu sadon laatu 15
1.4.1 Maun miellyttävyys 15
1.4.2 Nitraattipitoisuus 15
1.4.3 Rakenne säilytyksen jälkeen 16
1.5 Havaintoaineiston tilastollinen testaus 16
2 Tulokset 17
2.1 Sadon määrä ja kauppakelpoisuus 17
2.1.1 Kokonaissato 17
2.1.2 1-luokan sato 17
2.1.3 II-luokan ja alle II-luokan sato 19
2.2 Muu sadon laatu 19
2.2.1 Maun miellyttävyys 19
2.2.2 Nitraattipitoisuus 20
2.2.3 Rakenne säilytyksen jälkeen 20
2.3 Ravinnetilan seuranta 21
2.3.1 Luomukasvualustasta tehdyt määritykset 21
2.3.1.1 Liukoisten ravinteiden riittävyys 21
2.3.1.2 Suolapitoisuus kasvualustan yläosassa 22
2.3.1.3 Happamuus 22
2.3.2.1 Typpipitoisuus 23
2.3.2.2 Kaliumpitoisuus 23
2.3.2.3 Muiden ravinteiden pitoisuus 23
3 Tulosten tarkastelu 24
3.1 Sadon määrä ja kauppakelpoisuus 24
3.1.1 Kananlannan käsittelyn vaikutus 25
3.2 Muu sadon laatu 25
3.2.1 Kananlannan käsittelyn vaikutus 26
3.3 Ravinnetilan seuranta 26
3.3.1 Liukoisessa muodossa olevien ravinteiden riittävyys 26
3.3.2 Kasvualustan pH ja suolapitoisuus 27
3.4 Ehdotukset jatkotutkimuksiksi 27
Kenttäkoe 2.
Kasvihuonetomaatin viljely luonnonlannoitteiden avulla 29
1 Aineisto ja menetelmät 29
1.1 Vertailtavat kasvualusta- ja lannoitusratkaisut 29 1.1.1 Luonnonmukaiseen tuotantoon suunniteltu kasvualusta-
ja lannoitusratkaisu 30
1.1.1.1 Ravinnepitoisuudeltaan väkevä kasvualustan kohta 30 1.1.1.2 Kasvualustassa käytettävän lannan määrän suunnittelu 31 1.1.1.3 Kasvualustan typpi- ja kaliumpitoisuus kasvualusta-analyysien
perusteella 31
1.2 Tomaattikasvusto ja sen hoito 32
1.2.1 Ravinnetilan seuranta viljelykauden kuluessa 33 1.2.1.1 Seuranta kasvualustanäytteiden avulla 33 1.2.1.2 Seuranta kasvustosta otettujen näytteiden avulla 33
1.3 Sadon määrä ja kauppakelpoisuus 34
1.4 1-luokan tomaatin kiinteys säilytyksen jälkeen 34
1.5 Havaintoaineiston tilastollinen testaus 35
2 Tulokset 35
2.1. Sadon määrä ja kauppakelpoisuus 35
2:1.1 Ennen lisälannoitusta 19.4.-31.5 35
2.1.2 Lisälannoituksen jälkeen 1.6.-14.10 . 36
2.2 1-luokan tomaatin kiinteys 37
2.3 Ravinnetilan seuranta 37
2.3.1 Kasvualustasta tehdyt määritykset 37
2.3.1.1 Liukoisten ravinteiden pitoisuus 37
2.3.1.2 Suolapitoisuus 38
2.3.1.3 Happamuus 38
2.3.2 Kasvustomääritykset 38
2.3.2.1 Lehtinäytteet 38
2.3.2.2 Hoitotöissä ja raivausvaiheessa poistetun kasviaineksen määrä . . 39
3 Tulosten tarkastelu 39
3.1 Sadon määrä ja laatu 39
3.3.1 Sadon määrä ja laatu 42 3.3.2 Ravinteiden saatavuus 42 3.3.2.1 Kasvualustan suolapitoisuus 42 3.3.2.2 Kasvualustan pH 43 3.3.2.3 Kalium 43 3.3.2.2 Typpipitoisuus 44 3.3.2.3 Kalsium 45 3.3.2.4 Muut ravinteet 45 3.4 Ehdotukset jatkotutkimuksiksi 45 Kirjallisuus 46 Liitteet
Liite 1. Kasvualusta-analyysin tulokset kasvihuonekurkun viljelyssä. Liite 2. Lehtianalyysin tulokset kasvihuonekurkun viljelyssä.
Johdanto
Vuonna 1996 harjoitettiin luonnonmukais-ta kasvihuoneviljelyä maassamme yhteensä 4,4 ha alalla (Kasvintuotannon tarkastus-keskus 1997a). Viljelyala on pieni. Samana vuonna Suomessa viljeltiin esimerkiksi kas-vihuonetomaattia yhteensä 119 ha alalla ja kasvihuonekurkkua yhteensä 80 ha alalla (Maa- ja metsätalousministeriön
tietopalve-lukeskus 1997).
Luonnonmukaisesti viljellyillä kasvi-huonetuotteilla vaikuttaisi kuitenkin ole-van kysyntää, mikäli hintataso on kohtuul-linen. Elintarviketieto Oy:n vuonna 1995 tekemässä tutkimuksessa valtaosa haasta-telluista kuluttajista (69 %) ilmoitti osta-vansa ennemmin luonnonmukaisesti kuin tavanomaisesti tuotettuja tomaatteja, ja maksavansa luonnonmukaisesti tuotetusta tomaatista enemmän. Keskimäärin kyseiset kuluttajat pitivät hyväksyttävänä 21 % korkeampaa hintaa: hyväksyttävissä oleva hinta oli 12,79 mk/kg, kun verranteena ol-leen tavanomaisen tomaatin hinta oli 10,60 mk/kg (Väisänen & Pohjalainen 1995).
Tässä raportissa esitetään tuloksia pro-jektista, jossa kehitetään ammattimaiseen luonnonmukaiseen kasvihuoneviljelyyn so-veltuvaa kasvualusta- ja lannoitusratkaisua. Tavoitteena on, että ratkaisu mahdollistaa kustannustasoltaan edullisten luomukasvi-huonevihannesten tuottamisen.
Kehitettävässä ratkaisussa kasvualusta on eristetty pohjamaasta maalevintäisten kasvitautien hallitsemiseksi ja se uusitaan vuosittain, mistä syystä sen tilavuus pyri-tään pitämään mahdollisimman pienenä. Ratkaisussa vältetään lisälannoituksia; kas-vualustaan sijoitetaan koko kasvuston tar-vitsema ravinnemäärä ennen taimien istu-tusta, eikä kasteluveteen lisätä ravinteita. Jotta kasvualusta pysyisi suolapitoisuudel-taan riittävän alhaisena, ravinteita keskite-tään tiettyihin kohtiin kasvualustaa. Ta-voitteena on, että hajotustoiminnan kulues-sa vapautuvien ravinteiden siirtymistä kas-vustoon säädetään lannoitteena käytettä-vän, eloperäisen aineksen sijoituksen ja kas-
telutekniikan avulla. Lannoitteen määrä optimoidaan käyttäen hyväksi aiempia tut-kimustuloksia kasvuston sisältämistä ravin-teista. Kastelu toteutetaan siten, ettei kas-vusto kärsi veden puutteesta.
Kasyualusta- ja lannoitusratkaisun suunnittelussa on huomioitu luonnonmu-kaisen viljelyn tuotantosäännöt, perustuen Neuvoston asetukseen (ETY) N:o 2092/91, annettu 24 päivänä kesäkuuta 1991, maa-taloustuotteiden luonnonmukaisesta tuo-tantotavasta ja siihen viittaavista merkin-nöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeis-sa (Kasvintuotannon tarkastuskeskus
1997b). Kehitettävä ratkaisu onkin hyväk-sytty virallisesti luomutuotantoon Honka-joella sijaitsevalla KKK-Vihannes Oy:n kauppapuutarhalla vuonna 1996 (Salonen 1996).
Vesiensuojelu, joka on ajankohtainen aihe kasvihuoneviljelyssä, on huomioitu rat-kaisua suunniteltaessa, vaikkei olemassa olevissa luonnonmukaisen viljelyn sään-nöissä kastelun hallintaa vielä edellytetä-kään. Rajoitetun kasvualustan melko suuri tilavuus yhdistettynä leveän pohjamuovin käyttöön mahdollistaa kastelun hallinnan siten, ettei pinta- ja pohjavesiin pääse valu-mia. Koska kasvualustaa ei ylilannoiteta, ravinnepitoisen valumaveden pääsy pohja-maahan johtaisi ravinteiden puutokseen ja satotason laskuun, toisin sanoen tulonme-netykseen. Leveä pohjamuovi toimii samal-la kastelun hallinnan seurantamenetelmä-nä, sillä mahdollisessa ylikastelutilanteessa valuma kertyy muovin päälle.
Tässä väliraportissa verrataan suljetussa reaktorissa kompostoidun kananlanta-tur-veseoksen ja aumassa kompostoidun, kui-vatun kananlannan (kananlantarakeet) käyttökelpoisuutta edellä kuvatussa sussa. Tutkimuksessa verrattiin eri ratkai-suvaihtoehdoissa viljellyn kasvuston sadon määrää ja laatua, kuten kauppakelpoisuut-ta, maun miellyttävyyttä, nitraattipitoi-suutta ja rakenteen säilyvyyttä.
Raportti sisältää vuonna 1996 tehdyt kenttäkokeet. Niitä oli kaksi: toisessa ko-keessa viljelykasvina oli kasvihuonekurkku, toisessa kokeessa kasvihuonetomaatti. Kas-
vihuonekurkkua tutkittiin kenttäkokeen avulla ensimmäistä kertaa. Aiemmin kent-täkokeissa on käytetty kasvustona kasvi-huonetomaattia (Uronen 1995, Salminen 1996a).
Kenttäkokeet ovat osa "Luonnonmu-kaisen kasvihuoneviljelytekniikan kehittä-minen"-projektia. Projekti toteutettiin vuosina 1995-97 ja se oli osa laajempaa yh-teistutkimusta "Kotimaisten eloperäisten aineiden käyttö kasvihuoneviljelyssä'. Kenttäkokeet toteutettiin MTT Martensin
vihannestutkimusasemalla Närpiössä, jossa koetoiminta oli mahdollista toteuttaa käy-tännön kasvihuoneviljelyä vastaavissa olo-suhteissa. Tutkimusta tehtiin yhteistyössä Biolan Oy:n kanssa, joka mm. valmisti tut-kittavassa kasvualusta- ja lannoitusratkai-sussa käytettävät ainekset. Pääosa kasvu-alustan sisältämistä ravinteista oli peräisin kananlannasta, joskin tutkittava ratkaisu on mahdollista toteuttaa esimerkiksi oman tilan eläinlannan avulla.
Kenttäkoe 1
Kasvihuonekurkun viljely
luonnonlannoitteiden avulla
1 Aineisto ja
menetelmät
1.1 Vertailtavat kasvualusta-
ja lannoitusratkaisut
Kenttäkokeessa tutkittiin luonnonmukai-seen viljelyyn suunniteltua kasvualusta- ja lannoitusratkaisua, jossa käytettävä kanan-lanta oli käsitelty kahdella eri tavalla. Ka-nanlanta oli käsitelty joko kompostoimalla se turpeen kanssa suljetussa kompostireak-torissa tai kompostoimalla lyhytaikaisesti aumassa ilman seosaineen lisäystä ja sen jäl-keen kuivaamalla ja rakeistarrialla. Rakeis-tamisen yhteydessä jälkimmäiseen lannoit-teeseen lisättiin 2 % merileväjauhetta.
Kenttäkokeessa oli mukana tavanomai-sessa tuotannossa käytettävä kasvualusta-ja lannoitusratkaisu, jotta tutkittavan rat-kaisun käyttökelpoisuudelle saatiin vertai-lukohde. Sellaiseksi valittiin Vapon VPS-351-turvelevy ja Kekkilän viljelmäkohtai-nen liuoslannoitus. Siinä kastelu tapahtui tippukasteluna siten, että ylimääräinen kas-teluvesi pääsi valumaan kasvualustasta pohjamaahan. Kastelumenetelmä on yleinen tavanomaisessa kasvihuoneviljelys-sä.
Kenttäkokeessa vertailtiin seuraavia kasvualusta- ja lannoitusratkaisuja:
Kasvualusta, jossa reaktorikompostoi-tua kananlanta-turveseosta. Kasteluve-teen ei lisätty ravinteita.
Kasvualusta, jossa kananlantarakeita. Rakeet (Biolan luonnonlannoite) oli val-mistettu kompostoimalla aumassa, kui-vaamalla ja lisäämällä rakeistamisen yhteydessä merileväjauhetta. Kastelu-veteen ei lisätty ravinteita.
Tavanomainen viljely turvealustalla. Kenttäkoe toteutettiin MTT Martensin vihannestutkimusaseman lasikatteisessa kasvihuoneessa Närpiössä. Kasvihuone-osaston pinta-ala oli 465 rn2 , jossa kenttä-koe oli 242 m2 alalla. Osastossa viljeltiin kasvihuonekurkkua koko alalla. Koe oli lohkoittain satunnaistettu ja lohkoja (= kerranteita) oli kolme.
1.1.1 Luonnonmukaiseen tuotantoon suunniteltu kasvualusta- ja lannoitusratkaisu
Tutkimuksessa vertailtiin eri tavoin käsitel-lyn kananlannan sopivuutta kyseisen rat-kaisun toimivuudelle. Vertailtavat luomu-kasvualustat olivat pääosin täysin samanlai-sia (eroavuus on selitetty seuraavassa luvus-sa 1.1.1.1).
Kummassakaan ratkaisussa kasvustoa ei lisälannoitettu istutuksen jälkeen. Kaikki kasvuston tarvitsemat ravinteet oli sijoitet-tu kasvualustaan ennen taimien issijoitet-tusijoitet-tusta ja
Taulukko 1. Kasvihuonekurkun luonnonmukaiseen tuotantoon suunnitellun kasvualusta- ja lan-noitusratkaisun sisältämä typen ja kaliumin määrä, kun ratkaisussa käytettiin joko reaktorikom-postoitua kananlantaa tai kananlantarae-turveseosta. Käsittelemättömän kananlannan määrä oli molemmissa tapauksissa sama. Laskelma on tehty kasvualusta-analyysien tulosten avulla.
Kasvualusta- ja lannoitusratkaisu Kokonais-typpeä g/kasvi Liukoista*) typpeä g/kasvi Liukoista*) kaliumia g/kasvi Realctorikompostoitu kananlanta
I istutus 24 1/kasvi + II istutus 30 1/kasvi 70 + 87 14 + 17 34 + 43
Turve-lcivennäismaaseos 30 1/kasvi 47 3,5 8,9
Yhteensä 204 (= 326 g/m2) 35 (= 56 g/m2) 86 (= 138 g/m2)
Kananlantarae-turveseos
I istutus 24 1 /kasvi + II istutus 30 1/ kasvi 91 + 114 19 + 24 34 + 43
Turve-kivennäismaaseos 30 litraa/kasvi 47 3,5 8,9
Yhteensä 252 (= 403 g/m2) 47 (=75 g/m2) 86 (= 138 g/m2)
") Liukoinen typpi on uutettu kaliumsulfaatilla ja liukoinen kalium happamalla ammoniumasetaatilla.
kasvustoa kasteltiin pelkällä vedellä, johon ei lisätty ravinteita.
Kasvualusta oli rajoitettu eristämällä se pohjamaasta muovin avulla. Se koostui ra-vinnepitoisuudeltaan toisistaan poikkeavis-ta kohdispoikkeavis-ta. Yläosa, johon poikkeavis-taimet istutet-tiin, oli ravinnepitoisuudeltaan laimeampaa kuin kasvualustan alaosa.
Kasvualustan yläosa oli turpeen ja ki-vennäismaan seosta. Sitä oli kasvualustassa 30 litraa/kasvi kasvualustan rakennusvai-heessa. Seos (Biolan turve-hiekkaseos - eri-koiskarkea) koostui valmistajan ilmoituk-sen mukaan karkeasta, vaaleasta rahkasam-malturpeesta, johon oli sekoitettu 15 tila-vuusprosenttia hiekkaa. Se oli peruslannoi-tettu kompostoidulla kananlannalla ja kal-kittu dolomiittikalkilla. Johtoluku oli en-nen viljelyn aloitusta 5,4 (määritys Vilja-vuuspalvelu Oy:n Mikkelin toimipisteessä). Lisätietoja turve-hiekkaseoksesta on taulu-kossa 1 ja liitteessä 1.
Kasvualustan alaosa, joka sisälsi pääosan kasvuston tarvitsemista ravinteista, koostui turpeen ja kananlannan seoksesta, jossa ka-nanlanta oli joko reaktorikompostoitu tai
aumakompostoitu, kuivattu ja rakeistettu (kananlantarakeet). Kananlanta oli peräisin broilerkasvattamosta, jossa linnut kasvate-taan lattialla turvekuivikepohj alla. Käsitte-lemättömän lannan määrä/ kasvi oli sama, käytettiinpä kasvualustassa reaktorikom-postoitua kananlantaa tai kananlantarakei-ta. Kasvualustan alaosan määrä oli kasvu-alustan rakennusvaiheessa 24 litraa/ kasvi. Määrä oli mitoitettu ensimmäistä kurkku-kasvustoa varten.
Samaa kananlannan ja turpeen seosta, josta kasvualustan alaosa koostui, sijoitet-tiin kasvualustan reunaan ennen toisen kas-vuston istutusta kesäkuun alussa. Tuolloin sitä käytettiin 30 litraa/ kasvi.
Kasvualustan tilavuus oli siis yhteensä 54 litraa/kasvi viljelyn käynnistyessä maa-liskuun alussa. Koeteknisistä syistä kullekin kasvustoriville tehtiin oma kasvualusta, vaikka viljely tapahtuikin paririvissä (kuva 1). Kasvualustan ainekset/ kasvi, toisin sa-noen 54 litraa, sijoitettiin 55 cm leveydelle (= kasvualustan leveys) ja 56 cm pituudelle (= taimien istutusväli). Kasvualusta ympä-röitiin kasvihuoneviljelyssä käytettävällä
Lisälannoitus 30 litraa/kasvi Ravinnepitoisuudeltaan väkevä kohta 24 litraafkasvi Ravinnepitoisuudeltaan laimea kohta 30 litraarkasvi 56 cm Kuva 1. Kasvihuonekurkun luonnonmukaiseen viljelyyn suunniteltu kasvualusta- ja lannoitusratkaisu. Ravinnepi-toisuudeltaan laimea kohta oli kalkittua ja kananlannalla peruslannoitettua turve-hiek-kaseosta. Ravinnepitoisuu-deltaan väkevä kohta oli joko reaktorikompostoitua kanan-lantaa tai kananlantarae-tur-veseosta. Lisälannoitukses-sa käytettiin Lisälannoitukses-samaa ainesta kuin kasvualustan pohjalla.
mustavalkomuovilla. Muovia käytettiin, jotta kasvualustan kosteutta saatiin tasat-tua, rikkakasvien kasvu estettyä ja maale-vintäisiä kasvitauteja hallittua.
1.1.1.1 Ravinnepitoisuudeltaan väkevä luomukasvualustan kohta
Luonnonmukaiseen viljelyyn suunnitellun kasvualusta- ja lannoitusratkaisussa käytet-tiin joko reaktorikompostoitua kananlan-ta-turveseosta tai kananlantarakeita, jotka oli valmistettu aumakompostoimalla lyhyt-aikaisesti ilman seosainetta ja kuivaamalla. Lanta sijaitsi kasvualustan alaosassa viljelyn käynnistyessä sekä toisen kasvuston lisälan noituksen jälkeen myös kasvualustan reu-nalla.
Mikäli käytettiin reaktorikompostoitua kananlantaa, kasvualustan alaosassa ja reu-nalla käytettävä aines koostui pelkästä kompostista. Kompostia käytettiin siis en-simmäiselle kasvustolle 24 litraa/kasvi sekä lisälannoitteena toiselle kasvustolle 30 lit-raa/kasvi. Lanta oli Biolan Oy:n ilmoituk-sen mukaan kompostoitu suljetussa sulo-tyyppisessä kompostireaktorissa siten, että lantapatjan alle puhallettiin ilmaa ja lämpö-tila oli korkeimmillaan: 60-70 °C. Lämpö-vaiheen jälkeen lantaan oli sekoitettu kal-kitsematonta turvetta ja sitä oli jälkikypsy-tetty koneellisesti ilmastettuna komposti-hallissa kaksi kuukautta. Lisätietoja kom-postoidusta kananlannasta on taulukossa 1
Mikäli käytettiin kananlantarakeita, kasvualustan alaosassa ja reunassa käytettä-vä seos koostui kananlantarakeista ja vaale-an rahkaturpeen seulonnassa syntyvästä, tupasvillaa sisältävästä, karkeasta turvef-raktiosta. Kananlantarakeiden määrä, joka vastaisi samaa lantamäärää kuin 24 litraa kompostia, oli neljä litraa. Rakeita käytet-tiin siis neljä litraa/ kasvi ensimmäiselle kas-vustolle ja viisi litraa/ kasvi toiselle kasvus-tolle. Turvetta sekoitettiin rakeiden kanssa tilavuussuhteessa yksi osa rakeita ja viisi osaa turvetta, jotta kasvualustan tilavuus vastasi kasvualustaa, jossa käytetään reak-torikompostoitua kananlantaa. Kananlan-tarakeet ovat kaupallinen valmiste (tuoteni-mi Biolan luonnonlannoite) ja ne sisältävät valmistajan ilmoituksen mukaan kokonais-typpeä 4,0 %, liukoista kokonais-typpeä 1,6%, koko-naiskaliumia 2,0 % ja kuiva-ainetta 0,6 kg/litra. Tuotteen sisältämä kananlanta on valmistajan ilmoituksen mukaan hygieni-soitu lämpökäsittelyn avulla rakeistusvai-heessa. Rakeistusvaiheessa kananlantaan on lisätty 2 % merilevää. Lisätietoja kananlan-tarakeen ja turpeen seoksesta on esitetty taulukossa 1 ja liitteessä 1.
1.1.1.2 Luomukasvualustassa käytettävän lannan määrän suunnittelu
Kasvualustaan sijoitettavan lannan määrän mitoitus perustui aiemmin tehtyyn tutki-mukseen kurkkukasvuston sisältämästä ra-vinneniäärästä. Seppälän (1979) tutkimuk-
sessa maanpäällinen kurkkukasvusto, jonka satotaso oli 50 kg/m2, sisälsi typpeä 122-185 g/m2 ja kaliumia 143-228 kg/m2.
Mitoitus tehtiin typen ja kaliumin mää-rän avulla, jolloin muita ravinteita oli kas-vualustassa riittävästi.
Tuolloin kananlantarakeita laskettiin tarvittavan 8 litraa/kasvi, jolloin kaliumin laskennallinen määrä rakeiden mukana oli 155 g/m2 ja kokonaistypen 309 g/m2, josta liukoisessa muodossa 124 g/m2. Laskennas-sa käytettiin seuraavia lukuarvoja: kanan-lantarakeiden kuiva-ainemäärä tilavuusyk-sikössä, kuiva-aineen kokonaiskaliumin pi-toisuus, kuiva-aineen kokonaistypen suus, kuiva-aineen liukoisen typen pitoi-suus, taimien istutustiheys.
Tällä perusteella kananlantarakeiden määräksi ensimmäistä kurkkukasvustoa varten mitoitettiin neljä litraa/ kasvi/ istu-tus. Vastaava määrä kananlantaa reaktori-kompostoimalla käsiteltynä oli valmistajan ilmoituksen mukaan 24 litrassa kompostia. Reaktorikompostoidussa lannassa liukoisen typen osuus oli valmistajan mukaan kuiten-kin noin 20 % kokonaistypen määrästä, kun se kananlantarakeissa on 40 %.
Toista kasvustoa varten kananlantara-keiden määrää kuitenkin nostettiin yhdellä litralla/kasvi. Määrän lisääminen johtui leh-tianalyysien tuloksista: ensimmäisen kasvus-ton sadonkorjuun lopulla typen pitoisuus oli Viljavuuspalvelu Oy:n kurkulle laatiman oh-jearvon alapuolella reaktorikompostoitua kananlantaa käytettäessä ja ohjearvon alara-jalla kananlantarakeita käytettäessä. Kanan-lantarakeiden määrä nostettiin siis viideksi litraksi/ kasvi toista kurkkukasvustoa varten. Vastaava määrä kananlantaa oli 30 litrassa reaktorikompostoitua kananlantaa.
Yhteensä viljelykaudella käytettiin siis 9 litraa kananlantarakeita/taimi. Rakeiden si-sältämän kokonaiskaliumin laskennallinen määrä oli 174 g/m2 Valmistajan ilmoituksen mukaan rakeiden sisältämä kalium on liki-määrin täysin liukoisessa muodossa (= uu-tettavissa happamalla ammoniumasetaatil-la). Rakeiden sisältämä kokonaistypen määrä oli 348 g/m2, josta liukoisessa muodossa oli 40 % (139 g/m2).
1.1.1.3 Luomukasvualustan typpi- ja kaliumpitoisuus kasvualusta-analyysien perusteella
Kasvualustan rakennusvaiheessa, juuri en-nen taimien istutusta, kasvualustasta otet-tiin näytteitä, jotka analysoiotet-tiin Viljavuus-palvelu Oy:n Mikkelin toimipisteessä. Näytteitä lähetettiin analysoitavaksi seu-raavasti: yksi näyte kasvualustan yläosassa olevasta turve-hiekkaseoksesta, yksi näyte reaktorikompostoidusta kananlannasta ja yksi näyte kananlantarae-turveseoksesta. Kukin näyte koostui 15 osanäytteestä. Näytettä ei hienonnettu ennen Viljavuus-palveluun lähettämistä. Myöhemmin selvi-si, ettei hienontamista tehdä myöskään Vil-javuuspalvelussa, mikä on vaikeuttanut edustavan osanäytteen saamista Viljavuus-palveluun lähetetystä näytteestä, joka oli otettu kananlantarakeiden ja karkean tur-vefraktion seoksesta.
Kasvualustan typen ja kaliumin pitoi-suudet kasvualustassa ennen viljelyn aloi-tusta on esitetty taulukossa 1. Taulukossa esitetyt lukuarvot on laskettu seuraavien tietojen perusteella: kasvualustan kuiva-ai-nemäärä/ kasvi (määritys Biolan Oy:n teke-mä), kuiva-aineen kokonaistypen pitoisuus, kuiva-aineen liukoisen typen pitoisuus, kui-va-aineen liukoisen kaliumin pitoisuus, kurkun istutustiheys.
1.2 Kurkkukasvusto ja sen hoito Kasvihuonekurkun viljely toteutettiin si-ten, että luonnonmukaista viljelytapaa nou-datettiin kasvualustan ja lannoituksen osal-ta. Muilta osin viljely oli tavanomaista, myös taimikasvatus.
Ensimmäinen kurkkukasvusto istutet-tiin 1.3. (= viikolla 9) ja uusintaistutus ta-pahtui 17.6. (= viikolla 25). Ensimmäisessä istutuksessa lajike oli Ventura RZ ja toisessa Flamingo LM. Istutustiheys oli huoneessa 1,61 kpl/m2, jolloin istutusväli oli 56 cm. Kasvit sijaitsivat paririveissä, ja etäisyys pa-ririvin keskikohdasta seuraavan papa-ririvin keskikohtaan oli 1,90 metriä Taimiruukku
poistettiin istutusvaiheessa ja luomukasvu-alustaa käytettäessä reilut puolet juuripaa-kusta upotettiin kasvualustan yläosaan, joka oli ravinnepitoisuudeltaan laimeaa tur-ve-hiekkaseosta.
Kukin kurkkurivi tuettiin yhdellä tuki-langalla. Leikkauksessa käytettiin sateen-varjoleikkausta, siten että jätettiin kaksi si-vuversoa/ kasvi.
Kastelu toteutettiin tippukasteluna ajastinta käyttäen. Tippuja oli kaksi kuta-kin kasvia kohden. Kasvualustan kosteutta optimoitiin tarkkailemalla puristenesteen määrää, kun kasvualustanäytettä puristet-tiin nyrkissä. Kasvualustan rakennusvai-heessa, ennen ensimmäisen kasvuston tai-mien istutusta, kasvualustaa kasteltiin. Ve-simäärä oli keskimäärin 13 litraa/ kasvi, toi-sin sanoen 55 cm x 56 cm alalle. Tippukas-teluna annetun veden määrä kunakin viik-kona merkittiin muistiin. Kasteluvettä ku-lui luomukasvualustalla vähemmän kuin tavanomaisessa turveviljelyssä. Kasteluve-den määrä oli ensimmäiselle kasvustolle yh-teensä 139 litraa/ kasvi luomukasvualustaa käytettäessä ja 200 litraa/kasvi tavanomai-sessa turveviljelyssä. Toiselle kasvustolle määrä oli yhteensä 164 litraa/ kasvi luomu-kasvualustaa käytettäessä ja 247 litraa/ kas-vi tavanomaisessa turvekas-viljelyssä. Valuma, mikäli sellaista oli, pääsi poistumaan luo-mukasvualustasta pohjamuovin reunalta pohjamaahan. Pohjamuovi ei ylettynyt hoi-tokäytävälle siten, että valumavesi olisi jää-nyt makaamaan muovin päälle, mitä on pi-dettävä puutteena kokeen toteutuksessa.
Tekovaloa ei käytetty. Luonnonvaloa oli huomattavasti normaalia enemmän maa-lis-, huhti- ja toukokuussa, kesäkuu oli va-loisuudeltaan hivenen normaalin yläpuolel-la, heinäkuun tiedot puuttuvat, elo- ja syys-kuussa valoisuus oli jälleen normaaliarvojen yläpuolella. Viljelykauden valoisuutta on tässä arvioitu auringonpaistetuntien avulla, mitattuna lähimmällä Ilmatieteen laitoksen asemalla (Ilmatieteen laitos 1993, Ilmatie-teen laitos 1996a, IlmatieIlmatie-teen laitos 1996b, Ilmatieteen laitos 1996c).
Kasvitautien ja -tuholaisten esiintymi-nen pysyi hallinnassa. Juuristotauteja tor-juttiin ennakolta Streptomyces-sädes.kenen avulla ja harsosääsken toukkia sukkulama-tojen avulla. Torjuntaeliöitä lisättiin kas-vustoon, kun siellä havaittiin vihannes-punkkeja, tupakkaripsiäisiä ja kurkkukir-voja. Härmää torjuttiin rikittämällä. Vi-hannespunkkia torjuttiin toisesta kasvus-tosta lisäksi Havin mäntysuopaliuoksella. Ennen toisen satokauden alkua torjuttiin peltoluteita mevinfossia .sisältävällä yhdis-teellä (Fosdrin-ruiskute).
Kasvuston ulkonäköä seurattiin koko viljelykauden ajan. Toista kasvustoa varten tehtävän lisälannoituksen määrää nostettiin alkuperäistä suunnitelmaa suuremmaksi, kun ensimmäisen kasvuston lopulla otettu-jen lehtinäytteiden typpipitoisuus oli alhai-nen. Tuolloin typen vähyydelle saatiin tu-kea myös kasvuston ulkonäöstä: luomukas-vualustalla kasvanut kasvusto oli väriltään vaalemman vihreä kuin tavanomaisesti vil-jelty kasvusto.
Luomukasvualustalla viljellyssä kasvus-tossa oli muitakin silmin havaittavia eroja verrattuna tavanomaisesti viljeltyyn kas-vustoon. kasvu oli hitaampaa luomukasvu-alustalla viljellyssä kasvustossa ainakin tai-mien istutuksesta latvontaan saakka, sekä ensimmäisessä että toisessa kurkkukasvus-tossa. Lisäksi hedelmien pinnalla oli jonkin verran vaaleaa, pölymäistä ainetta luomu-kasvualustalla viljeltäessä, ei kuitenkaan häiritsevässä määrin. Puutarhakonsulentti Stefan Nordmyr (Österbottens Svenska Lantbrukssällskapet) kertoi nähneensä vas-taavan ilmiön kurkkukasvustossa, joka sai piilannoitusta.
Satoa kerättiin ensimmäisestä kasvus-tosta 25.3.-5.6. (11 viikkoa) ja toisesta 8.7. —30.9. (12 viikkoa).
1.2.1 Ravinnetilan seuranta viljelykauden kuluessa
Kasvualustan ravinnetilan kehitystä viljely-kaudella seurattiin tekemällä määrityksiä sekä kasvualustasta että kasvustosta.
1.2.1.1 Kasvualusta-analyysit
Pääosin kasvualustasta tehdyt määritykset suoritettiin Viljavuuspalvelu Oy:n Mikke-lin toimipisteessä. Muutamia mittauksia tehtiin MTT Martensin vihannestutkimus-asemalla (puristenesteen johtokyky ja pH).
Viljavuuspalvelu Oy:ssä analysoitavia näytteitä otettiin seuraavista kasvualustan kohdista seuraavina ajankohtina:
ravinnepitoisuudeltaan laimeasta kasvu-alustan yläosasta, johon taimet istutet-tiin, otettiin näytteet ennen ensimmäisen kasvuston istutusta sekä ensimmäisen ja toisen kasvuston sadonkorjuun päätyttyä ravinnepitoisuudeltaan väkevästä kasvu-alustan alaosasta, johon reaktorikompos-toitu kananlanta tai kananlantarakeet oli sijoitettu ensimmäistä kasvustoa varten, otettiin näytteet ennen taimien istutusta sekä ensimmäisen ja toisen kasvuston sa-donkorjuun päättyessä
toista kasvustoa varten kasvualustan reu-naan tehdystä lisälannoituskohdasta (sa-maa ainesta kuin kasvualustan alaosassa) otettiin näytteet toisen kasvuston sadon-korjuun päättyessä.
Analysoitavien kasvualustanäytteiden määrä oli yksi näyte/ kasvualustan kohta! näytteenottokerta. Yhteensä analysoitiin 13 kasvualustanäytettä. Kukin näyte koos-tui 15 osanäytteestä. Näytteet analysoitiin Viljavuuspalvelu Oy:n Mikkelin toimipis-teessä.
Kasvualustanäytteestä määritettiin joh-toluku, happamuus, kosteus ja tilavuuspai-no. Lisäksi määritettiin kasvinravinteista kokonaistyppi ja uuttuva (= liukoinen) pi-toisuus seuraavista: typpi, fosfori, kalium, kalsium, magnesium, rikki, kupari, sinkki, mangaani ja boori. Näytteestä määritettiin myös liukoisen kloridin ja liukoisen natriu-min pitoisuus ensimmäisen ja toisen viljelyn lopulla sekä liukoisen piin pitoisuus toisen viljelyn lopulla.
MTT Martensin vihannestutkimusase-malla mitattiin puristenesteen johtokyky ja pH ravinnepitoisuudeltaan laimeasta kas-vualustan yläosasta, taimen ja tippukaste-
lun välissä. Mittaus tehtiin Volmaticin mit-talaitteilla joka viikko koko viljelykauden ajan. Mittaus suoritettiin kaikista koeruu-duista, viidestä mittauspisteestä/ koeruutu. 1.2.1.2 Lehtianalyysit
Lehtinäytteitä otettiin ensimmäisestä kas-vustosta kolmena ajankohtana (2.4., 6.5. ja 5.6.), samoin toisesta kasvustosta (16.7., 26.8. ja 30.9.). Ensimmäisestä kasvustosta lehtinäyte otettiin kaikista koeruuduista ensimmäisellä näytteenottokerralla ja kah-della viimeisellä kerralla otettiin yksi näyte kutakin kasvualusta- ja lannoitusratkaisua kohden. Toisesta kasvustosta analysoitiin yksi näyte/koeruutu kaikilla kerroilla. Yh-teensä analysoitiin 14 lehtinäytettä/ kasvu-alusta- ja lannoitusratkaisu.
Näytteet otettiin Viljavuuspalvelu Oy:n ohjeita noudattaen (Viljavuuspalvelu Oy 1994). Näytteet analysoitiin Viljavuuspal-velu Oy:n Mikkelin toimipisteessä.
Kustakin näytteestä määritettiin koko-naispitoisuudet seuraavista kasvinravinteis-ta: typpi, fosfori, kalium, kalsium, magnesi-um, rikki, rauta, boori, kupari, mangaani ja sinkki. Lisäksi näytteistä määritettiin piin, natriumin ja kloorin määrä 5.6., 26.8. ja 30.9.
1.3 Sadon määrä ja
kauppakelpoisuus
Sadon poimintatiheys vastasi tavanomaista ammattiviljelmän käytäntöä. Pääosin satoa kerättiin kolme kertaa viikossa.
Sato lajiteltiin kolmeen luokkaan: 1-luokkaan, II-luokkaan ja muihin. Jaottelu perustui virallisiin kauppakelpoisuusvaati-mu,ksiin, kuitenkin niin, että 1-luokka sisäl-si sekä Extra luokan että 1-luokan sadon (Kasvintuotannon tarkastuskeskus 1995).
Kuhunkin luokkaan lajitellun sadon massa sekä kurkkuj en lukumäärä määritet-tiin kaikista koeruuduista kaikkina poimin-takertoina.
1.4 Muu sadon laatu
Sadon muuta laatua selvitettiin pienimuo-toisten kokeiden avulla mittaamalla 1-luo-kan kurkun maun miellyttävyyttä, nitraat-tipitoisuutta sekä rakennetta säilytyksen jälkeen.
1.4.1 Maun miellyttävyys
Kasvualusta- ja lannoitusratkaisun vaiku-tusta kurkun maun miellyttävyyteen selvi-tettiin kaksi kertaa satokauden kuluessa.
Kurkkusadon maun miellyttävyyttä tutkittiin yhteensä 84 makuarvion perus-teella kutakin kasvualusta- ja lannoitusrat-kaisua kohden. Kaikkiaan makuarviointeja tehtiin siis 252.
Maun miellyttävyys arvioitiin aistinva-raisesti. Maku pisteytettiin KESKO Tuote-tutkimuksessa käytettävällä asteikolla (tau-lukko 2). Arviointi toteutettiin MTT Elin-tarviketeknologian laitoksen makulabora-toriossa. Kurkun maku arvosteltiin kuori-mattomista kurkunpaloista. Kukin näyte oli merkitty kolminumeroisella arvotulla koodilla, jotta maistaja ei tietäisi kurkun viljelytapaa.
Jokaisesta koeruudusta otettiin kaksi näytettä/näytteenottokerta. Kukin näyte koostui neljästä satunnaisesti valitusta 1-luokan kurkusta. Kurkkunäytteet poimit-tiin ensimmäisestä kasvustosta 20.5. ja toi-sesta 26.8., toisin sanoen 7-8 viikkoa sa-donkorjuun alkamisesta.
Tilastollisten testien käytön hyödyntä-miseksi makuarviointi toteutettiin seuraa-vasti: arvosteluraati koostui 21 arvioijasta, jotka olivat samoja kummallakin näyt-tenottokerralla ja jotka oli jaettu kolmeen yhtä suureen ryhmään. Yksi ryhmä arvioi kenttäkokeen yhden kerranteen hedelmien maun miellyttävyyden ja sama ryhmä arvioi saman kerranteen hedelmien maun myös toisella kerralla. Kukin maistaja pisteytti näin kuusi näytettä/ arviointikerta (kolme koeruutua/ kerranne ja kaksi näytettä/ koe-ruutu).
1.4.2 Nitraattipitoisuus
Lannoitus- ja kasvualustaratkaisun vaiku-tusta sadon nitraattipitoisuuteen tutkittiin satokauden alkuvaiheessa, jolloin kasvu-alustassa olevan kananlannan määrä oli suurimmillaan.
Määritys suoritettiin 1-luokan kurkuis-ta. Kurkut poimittiin ensimmäisestä kas-vustosta 1.4. (sadonkorjuu alkoi 25.3.) ja toisesta kasvustosta 17.7. (sadonkorjuu al-koi 8.7.).
Jokaisesta koeruudusta otettiin yksi näyte/ näytteenottokerta. Yhteensä otettiin siis kuusi näytettä/ kasvualusta- ja lannoi-tusratkaisu; ensimmäisellä näytteenotto-kerralla puuttui kuitenkin näyte kananlan-tarakeilla lannoitetun kurkun hedelmä-näytteestä yhdestä koeruudusta lajittelussa sattuneen erehdyksen vuoksi. Havainnon puuttuminen ei estänyt tilastollisen testin
Taulukko 2. Kasvihuonekurkun maun miellyttävyyden pisteytys. 9 = ERINOMAINEN; erittäin hieno, lajille ominainen raikas maku 8 =ERITTÄIN HYVÄ; raikas, lajille ominainen maku
7 = HYVÄ; puhdas, lajille ominainen maku
6= TYYDYTTÄVÄ; kohtalainen, ei raikas, hieman lattea
5 = KESKINKERTAINEN; jonkin verran poikkeava maku, esim. jokseenkin lattea tai hieman tunkkainen
4= VÄLTTÄVÄ; selvästi poikkeava maku, esim. väljähtänyt tai tunkkainen 3 = PUUTTEELLINEN; selvä sivumaku tai muuttunut maku tai mauton 2 = HUONO; epämiellyttäväksi muuttunut maku tai aivan mauton 1 = ERITTÄIN HUONO; luotaantyöntävä maku
Taulukko 3. Kasvihuonekurkun rakenteen pisteytys.
9 = 'ERINOMAINEN; rakenne täydellisesti säilynyt, lajille ominainen, kiinteys erittäin hyvä 8 = ERITTÄIN HYVÄ; erittäin hyvin säilynyt rakenne, lajille ominainen kiinteys, muutamia
pieniä virheitä
7 = HYVÄ; hyvin säilynyt, lajille ominainen rakenne, muutamia virheitä, kiinteys moitteeton 6 = TYYDYTTÄVÄ; rakenne vielä hyvin säilynyt, muutamia vahingoittuneita kohtia, pieni
paikallinen pehmenemä
5 = KESKINKERTAINEN; poikkeaa jonkin verran lajille ominaisesta rakenteesta, esim. kauttaaltaan hieman liian pehmeä.
4 = VÄLTTÄVÄ; rakenne lajille ominaisesta selvästi poikkeava, liian pehmeä, ei epämiellyttävä 3 = PUUTTEELLINEN; rakenne muuttunut, varsin pehmeä, lievästi vetinen
2= HUONO; varsin vahvasti muuttunut rakenne, vetinen, epämiellyttävä
1 = ERITTÄIN HUONO; näyte menettänyt täysin lajille ominaisen rakenteensa ja kiinteytensä, vastenmielinen
suorittamista.
Kukin näyte koostui neljästä, satunnai-sesti valitusta 1-luokan kurkusta. Nitraatti-pitoisuus määritettiin Tullilaboratoriossa nestekromatografisella menetelmällä. 1.4.3 Rakenne säilytyksen jälkeen Kasvualusta- ja lannoitusratkaisun vaiku-tusta 1-luokan kurkun rakenteen säilymi-seen tutkittiin seuraavasti: kurkut muovi-tettiin ja niitä säilymuovi-tettiin lämpötilaltaan 14-15 °C kylmävarastossa neljä vuorokaut-ta, minkä jälkeen niiden rakenne arvioitiin.
Rakenne arvioitiin yhteensä 24 kurkusta kutakin kasvualusta- ja lannoitusratkaisua kohden. Yhteensä kurkun rakenne arvioi-tiin siis 72 kurkusta.
Arviointi tapahtui aistinvaraisesti käsin koskettelemalla KESKO Tuotetutkimuk-sen käyttämän asteikon avulla (taulukko 3).
Kurkkunäytteet poimittiin 23.8.. Näy-te oNäy-tettiin kaikista koeruuduista. Kukin näyte koostui kahdeksasta satunnaisesti va-litusta 1-luokan kurkusta.
Tilastollisten testien hyödyntämiseksi arviointi toteutettiin seuraavasti: yksi arvi-oija arvioi yhden kerranteen hedelmien kiinteyden, toisin sanoen 24 kurkkua. Arvi-ointi suoritettiin MTT Elintarviketeknolo-gian laitoksella, kasvihuonekurkkua tuot-tavalla Härkälän puutarhalla Köyliössä ja
MTT Martensin vihannestutkimusasemal-la. Kukin näyte oli merkitty kolminumeroi-sella koodilla, jotta arvioijat eivät tietäisi vil-j elytapaa.
Kurkut muovitettiin koneellisesti lähel-lä sijaitsevalla vihannespakkaamolla (När-piön Vihannes Osk.). Toisinaan muovitus puuttui kurkun päästä hedelmän pituuden vuoksi. Tämä vaikutti satunnaiselta ja sitä esiintyi kaikissa kasvualusta- ja lannoitus-ratkaisuissa viljellyissä kurkuissa. Muovi-tuksen osittainen puuttuminen kurkun päistä on voinut alentaa kurkun kiinteydes-tä annettua pistemäärää. Kyseisenä poi-mintapäivänä (23.8.), satotuloksista lasket-tuna, 1-luokan kurkun tuoremassa oli kes-kimäärin 422 g/kpl reaktorikompostoitua kananlantaa käytettäessä, 415 g/kpl kanan-lantarakeita käytettäessä ja 406 g/kpl ta-vanomaisessa turveviljelyssä.
1.5 Havaintoaineiston tilastollinen testaus
Havaintoaineistolle tehtiin ensin varianssia-nalyysi, jonka malli riippui koejärjestelystä. Esimerkiksi testattaessa, aiheuttiko kasvu-alusta- ja lannoitusratkaisu tilastollisesti merkitsevää eroa 1-luokan sadon määrään, tehtiin varianssianalyysi lohkoittain satun-naistetun mallin mukaisesti.
tiin noudattaen seuraavaa käytäntöä: tilas-tollisesti erittäin merkitsevä ero, kun p< 0,001, tilastollisesti hyvin merkitsevä ero, kun 0,001 p<0,01 ja tilastollisesti mer-kitsevä ero, kun 0,01. p<0,05.
Mikäli kasvualusta- ja lannoitusratkaisu aiheutti tilastollisesti merkitsevän eron ha-vaintoaineistoon varianssianalyysilla testat-taessa, tutkittiin Tukey'n testin avulla 5 % merkitsevyystasolla, mitkä kasvualusta- ja lannoitusratkaisut aiheuttivat tilastollisesti merkitsevää eroa.
Havaintoaineistot, joille edellä mainittu testaus tehtiin, olivat seuraavat: kokonais-sadon suuruus, luokan kokonais-sadon suuruus, 1-luokan kurkkujen lukumäärä, II-1-luokan sa-don suuruus ja alle II-luokan sasa-don suu-ruus. Lisäksi testaus suoritettiin sadon muuta laatua koskeville havaintoaineistoil-le. Näitä olivat 1-luokan kurkun maun miellyttävyys ja nitraattipitoisuus sekä ra-kenne säilytyksen jälkeen.
2 Tulokset
2.1 Sadon määrä
ja kauppakelpoisuus
2.1.1 Kokonaissato
Kun tarkastellaan koko viljelykautta 1.3.-30.9., kasvualusta- ja lannoitusratkaisu vai- kutti kurkun kokonaissadon määrään siten, että keskimääräinen kokonaissato oli 91 % verranteena olleen tavanomaisen turvevilj e-lyn sadosta, kun kasvualustassa käytettiin reaktorikompostoitua kananlantaa ja 86 % verranteesta, kun kasvualustassa käytettiin kananlantarakeita.
Keskimääräinen kokonaissato oli tuona aikana 35,5 kg/m2, kun kasvualustassa
käy-tettiin reaktorikompostoitua kananlantaa, 33,4 kg/m2 käytettäessä kananlantarakeita
ja 38,8 kg/m2 tavanomaisessa
turveviljelys-sä.
Kasvualusta- ja lannoitusratkaisu aihe-utti tilastollisesti merkitsevän eron koko-
Taulukko 4. Kasvualusta- ja lannoitusratkai-sun vaikutus kasvihuonekurkun kokonaissa-don määrään. Viljelykauden pituus oli 1.3.-30.9.. Tekovaloa ei käytetty. Eri kirjaimella merkityt sadot erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi Tukeyn testillä 5 %:n merkitse-vyystasolla. I ja II kasvusto on tarkasteltu erik-seen.
Kasvualusta- ja lannoitusratkaisu Kokonaissato kg/m2 I kasvusto, sadonkorjuu 25.3.-5.6. Reaktorikompostoitu kananlanta 18,80' Kananlantarae-turveseos 16,33b Tavanomainen turveviljely 20,60' II kasvusto, sadonkorjuu 8.7. -30.9. Reaktorikompostoitu kananlanta 16,66' Kananlantarae-turveseos 17,03' Tavanomainen turveviljely 18,18'
naissadon määrään ensimmäisessä kasvus-tossa. Toisessa kasvustossa ero ei ollut tilas-tollisesti merkitsevä. Kokonaissadon keski-arvot ja tilastollisesti merkitsevät erot en-simmäisessä ja toisessa kasvustossa on esi-tetty taulukossa 4.
Kokonaissadon kertyminen vilj elykau-den kuluessa on esitetty kuvassa 2. 2.1.2 1-luokan sato
Kun tarkastellaan koko viljelykautta 1.3.-30.9., kasvualusta- ja lannoitusratkaisu vai-kutti 1-luokan sadon määrään siten, että keskimääräinen 1-luokan sato oli 89 % ver-ranteena olleen tavanomaisen turveviljelyn sadon määrästä, kun kasvualustassa käytet-tiin reaktorikompostoitua kananlantaa ja 86 % verranteen sadon määrästä, kun käy-tettiin kananlantarakeita.
Keskimääräinen 1-luokan sato oli tuona aikana 30,8 kg/m2, kun kasvualustassa
käy-tettiin reaktorikompostoitua kananlantaa, 29,5 kg/m2 käytettäessä kananlantarakeita
ja 34,5 kg/m2 tavanomaisessa turveviljelyssä.
Reaktorikompostoitu kananlanta Kananlantarae- • turveseos --fr- Tavanomainen turveviljely 13 14 15 16 17 18 Viikko 19 20 21 22 23 28 29 30 31 32 33 34 35 Viikko 36 37 38 39 40 Reaktorikompostoitu kananlanta Kananlantarae-turveseos Tavanomainen turveviljely
Kuva 2. Kasvualusta- ja lannoitusratkaisun vaikutus kasvihuonekurkun
koko-naissadon kertymiseen. Kuvassa 2a on esitetty kertyminen ensimmäisessä kas-vustossa ja kuvassa 2b kertyminen toisessa kaskas-vustossa. Viljelykauden pituus oli 1.3.-30.9.. Tekovaloa ei käytetty.
Ko k. sa to kg /m 2
utti 1-luokan sadon määrään tilastollisesti merkitsevän eron ensimmäisessä kasvustos-sa. Toisessa kasvustossa ero ei ollut tilastol-lisesti merkitsevä. 1-luokan sadon määrät ja tilastollisesti merkitsevän erot ensimmäi-sessä ja toisessa kasvustossa on esitetty tau-
lukossa 5.
Kasvualusta- ja lannoitusratkaisu aiheut-ti aiheut-tilastollisesaiheut-ti hyvin merkitsevän eron 1-luo-kan kurkkujen lukumäärään ensimmäisessä kasvustossa, toisessa kasvustossa ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. 1-luokan kurkku-
Taulukko 5. Kasvualusta- ja lannoitusratkaisun vaikutus kasvihuonekurkun 1-luokan sadon määrään. Eri kirjaimella merkityt sadot erosivat toisistaan tilastolli-sesti merkitsevästi Tukeyn testillä 5 %:n merkitsevyystasolla. 1 ja 11 kasvusto on tarkasteltu erikseen.
Kasvualusta- ja 1-luokan sato Osuus kokonaissadosta % lannoitusratkaisu kg/m2
I kasvusto
Reaktorikompostoitu kananlanta 15,95ab
84,8 Kananlantarae-turveseos 14,30b 87,6 Tavanomainen turveviljely 17,92a 87,0
II kasvusto
Reaktorikompostoitu kananlanta 14,81a 88,9 Kananlantarae-turveseos 15,23a 89,4 Tavanomainen turveviljely 16,61a 91,4
jen keskimääräinen lukumäärä ja tilastolli-sesti merkitsevät erot ensimmäisessä ja toi-sessa kasvustossa on esitetty taulukossa 6. 2.1.3 II-luokan ja alle II-luokan sato Kasvualusta- ja lannoitusratkaisu ei aiheut-tanut II-luokan kurkkusadon määrään ti-lastollisesti merkitsevää eroa kummassa-kaan kasvustossa.
Alle II-luokan sadon määrään kasvu-alusta- ja lannoitusratkaisu aiheutti tilastol-lisesti hyvin merkitsevän eron ensimmäises-sä kasvustossa. Toisessa kasvustossa ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Kasvualusta- ja lannoitusratkaisun vaiku-tus II-luokan ja alle II-luokan sadon määrään on esitetty taulukossa 7. Taulukossa on esitet-ty myös tilastollisesti merkitsevät erot sekä ensimmäisen että toisen kasvuston sadoissa.
2.2 Muu sadon laatu
2.2.1 Maun miellyttävyys
Kasvualusta- ja lannoitusratkaisu ei aiheut-tanut 1-luokan kurkun maun miellyttävyy-
teen tilastollisesti merkitsevää eroa, kun maun miellyttävyyttä tutkittiin pienimuo-toisen kokeen avulla 20.5. ja 26.8. poimi-tuista sadoista. Maun miellyttävyys arvioi-tiin keskimäärin tyydyttävän ja hyvän välil-le kaikissa kasvualusta- ja lannoitusratkai-suissa viljellyissä sadoissa. Keskimäärin kur- Taulukko 6. Kasvualusta- ja lannoitusratkai-sun vaikutus 1-luokan kurkkujen lukumäärään. Eri kirjaimella merkityt sadot erosivat toisis-taan tilastollisesti merkitsevästi Tukeyn testillä 5 %:n merkitsevyystasolla. I ja 11 kasvusto on tarkasteltu erikseen.
Kasvualusta- ja lannoitusratkaisu 1-luokan lcurldcuja kpihn2
I kasvusto
Reaktorikompostoitu kananlanta 41,95ab Kananlantarae-turveseos 37,42b Tavanomainen liuoslannoitus 46,70a
II kasvusto
Reaktorikompostoitu kananlanta 35,11a Kananlantarae-turveseos 36,02a Tavanomainen turveviljely 40,81a
Taulukko 7. Kasvualusta- ja lannoitusratkaisun vaikutus kasvihuonekurkun II-luokan ja alle 11-II-luokan sadon (= muut) määrään. Eri kirjairnella merkityt sadot erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi Tukeyn testillä 5 %:n merkitse-vyystasolla. I ja 11 kasvusto on tarkasteltu erikseen, samoin eri kauppakelpoi-suusluokat (II-luokka, muut). Sadon osuus kokonaissadosta on merkitty sulkui-hin.
Kasvualusta- ja lannoitusratkaisu II-luokkaa kg/m2 Muut kg/m2 I kasvusto
Reaktorikompostoitu kananlanta 1,68a(8,9 %) 1,17a(6,2 %) Kananlantarae-turveseos 1,23a (7,5 %) 0,80b (4,9 %) Tavanomainen turveviljely 1,44a (7,0 %) 1,25a(6,1 %) II kasvusto
Reaktorikompostoitu kananlanta 1,23a (7,4 %) 0,62a (3,7 %) Kananlantarae-turveseos 1,18a (6,9%) 0,6r'(3,6 %) Tavanomainen turveviljely 1,05a (5,6 %) 0,52a (2,9 %)
Taulukko 8. Kasvualusta- ja lannoitusratkaisun vaikutuskasvihuonekurkun 1-luokan sadon maun miellyttävyyteen 20.5. ja 26.8. poimitussa sadossa. Pistey-tys välillä 1-9; mitä korkeampi pistemäärä, sitä miellyttävämpi maku. Mikäli luku-arvot on merkitty eri kirjaimella, ne erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi Tukeyn testillä 5 %:n merkitsevyystasolla.
Kasvualusta- ja Poiminta- Poiminta- Keskiarvo Vaihtelu- lannoitusratkaisu päivä 20.5. päivä 26.8. n = 84 väli Reaktorikompostoitu kananlanta 6,1 6,2 6,1a 2-9
Kananlantarae-turveseos 6,6 6,5 6,6a 2-9
Tavanomainen turveviljely 6,5 6,0 6,2a 2,5-8
kun maun miellyttävyys oli parhain, kun kasvualusta sisälsi kananlantarakeita.
Keskiarvo 1-luokan sadon maun miel-lyttävyydestä, arvostelujen vaihteluväli sekä tilastollisesti merkitsevät erot eri kas-vualusta- ja lannoitusra.tkaisuissa viljellyissä kurkuissa on esitetty taulukossa 8.
alussa, kun pitoisuuksia tutkittiin pieni-muotoisen kokeen avulla.
1-luokan sadon keskimääräiset nitraatti-pitoisuudet, pitoisuuksien vaihteluväli, sekä tilastollisesti merkitsevät erot eri kas-vualusta- ja lannoitusratkaisuissa viljellyissä kurkuissa on esitetty taulukossa 9.
2.2.2 Nitraattipitoisuus
Kasvualusta- ja lannoitusratkaisu vaikutti tilastollisesti merkitsevästi 1-luokan kurk-kujen nitraattipitoisuuteen satokauden
2.2.3 Rakenne säilytyksen jälkeen
Vihannespakkaamolla muovitetun ja neljä päivää 14-15 °C säilytetyn 1-luokan kur-kun rakenne oli keskimäärin hyvä tai erit-
Taulukko 9. Kasvualusta- ja lannoitusratkaisun vaikutus kasvihuonekurkun !-luokan sadon nitraattipitoisuuteen (mg/kg tuoremassaa) I ja II kasvuston sadon-korjuun alkuvaiheessa (1.4. ja 17.7.). Mikäli lukuarvot on merkitty eri kirjaimella, ne erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi Tukeyn testillä 5 %:n merkitse-vyystasolla. Kasvualusta- ja lannoitusratkaisu Poiminta- päivä 1.4. Poiminta- päivä 17.7. Keskiarvo n=6 Vaihtelu-väli Realctorikompostoitu kananlanta 380 370 370ab 250 - 520 Kananlantarae-turveseos 230 310 270a 210 - 390 Tavanomainen turveviljely 410 760 590b 360 - 805
Taulukko 10. Kasvualusta- ja lannoitusratkai-sun vaikutus muovitetun, neljä vuorokautta + 14-15 °C säilytetyn 1-luokan kurkun raken-teeseen 23.8. poimitussa sadossa. Pisteytys välillä 1-9; mitä korkeampi pisteytys, sitä pa-rempi rakenne. Mikäli lukuarvot on merkitty eri kirjaimella, ne erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi Tukeyn testillä 5 %:n mer- kitsevyystasolla.
Kasvualusta- ja Keskiarvo Vaihtelu- lannoitusratkaisu n=24 väli Reaktorikompostoitu kananlanta 7,75a 6 - 9 Kananlantarae-turveseos 6,811 5 - 9 Tavanomainen turveviljely 7,71a 5 - 9
täin hyvä kaikissa kasvualusta- ja
lannoitus-ratkaisuissa, kun satoa tutkittiin pienimuo-toisen kokeen avulla 23. elokuuta poimitus-ta sadospoimitus-ta.
Kasvualusta- ja lannoitusratkaisun aihe-uttamat erot kurkun rakenteeseen olivat kuitenkin tilastollisesti erittäin merkitseviä. Sadon rakenteesta annetut keskimääräiset pisteet, niiden vaihteluväli ja tilastollisesti merkitsevät erot eri kasvualusta- ja lannoi-tusratkaisuissa viljellyissä kurkuissa on esi-tetty taulukossa 10.
2.3 Ravinnetilan seuranta
2.3.1 Luomukasvualustasta tehdyt määritykset
2.3.1.1 Liukoisten ravinteden dittävyys
Tutkimuksessa määritettyjen liukoisten ra-vinteiden, joiden pitoisuuksista on Vilja-vuuspalvelu Oy:n ohjearvot, toisin sanoen typen, fosforin, kaliumin, kalsiumin, mag-nesiumin, boorin, kuparin ja mangaanin, pitoisuus ei alentunut kasvualustassa alle Viljavuuspalvelu Oy:n ohjearvon, käytet-tiinpä reaktorikompostoitua kananlantaa tai kananlantarakeita. Pitoisuus ei ollut alle
ohjearvon ensimmäisen kasvuston sadon-korjuun lopulla kasvualustan alaosassa, jo-hon kananlanta sijoitettiin ensimmäistä kasvustoa varten. Pitoisuus ei myöskään ol-lut alle ohjearvon toisen kasvuston sadon-korjuun lopulla kasvualustan reunalla, jo-hon kananlanta sijoitettiin toista kasvustoa varten (Viljavuuspalvelu Oy 1994). Liittee-seen 1 on koottu lisätietoja kasvualustan liukoisten ravinteiden pitoisuuksista.
Ensimmäisen kasvuston sadonkorjuun päättyessä kasvualustan alaosan johtoluku oli selkeästi alempi kuin viljelyn aloitusvai-heessa. Kun johtoluku oli viljelyn alussa 32 reaktorikompostoitua kananlantaa käytet-täessä ja 31 kananlantarakeita käytetkäytet-täessä, oli johtoluku ensimmäisen sadonkorjuun
lopulla 3,4 reaktorikompostoitua kanan-lantaa käytettäessä ja 5,8 kananlantarakeita käytettäessä. Kasvualustan alaosan johtolu-ku oli sadonkorjuun lopulla samaa suuruus-luokkaa kuin kasvualustan yläosassa ennen viljelyn aloitusta (johtoluku 5,4).
Toisen kasvuston sadonkorjuun lopulla johtoluku kasvualustan reunassa, johon li-sälannoitus toista kasvustoa varten sijoitet-tiin, ei ollut alentunut samalla tavoin: se oli viljelykauden päättyessä 36 reaktorikom-postoitua kananlantaa käytettäessä ja 31 kananlantarakeita käytettäessä.
Ravinnepitoisuudeltaan väkevän osan johtoluvusta on lisätietoja liitteessä 1. 2.3.1.2 Suolapitoisuus
kasvualustan yläosassa
Kasvualustan kananlantaa sisältävä, ravin-nepitoisuudeltaan väkevä osa ei kohottanut ravinnepitoisuudeltaan laimean osan suola-pitoisuutta viljelykauden kuluessa, käytet-tiinpä kasvualustassa kananlantarakeita tai reaktorikompostoitua kananlantaa.
Kasvualustan puristenesteen johtoky-vyn keskimääräinen arvo, joka on saatu 15 näytteenottokohdan keskiarvona, ei yhte-näkään viikkona ylittänyt Viljavuuspalvelu Oy:n esittämää ohjearvoa (1,8-3,5 mS/cm). Poikkeuksen muodosti toisen kasvuston vil-jelyn alku reaktorikompostoitua kananlan-taa käytettäessä. Tämä selittyy sillä, että kasvualustaa oli lisälannoitusta toteutetta-essa siirretty kasvualustan reunalta sen pin-taosaan, myös kompostoidusta kananlan-nasta koostuvaa alaosaa.
Yksittäisessä mittaustuloksessa, jossa näyte koostuu viidestä kohtaa otetusta osa-näytteestä, johtokyvyn arvo oli toisinaan hieman yli ohjearvon, käytettiinpä reaktori-kompostoitua kananlantaa tai kananlanta-rakeita. Näin oli etenkin reaktorikompos-toitua kananlantaa käytettäessä ensimmäi-sen kasvuston viljelyn alkuvaiheessa: 15.3. 3,6 mS/cm, 22.3. 4,9 mS/cm, 29.3. 4,4
mS/cm ja 4.4. 5,2 mS/cm. Heinäkuun jäl-keen ohjearvon ylityksiä ei havaittu yhdes-säkään mittauksessa, käytettiinpä kasvu-alustassa reaktorikompostoitua kananlan-taa tai kananlantarakeita.
Viljavuuspalvelu Oy:ssä tehdyissä joh-tolukumäärityksissä kasvualustassa oli sekä ensimmäisen että toisen sadonkorjuun pää-tyttyä kohta, jossa johtoluku ei ylittänyt Viljavuuspalvelun ohjearvoa (4-8), käytet-tiinpä reaktorikompostoitua kananlantaa tai kananlantarakeita. Ensimmäisen kas-vuston sadonkorjuun lopulla ohjearvo ei ylittynyt missään kohdassa kasvualustaa (yläosa/alaosa). Toisen kasvuston sadonkor-juun lopulla johtoluku oli ohjearvojen puit-teissa kasvualustan ylä- ja alaosassa, lu-kuunottamatta kasvualustan yläosaa reak-torikompostoitua kananlantaa käytettäessä (johtoluku 12). Johtoluvun arvoja on esitet-ty liitteessä 1.
2.3.1.3 Happamuus
Kasvualustan yläosan puristenesteen pH:n arvo oli kunakin viikkona keskimäärin Vil-javuuspalvelu Oy:n ohjearvon (5,0-6,5) mukainen (keskiarvo 15 osanäytteestä), käytettiinpä reaktorikompostoitua kanan-lantaa tai kananlantarakeita. Poikkeuksen muodostaa syyskuun ensimmäinen viikko, jolloin puristenesteestä mitattu pH oli Vil-javuuspalvelun ohjearvon yläpuolella (pH 6,7), niin reaktorikompostoitua kananlan-taa kuin kananlantarakeita käytettäessä. Viljavuuspalvelu Oy:n Mikkelin toimi-pisteessä tehdyissä kasvualustamäärityksis-sä kasvualustan pH on ylittänyt Viljavuus-palvelu Oy:n esittämän ohjearvon (5,5-6,5), myös kasvualustan yläosa. Näytteen pH oli yli ohjearvon sekä ensimmäisen ja toisen sadonkorjuun lopulla, sekä kasvu-alustan ylä- että alaosassa, käytettiinpä re-aktorikompostoitua kananlantaa tai kanan-lantarakeita (taulukko 11).
Taulukko 11. Kasvihuonekurkun viljelyssä käytetyn luomukasvualustan pH re-aktorikompostoitua kananlantaa tai kananlantarae-turveseosta käytettäessä. Viljavuuspalvelu Oy:n esittämä kurkun ohjearvo on 5,5-6,5 (Viljavuuspalvelu 1994).
Kasvualusta- ja Aika
lannoitusratkaisu Viljelyn aloitus I kasvuston raivaus II kasvuston raivaus Reaktorikompostoitu kananlanta Kasvualustan yläosa 6,2 6,8 6,9 Kasvualustan alaosa 7,3 7,1 7,0 Kasvualustan reuna.) 6,3 Kananlantarae-turveseos Kasvualustan yläosa 6,2 7,0 6,6 Kasvualustan alaosa 7,0 6,6 6,8 Kasvualustan reunat) 6,2
= toista kasvustoa varten sijoitettu lisälannoitus
2.3.2 Luomukasvualustassa viljellyn kasvuston lehtianalyysit
2.3.2.1 Typpipitoisuus
Lehtinäytteiden typpipitoisuus oli keski-määrin Viljavuuspalvelu Oy:n ohjearvon mukainen sekä ensimmäisessä että toisessa kasvustossa, käytettiinpä reaktorikompos-toitua kananlantaa tai kananlantarakeita.
Kun tarkastellaan yksittäisiä näytteitä, typen pitoisuudessa on ollut ohjearvon ali-tus. Alitus tapahtui ensimmäisen kasvuston sadonkorjuun lopulla, reaktorikompostoi-tua kananlantaa käytettäessä (typen pitoi-suus 27 g/kg, ohjearvo 30-60 mg/kg). Ka-nanlantarakeita käytettäessä pitoisuus oli tuolloin ohjearvon alarajan tuntumassa (31
glkg). Toisessa kasvustossa typen pitoisuus
oli ohjearvojen mukainen kaikissa lehti-näytteissä, käytettiinpä reaktorikompostoi-tua kananlantaa tai kananlantarakeita.
2.3.2.2 Kaliumpitoisuus
Lehden kaliumpitoisuus ei alittanut Vilja-vuuspalvelu Oy:n ohjearvoa yhdessäkään lehtinäytteessä, käytettiinpä reaktorikom-postoitua kananlantaa tai kananlantarakei-ta, ei ensimmäisessä eikä toisessa kasvustos-sa.
Ensimmäisessä kasvustossa keskimää-räinen pitoisuus oli ohjearvon mukainen, käytettiinpä reaktorikompostoitua kanan-lantaa tai kananlantarakeita. Toisessa kas-vustossa keskimääräinen pitoisuus oli oh-jearvon ylärajalla kananlantarakeita käytet-täessä (50 g/kg, ohjearvo 25-50 g/kg) ja hieman ohjearvon yläpuolella reaktorikom-postoitua kananlantaa käytettäessä (54
g/kg). Yksittäisillä näytteenottokerroilla
kaliumpitoisuus ylitti ohjearvon, käytet-tiinpä reaktorikompostoitua kananlantaa tai kananlantarakeita.
2.3.2.3 Muiden ravinteiden pitoisuus
Ensimmäisessä kasvustossa muiden määri-tettyjen ravinteiden (fosfori, kalsium,
mag-ni ja sinkki) keskimääräinen pitoisuus ylitti Viljavuuspalvelu Oy:n alarajan, käytettiin-pä reaktorikompostoitua kananlantaa tai kananlantarakeita.
Myös toisessa kasvustossa keskimääräi-set pitoisuudet ylittivät Viljavuuspalvelun ohjearvon alarajan, lukuunottamatta man-gaania reaktorikompostoitua kananlantaa käytettäessä. Keskimäärin mangaanipitoi-suus oli tuolloin 68 mg/kg, kun ohjearvo on 75-200 mg/kg. Yksittäisissä näytteissä mangaanin ohjearvon alituksia oli kaikilla näytteenottokerroilla (16.7., 26.8. ja 30.9.), ei kuitenkaan kaikissa näytteissä. Kanan-lantarakeita käytettäessä mangaanipitoi-suus oli alle ohjearvon yhdessä yksittäisessä näytteessä (pitoisuus 69 mg/kg 16.7.).
Magnesiumin ja rikin keskimääräinen pitoisuus oli joko Viljavuuspalvelun ohjear-von ylärajalla tai sen yli, sekä ensimmäisessä että toisessa kasvustossa, niin reaktorikom-postoitua kananlantaa kuin kananlantara-keita käytettäessä.
Yksittäisissä kuparin, raudan ja kal-siumin näytteissä oli lieviä Viljavuuspalve-lun ohjearvon alituksia. Kuparipitoisuus oli ohjearvon alapuolella ensimmäisen sadon-korjuun lopulla, käytettiinpä reaktorikom-postoitua kananlantaa tai kananlantarakei-ta (pitoisuus 4,3 mg/kg reaktorikompostoi-tua kananlantaa käytettäessä ja 4,7 mg/kg kananlantarakeita käytettäessä, ohjearvo 5-15 mg/kg). Toisessa kasvustossa kupari-pitoisuus oli alle ohjearvon yksittäisessä näytteessä 26.8. reaktorikompostoitua ka-nanlantaa (4,4 mg/kg) käytettäessä ja rau-tapitoisuus 26.8. kananlantarakeita käytet-täessä (59 mg/kg, ohjearvo 75-200 mg/kg). Kalsium oli alle Viljavuuspalvelun ohjear-von 16.7. niin reaktorikompostoitua ka-nanlantaa kuin kananlantarakeita käytettä-essä (17-19 g/kg kananlantarakeita käytet-täessä ja 17-20 g/kg reaktorikompostoitua kananlantaa käytettäessä, ohjearvo 20-60
g/kg). Yksittäisissä lehtinäytteissä oli lieviä
poikkeamia myös verranteena olleessa ta-vanomaisen turveviljelyn kasvustossa, jol-loin poikkeamia oli kaliumin, kuparin, rau-dan ja sinkin kohdalla.
Lehtianalyysien tuloksia on esitelty yksi-tyiskohtaisemmin liitteessä 2.
3 Tulosten tarkastelu
3.1 Sadon määrä
ja kauppakelpoisuus
Luonnonmukaiseen viljelyyn suunnitellussa kasvualusta- ja lannoitusratkaisussa viljel-lyn kasvihuonekurkun sadon määrä ja laatu olivat lupaavia ammattiviljelyä ajatellen. Kokonaissadon määrä oli viljelykaudella yl-lättävän lähellä verranteena olleen tavan-omaisen turveviljelyn kokonaissadon mää-rää: keskimäärin 91 % verranteen määräs-tä, kun käytettiin reaktorikompostoitua ka-nanlantaa ja 86 %, kun käytettiin kanan-lantarakeita. 1-luokan osuus viljelykauden kokonaissadosta oli samaa suuruusluokkaa kuin verranteena olleessa tavanomaisessa turveviljelyn: kananlantarakeita käytettä-essä 1-luokan sadon osuus oli keskimäärin sama kuin tavanomaisessa turveviljelyssä (89 % kokonaissadosta), reaktorikompos-toitua kananlantaa käytettäessä 1-luokan osuus oli keskimäärin hieman alhaisempi (87 % kokonaissadosta).
Verranteena olleen tavanomaisen turve-viljelyn kokonaissato (38,8 kg/m2) ei kui-tenkaan ollut huipputasoa. Ammattiviljel-millä kyetään maassamme saamaan kasvi-huonekurkun kokonaissadoksi ilman teko-valoa viljeltäessä 45-50 kg/m' (Puutarhalii-ton kasvihuonevihannestuotannon erikois-konsulentti Tom Murmann, suullinen tie-donanto).
Luomukasvualustalla viljellyn kurkun satotaso oli samaa suuruusluokkaa kuin ammattimaisessa luonnonmukaisessa vilj e-lyssä Tanskassa. Satotasoksi mainitaan vil-j elykauden pituudesta riippuen noin 60-83 kurkkua/1n2, joiden kappalehinta on noin viisi Tanskan kruunua (Landbrugets Rå-dgivningscenter 1996). Tässä tutkimukses-sa luonnonmukaiseen viljelyyn kehitetyssä
kasvualusta- ja lannoitusratkaisussa 1-luo-kan kurkkuja oli keskimäärin 77 kpl/m2, kun käytettiin reaktorikompostoitua nanlantaa ja 73 kpl/m2, kun käytettiin ka-nanlantarakeita.
3.1.1 Kananlannan käsittelyn vaikutus Reaktorikompostoitu kananlanta näyttää olleen kananlantarakeita parempi vaihtoeh-to ensimmäisessä kasvusvaihtoeh-tossa, jolloin ka-nanlanta oli sijoitettu kasvualustan pohjal-le. Keskimäärin kokonaissatoa saatiin tuol-loin 15 % enemmän reaktorikompostoitua kananlantaa käytettäessä, ja ero oli tilastol-lisesti merkitsevä. Toisessa kasvustossa, jol-loin kananlanta oli lisätty kasvualustan reu-naan, eroa ei näytä olleen: kokonaissadon määrä kananlantarakeita käytettäessä oli keskimäärin 2 % korkeampi kuin reaktori-kompostoitua kananlantaa käytettäessä. Kuitenkin reaktorikompostoitua kananlan-taa käytettäessä kurkun kokonaissadon määrä oli samassa suhteessa verranteena ol-leen tavanomaisen turveviljelyn kokonais-satoon sekä ensimmäisessä että toisessa kas-vustossa: 91-92 % verranteen kokonaissa-dosta.
Tutkimuksessa otetuista lehti- ja kasvu-alustanäytteistä ei selviä, mikä aiheutti alemman satotason kananlantarakeita käy-tettäessä ensimmäisessä kasvustossa. Kun tarkastellaan Viljavuuspalvelu Oy:n ohjear-voja, esimerkiksi kasvualustan pH, j ohtolu-ku, liukoisen typen tai liukoisen kaliumin pitoisuus ei ollut kananlantarakeita sisältä-vässä kasvualustassa epäedullisempi kuin kasvualustassa, joka sisälsi reaktorikompos-toitua kananlantaa (Viljavuuspalvelu 1994). Tutkimuksessa ei ole mitattu kasvu-alustan ammoniumtypen määrää, ei myös-kään ammoniakin (NH3) muodostumista Kananlant arae-turveseoksen happamuus on ollut NH3:n muodostukselle suotuinen, sillä sen pH oli viljelyn alussa 7,0.
Koska eroa ei esiintynyt toisessa kasvus-tossa, vaikka kasvualustan reunaan lisättiin samaa kananlantaraeturveseosta kuin kas-
vualustan pohjalle ensimmäistä kasvustoa varten, kananlantarakeiden sijainnilla kas-vualustassa näyttäisi olleen vaikutusta. Tämä voi liittyä kananlannan kostumista-paan.
Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että sadon määrää tarkasteltaessa reaktorikom-postoitu kananlanta on kananlantarakeita turvallisempi vaihtoehto, kun viljellään kasvihuonekurkkua. Tulee kuitenkin huo-mata, että päätelmä perustuu yhden viljely-kauden tuloksiin.
3.2 Muu sadon laatu
Pienimuotoiset kokeet koskien 1-luokan sa-don maun miellyttävyyttä, nitraattipitoi-suutta ja rakennetta eivät viitanneet siihen, että luonnonmukaiseen viljelyyn suunnitel-lusta kasvuasuunnitel-lusta- ja lannoitusratkaisusta aiheutuisi ongelmia näissä laatutekijöissä.
Maun miellyttävyys arvioitiin keski-määrin lähes samaksi kaikissa tutkituissa kasvualusta- ja lannoitusratkaisuissa, olipa kurkkua viljelty tavanomaisessa turvevilje-lyssä tai luonnonmukaiseen viljelyyn suun-nitellussa kasvualustassa, joka sisälsi kanan-lantarakeita tai reaktorikompostoitua ka-nanlantaa.
Luonnonmukaiseen viljelyyn kehitetys-sä kasvualusta- ja lannoitusratkaisussa vil-jellyn kurkun nitraattipitoisuus oli keski-määrin alhaisempi kuin tavanomaisessa tur-veviljelyssa, eron ollessa tilastollisesti mer-kitsevä kananlantarakeilla viljellyn ja ta-vanomaisesti viljellyn kurkkusadon välillä. Elintarvikeviraston tekemän tutkimuksen perusteella kananlantarak-eilla viljellyn kur-kun nitraattipitoisuus (keskimäärin 270 mg/kg) ei kuitenkaan ollut erityisen alhai-nen verrattaessa kotimaiseen kasvihuone-kurkun tuotantoon. Kyseisessä tutkimuk-sessa kotimaisen kasvihuonekurkun keski-määräinen nitraattipitoisuus oli 270 mg/kg (vaihteluväli 30-610) (Niemi & Hallikai-nen 1993).
Tutkimuksessa tehdyssä pienimuotoi-sessa kokeessa kurkun rakenne vaikuttaa
olleen hieman muita heikompi, kun kasvu-alustassa käytettiin kananlantarakeita. Muovitetun, neljä päivää 14-15 °C säilyte-tyn 1-luokan kurkun rakenne oli heikompi, kun tavanomaisen turveviljelyn kurkun, kun kasvualustassa käytettiin kananlanta-rakeita, eron ollessa tilastollisesti merkitse-vä. Kanalantarakeita käytettäessäkin kur-kun rakenne oli kuitenkin keskimäärin hyvä ja heikoimmillaan yksittäinen kurk-kunäyte pisteytettiin keskinkertaiseksi. Keskinkertaiseksi luokiteltuja kurkkuja oli muissakin kasvualusta- ja lannoitusratkai-suissa viljellyissä kurkuissa, myös verrantee-na olleessa tavanomaisen turveviljelyn sa-dossa. Tämä on saattanut johtua siitä, että kurkun pakkauskelmu oli vihannespakkaa-mon linjalla ajoittain liian kapea ja kurkun päät jäivät ilman kelmua.
3.2.1 Kananlannan käsittelyn vaikutus Kun tarkastelee reaktorikompostoidun ka-nanlannan tai kananlantarakeiden käyttöä, tulosten perusteella kurkun nitraattipitoi-suus satokauden alussa oli alempi ja maku parempi, kun käytettiin kananlantarakeita. Erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Elokuun lopulla tutkitussa sa-dossa kurkun rakenne oli kuitenkin parem-pi reaktorikompostoitua kananlantaa käy-tettäessä, eron ollessa tilastollisesti merkit-sevä.
3.3 Ravinnetilan seuranta
3.3.1 Liukoisessa muodossa olevien ravinteiden riittävyys
Luonnonmukaiseen viljelyyn suunnitellussa kasvualustassa oli Viljavuuspalvelu Oy:n ohjearvojen perusteella riittävästi kasville käyttökelpoisessa muodossa olevia ravintei-ta sekä ensimmäisen että toisen kasvuston sadonkorjuun päättymiseen saakka, käytet-tiinpä kananlantarakeita tai reaktorikom-postoitua kananlantaa (Viljavuuspalvelu
1994). Verrattaessa lehtianalyysien tuloksia Viljavuuspalvelu Oy:n ohjearvoihin, ensim-mäisen kasvuston typensaanti on kuitenkin ollut kuitenkin hieman alle suositusten, kun käytettiin reaktorikompostoitua ka-nanlantaa ja suositusten alarajoilla, kun käytettiin kananlantarakeita (Viljavuuspal-velu 1994).
Kasvualustassa oli selkeästi jäljellä liu-koisia ravinteita toisen kasvuston sadonkor-juun päätyttyä: esimerkiksi liukoisen ka-liumin pitoisuus oli ilmakuivassa, jauhetus-sa näytteessä 1500 mg/1 käytettäessä reak-torikompostoitua kananlantaa ja 2200 mg/1 käytettäessä kananlantarakeita, kun näyte oli otettu kasvualustan reunaosasta, johon lisälannoitus toista kasvustoa varten sijoi-tettiin. Pitoisuudet ovat huomattavasti kor-keampia kuin ensimmäisen kasvuston sa-donkorjuun päättyessä. Tuolloin liukoisen kaliumin pitoisuus oli kasvualustan alaosas-ta otetussa, ilmakuivassa ja jauhetussa näyt-teessä alle 100 mg/1 (73 mg/1 käytettäessä reaktorikompostoitua kananlantaa ja 53 mg/1 käytettäessä kananlantarakeita).
Kaliumin pitoisuus viljelykauden päät-tyessä on yllättävän korkea, sillä kasvualus-taan sijoitettavan lantamäärän mitoitus ta-pahtui kaliumin perusteella ja liiallista lan-noitusta pyrittiin välttämään. Seppälän (1979) tutkimuksessa kurkun varsisto ja sato (50 kg/m2) sisälsivät kaliumia 143-228 g/m2. Kasvualustasta tehtyjen määritysten perusteella luomukasvualusta sisälsi kasvul le käyttökelpoisessa muodossa olevaa kaliu- mia viljelykaudella yhteensä 138 g/m2. Ka-nanlantarakeiden kaliumpitoisuuden pe-rusteella laskettuna kaliumia tuli rakeiden mukana kasvualustaan 174 g/m2. Biolan Oy:n ilmoituksen mukaan lähes kaikki kas-vualusta-aineksissa oleva kalium on liukoi-sessa muodossa. Se, että satotaso ei ollut yhtä korkea kuin Seppälän (1979) tutki-muksessa, selittää jäljellä olevan kaliumin määrää viljelykauden lopulla. Lisäksi toista kasvustoa varten kasvualustaan annostel-tiin korkeampi kananlantamäärä kuin en-simmäiselle kasvustolle.
