UNIVERSITAS SUMATERA UTARA FAKULTAS EKONOMI
MEDAN
ANALISIS DETERMINAN PENANAMAN MODAL ASING
DI INDONESIA
SKRIPSI Diajukan oleh:
JOHANNES GULTOM 050501099
EKONOMI PEMBANGUNAN
Guna Memenuhi Salah Satu Syarat Untuk Memperoleh Gelar Sarjana Ekonomi
ABSTRACT
The main purpose of this research is to analyze the factors which influence on the effect of the increased of foreign direct investment in Indonesia. The variables employed in this research are Investment Credit Rate of Interest, Libor, and Foreign Exchange Reserves in Indonesia. The data used in this research are time series data from 1986 until 2007. The method that used is Ordinary Least Square (OLS).
The estimated showed the R-Squared is 82%, it means that the independent variable as much as 82 percent. While the rest 18% are explained by variables are not include in estimation model. F-statistic is bigger than F-table (28,349 > 5.09); it means that investment credit rate of interest, Libor, and foreign exchange reserve together affected on the increased of foreign direct investment in Indonesia,
significantly at α = 1%.
ABSTRAK
Tujuan utama dalam penelitian ini adalah menganalisis faktor-faktor yang mempengaruhi penanaman modal asing di Indonesia. Variabel yang digunakan dalam penelitian ini adalah suku bunga kredit investasi, suku bunga Libor, dan cadangan devisa Indonesia. Data yang digunakan dalam kajian ini adalah data untuk waktu dari tahun 1986-2007. Dengan metode yang digunakan adalah regresi kuadrat terkecil (OLS).
Hasil estimasi memperlihatkan bahwa koefisien determinasi sama dengan 82%, hal ini berarti variabel bebas secara bersama-sama mampu menjelaskan variabel terikat dalam persentase 82%, sementara itu sisanya 18% dijelaskan oleh variabel lain yang tidak termasuk dalam model estimasi. F-hitung > F-tabel (28,349 > 5.09), ini berarti bahwa suku bunga kredit investasi, Libor, dan cadangan devisa secara bersama-sama mempengaruhi peningkatan jumlah penanaman modal asing di Indonesia yang signifikan pada α = 1%.
KATA PENGANTAR
Puji syukur dan terima kasih penulis panjatkan kehadirat Tuhan Yang Maha
Kuasa yang telah menyertai penulis dalam melakukan segala aktivitas perkuliahan
dan juga didalam penyelesaian skripsi ini guna memenuhi salah satu syarat untuk
memperoleh gelar sarjana di Fakultas Ekonomi Universitas Sumatera Utara.
Adapun skripsi ini ditulis dengan judul “Analisis Determinan Penanaman
Modal Asing Di Indonesia”. Isi dan materi skripsi ini didasarkan pada penelitian
kepustakaan dan data-data sekunder yang terkait dengan hal yang diteliti.
Selama menulis skripsi ini penulis banyak dibantu oleh berbagai pihak baik
dalam bentuk moril, materil, maupun doa. Maka pada kesempatan ini, penulis
mengucapkan terima kasih kepada semua pihak atas setiap dukungan yang telah
diberikan:
1. Bapak Drs. Jhon Tafbu Ritonga, M.Ec sebagai Dekan Fakultas Ekonomi
Universitas Sumatera Utara.
2. Bapak Wahyu Ario Pratomo, SE, M.Ec sebagai ketua Departemen Ekonomi
Pembangunan Fakultas Ekonomi Universitas Sumatera Utara.
3. Bapak Drs. Iskandar Syarief, MA sebagai Dosen pembimbing saya, yang telah
bersedia meluangkan waktunya dalam memberi masukan, saran, dan bimbingan,
4. Bapak Drs. Rahmad Sumanjaya, M.Si sebagai Dosen Pembanding I yang telah
memberikan saran dan masukan bagi penulis dalam rangka penyempurnaan
skripsi ini.
5. Bapak Drs. A. Samad Zaino, MS sebagai Dosen Pembanding II yang telah
memberikan saran dan masukan bagi penulis dalam rangka penyempurnaan
skripsi ini.
6. Bapak Drs. Rahmad Sumanjaya, M.Si sebagai dosen wali saya, yang telah
memberikan bimbingan selama masa perkuliahan.
7. Seluruh staf pengajar dan staf administrasi Fakultas Ekonomi Universitas
Sumatera Utara khususnya Departemen Ekonomi Pembangunan.
8. Ayahanda tercinta P.Gultom dan Ibunda M.N.Tp.Bolon serta kepada Opung
tercinta R.Br.Tobing yang selalu memberikan dukungan baik doa, moril, maupun
materil yang membuat penulis tetap semangat dalam mengikuti perkuliahan dan
penyelesaian skripsi ini.
9. Kepada saudara-saudara yang kukasihi (B’Tonggor, K’Eva, Mega, Novida, Elyza,
dan Melina) yang selalu mendoakan, memberikan semangat dan saran dalam
penyelesaian skripsi ini.
10.Kepada sahabat-sahabat ku seperjuangan, mahasiswa Ekonomi Pembangunan
stambuk 2005 (EP_05) terima kasih untuk semangat, kerjasama, motivasi, serta
kebersamaan kita selama ini, sungguh merupakan kenangan yang indah menjadi
bagian dari kalian, dan juga kepada sahabat-sahabat di Ekonomi Pembangunan
Penulis menyadari bahwa dalam skripsi ini masih terdapat banyak kekurangan
baik dari segi isi maupun penyajian. Penulis sangat mengharapkan kritik dan saran
yang bersifat membangun yang dapat memperbaiki isi skripsi ini.
Akhir kata semoga skripsi ini dapat bermanfaat bagi pembaca.
Medan, Mei 2009
Penulis
Johannes Gultom
DAFTAR ISI
Halaman
ABSTRACT ... i
ABSTRAK ... ii
KATA PENGANTAR ... iii
DAFTAR ISI ... vi
DAFTAR TABEL ... ix
DAFTAR GAMBAR ... x
DAFTAR LAMPIRAN ... xi
BAB I: PENDAHULUAN 1.1 Latar Belakang ... 1
1.2 Perumusan Masalah ... 6
1.3 Tujuan Penelitian ... 6
1.4 Manfaat Penelitian ... 7
BAB II: TINJAUAN PUSTAKA 2.1 Pengertian dan Teori PMA 2.1.1 Pengertian PMA ... 8
2.2 Pengertian dan Teori Suku Bunga
2.2.1 Pengertian Suku Bunga ... 20
2.2.2 Teori Suku Bunga ... 21
2.3 Pengertian dan Teori Cadangan Devisa 2.3.1 Pengertian Cadangan Devisa ... 24
2.3.2 Teori Cadangan Devisa ... 25
BAB III: METODE PENELITIAN 3.1 Ruang Lingkup Penelitian ... 29
3.2 Jenis dan Sumber Data ... 29
3.3 Model Analisis Data ... 30
3.4 Pengolahan Data ... 31
3.5 Test of Goodness of Fit (Uji Kesesuaian) ... 31
3.6 Uji Penyimpangan Asumsi klasik ... 33
3.7 Defenisi Operasional ... 36
BAB IV : ANALISA DAN PEMBAHASAN 4.1 Kondisi Perekonomian Indonesia Secara Umum ... 37
4.2 Perkembangan Penanaman Modal Asing (PMA) ... 46
4.3 Perkembangan Suku Bunga Kredit Investasi ... 50
4.4 Perkembangan Suku Bunga LIBOR ... 56
4.6 ANALISIS DAN PEMBAHASAN ... 65
4.6.1 Analisis dan Pengumpulan Data ... 65
4.6.2 Interpretasi Model ... 65
4.6.3 Test of Goodness of Fit (Uji Kesesuaian) ... 67
4.6.4 Uji Penyimpangan Asumsi Klasik ... 71
BAB V : KESIMPULAN DAN SARAN 5.1 Kesimpulan ... 75
5.2 Saran ... 78
DAFTAR PUSTAKA LAMPIRAN
DAFTAR TABEL
No. TABEL JUDUL HALAMAN
4.1 Penanaman Modal Asing 1986-2007 48
4.2 Suku bunga kredit Investasi tahun 1986-2007 52
4.3 Suku bunga Libor tahun 1986-2007 58
4.4 Cadangan Devisa tahun 1986-2007 62
DAFTAR GAMBAR
No. GAMBAR JUDUL HALAMAN
2.1 Siklus Produk 16
2.2 Fungsi Investasi 22
2.3 Tingkat Bunga Kesimbangan di Pasar Dana Investasi 23
3.1 Uji Durbin - Watson 35
4.1 Skema Kebijakan Moneter 40
4.2 Perkembangan PMA 49
4.3 Perkembangan Suku Bunga Kredit Investasi 53
4.4 Perkembangan suku bunga Libor 59
4.5 Perkembangan Cadangan Devisa 63
4.6 Uji F-Statisitk 69
DAFTAR LAMPIRAN
LAMPIRAN JUDUL
1. Data Variabel Skripsi tahun 1986-2007
2. Hasil Uji Regresi Linear
3. Hasil Uji Multikolinearitas Suku bunga kredit
investasi (ir), Libor, dan Cadangan devisa (Cdv)
4. Hasil Uji Multikolinearitas Libor, Suku bunga
kredit investasi (ir), dan Cadangan devisa (Cdv)
5. Uji Multikolinearitas Cadangan devisa (Cdv),
ABSTRACT
The main purpose of this research is to analyze the factors which influence on the effect of the increased of foreign direct investment in Indonesia. The variables employed in this research are Investment Credit Rate of Interest, Libor, and Foreign Exchange Reserves in Indonesia. The data used in this research are time series data from 1986 until 2007. The method that used is Ordinary Least Square (OLS).
The estimated showed the R-Squared is 82%, it means that the independent variable as much as 82 percent. While the rest 18% are explained by variables are not include in estimation model. F-statistic is bigger than F-table (28,349 > 5.09); it means that investment credit rate of interest, Libor, and foreign exchange reserve together affected on the increased of foreign direct investment in Indonesia,
significantly at α = 1%.
ABSTRAK
Tujuan utama dalam penelitian ini adalah menganalisis faktor-faktor yang mempengaruhi penanaman modal asing di Indonesia. Variabel yang digunakan dalam penelitian ini adalah suku bunga kredit investasi, suku bunga Libor, dan cadangan devisa Indonesia. Data yang digunakan dalam kajian ini adalah data untuk waktu dari tahun 1986-2007. Dengan metode yang digunakan adalah regresi kuadrat terkecil (OLS).
Hasil estimasi memperlihatkan bahwa koefisien determinasi sama dengan 82%, hal ini berarti variabel bebas secara bersama-sama mampu menjelaskan variabel terikat dalam persentase 82%, sementara itu sisanya 18% dijelaskan oleh variabel lain yang tidak termasuk dalam model estimasi. F-hitung > F-tabel (28,349 > 5.09), ini berarti bahwa suku bunga kredit investasi, Libor, dan cadangan devisa secara bersama-sama mempengaruhi peningkatan jumlah penanaman modal asing di Indonesia yang signifikan pada α = 1%.
B BAABB II P
PEENNDDAAHHUULLUUAANN
1
1..11LaLattaarr BBeellaakkaanngg
P
Peemmbbaanngguunnaann nanassiioonanall memerruuppaakkaann upupaayyaa pepemmbbaanngguunnaann yayanngg
b
beerrkkeessiinnaammbbuunnggaann,, mmeelliippuutti i sseelluurruuhh kkeehhiidduuppaann mmaassyyaarraakkaatt,, bbaannggssaa ddaann nneeggaarraa uunnttuukk
m
meellaakksasannaakkaann tutuggaass mmeewwuujjuuddkkaann tutujjuuaann nnaassiioonnaall.. PePemmbbaanngguunnaann ekekoonnoomimi adadaallaahh
s
seebbuuaahh uuppaayyaa ununttuukk mmeenniinnggkkaattkkaann kkeesseejjaahhtteerraaaann mamassyyaarraakkaatt papaddaa umumuummnnyyaa dadann
n
neeggaarraa kkhhuussuussnnyyaa..
H
Hoolllliiss ChCheennnneerryy memennggiiddeennttiiffiikkaassiikkaann titiggaa ttahahaapp pepemmbbaanngguunnaann yayanngg mamassiinngg-
-m
maassiinngg ddiicciirriikkaann ololeehh fafakkttoorr kekennddaallaa pepemmbbaanngguunnaann.. TaTahhaapp sesekkaalliigguuss fafakkttoorr--ffaakkttoorr
k
keennddaallaa tteerrsseebbuutt aaddaallaahh ggaappttaabbuunnggaann,, ggaappdedevviissaa,, sseerrttaa kkeetteerrbbaattaassaann sskkiillll, ,
S
Seejjaarraahh memennccaattaatt babahhwwaa papaddaa ttaahhaapp awawaall pepemmbbaanngguunnaannnnyyaa,, nneeggaarraa-- neneggaarraa
y
yaanngg sesekkaarraanngg ddiiaannggggaapp mmaajjuu ppuunn mememmaannffaaaattkakann dadannaa aassiinngg.. PaPaddaa ababaadd 1177 dadann 1818
I
Innggggrriiss mememmiinnjjaamm mmooddaall ddaarri i BeBellaannddaa,, sesemmeennttaarraa papaddaa ababaadd 1199 AmAmeerriikkaa SeSerriikkaatt
m
meemmiinnjjaamm momoddaall dadarrii dadarraattaann ErErooppaa,, dedemmiikkiiaann jjuuggaa papaddaa bbaannggssaa--bbaannggssaa babarraatt
l
laaiinnnnyyaa..
H
Haammppirir sesemmuuaa neneggaarraa beberrkkeemmbbaanngg mmeemmiilliikkii kakarraakktteerriissttikik yayanngg sasammaa yayaiittu u
k
keekkuurraannggaann mmooddaall.. PePemmbbeennttukukaann mmooddaall didi ddaallaamm neneggeerri i kukurraanngg cucukkuupp ununttuukk
m
meemmbbiiaayyaaii pprrooggrraamm ppeemmbbaanngguunnaann yyaanngg ddiirreennccaannaakkaann kkaarreennaa uunnttuukk mmeennccaappaaii ttiinnggkkaatt
p
K
Keeuuntntununggaann InInddoonneessiiaa dedennggaann aaddaannyyaa kekeggiiaattaann ininvveessttaassii adadaallaahh neneggaarraa titiddaakk
m
meellaakkuukkaann sesennddiirrii ekeksspplloottaassii susummbbeerr ddaayyaa alalaam m yayanngg beberrgguunnaa uunnttuukk kokonsnsuummssii
r
raakkyyaattnnyyaa.. HaHall iinnii jejellaass mmeenngguurraannggii bibiaayyaa ppeemmeerriinnttaahh apapaabbiillaa pepemmeerriinnttaahh sesennddiirrii
m
meellaakkuukkaann hahall teterrsseebbuutt,, babahhkkaann dadappaatt memennggaattaassii mamassaallaahh pepennggaanngggguurraann dedennggaann
d
diibbuukkaannyyaa lalappaannggaann kkeerrjjaa bbaarruu sseehhiinnggggaa ppeennddaappaattaann ddii ddaallaamm nneeggeerrii mmeenniinnggkkaatt mmaakkaa
t
teerrcciippttaallaahh ppeerrttuummbbuuhhaann eekkoononomimi..
P
Peennaannaammaann momoddaall asasiinngg yyaanngg ddiisseettuujjuuii pepemmeerrinintatahh didiaattuurr ddaallaamm UnUnddaanngg-
-U
Unnddaanngg NNoo..11 ttaahhuunn 19196677 tetennttaanngg PMPMAA.. PePennaannaammaann momoddaall aassiinngg memennuurruutt UUUU nono.. 11
t
taahhuunn 11996677 hahannyyaallaahh memelliippuutti i pepennaannaammaann mmooddaall aassiinngg seseccaarraa lalannggssuunngg yayanngg
d
diillaakkuukkaann aattaauu beberrddaassaarrkkaann keketteennttuuaann ununddaanngg--uunnddaanngg teterrsseebbuutt dadann yayanngg didigguunnaakkaann
u
unnttuukk memennjjaallaannkkaann peperruussaahhaaaann didi InInddoonneessiiaa ddaallaamm arartti ibbaahhwwaa pepemmiilliikk momoddaall seseccaarraa
l
laannggssuunngg mmeennaanngggguunngg rreessiikkoo ddaarrii ppeennaannaammaann mmooddaall tteerrsseebbuutt..
P
Peennaannaammaann mmooddaall asasiinngg mememmbbeerriikkaann peperraannaann ppeennttiningg dadallaamm ppeemmbbaanngguunnaann
e
ekkoonnoommii ddii nneeggaarraa sseeddaanngg bbeerrkkeemmbbaanngg.. HHaall iinnii tteerrjjaaddii ddaallaamm bbeerrbbaaggaaii bbeennttuukk.. MMooddaall
a
assiinngg mmaammppuu mmeenngguurraannggii kkeekkuurraannggaann ttaabbuungngaann memellaalluuii ppeemmaassuukkaann ppeerraallaattaann,, mmooddaall
d
daann babahhaann memennttaahh dedennggaann dedemmiikkiiaann akakaann memennaaiikkkkaann lalajjuu pepemmbbeennttuukkaann momoddaall.. DaDarrii
u
urraaiiaann didi atataass,, pepennuulliiss teterrttaarriikk uunnttuukk memennyyuussuunn skskrriippssii ddeennggaann jujudduull “A“Annaalliissiiss D
1
1..22 PPeerruummuussaann MMaassaallaahh
B
Beerrddaassaarrkkaann ururaaiiaann didi atataass,, mmaakkaa peperruummuussaann mamassaallaahh yyaanngg dadappaatt didiaammbbiill
s
seebbaaggaaii ddaassaarr ddaallaamm ppeenneelliittiiaann iinnii aaddaallaahh::
1
1.. BeBerraappaa bbeessaarr pepennggaarruuh h SuSukkuu BBuunnggaa KKrreeddiitt InInvveessttaassii teterrhhaaddaapp PePennaannaammaann
M
Mooddaall AAssiinngg ddii IInnddoonneessiiaa??
2
2.. BeBerraappaa bbeessaarr pepennggaarruuhh SSuukkuu BBuungngaa LiLibboorr teterrhhaaddaapp PePennaannaammaann MoModdaall AsAsiinngg
d
dii IInnddoonneessiiaa??
3
3.. BeBerraappaa bbeessaarr pepennggaarruuhh CCaaddaannggaann DeDevviissaa teterrhhaaddaapp PePennaannaammaann MoModdaall AsAsiinngg
d
dii IInnddoonneessiiaa??
1
1..33 TTuujjuuaann PPeenneelliittiiaann
A
Addaappuun n ttuujjuuaann ppeenneelliittiiaann iinnii aaddaallaahh sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt::
1
1.. UnUnttuukk memennggeettaahhuuii beberraappaa bebessaarr pepennggaarruuhh SuSukkuu BBuungngaa KrKreeddiitt InInvveessttaassi i
t
teerrhhaaddaapp PPeennaannaammaann MMoodadall AAssiinngg ddii IInnddoonneessiiaa..
2
2.. UnUnttuukk mmeennggeettaahhuuii bbeerraappaa bbeessaarr pepennggaarruuhh SuSukkuu BBuunnggaa LiLibboorr teterrhhaaddaapp
P
Peennaannaammaann MMooddaall AAssiinngg ddii IIndndoonneessiiaa IInnddoonneessiiaa..
3
3.. UnUnttuukk mmeennggeettaahhuuii bbeerraappaa bebessaarr pepennggaarruuhh CaCaddaannggaann DeDevviissaa teterrhhaaddaapp
P
1
1..44 MMaannffaaaatt PPeenneelliittiiaann
A
Addaappuun n mmaannffaaaatt ppeenneelliittiiaann iinnii aaddaallaahh sseebbaaggaaii bbeerrikikuutt::
1
1.. BaBaggii pepennuulliiss sesebbaaggaaii wwuujjuudd pepenneerraappaann ililmmuu--iillmmuu yayanngg sseellaammaa ininii tetellaahh
d
diippeerroolleehh sseellaammaa kkuuliliaahh dadann jjuuggaa sseebbaaggaaii ssyyaarraatt uunnttuukk mmeennyyeelleessaaiikkaann jjeennjjaanngg
p
peennddididiikkaann SSttrraattaa ssaattuu ((SS--11))
2
2.. DaDarrii hhaassiill ppeenneelliittiaiann didihhaarraappkkaann mamammppuu mememmbbeerriikkaann susummbbaannggaann babaggi i ililmmuu
p
peennggeettahahuuaann kkhhuussuunnyyaa ekekoonnoommii pepemmbbaanngguunnaann sseehhiinnggggaa dadappaatt mmeemmppeerrkkaayyaa
p
peenneelliittiaiann sseejjeenniiss yyaanngg tetellaahh adadaa dadann jujuggaa sesebbaaggaaii babahhaann rereffeerreennssii dadann
p
peerrbbaannddiinnggaann bbaaggii ppeenneelliittiiaann sseellaannjjuuttnnyyaa..
3
3.. SeSebbaaggaaii babahhaann peperrttiimmbbaannggaann ddaann mamassuukkaann babaggii paparraa pepennggaammbbiill kekebbiijjaakkaann
e
ekkoonnoommii dadann momonenetteerr ddaallaamm hahall ppeerrkkeemmbbaannggaann PPeennaannaammaann MoModdaall AsAsiinngg ddi i
I
B BAABB IIII T
TIINNJJAAUUAANN PPUUSSTATAKKAA
2
2..11 PPeennggeerrttiiaann ddaann TTeeoorrii PPMMAA 2
2..11..11.. PPeennggeerrttiiaann PPMMAA
I
Innvveessttasasii aassiinngg ddii IInnddoonneessiiaa ddaappaatt ddiillaakkuukkaann ddaallaamm dduuaa bbeennttuukk,, yyaaiittuu iinnvveessttaassi i
p
poorrttooffoolliioo ddaann iinnvveessttaassii llaannggssuunngg.. IInvnveessttaassii ppoorrttooffoolliioo ddiillaakkuukkaann mmeellaalluuii ppaassaarr mmooddaall
d
deennggaann ininssttrurummeenntt susurraatt beberrhhaarrggaa seseppeerrttii ssaahhaamm dadann oobblliiggaassii.. SeSeddaannggkkaann ininvveessttaassi i
l
laannggssuunngg didikkeennaall ddeennggaann PePennaannaammaann MoModdaall AsAsiinngg (P(PMMAA)),, memerruuppaakkaann bbeennttuukk
i
innvveessttaassii ddeennggaann jjaallaann mmeemmbbaanngguunn,, mmeemmbbeellii ttoottaall aattaauu mmeennggaakkuuiissiissi i ppeerruussaahhaaaann..
I
Issttiillaahh pepennaannaammaann momoddaall sseebbeennaarrnnyyaa adadaallaahh teterrjjeemmaahhaann dadarrii babahhaassaa IInnggggrriiss
y
yaaiittuu,, ininvveessttmmeenntt.. PePennaannaammaann momoddaall asasiinngg atataauu ininvveessttaassii seserriinnggkkaallii didiaarrttikikaann dadallaamm
p
peennggeerrttiiaann yayanngg bbeerrbebeddaa--bbeeddaa.. PePerrbbeeddaaaann pepenngggguunnaaaann isisttiillaahh ininvveessttaassii tteerrlleettaakk papaddaa
c
caakkuuppaann ddaarrii mmaakknnaa yyaanngg ddiimmaakkssuuddkkaann..
M
Meennuurruutt UUnnddaanngg--UUnnddaanngg RReeppuubblliikk IInnddoonneessiiaa NNoommoorr 2255 TTaahhuun n 22000077 TTeennttaanngg
P
Peennaannaammaann MoModdaall,, PePennaannaammaann momoddaall asasiinngg adadaallaahh kekeggiiaattaann mmeennaannaamm momoddaall ununttuukk
m
meellaakkuukkaann ususaahhaa didi wiwillaayyaahh neneggaarraa ReReppuubblliikk InInddoonneessiiaa yayanngg didillaakkuukkaann ololeehh
p
peennaannaamm momoddaall asasiinngg,, babaiikk yyaanngg memenngggguunnaakkaann mmooddaall aassiinngg sseeppeennuuhhnnyyaa mamauuppuunn
y
yaanngg bbeerrppaattuunnggaann ddeennggaann ppeennaannaamm mmooddaall ddaallaamm nneeggeerrii..
D
Daarrii pepennggeerrttiiaann didi aattasas,, IIssmmaaiill SuSunnnnyy dadann RRuuddioionnoo RoRocchhmmaatt (1(1996688))
b
1
1.. PPeennaannaammaann sseeccaarraa llaannggssuunngg
2
2.. PPeenngggguunnaaaann mmooddaall uunnttukuk mmeennjjaallaannkkaann ppeerruussaahhaaaann
3
3.. RReessiikkoo yyaanngg llaannggsusunngg ddiittaanngggguunngg oolleehh ppeemmiilliikk mmooddaall..
P
Peerrddaaggaannggaann iinntteerrnanassiioonnaall seseppeerrttii ekekssppoorr dadann imimppoorr memerruuppaakkaann tatahhaapp awawaal l
d
daarrii opopeerraassii inintteerrnnaassiioonnaall sesebbuuaahh peperruussaahhaaaann.. PePerrddaaggaannggaann ininii lalalluu didiiikkuuttii oolelehh popollaa
o
oppeerraassii inintteerrnnaassiioonnaall yayanngg lalaiinnnnyyaa sseeppeerrttii ususaahhaa papattuunnggaann,, ppeennaannaammaann mmooddaall aassiinngg,,
d
daann ssiisstteemm lilisseennssii.. SuSubbjjeekk dadallaamm peperrddaaggaannggaann inintteerrnnaassiioonnaall seseccaarraa teteggaass sasannggaarr
m
meemmppeerrhihittuunnggkkaann peperraann ppeemmeerriinnttahah yayanngg bbeessaarr dadallaamm huhubbuunnggaannnnyyaa dedennggaann
M
MuullttiinnaattiioonnaallCCoorrppoorraattiioonn(M(MNNCC)) seserrttaa ususaahhaa lalaiinn yyaanngg bbeerrkkeecciimmppuunngg dadallaamm bibissnniiss
i
inntteerrnnaassiioonanall..
D
Daallaamm kakammuuss isisttiillaahh eekkoonnoommii,, MMuullttiinnaattiioonnaall CCoorrppoorraattiinn ((MMNNCC)) adadaallaahh
s
seebbuuaahh peperruussaahhaaaann inintteerrnnaassiioonnaall atataauu trtraannssnnaassiioonanall yyaanngg kakannttoorr pupussaattnnyyaa beberraaddaa
d
diissuuatatuu nneeggaarraa ((neneggaarraa mamajjuu)) ddeennggaann kkaannttoorr--kkaannttoorr ccaabbaanngg dadann ppaabbrriikknnyyaa tteerrsseebbaarr ddi i
s
seelluurruuhh pepennjjuurruu dudunniiaa,, babaiikk itituu neneggaarraa--nneeggaarraa mamajjuu mamauuppuunn didi neneggaarraa--nneeggaarraa
b
beerrkkeemmbbaanngg..
M
Meennuurruutt SSuummaannttoorroo (1(1998877)),, bebennttukuk babaddaann huhukkuumm ppeerruussaahhaaaann mumullttiinnaassiioonnaall
d
daappaatt ddiibbeeddaakkaann mmeennjjaaddii 55,, yyaaiittu:u:
1
1.. PPeerruussaahhaaaann CCaabbaanngg..
M
Meerruuppaakkaann babaggiiaann yyaanngg ttiiddakak teterrppiissaahhkkaann dedennggaann peperruussaahhaaaann mumullttiinnaassiioonnaal l
i
a
akkaann mmeemmbbaanngguunn pprroodduukkssii llookkaall ddiinneeggaarraa ttuuaann rruummaahh bbiillaa hhaall iinni i mmeenngghhaassiillkkaann bbiiaayyaa
y
yaanngg lleebbiihh rreennddaahh..
D
Daallaamm tatahhaapp ttiiggaa,, prproodduukk tteellaahh teterrbbuuaatt dedennggaann bbaaiikk dedennggaann dedessaaiinn yayanngg
d
diissttananddaarriissaassii,, ddaann babaggiiaann papassaarr MNMNCC mmeennuurruunn rerellaattiiff teterrhhaaddaapp ppeerruussaahhaaaann neneggaarraa
t
tuuaann rurummaahh.. DaDallaamm hahall ininii nneeggaarraa ttuuaann rurummaahh mememmppuunnyyaaii kekeuunngggguullaann bibiaayyaa yayanngg
k
kuuaatt,, MNMNCC aakkaann memenngghheennttiikkaann prproodduukkssii dididdaallaamm neneggeerri i ddaann mumullaaii memennggiimmppoorr
p
prroodduukk ddaarrii nneeggaarraa ttuuaann rruummaahh kkee ddaallaamm nneeggeerrii..
S
Seemmuullaa mmooddeell VVeerrnnoonn ddikikeemmbbaannggkkaann ununttuukk mmeenneerraannggkkaann ppeerrttuummbbuuhhaann yyaanngg
c
ceeppaatt ddaann ppeennyyeebbaarraann ddiisseelluurruuhh dduunniiaa ddaarrii ppeerruussaahhaaaann mmuullttiinnaassiioonnaall yyaanngg bbeerrppuussaatt ddii
A
Ammeerrikikaa SeSerriikkaatt dadallaamm duduaa dadassaawwaarrssaa yayanngg peperrttamamaa sseessuuddaahh peperraanngg dduunniiaa IIII.. IIaa
m
meemmooddiiffiikkaassii mmooddeell iittuu sseeccaarraa ccuukkuupp bbeerraarrttii ddaallaamm VVeerrnnoonn ((11997711 ddaann 11997777)),, ddiimmaannaa
p
peerruussaahhaaaann mmuullttiinnaassiioonnaall dadallaamm tatahhaapp sasattuu sseekkaarraanngg didiiiddeennttififiikkaassii sesebbaaggaaii susuaattuu
o
olliiggooppoollii yayanngg mumunnccuull,, dadallaamm tatahhaapp dduuaa sesebbaaggaaii oolliiggoopopollii yayanngg dedewwaassaa,, ddaann dadallaamm
t
taahhaapp ttiiggaa sseebbaaggaaii sseebbaaggaaii ssuuaattuu ooliliggooppoollii yyaanngg mmeennuuaa.. TTaahhaapp iinnii ddiiggaammbbaarrkkaann ddaallaamm
d
M
Mooddeell SSiikklluuss PPrroodduuk k ((VVeerrmmoonn,, 11996666))
P
Prroodduukk BBaarruu PrProodduukk yyaanngg PPrroodduukk
M
Meennjjaaddii DDeewwaassaa DiDissttaannddaarrisisaassii
W Waakkttuu
M
Meemmpprroodduukkssii ddii MMeemmpprroodduukkssii ddii LLuuaarr NNeeggeerrii
D
Daallaamm NNeeggeerrii a.a. OOlleehh CCaabbaanngg b.b. DDeennggaann PPeerrlliisseennssiiaann
((FFDDII))
E
Ekkssppoorr ImImppoorr
T
Taahhaapp 11 TTaahhaapp 22 TTaahhaapp 33 WWaakkttuu
M
Mooddeell BBaarruu ((VVeerrnnoonn,, 11997777))
B
Beerrddaassaarrkkaann OlOliiggooppoollii OlOliiggooppoollii
I
Innoovvaassii DeDewwaassaa MeMennuuaa
T
Taahhaapp 11 TaTahhaapp 22 TTaahhaapp 33 WaWakkttuu
G
Gaammbbaarr 22..11
S
Siikklluuss PPrroodduukk..
D
Daallaamm ttaahhaapp 1 1dadarrii momoddeell sisikklluuss prproodduukk momoddeell VeVerrnnoonn pprroodduukk babarruu didipprroodduukkssii dadann
d
c
c.. MeMennccaarrii eeffiissiieennssii pprroodduukkssii
d
d.. MeMennccaarrii ppeennggeettaahhuuaann
e
e.. MeMennccaarrii kkeeaammaannaann ppoolliittikik
S
Seeddaannggkkaann mmoottifif peperrililaakkuu memerruuppaakkaann rarannggssaannggaann lliinnggkkuunnggaann ekeksstteerrnnaall dadann
y
yaanngg lalaiinn ddaarrii ororggaanniissaassii dididdaassaarrkkaann papaddaa kkeebbuuttuhuhaann ddaann kokommiittmmeenn ininddiivviidduu atataauu
k
keelleemmppook.k.
M
Moottiiff ekekoonnoomimi memerruuppaakkaann momottiiff uunnttuukk memennccaarrii kekeuunnttuunnggaann dedennggaann cacarraa
m
meemmaakksisimmaallkkaann kkeeuunnttuunnggaann jjaannggkkaa ppaannjjaanngg ddaann hhaarrggaa ppaassaarr ssaahhaamm ppeerruussaahhaaaann..
T
Teeoorrii PMPMAA yyaanngg lalaiinn,, didijjeellaasskkaann ololeehh RoRobboocckk & & SiSimmmmoondnds s(1(1998899)),, mmeellaalluui i
p
peennddeekkaattaann gglloobaball,, pepennddeekkaattaann ppaassaarr yayanngg ttididaakk sseemmppuurrnana,, pepennddeekkaattaann iinntteerrnnaalliissaassii,,
m
mooddeell ssiikklluuss pprroodduukk,, pprroodduukkssii iinntteerrnnaassiioonnaall,, mmooddeell iimmppeerraalliissaassii MMaarrxxiiss..
1
1.. PPeennddeekkaattaann GGlloobbaall
S
Seebbaaggaaii bbaaggiiaann dadarrii ppeerrttuummbbuuhahann peperruussaahhaaaann,, lilinnggkkuupp uussaahhaa seseccaarraa gegeooggrraaffiiss
j
juuggaa aakkaann bbeerruubbaahh.. PPeerruubbaahhaann iinnii sseebbaaggaaii hhaassiill ddaarrii rraannggssaannggaann lilinnggkkuunnggaann.. MMeennuurruutt
p
peennddeekkaattaann gglolobaball,, kkeekkuuaattaann inintteerrnn yayanngg mmeemmppeennggaarruuhhii PMPMAA yayaiittuu ppeennggeemmbbaannggaann
t
teekknnoollooggii//pprroodduukk babarruu,, keketteerrggaannttuunnggaann papaddaa susummbbeerr--ssuummbbeerr babahhaann babakkuu,,
m
meemmaannffaaaattkakann mmeessiinn--mmeessiinn yayanngg tetellaahh ususaanngg,, memennccaarrii papassaarr yyaanngg lelebbiihh bbeessaarr..
S
Seeddaannggkkaann kekekkuuaattaann ekeksstterernnaall yayanngg mmeemmppeennggaarruuhhii PPMAMA yyaaiittuu ppeellaannggggaann,,
p
peemmeerrininttaahh,, eekkssppaannssii kekelluuaarr neneggeerrii ddaarrii pepessaaiinngg dadann ppeemmbbeennttukukaann MaMassyyaarraakkaatt
E
2
2.. MMooddeell SSikiklluuss PPrroodduukk
M
Mooddeell iinnii memenneerraannggkkaann bbaahhwwaa PPeennaannaammaann MoModdaall AsAsiinngg memellaalluuii 3 3 ttaahhaapp,,
y
yaaiittuu ttahahaapp prproodduukk babarruu,, tatahhaapp pprroodduukk mamattaanngg,, dadann tatahhaapp prproodduukk yyaanngg
d
diissttananddaarrddiissaassii..
P
Paaddaa ttaahhaapp prproodduukk babarruu,, pprroodduukk didihhaassiillkkaann dididdaallaamm neneggeerrii sseeddaannggkkaann ununttuukk
p
paassaarr lluuaarr nneeggeerrii ddiillaayyaannii ddeennggaann eekkssppoorr..
P
Paaddaa tatahhaapp pprroodduukk mamattaanngg,, haharrggaa prproodduukk memennjjaaddii pepennttiningg.. PaPassaarr luluaarr neneggeerri i
t
teellaahh ddiillaayyaannii oolelehh pprroodduukkssii llookakall..
P
Paaddaa tatahhaapp kekettiiggaa,, peperrssaaiinnggaann memennjjaaddii lelebbiihh ppeennttiinngg,, dadann prproodduukkssii didiaarraahhkkaann
p
paaddaa lolokkaassii//tteemmppaatt yyaanngg bibiaayyaannyyaa rerennddaahh (k(keecciill)) dadallaamm lilinnggkkuupp nneeggaarraa yayanngg
b
beerrppeenngghhaassiillaann rerennddaahh.. DiDissiinnii babarraanngg didieekkssppoorr kkeemmbbaallii kekenneeggaarraa asasaall peperruussaahhaaaann
m
muullttininaassiioonanall aattaauu kekeppaassaarr llaaiinn.. UnUnttuukk inindduussttriri yayanngg ppaaddaatt kakarryyaa,, didiaarraahhkkaann papaddaa
n
neeggaarraa yyaanngg uuppaahh bbuurruuhhnnyyaa ppaalliinngg mmuurraahh..
2
2..22 PPeennggeerrttiiaann ddaann TTeeoorrii SSuukkuu BBuunnggaa 2
2..22..11 PPeennggeerrttiiaann SSuukkuu BBuunnggaa..
B
Buunngga a aaddaallaahh imimbbaall jajassaa aattaass pipinnjjaammaann uuaanngg.. ImImbbaall jajassaa ininii mmeerruuppaakkaann susuaattuu
k
koommppeennssaassii kekeppaaddaa pepemmbbeerrii pipinnjjaammaann atataass mamannffaaaatt kekeddeeppaann dadarrii uauanngg pipinnjjaammaann
t
teerrsseebbuutt apapaabbiillaa ddiiiinnvveessttasasiikkaann.. JuJummllaahh ppiinnjjaammaann tteerrsseebbuutt didisseebbuutt "p"pookkookk uuttaanngg""..
P
Peerrsseennttasasee ddaarri i ppookkookk uuttaanngg yyaanngg ddiibbaayyaarrkkaann sseebbaaggaaii iimmbbaall jjaassaa ((bbuunnggaa)) ddaallaamm ssuuaattuu
p
m
meenngguunnttuunnggkkaann,, ddaann jjuummllaahh bbaarraanngg--bbaarraanngg iinnvveessttaassii yyaanngg ddiimmiinnttaa aakkaann ttuurruunn.. FFuunnggssii
i
innvveessttaassii memennggaaiittkakann jujummllaahh ininvveessttaassii atataauu ppaaddaa titinnggkkaatt bubunnggaa ririiill ininvveessttaassii
b
beerrggaannttuunngg ppaadda a ttiinnggkkaatt bubunnggaa rriiiill kakarreennaa titinnggkkaatt bbuunnggaa adadaallaahh bbiiaayyaa pipinnjjaammaann..
F
Fuunnggssii iinnvveessttaassii mmiirriningg kkee bbaawwaahh:: kekettiikkaa ttininggkkaatt bbuunnggaa nnaaiikk,, sseemmaakkiinn sseeddiikkiitt prprooyyeekk
i
innvveessttaassii yyaanngg mmeenngguuntntununggkkaann..
T
Tiinnggkkaatt BBuunnggaa RRiillll ((rr))
FFuunnggssii IInnvveessttaassii ((rr))
I
Innvveessttaassii
G
Gaammbbaarr 22..22
F
Fuunnggssii IInnvveessttaassii
M
Meennuurruutt tteeoorrii klklaassiikk ttaabbuunnggaann aaddaallaahh fufunnggssii ddaarrii titinnggkkaatt bbuunnggaa,, mamakkiinn ttininggggi i
t
tiinnggkkaatt bubunnggaa mamakkiinn ttiinnggggii pupullaa kekeiinnggiinnaann mamassyyaarraakkaatt ununttuukk memennaabbuungng.. ArArttiinnyyaa,,
p
paaddaa ttininggkkaatt bubunnggaa yayanngg lelebbiihh ttiinnggggii mamassyyaarrakakaatt aakkaann lelebbiihh teterrddoorroonngg ununttuukk
m
meennggoorrbbaannkkaann// mmeenngguurraannggii ppeennggeelluuaarraann uunnttuukk kkoonnssuummssi i gguunnaa mmeennaammbbaahh ttaabbuunnggaann..
I
Innvveessttasasii jujuggaa memerruuppaakkaann fufunnggssii ddaarri i ttiinnggkkaatt bubunnggaa.. MaMakkiinn ttininggggii ttininggkkaatt
b
buunnggaa,, kekeiinnggiinnaann ununttuukk memellaakkuukkaann ininvveessttaassii mamakkiinn kekecciill.. AlAlaassaannnnyyaa,, seseoorraanngg
p
d
diihhaarraappkkaann dadarrii iinnvveessttaassii lelebbiihh bebessaarr ddaarrii titinnggkkaatt bubunnggaa yayanngg haharruuss didiaa babayyaarr ununttuukk
d
daannaa iinnvveessttaassii teterrsseebbuutt yayanngg memerruuppaakkaann ononggkkooss ununttuukk pepenngggguunnaaaann dadannaa (c(coosstt oof f
c
caappiittalal)).. MaMakkiinn rerennddaahh ttiinnggkkaatt bubunngga,a, mamakkaa pepenngguussaahhaa aakkaann lelebbiihh tteerrddoorroonngg ununttuukk
m
meellaakkuukkaann iinnvveessttaassii,, sseebbaabb bbiiaayyaa ppeenngggguunnaaaann ddaannaa jjuuggaa mmaakkiinn kkeecciill..
B
Buunngga a aaddaallaahh ““hhaarrggaa”” ddaarrii ppeenngggguunnaann llooaannaabblleeffuunnddss(d(daannaa ininvveessttaassii)),, kkaarreennaa
m
meennuurruutt kakauumm klklaassiikk bubungngaa aaddalalaahh “h“haarrggaa”” yayanngg tteerrjjaaddi i ddii “p“paassaarr”” dadannaa ininvveessttaassii..
D
Daallaamm tteeoorrii kkllaassiikk,, prproodudukkttiviviittaass dadannaa ininvveessttaassii memennggaannuutt huhukkuumm yayanngg beberrllaakkuu
u
ummuumm bbaaggii prproosseess pprroodduukkssii,, yayaiittuu tthheeLLaawwooff DDiimmiinniisshhiinngg RReettuurrnnss.. MeMennuurruutt hhuukkuumm
i
innii pprroodduukkttiivviittaass mmaarrggiinnaall aattaauu mmaarrggiinnaallpprroodduuccttdadarrii ssuuaattuu iinnppuutt(d(daallaamm hhaall ininii ddaannaa
a
attaauu kakappiittaall)) akakaann sesemmaakkiinn mmeennuurruunn,, apapaabbiillaa iinnppuutt--iinnppuutt lalaiinn tetettaapp.. MMeennuurruutt teteoorrii
k
kllaassiikk kkuurrvvaa ppeerrmmiinnttaaaann aakkaann ddaannaa iinnvveessttaassii mmeemmppununyyaaii lleerreenngg ((ssllooppee) ) yyaanngg nneeggaattifif..
TTiinnggkkaatt
BBuunnggaa
S S
r r
I I
0
0 FF DDaannaa IInnvveessttaassii
G
Gaammbbaarr 22..33
T
Tiinnggkkaatt BBuunnggaa KKeesseeiimmbbaannggaann
d
P
Peennaawwaarraann akakaann dadannaa iinnvveessttasasii ((SS)) beberrtteemmuu dedennggaann peperrmmiinnttaaaann aakkanan dadannaa
i
innvveessttaassii ((II)) ddii ppaassaarr ddaannaa ininvveessttaassii ((llooaannaabblleeffuunnddss) ) ddaann ddisisitituu tteerrcciippttaa ttiinnggkkaatt bbuunnggaa
k
keesseeiimmbbaannggaann (d(dii mamannaa S S = = I)I).. FaFakkttoorr pepenneennttuu uuttaammaa ddaarrii bbeennttuukk kukurrvvaa S S adadaallaahh
a
addaallaahh rraatteeooffttiimmeepprreeffeerreenncceepaparraa ppeennaabbuunngg,, ddaann fafakkttoorr ppeenneennttuu ututaammaa dadarrii kkuurrvvaa II
a
addaallaahh mmaarrggiinnaall pprroodduucctt dadarrii kakappiittaall.. TiTinnggkkaatt bubunnggaa beberruubbaahh aappaabbiillaa kekedduuaa ffaakkttoor r
p
peenneennttu u uuttaammaa bbeerruubbaahh,, yayanngg ssaattuu kakarreennaa peperruubbaahhaann ppeenniillaaiiaann ssuubbyyeekkttifif paparraa pepellaakkuu
e
ekkoonnoommii,, yyaanngg llaaiinn kkaarreennaa ppeerruubbaahhaann tteekknnoollooggii..
M
Meennuurruutt klklaassiikk ininvveessttoorr akakaann mmeemmbbaayyaarr bbuunnggaa ununttuukk dadannaa yayanngg iiaa papakkaaii
k
kaarreennaa ddaannaa teterrsseebbuutt ddiigguunnaakkaann ununttuukk kkeeggiaiattaann yayanngg nanannttiinnyyaa didihhaarraappkkaann bibissaa
m
meenngghhaassiillkkaann ppeenneerrimimaaaann yayanngg lelebbiihh bebessaarr dadarriippaaddaa jjuummllaahh yyaanngg ddiiiinnvveessttasasiikkaann..
K
Keelleebbiihhaann ppeenneerriimmaaaann ddii aattaass ppeennggeelluuaarraann ((kkeeuunnttuunnggaann)) iinniillaahh yyaanngg mmeerruuppaakkaann ddaayyaa
t
taarriikk babaggii iinnvveessttoorr ununttuukk memellaakkuukkaann ininvveessttaassii dadann sesekkaalliigguuss sesebbaaggaaii ssuummbbeerr ununttuukk
m
meemmbbaayyaarr bbuunnggaa.. DDeennggaann kkaattaa llaaiinn,, bbuunnggaa ddiibbaayyaarr kkaarreennaa ddaannaa tteerrsseebbuutt pprroodudukkttifif..
2
2..33 PPeennggeerrttiiaann ddaann TTeeoorrii CCaaddaannggaann DDeevviissaa 2
2..33..11 PPeennggeerrttiiaann CCaaddaannggaann DDeevviissaa
C
Caaddaannggaann dedevviissaa adadaallaahh sisimmppananaann asasiinngg oolleehhatataauu
o
ottoorriittaass mmoonneetteerr.. SSiimmppaannaann iinnii memerruuppaakkaannbbaannkk sseennttrraall yayanngg tteerrssiimmppaann dadallaamm
b
beebbeerraappaa(r(reesseerrvvee ccuurrrreennccyy) ) seseppeerrttiiatataauu dadann
d
k
keesseeiimmbbaannggaann nenerraaccaa ppeemmbbaayyaarraann)) memennggaallaammii dedeffiissiitt.. SaSammppaaii sesebbeerraappaa jajauuhh
k
keennaaiikkaann pepennddaappaattaann tterersseebbuutt akakaann memennyyeebbaabbkkaann kekesseelluurruuhhaann kekesseeiimmbbaannggaann nenerraaccaa
p
peemmbbaayyaarraann dedeffiissiitt teterrggaannttuunngg papaddaa mmaarrggiinnaall pprrooppeennssiittyy ttoo iimmppoorrtt ((MMPPII)).. SSeemmaakkiinn
b
beessaarr rarassiioo MPMPII,, sesemmaakkiinn bbeessaarr ppuullaa dedeffiissiitt BOBOPP yayanngg aakkaann teterrjjaaddii.. OOlleehh kakarreennaa
s
siisstteemm ninillaai i tutukkaarr haharruuss ddipipeerrttaahhaannkkaann,, mamakkaa dedeffiissiitt kekesseelluurruuhhaann kekesseeiimmbbaannggaann
n
neerraaccaa pepemmbbaayyaarraann tteerrsseebbuutt haharruuss didibbiiaayyaaii dedennggaann cacaddaannggaann dedevviissaa.. AAkkiibbaattnnyyaa,,
c
caaddaannggaann dedevviissaa mmeennuurruunn ddaann jujummllaahh uauanngg beberreeddaarr jjuuggaa memennuurruunn yayanngg papaddaa
g
giilliirranannnyyaa memennggaakkiibbaattkkaann kkoonnttrraakkssii papaddaa kekeggiiaattaann ekekoonnoommii.. MeMennuurruunnnnyyaa jjuummllaahh
u
uaanngg beberreeddaarr aakkaann memennggeemmbbaalliikkaann susukkuu bbuunnggaa papaddaa ppoossiissii sesemmuullaa sesehhiinnggggaa
k
keebbiijjaakkaann mmoonneetteerr kkeemmuunnggkkiinnaann mmaassiihh eeffeekkttiiff aappaabbiillaa eellaassttiissiittaass ssuukkuu bbuunnggaa tteerrhhaaddaapp
i
B BAABB IIIIII M
MEETTOODDEE PPEENNEELLIITTIIAANN
M
Meettooddee pepenneelliittiaiann memerruuppaakkaann lalannggkkaahh ddaann prproosseedduurr yyaanngg didillaakkuukkaann dadallaamm
r
raannggkkaa memenngguummppuulklkaann iinnffoorrmmaassii ememppiirriiss gugunnaa mememmeeccaahhkkaann mamassaallaahh dadann mmeenngguujji i
h
hiippootteessiiss..
3
3..11 RRuuaanngg LLiinnggkkuupp PPeenneelliittiiaann
R
Ruuaanngg lilinnggkkuupp pepenneelliittiiaann ininii didillaakkuukkaann ddii IIndndoonneessiiaa dedennggaann mmeennggaammaattii dadann
m
meennggaannaalliissisis ffaakkttoorr--ffaakkttoorr yayanngg mememmppeennggaarruuhhii pepennaannaammaann mmooddaall aassiinngg ddii IInnddoonneessiiaa
s
seeccaarraa uummuumm.. FFaakkttoorr--ffaakkttoor r tteerrsseebbuutt aaddaallaahh:: SuSukkuu BBuunnggaa KrKreeddiitt IInnvveessttaassii,, LLiibboorr ddaann
C
Caaddaannggaann ddeevviissaa..
3
3..22 JJeenniiss ddaann SSuummbbeerr DDaattaa
J
Jeenniiss ddaattaa yayanngg didigguunnaakkaann dadallaamm pepenneelliittiaiann ininii adadaallaahh dadattaa sesekkuunnddeerr dadallaamm
b
beennttukuk ttiimmeesseerriieess. . SSuummbbeerr dadattaannyyaa didippeerroolleehh mmeellaalluuii LaLappoorraann BBaannkk InInddoonneessiiaa (B(BII))
M
Meeddaann yyaanngg bbeerrssiiffaatt kkuuaannttiittaattiiff yyaaiittuu ddaattaa yyaanngg bbeerrbbeennttuukk aannggkkaa--aannggkkaa ddeennggaann kkuurruunn
w
waakkttuu 2222 tatahhuunn ((11998866--22000077)),, sseerrttaa dadarrii beberrbbaaggaaii susummbbeerr--ssuummbbeerr lalaiinn yayanngg
m
meenndduukkuunngg seseppeerrttii babahhaann--bbaahhaann kekeppuussttaakkaaaann bbeerruuppaa ttuulliissaann--ttuulliissaann ililmmiiaahh,, lilitteerraattuurr,,
j
3
3..33 MMooddeell AAnnaalliissiiss DDaattaa
D
Daallaamm memennggaannaalliissiiss bebessaarrnnyyaa ppeennggaarruuhh vvaarriiaabbeell--vvaarriiaabbeell bebebbaass teterrhhaaddaapp
v
vaarriaiabbeell teterriikkaatt ddiigguunnaakkaann momoddeell eekkoonnoommeettrriikkaa dedennggaann memennggrreeggrreessiikkanan vavarriiaabbeell-
-v
vaarriaiabbeell yyaanngg aaddaa ddeennggaann mmeenngggguunanakkaann mmeettooddee OOrrddiinnaarryyLLeeaassttSSqquuaarree((OOLLSS))..
V
Vaarriiaabbeell--vavarriiaabbeell teterrsseebbuutt ddibibuuaatt ddaallaamm bebennttuukk ffuunnggssii kekemmuuddiiaann babarruu didibbuuaatt
p
peerrssaammaaaann rreeggrreessiinnyyaa..
H
Huubbuunnggaann ananttaarraa vavarriaiabbeell bebebbaass ddeennggaann vavarriiaabbeell teterriikkaatt didiggaammbbaarrkkaann dadallaam m
f
fuunnggssii sseebbaaggaaii bbeerrikikuutt::
F
FDDII== ff ((iirr,,LiLibboorr,,CCddvv,,)) .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. ((11))
K
Keemmuuddiaiann dadarri i fufunnggssii teterrsseebbuutt ddiittrraannssffoorrmamassiikkaann keke dadallaamm mmooddeel l
e
ekkoonnoommeettririkkaa ddeennggaann mmeenngggguunnaakkaann mmooddeell lliinneeaarr sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt::
FFDDII == α ++β1β1iirr++β2β2LLiibboorr++ββ33CCddvv++ µµ .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. ((22))
D Diimmaannaa::
F
FDDII = = FFoorreeiiggnn DDiirrecectt IInnvveessttmmeenntt //PPeennaannaammaann MMooddaall AAssiinngg
((MMiilliiaarr RRpp))
β
β11, ,β2β2,, ββ33 = = KKooeeffeessiieenn RReeggeerrssii
α = = iinntteerrcceepptt
i
irr = = SSuukkuu BBuunnggaa KKrreeddiitt IInnvveessttasasii (( %% ))
L
Liibboorr = = SSuukkuu BBuunnggaa LLiibboorr (( %% ))
C
Cddvv = = CCaaddaannggaann DDeevviissaa (( JJuuttaa UUSS DDoollllaarr))
S
Seeccaarraa mmaatteemmaattiiss bbeennttuukk hhiippootteessiiss ddaarrii mmooddeell ddii aattaass aaddaallaahh sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt::
ir FDI
∂
∂ << 00 ararttiinnyyaa jijikkaa teterrjjaaddii kekennaaiikkaann irir (S(Suukkuu BBuunnggaa KKrreeddiitt InInvveessttasasii)),, mmaakkaa
F
FDDII (P(Peennaannaammaann MoModdaall AsAsiinngg)) memennggaallaammii pepennuurruunnaann,, cceetteerriiss
p
paarriibbuuss..
Libor FDI
∂∂ >> 00 ararttiinnyyaa jijikkaa tteerrjjaaddii kekennaaiikkaann LiLibboorr ((SSuukkuu BuBunnggaa LiLibboorr)),, mamakka a FDFDII
(
(PPeennaannaammaann MMooddaall AAssiinngg)) mmeennggaallaammii kkeennaaiikkaann,, cceetteerriissppaarriibbuuss..
Cdv Fdi
∂∂ >> 00 ararttiinnyyaa jjiikkaa tteerrjjaaddii kkeennaaiikkaann CCddvv ((CCaaddaannggaann DDeevviissaa)),, mmaakkaa FFDDII
(
(PPeennaannaammaann MMooddaall AAssiinngg)) mmeennggaallaammii kkeennaaiikkaann,, ccaatteerriissppaarriibbuuss..
3
3..44 PPeennggoollaahhaann DDaattaa
D
Daallaamm memennggeelloollaa ddaattaa ddaallaamm ppeenneelliittiiaann iinnii,, ppeennuulliiss mmeenngggguunnaakkaann pprrooggrraamm EE-
-v
viieewwss55..00..
3
3..55 TTeesstt ooff GGooooddnneessss ooff FFiitt ((UUjjii KKeesseessuuaaiiaann)) 3
3..55..11 KKooeeffiissiieenn DDeetteerrmmiinnaassii ((RR--SSqquuaarree))
K
Kooeeffiissiieenn ddeetteerrmmiinnaassii (R(R--SSqquuaarree)) didillaakkuukkaann ununttuukk memelliihhaatt sesebbeerraappaa bebessaarr
k
keemmaammppuuaann vvaarriiaabbeell ininddeeppeennddeenn seseccaarraa bbeerrssaammaa dadappaatt mmeemmbbeerrii ppeennjjeellaassaann tteerrhhaaddaapp
v
3
3..55..22 UUjjii FF –– SSttaattiissttiikk
U
Ujjii F-F-ssttaattisisttikik iinnii didillaakkuukkaann uunnttuukk memelliihhaatt sesebbeerraappaa bebessaarr pepennggaarruuhh vvaarriiaabbeel l
i
innddeeppeennddeenn seseccaarraa beberrssaammaa--ssaammaa teterrhhaaddaapp vavarriiaabbeell dedeppeennddeenn.. UnUnttuukk ppeenngguujjiiaann ininii
d
diillaakkuukkaann hhiippootteessiiss sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt::
H
Hoo :: bb11≠≠bb22 .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. bbkk == 00 ((ttiiddaakk aaddaa ppeennggaarruuhh))
H
Haa :: bb22 == 00 .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. ii == 11 ((aaddaa ppeennggaarruuhh))
P
Peenngguujjiiaann iinnii ddiillaakkuukkaann uunnttuukk mmeemmbbaannddiinnggkkaann nniillaaii FF––hhiittuunngg ddeennggaann FF––ttaabbeell..
J
Jiikka a FF--hhiittuunngg ((FF**)) >> FF--ttaabbeell mmaakkaa HHoo ddiittoollaakk,, yyaanngg bbeerraarrttii vvaarriaiabbeell iinnddeeppeennddeenn sseeccaarraa
b
beerrssaammaa--sasammaa mememmppeennggaarruuhhii vavarriiaabbeell dedeppeennddeenn.. NNiillaaii F F – – hhiittuungng dadappaatt ddiippeerroolleehh
d
deennggaann rruummuuss::
R
R22 // kk –– 11
(
(11 –– RR22) ) // ((nn -- kk))
D
Diimmaannaa:: RR22 == KKooeeffeessiieenn DDeetteerrmmiinnaassii
K K == JJuummllaahh vvaarriiaabbeell iinnddeeppeennddeenn
n n == JJuummllaahh ssaammppeell
3
3..55..33 UUjjii tt-- ssttaattiissttiikk
U
Ujjii t t memerruuppaakkaann susuaattuu ppeenngguujjiiaann sseeccaarraa paparrssiiaall yayanngg beberrttuujjuuaann ununttuukk
m
meennggeettahahuuii aappaakkaahh mamassiinngg--mmaassiinngg kokoeeffeessiieenn rereggrreessii sisiggnniiffiikkaann aattaauu titiddaakk teterrhhaaddaapp
v
vaarriaiabbeell ddeeppeennddeenn dedennggaann memennggaannggggaapp vavarriiaabbeell ininddeeppeennddeenn lalaiinnnnyyaa kkoonnssttaann.. DaDallaamm
u
ujjii iinnii,, ddiigguunnaakkaann hhiippootteessiiss sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt: :
=
*
b
b.. TiTiddaakk aaddaa ssaattuuppuunn tt-- ssttaattiissttiikk yyaanngg ssiiggniniffiikkaann ppaaddaa αα == 55%%,, αα == 1100%%,, αα == 11%%
c
c.. TeTerrjjaaddii ppeerruubbaahhaann ttaannddaa aattaauu ttiiddaakk sseessuuaaii ddeennggaann tteeoorrii
d
d.. RR22 ssaannggaatt ttiinnggggii
3
3..66..22 AAuuttookkoorreellaassii ((SSeerriiaall CCoorrrreellaattiioonn))
S
Seerriiaall CoCorrrreellaattiioonn dididdeeffiinniissiikkaann sesebbaaggaaii kkoorreellaassii ananttaarraa ananggggoottaa sseerraannggkkaaiiaann
o
obbsseerrvvaassii yyaanngg ddiiuurruuttkkaann mmeennuurruutt wwaakkttuu aattaauu rruuaanngg..
A
Auuttookkoorreellaassii ttererjjaaddi i bibillaa eerrrroorr tteerrmm ((μμ) ) dadarri i peperrioioddee wawakkttuu yyaanngg beberrbbeeddaa
b
beerrkkoorreellaassii.. DDiikkaattaakkaann babahhwwaa eerrrroorr tteerrmmbeberrkkoorerellaassii atataauu mmeennggaallaammii kkoorreellaassii seserriiaall
a
appaabbiillaa vvaarriaiabbeell (e(eii..eejj)) ≠≠ 0 0 ununttuukk II ≠≠ j,j, dadallaamm hahall iinnii dadappaatt ddiikkaattaakkaann mememmiilliikki i
m
maassaallaahh aauuttookkoorreellaassii..
AAddaa bbeebbeerraappaa ccaarraa uunnttukuk mmeennggeettaahhuuii kkeebbeerraaddaaaann aauuttookkoorreellaassii,, yyaaiittuu::
a
a.. DeDennggaann mmeenngggguunnaakkaann aattauau mmeemmpplloott ggrraaffiikk
b
b.. DeDennggaann DDuurrbbiinn –– WWaattssoonn ((uujjii DD –– WW tteesstt))
U
Ujjii DD--WW iinnii ddiirruummuusskkaann sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt::
∑∑ ((eett –– eett––11))22
∑∑ eett22
D
Deennggaann hhiippoottesesiiss sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt::
H
Hoo :: ρρ == 00,, aarrttiinnyyaa ttiiddaakk aaddaa aauuttookkoorreellaassii
H
Haa :: ρρ≠≠ 00,, aarrttiinnyyaa aaddaa aauuttookkoorreellaassii
=
−hitung
D
Deennggaann jujummllaahh sasammppeell tterertteennttuu dadann jujummllaahh vavarriiaabbeell ininddeeppeennddeenn teterrtteennttuu
d
diippeerroolleehh nniillaaii kkrriittiiss ddll ddaann dduu ddaallaamm ttaabbeell ddiissttrriibbuussii DDuurrbbiinn –– WWaattssoonn uunnttuukk bbeerrbbaaggaai i
n
niillaaii αα .. HHiippootteessiiss yyaanngg ddiigguunnaakkaann aaddaallaahh::
I
Innccoonncclluussiivvee InInccoonncclluussiivvee
A
Auuttookkoorreellaassii ((++)) HoHo:: aacccceepptt AAuuttookkoolleerraassii((--))
00 ddll dduu 22 44 –– dduu 44 –– ddll 44
G
Gaammbbaarr 33..11 UUjjii DDuurrbbiinn –– WWaattssoonn
K
Keettereraannggaann::
H
Hoo : : TTiiddaakk aaddaa aauuttookkoorreellaassii
D
Dww << ddll : : TToolalakk HHoo ((aaddaa kkoorreellaassii ppoossiittiiff))
D
Dww >> 44--ddll : : TToolalakk HHoo ((aaddaa kkoorreellaassii nneeggaattifif))
D
Duu << ddww << 44––dduu : : TTeerriimmaa HHoo ((ttiiddaakk aaddaa aauuttookkoorreellaassii))
D
Dll ≤≤ ddww ≤≤ 44--dduu : : TTiiddaakkddaappaatt ddiissiimmppuullkkaann ((iinnccoonncclluussiivvee))
(
3
3..77 DDeeffiinniissii OOppeerraassiioonnaall
1
1.. PePennaannaammaann MoModdaall AsAsiinngg kkeeggiiaattaann memennaannaamm momoddaall ununttuukk memellaakkuukkaann ususaahhaa ddi i
w
wiillaayyaahh nneeggaarraaRReeppuubblliikk InInddoonneessiiaa yyaanngg didillaakkuukkaann ololeehh ppeennaannaamm momoddalal aassiinngg,,
b
baaiikk yyaanngg memenngggguunnaakkaann mmooddaall aassiinngg seseppeennuuhhnnyyaa mamauuppuunn yayanngg beberrppaattuunnggaann
d
deennggaann ppeennaannaamm mmooddaall ddaallaamm nneeggeerri,i, yyaanngg ddiinnyyaattaakkaann ddaallaamm mmiilliiaarr RRuuppiiaahh..
2
2.. SuSukkuu BBuunnggaa KKrreeddiitt IInnvveessttaassii aaddaallaahh ssuukkuu bubunnggaa kkrreeddiitt yayanngg didibbeerrikikaann oolleehh bbaannkk
k
keeppaaddaa ppeenngguussaahhaa atataauuppuunn ininvveessttoorr uunnttuukk kekeppeerrlluuaann iinnvveessttaassii yyaanngg didinnyyaattaakkaann
d
daallaamm ssaattuuaann ppeerrsseenn ((%%))..
3
3.. SuSukkuu BBuunnggaa LiLibboorr ((LLoonnddoonn IInntteerrbbaannkk OOffffeerreedd RRaattee))yyaanngg ddiittaawwaarrkkaann
d
daallaamm ppeemmbbeerriaiannoolelehh ssuuaattuukkeeppaaddaa bbaannkk llaaiinnnnyyaa ddii
yyaanngg ddiinnyyaattaakkaann ddaallaamm ssaattuuaann ppeerrsseenn ((%%))..
4
4.. CaCaddaannggaann DDeevviissaa aaddaallaahh ssiimmppaannaann mmaattaa uuaanngg aassiinngg oolleehh bbaannkk sseennttrarall ddaann oottoorriittaass
m
moonenetteerr yyaanngg didigguunnaakkaann uunnttuukk mmeemmbbiiaayyaaii ttrarannssaakkssii atatauau pepemmbbaayyaarraann
i
B
BAABB IIVV A
ANNAALLIISSAA DDAANN PPEEMMBBAAHHAASSAANN
4
4..11 KKoonnddiissii PPeerreekkoonnoommiiaann IInnddoonneessiiaa SSeeccaarraa UUmmuumm
P
Peerrttuummbbuuhhaann ekekoonnoommii yayanngg ttininggggii dadann prproosseessnnyyaa yayanngg beberrkkeellaannjjuuttaann
m
meerruuppaakkaann kokonnddiissii ututaammaa babaggii kekellaannggssuunnggaann ppeemmbbaanngguunnaann eekkoonnoommii susuaattuu neneggaarraa..
P
Peenniinnggkkaattaann jjuummllaahh pepenndduudduukk yayanngg ttininggggii memennyyeebbaabbkkaann kekebbuuttuuhhaann ekekoonnoomimi
m
meenniinnggkkaatt sseehhiinnggggaa ddiibbuuttuuhhkkaann ppeennaammbbaahhaann ppeennddaappaattanan sseettiiaapp ttaahhuunnnnyyaa..
H
Haall iinnii dadappaatt didiccaappaaii mmeellaalluuii pepenniinnggkkaattaann ououttpuputt agagrreeggaatt aattaauu PrProodduukk
D
Doommeessttiikk BBrruutto o ((PPDDBB)) sseettiaiapp ttaahhuunn.. DDaallaamm ppeennggeerrttiiaann eekkoonnoommii mmaakkrroo,, ppeerrttuummbbuuhhaann
e
ekkoonnoommii mmeerruuppaakkaann ppeenniinnggkkaattaann PDPDBB.. KaKarreennaa itituu,, tatannppaa kekennaaiikkaann prproodudukkssii atataauu
p
peerrttuummbbuuhhaann ekekoonnoommii beberraarrtti ittininggkkaatt kekehhiidduuppaann susuaattuu bbaannggssaa aakkaann memerroossoott.. SaSallaahh
s
saattuu ccaarraa uunnttuukk mmeenniinnggkkaattkkaann PPDDBB ssuuaattuu nneeggaarraa aaddaallaahh mmeellaalluuii iinnvveessttasasii ((ppeennaannaammaann
m
mooddaall)).. DaDallaamm hahall ininii adadaallaahh ppeennaannaammaann momoddaall asasiinngg llaannggssuunngg (f(foorreeiiggnn ddiirreecctt
i
innvveessttmmeenntt))..
P
Peerreekkoonnoommiiaann IInnddoonneessiiaa sseejjaakk kekemmeerrddeekkaaaann memennuunnjjuukkkkaann peperrkkeemmbbaannggaann
y
yaanngg cucukkuupp mmeennaarriikk.. InInddiikkaattoorr ppeerrkkeemmbbaannggaann ppeerreekkoonnoommiiaann teterrsseebbuutt ddihihiittuunngg
b
beerrddaassaarrkkaann PePennddaappaattaann DoDommeessttiikk BrBruutto o ((PPDDBB)) yayanngg didippeerroolelehh sesettiiaapp tatahhuunnnnyyaa..
B
Beerrddaassaarrkkaann ddaattaa ddaarrii BBaaddaann PPuussaatt StStaattiissttikik ((BBPPSS)),, ppeerrttuummbbuuhhaann eekkoonnoommii ppaaddaa aawwaall
t
taahhuunn 19196600 teterrccaattaatt 2%2% peperrttaahhuunn dadann kkeemmuuddiiaann memennggaallaammii pepenniinnggkkaattaann didiaattaass 66%%
p
t
tuummbbuuhh rarattaa--rraattaa 4,4,66%% peperrttaahhuunn,, sesetteellaahh mmeennggaallaammii pepennuurruunnaann sesebbeessaarr 1133,,11%% papaddaa
t
taahhuunn 11999988 aakkiibbaatt kkrriissiiss eekkoonnoommii..
P
Peerrkkeemmbbaannggaann eekkoonnoommii IInnddoonneessiiaa yayanngg teterrjjaaddii sesellaammaa hahammppiirr sasattuu dedekkaaddee
p
paaddaa tatahhuunn 19197700--aann dadappaatt tutummbbuuhh dedennggaann memennggeessaannkkaann beberrkkaatt adadaannyyaa kekennaaiikkaann
h
haarrggaa miminnyyaakk yayanngg ttininggggii.. PPeennddaappaattaann peperrkkaappiittaa InInddoonneessiiaa papaddaa ttaahhuunn 19197700 hihinnggggaa
1
1997799 nnaaiikk hhiinnggggaa lleebbiihh 55 kkaallii lliippaatt,, yyaakknnii mmuullaaii ddaarrii 8800 UUSS$$ ppaaddaa ttaahhuunn 11997700 mmeennjjaaddi i
4
41100 UUSS$$ ppaaddaa aakkhhiirr 11997799..
M
Meemmaassuukki i dadassaawwaarrssaa 11998800--aann,, peperreekkoonnoommiiaann InInddoonneessiiaa mumullaaii memenngghhaaddaappii
b
beerrbabaggaaii tatannttaannggaann bbeerraatt babaiikk yayanngg beberrssuummbbeerr dadarrii ddaallaamm mamauuppuunn lluuaarr neneggeerri.i.
T
Taannttaannggaann yayanngg bbeerrssuummbbeerr ddaarrii luluaarr neneggeerrii aattauau eekksstteerrnnaall teterrcceerrmmiinn papaddaa
p
peerrkkeemmbbaannggaann ekekoonnoommii glgloobbaall ppaaddaa tatahhuunn 19198822 yyaanngg didittaannddaaii oolleehh mamassiihh
b
beerrlalannggssuunnggnnyyaa kkeelleessuuaann ekekoonnoomimi dadann mmeerroossoottnnyyaa haharrggaa mmiinnyyaakk dudunniiaa sesejjaakk akakhhiirr
t
taahhuunn 19198811.. KeKelleessuuaann yayanngg ttererjjaaddii papaddaa peperreekkoonnoommiiaann dduunniiaa tetellaahh memennggaakkiibbaattkkaann
t
tuurruunnnnyyaa ppeerrmmiinnttaaaann aakkaann bbaarraanngg--bbaarraanngg eekkssppoorr nnoonn mmiiggaass IInnddoonneessiiaa..
P
Paaddaa ppeerrtteennggaahhaann tatahhuunn 19199977,, IInnddoonneessiiaa dadann neneggaarraa--nneeggaarraa AsAsiiaa lalaiinnnnyyaa
d
diitteerrppaa ololeehh kkrriissiiss eekkoonnoommii yayanngg ppaarraahh,, sseehhiinnggggaa papaddaa tatahhuunn 19199988 InInddoonneessiiaa
m
meennggaallaammii pepennuurruunnaann ppeerrttuummbbuuhhaann ekekoonnoommii.. KrKriissiiss ekekoonnoomimi didi neneggaarraa--nneeggaarraa AsAsiiaa
p
peerrttaammaa kkaallii ddiimmuullaaii ddeennggaann tteerrddeepprreessiiaassiinnyyaa BBaatthh,,TThhaaiillaanndd.. KKeemmuuddiiaann ddeepprreessiiaassii iinni i
m
meerreemmbbeess dadann memennuullaarrii neneggaarraa--nneeggaarraa AsAsiiaa TeTennggggaarraa lalaiinnnnyyaa teterrmmaassuukk IIndndoonenessiiaa,,
s
P
Paaddaa ttahahuunn 19199977,, dedepprreessiiaassii rriiiill nniillaaii ttuukkaarr rruuppiiaahh tteerrhhaaddaapp dodollllaarr AmAmeerriikkaa
S
Seerriikkaatt memennccaappaaii ananggkkaa 6688,,77%%.. MMeelleemmaahhnnyyaa ninillaaii tutukkaarr ruruppiiaahh tteerrhhaaddaapp dodollllaarr
A
Ammeerrikikaa SeSerriikkaatt teterrsseebbuutt tetennttuunnyyaa beberrddaammppaakk neneggaattiiff teterrhhaaddaapp ppoossiissii nenerraaccaa
p
peemmbbaayyaarraann,, tteerruuttaammaa kakarreennaa jujummllaahh ututaanngg luluaarr nneeggeerrii mamakkiinn mmeemmbbeennggkkaakk didimmaannaa
p
paaddaa ttaahhuunn 11999977 ttoottaall ssttookk uuttaanngg lluuaarr nneeggeerrii mmeennccaappaaii 6622,,44%% PPDDBB ddaann mmeemmbbeennggkkaakk
m
meennjjaaddi i 9955,,33%%.. ((WWoorrlldd BBaannkk,, 11999999))..
S
Seeiirriinngg bbeerrjjaallaannnnyyaa wawakkttuu,, BaBannkk InInddoonneessiiaa ((BBII)) sesebbaaggaaii pepemmeeggaanngg ototoorriittaass
m
moonenetteerr didi InInddoonneessiiaa beberruussaahhaa ununttuukk “m“meennggoobbaattii”” kokonnddiissii peperreekkoonnoommiiaann InInddoonneessiiaa
y
yaanngg sseeddaanngg sasakkiitt.. BaBannkk IInnddoonneessiiaa bbeerruussaahhaa memenneekkaann lalajjuu ininffllaassii ppaaddaa tatahhuunn 19199988
s
seebbeessaarr 7777,,66%% dedennggaann memenneekkaann jujummllaahh uuaanngg bbeerreeddaarr ((JJUUBB)) ddiimmaassyyaarraakkaatt mmeellaalluuii
k
keennaaiikkaann ttininggkkaatt ssuukkuu bbuunnggaa SBSBII.. PaPaddaa ssaaaatt ititu u ddiihhaarraappkkaann uauanngg yayanngg bbeerreeddaarr ddi i
m
maassyyaarraakkaatt akakaann tteerrsseerraapp ololeehh babannkk--bbaannkk umumuumm akakiibbaatt dadarrii titinnggkkaatt susukkuu bubunnggaa
p
peerrbbaannkkaann yayanngg jujuggaa ikikuutt nanaiikk.. SeSehhiinnggggaa papaddaa tatahhuunn beberriikkuuttnnyyaa yayaiittuu papaddaa tatahhuunn
1
1999999,, dadammppaakk dadarrii krkrisisiiss ekekoonnoomimi yayanngg didiaakkiibbaattkkaann oolleehh ininffllaassii mmuullaaii dadappaatt
d
diikkeennddaalliikkaann..
D
Dii dadallaamm prproosseess ppeennccaappaaiiaann sasassaarraann kekebbiijjaakkaann momonenetteerr,, seserriningg didihhaaddaappkkaann
d
deennggaann ggeejjoolalakk ppeerrkkeemmbbaannggaann peperreekkoonnoommiiaann.. OlOleehh sesebbaabb itituu,, didippeerrlluukkaann sasassaarraann
a
akkhhiirr ddaarrii sesebbuuaahh rraannccaannggaann kkeebbiijjaakkaann mmoonenetteerr yyaanngg ddiitteerraappkkaann,, sseeppeerrtti i ffuunnggssii uuttaammaa
B
Baannkk InInddoonneessiiaa yayaiittuu memennjjaaggaa kkeessttababiillaann ininffllaassii ddeennggaann ininssttrruummeenntt yayanngg didigguunnaakkaann
a
e
ekkoonnoommii bibissaa memenncciippttaakkaann 770000..000000 llaappaannggaann kekerrjjaa babarruu,, nanammuunn papaddaa sasaaatt krkrisisiiss
s
seettiiaapp 11%% ppeerrttuummbbuuhhaann eekkoononomimi hhaannyyaa mmeenncciippttaakkaann 330000..000000--440000..000000 llaappaannggaann kkeerrjjaa
b baarruu..
G
Guunnaa mmeennddoorroonngg akakttiivviittaass eekkoonnoommii babaiikk ppuussaatt dadann dadaeerraahh,, pepemmeerriinnttaahh
m
meenngghhiimmbbaauu aaddaannyyaa kekerrjjaa ssaammaa ananttararaa pepejjaabbaatt pepemmeerriinnttaahh pupussaatt dadann ddaaeerraahh ununttuukk
b
beekkeerrjajassaammaa dididdaallaamm mememmbbeerriikkaann ststiimmuulluuss fifisskkaall,, sesehhiinnggggaa mamammppuu memenniinnggkkaattkkaann
i
ikklliimm iinnvveessttasasii dadann bbeerruussaahhaa.. AdAdaappuunn ssttiimmuulluuss yayanngg dadappaatt ddiibbeerriikkaann beberruuppaa
p
peenngguurraannggaann bbeebbaann bbaaggii dudunniiaa uussaahhaa ddaann memenniinnggkakattkkaann ddaayyaa bebellii mamassyyaarraakkaatt.. YYaanngg
t
teerrwwuujjuudd dadallaamm pepenngghhaappuussaann beberrbbaaggaaii rerettriribbuussii yayanngg tutummppaanngg ttiinnddiihh,, memenngghhaappuuss
p
peemmbbuuaattanan ssuurraatt iizziinn uussaahhaa dadann peperrddaaggaannggaann,, memennyyeeddiaiakkaann pipinnjjaammaann beberrbbuunnggaa
r
reennddaahh,, ddaann sseebbaaggaaiinnyyaa..
U
Uppaayyaa pepemmeerriinnttaahh uunnttuukk mmeennaahhaann memerreebbaakknnyyaa pepemmuuttuussaann hhuubbuunnggaann kekerrjjaa
(
(PPHHKK)) peperrlluu didillaakkuukkaann dedennggaann mememmaassttikikaann dudunniiaa ususaahhaa tteettaapp beberrttaahhaann dadann ttumumbbuuhh..
K
Keettididaakkppaassttiiaann eekkoononomimi mamauuppuunn popolliittikik ppaaddaa tatahhuunn 20200099 didippeerrkkiirraakkaann sesebbaaggaaiiaann
k
kaallaannggaann aakkaann bbeerrddaammppaakk llaannggssuunngg papaddaa ikiklliimm ininvveessttaassii.. PaPassaarr iinnvveessttaassi i
s
seessuunngggguuhhnnyyaa memennuurruutt sseejjuummllaahh kakallaannggaann mamassiihh sasannggaatt kokommppeettiittifif.. KaKarreennaa sesekkttoorr-
-s
seekkttoorr yayanngg memennaarriikk ununttuukk ddiimmaassuukkii mamassiihh cucukkuupp bbaannyyaakk.. FaFakkttoorr--ffaakkttoorr eekkoonnoommii
m
meennjjaaddi i mumuttllaakk didijjaaddiikkaann sseebbaaggaaii uunngggguullaann,, seseppeerrttii kkeessiiaappaann babahhaann bbaakkuu pprroodduukkssii,,
t
B
Beerrddaassaarrkkaann uunnddaanngg--uunnddaanngg NNoo..11 ttahahuunn 19196677 tetennttaanngg PePennaannaammaann MoModdaal l
A
Assiinngg (P(PMMAA)),, ppeennaannaammaann momoddaall asasiinngg mmeelliippuuttii pepennaannaammaann momoddaall asasiinngg seseccaarraa
l
laannggssuunngg yyaanngg ddigiguunnaakkaann uunnttuukk mmeennjjaallaannkkaann ppeerruussaahhaaaann ddii IInnddoonneessiiaa,, ddaallaamm hhaall inini,i,
p
peemmiilliikk mmooddaall sseeccaarraa llaannggssuunngg mmeennaanngggguunngg rreessiikkoo aattaass ppeennaannaammaann mmooddaall tteerrsseebbuutt..
P
Peennaannaammaann momoddaall asasiinngg sseebbaaggaaii ssaallaahh sasattuu kkoommppoonneenn alaliirraann momoddaall yayanngg
m
maassuukk keke susuaattuu neneggaarraa didiaannggggaapp sesebbaaggaaii alaliirraann momoddaall yayanngg rerellaattiiff ststaabbiill dadann
m
meemmppuunnyyaaii rreessiikkoo yyaanngg kekecciill ddiibbaannddiinnggkkaann aalliirraann momoddaall lalaiinnnnyyaa,, mmiissaallnnyyaa ininvveessttaassi i
p
poorrttooffoolliioo aattaauuppuunn uuttaanngg lluuaarr nneeggeerri.i.
S
Saallaahh sasattuu sesebbaabbnnyyaa adadaallaahh didikkaarreennaakkaann PMPMAA ttididaakk bebeggiittuu mumuddaahh teterrkkeennaa
g
geejjoollaakk fflluukkttuuaassii mmaattaa uuaanngg ((sseeppeerrttii hhaallnnyyaa iinnvveessttaassii ppoorrttooffoolliioo)) aattaauuppuunn bbeebbaann bbuunnggaa
y
yaanngg bbeerraatt ((mmiissaannyyaa uuttaanngg lluuaarr nneeggeerrii))..
S
Saallaahh ssaattuu ccoonnttoohh aaddaallaahh kkrriissiiss eekkoonnoomimi yyaanngg tteerrjjaaddii ddi i AAssiiaa ppaaddaa ttaahhuunn 11999977..
P
PMMAA yyaanngg ddiiaannggggaapp sseebbaaggaaii ssaallaahh ssaattuu ppeemmiiccuu tteerrjjaaddiinnyyaa kkrriissiiss eekkoonnoomimi AAssiiaa kkaarreennaa
b
beessaarrnnyyaa lalajjuu ccaappiittaall oouutt ffllooww, , memellaaiinnkkaann hahall ininii didippiiccuu ololeehh iinnvveessttaassii poporrttooffoolilioo..
S
Seellaaiinn iittuu kikittaa bibissaa memelliihhaatt bbeeggiittuu beberraattnnyyaa bebebbaann pepemmbbaayyaarraann bubunnggaa yyaanngg dididdeerriittaa
m
b
baannggkkrruutt dadann memennuuttuupp ususaahhaannyyaa sesehhiinnggggaa llaajjuu krkreeddiitt beberrmmaassaallaahh,, nnoonn ppeerrffoorrmmiinngg
l
looaann sseemmaakkiinn beberrttaammbbaahh aattaauuppuunn jujuggaa memellaakkuukkaann pepenniinnjjaauuaann kekemmbbaallii atataass krkreeddiitt
y
yaanngg susuddaahh didissaalluurrkkaann.. HaHall ininii mmaannggaakkiibbaattkkaann ppiihhaakk ppeerrbabannkkaann sseemmaakkiinn hahattii--hhaatti i
d
diiddaallaamm memennyyaalluurrkkaann dadannaannyyaa,, memennaaiikkkkaann susukkuu bubunnggaa krkreedditit aaddaallaahh sasallaahh sasattuu
p
piilliihhaann ppeerrbbaannkkaann uunnttukuk mmeemmppeerrkkeecciill rreessiikkoo kkeerruuggiiaann..
P
Paaddaa aawwaall MMaarreett 22000099 BBaannkk IInnddoonenessiiaa kkeemmbbaallii mmeennuurruunnkkaann BBII RRaattee kkee lleevveell
7
7,,7755%%,, nanammuunn pepennuurruunnaann iinnii titiddaakk didiiikkuuttii pepennuurruunnaann susukkuu bubunnggaa krkreeddiitt ininvveessttaassii..
P
Paaddaahhaall susukkuu bubunnggaa tatabbuunnggaann dadann dedeppoossiittoo susuddaahh memennggaallaammii ppeennuurruunnaann seseiirriinngg
d
deennggaann ppeennuurruunnaann BBII RaRatte.e. HaHall ininii teterrjjaaddii kakarreennaa adadaannyyaa sasalliinngg titiddaakk peperrccaayyaa dadarri i
m
maassiinngg--mamassiinngg pipihhaakk peperrbbaannkkaann,, sesehhiinnggggaa memerreekkaa cceennddeerruunngg memennjjaaggaa lilikkuuiiddiittaass ddaann
m
meennggiinnvveessttaassiikkaann dadannaa yyaanngg bbeerrhhaassiill ddiihhiimmppuunn papaddaa asaseett--aasseett yayanngg mememmiilliikkii reressiikkoo
y
yaanngg rreennddaahh,, sseeppeerrttii SSBBII ddaann OObblliiggaassii yyaanngg ddikikeelluuararkkaann ppeemmeerriinnttaahh..
SSuukkuu bubunnggaa yayanngg ttininggggii akakaann mmeenniinnggkkaattkkaann bibiaayyaa yyaanngg didikkeelluuaarrkkaann ololeehh
d
duunniiaa ususaahhaa,, hhaall iinni i memennggaakkiibbaattkkaann ppeennuurruunnaann kkeeggiaiattaann pprroodduukkssii dididdaallaamm neneggererii..
M
Meennuurruunnnnyyaa pprroodduukkssii ppaaddaa gigilliirraannnnyyaa aakkaann memennuurruunnkkaann pupullaa kekebbuuttuuhhaann dadannaa ololeehh
d
duunniiaa uussaahhaa,, hhaall iinni ibeberraakkiibbaatt ppeerrmmiinnttaaaann aakkaann kkrreeddiitt ppeerrbbaannkkaann jjuuggaa memennuurruunn,, yyaanngg
t
teennttuunnyyaa hahall ininii akakaann beberrddaammppakak papaddaa pepenniinnggkkaattanan ppeerrttuummbbuuhhaann eekkoonnoommii seseiirriinngg
d
