Korjuustrategiat
timotei-nurminataseoksilla
KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi
Tavoitteena oli
• verrata kahden ja kolmen korjuun strategioita
• selvittää, kuinka paljon
korjuustrategian mukaan tehdyt lajikevalinnat vaikuttavat
• tutkia kolmannen niiton
myöhästyttämisen vaikutusta
• selvittää, mikä on talveksi peltoon jäävän runsaan odelman vaikutus talvehtimiseen ja seuraavan
kesän 1. satoon
Kenttäkokeen tavoitteet
• Kaksi koepaikkaa, Maaninka (rm KHt) ja Sotkamo (m He)
• Perustus suojaviljaan 2012, nurmivuodet 2013–2014
• Kaksi tai kolme satoa kesässä, viimeinen niitto aikaisin tai myöhään
→Neljä erilaista korjuustrategiaa:
2N aik: Toinen niitto 5 viikkoa ensimmäisen jälkeen, ei kolmatta satoa
2N myöh: Toinen niitto 7 viikkoa ensimmäisen jälkeen, ei kolmatta satoa
3N aik: Kolmas niitto syyskuun alkupuolella
3N myöh: Kolmas niitto syyskuun loppupuolella/lokakuun alussa
• Kolme erilaista timotei-nurminataseosta
Tuure-Ilmari (myöhäisen kehitysrytmin seos)
Rubinia-Valtteri (hyvän jälkikasvun seos, uudet lajikkeet)
Grindstad-Inkeri (hyvän jälkikasvun seos)
• Kylvömäärä 14 kg/ha timoteitä ja 6 kg/ha nurminataa seoksena
• Lannoitus: 2 niittoa 100 N + 100 N, 3 niittoa 90 N + 90 N + 50 N.
Koevuosien sää
0 5 10 15 20 25touko kesä heinä elo syys
Keskilämpö-tila, °C Maaninka 2012 2013 2014 1981-2010 0 20 40 60 80 100 120 140
touko kesä heinä elo syys
Sademäärä, mm Maaninka 2012 2013 2014 1981-2010
• Nurmivuodet eivät olleet
sääolosuhteiltaan kovin tavanomaisia.
• Vuonna 2013 oli poikkeuksellisen
lämmin kevät, ensimmäinen korjuu tehtiin hyvin aikaisin kesäkuussa
sulavuuden nopean laskun vuoksi. Myös toinen niitto aikaistui. Syksy oli lämmin ja erittäin suotuisa kolmannen sadon
kasvulle.
• Vuosi 2014 toukokuu oli hyvin sateinen
ja kesäkuu erittäin viileä. Nurmi kasvoi kuitenkin hyvin. Syksy oli jälleen lämmin ja kolmas sato kasvoi melko hyvin, kun toinen niitto oli tehty riittävän ajoissa.
• Kolmella niitolla saatiin
keskimäärin 23 g/kg ka sula-vampi kokonaissato kuin
kahdella niitolla. Maaningalla erot olivat suuremmat kuin Sotkamossa.
• Kolmen niiton satotaso oli
keskimäärin 1500 kg ka/ha korkeampi.
• Paikkakuntien välillä oli suuri
ero seossuhteessa:
Maaningalla kasvusto oli timoteivaltaista (n. 70 % timoteitä) ja Sotkamossa
natavaltaista (n. 80 % nataa).
Kaksi vai kolme niittoa?
0 2000 4000 6000 8000 10000 12000
2N myöh 3N myöh 2N myöh 3N myöh
Ka -s a to ( k g k a h a -1 )
1. sato 2. sato 3. sato
Maaninka Sotkamo 670 670 650 690 700 700 680 700 720 700 660 700 680 690
Kaksi vai kolme niittoa?
0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kasatokg ka/ha Tuure-Ilmari Maaningalla
3. sato 2. sato 1. sato 706 698 704 689 696 692 * • Kuvassa vuodet 2009–2012 ovat KARPE-hankkeen korjuurytmitys-kokeesta (www.karpe.fi)
• KARPE:n kokeessa kolme niittoa oli satotasoltaan samaa tasoa tai huonompi kuin kaksi niittoa, jossa 1. niittoa ei
myöhästytetty. Koejaksolle sattui useampi kolmannelle sadolle epäsuotuisa vuosi. • Kolmannen sadon
onnistumisen riskejä ovat mm. kuivuus kasvuun lähdön
aikana sekä liiallinen märkyys korjuun aikaan.
* Vuonna 2010 heinäkuussa satoi vain 10 mm (tavanomaisesti 74 mm). Kolmas sato ei kasvanut niin paljoa, että se olisi ollut kannattavaa niittää.
• Tuure-Ilmari ja Rubinia-Valtteri olivat Grindstad-Inkeriä sulavampia toisessa ja kokonaissadossa. • Grindstad-Inkeri tuotti suuremman toisen sadon ja kokonaissadon kuin Tuure-Ilmari. Rubinia-Valtteri oli satomäärältään näiden välissä.
Lajikkeiden vaikutus
0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 Tuure-Ilmari Rubinia-Valtteri Grindstad-Inkeri Tuure-Ilmari Rubinia-Valtteri Grindstad-Inkeri Ka -s a to ( k g k a h a -1)Kuiva-ainesadot ja kokonaissadon D-arvot
1. sato 2. sato 3. sato
676 696 702 662 678 688
2. niittoa myöh 3. niittoa myöh
+200 kg ka +400 kg ka +600 kg ka +600 kg ka -2 g/kg ka -14 g/kg ka -8 g/kg ka -6 g/kg ka
• Kolmatta niittoa myöhästytettiin enem-män kuin toista niittoa, mutta lämpö-summina mitattuna ero oli pienempi.
• D-arvo laski toisessa sadossa
keskimäärin 2,5 g/vrk ja kolmannessa 0,2 g/vrk. Toisessa sadossa saatiin sadonlisää keskimäärin 130 kg ka/vrk, kolmannessa vain 20 kg ka/vrk.
• Vuosien välillä oli vaihtelua!
• On huomioitava että muutosnopeudet
ovat vain aikaisen ja myöhäisen
niittoajan välisiä eivätkä kuvaa koko kasvuaikaa.
• Sääolosuhteiden merkitys kolmannen
niiton ajankohdan valinnassa korostuu, sillä määrän ja sulavuuden muutos on hidasta.
Viimeisen niiton myöhästyttäminen
600 620 640 660 680 700 720 740 23.6. 13.7. 2.8. 22.8. 11.9. 1.10. 21.10. D-arvo, g/kg ka Pvm
D-arvon kehitys niittoa myöhästytettäessä
0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 23.6. 13.7. 2.8. 22.8. 11.9. 1.10. 21.10.
Ka-sato, kg ka/ha Kuiva-ainesadon kehitys niittoa myöhästytettäessä
n. 15 vrk = 198 °C vrk
Muutosten suuruuksia
Korjuu-kerrat Seokset Viimeinen niittoajankohta D-arvon muutos kokonaissadossa Kokonaiskuiva-ainesadon muutos g/kg ka kg ka/ha Kaksi vs.kolme keskimäärin myöhäinen
MAA + 33, SOT + 13 MAA + 1700, SOT +1300 Kolme Tuure-Ilmari vs. Grindstad-Inkeri myöhäinen MAA -15, SOT -12 MAA + 1400, SOT +1000 Kaksi keskimäärin Aikainen vs. myöhäinen
MAA & SOT -18 MAA + 2600, SOT +1200 Kolme keskimäärin Aikainen vs. myöhäinen MAA + 5, SOT -7
MAA & SOT + 500
• 2N aik.-koejäsenellä toisen niiton jälkeen kasvanutta lannoittamatonta odelmaa jäi talveksi peltoon n. 2000– 2500 kg ka/ha.
• Maaningalla ei havaittu talvituhoja.
Sotkamossa talvituhot koko koealalla olivat n. 5 %, eikä odelman määrä vaikuttanut tähän merkitsevästi.
• Kesän 2014 ensimmäisessä sadossa ei
havaittu merkittäviä eroja sadon
määrässä tai sulavuudessa, joiden olisi voinut ajatella johtuvan odelmasta.
Talveksi jäänyt odelma
• Viljelysuunnitelmassa kannattaa varautua monenlaisiin kesiin. Korjuukertojen määrää voi joutua muuttamaan kesken kesän
sääolosuhteiden mukaan, jos haluaa päästä optimitulokseen. Kolmella korjuulla saa todennäköisimmin aina sulavaa rehua, mutta kolmas sato voi jäädä määrältään pieneksi tai sen korjuussa voi tulla ongelmia.
• Järkevillä lajikevalinnoilla voi tehostaa korjuustrategian onnistumista.
• Kolmannen niiton ajankohdalla ei ole suurta merkitystä sen määrän tai
sulavuuden kannalta – ensimmäisen ja toisen korjuun ajankohdat ovat oleellisia! Syyskuun puoltaväliä pidetään perinteisesti riskinä
talvehtimisen onnistumiselle.
• Kohtuullinen määrä talveksi jäävää odelmaa ei ole välttämättä riski
talvehtimiselle ja seuraavan kesän sadolle.
Yhteenvetoa
MTT yhdistyy Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalveluiden kanssa Luonnonvarakeskukseksi (Luke) 1.1.2015. www.luonnonvarakeskus.fi, www.luke.fi
