DAKWAH MELALUI MUSIK METAL
(Studi Analisis Etnografi Komunikasi Dakwah Band Purgatory)
NASKAH PUBLIKASI
Untuk memenuhi sebagian persyaratan guna mencapai gelar Sarjana S-1 Ilmu Komunikasi
Disusun Oleh:
BANGUN WAHYU UTAMA L100 080 143
PROGRAM STUDI ILMU KOMUNIKASI FAKULTAS KOMUNIKASI DAN INFORMATIKA UNIVERSITAS MUHAMMADIYAH SURAKARTA
Etnografi Komunikasi Dakwah Melalui Musik Metal oleh Band Purgatory
Bangun Wahyu Utama (Bangun.Wahyu.Utama@gmail.com) Program Studi Ilmu Komunikasi
Fakultas Ilmu Komunikasi dan Informatika Universitas Muhammadiyah Surakarta
Abstrak P
Peenneelliittiiaann ininii beberrttuujjuuaann yayaiittuu ununttuukk mmeennggeettaahhuuii dadann mememmaahhaammii babaggaaiimmaannaa didinnaammiikkaa dadann p
prroosseess kkoommuunniikkaassii dadakkwwaahh IsIsllaammii lelewwaatt mumussiikk memettaall yayanng g ddiillaakkuukkaann ololeehh babanndd PuPurrggaattoorry.y. M
Meettooddee yayanngg didigugunnaakkaann dadallaamm pepenneelliittiiaann ininii adadaallaahh memettooddee etetnnooggrraaffii kokommuunniikkaassii yayanngg tteellaahh d
diikkeemmuukkaakkaann ololeehh JoJohhnn W WCrCreesssswweellll,, yayanngg dadallaamm sisissii teterrtteennttuu jujuggaa beberrffuunnggssii sesebbaaggaaii ggrraanndd- -t
thheeoorry y kkeedduuaa ddii sasammppiinngg tteeoorrii kkoommuunniikkaassii ddaakkwwaahh IsIsllaamm.. SeSessuuaaii dedennggaann memettooddoollooggii eettnnooggrraaffii k
koommuunniikkaassii CCrreesswweellll,, lalannggkkaahh--llaannggkkaahh ananaalliissiiss dadallaamm pepenneelliittiiaann ininii beberroorriieennttaassii uunnttuukk memelliihhaatt s
seettiiddaakknnyyaa duduaa sisissii dadarrii fefennoommeennaa yayanngg diditteelliittii;; peperrttaammaa,, sisiffaatt--ssiiffaatt khkhaass yyaanngg mmeleleekkaatt papaddaa f
feennoommeennaa// pprroosseess kkoommuunniikkaattiiff ddaarrii bbaanndd PPuurrggaattoorryy sseerrttaa aakkttiivviittaass ddaakwkwaahh yyaanngg ddiillaakkuukkaann,, yyaanngg k
keedduuaa,, memelliihhaatt dadallaamm kokonntteekkss sosossiioo--kkululttuurraall,, apapaa pprroosseess kokommuunniikkaassii dadakkwwaahh teterrsseebbuutt b
beerrllaannggssuunngg.. DDeennggaann ddeemmiikkiiaann,, iinnttii mmaakknnaa ddaarrii ssuuaattuu ffeennoommeennaa kkoommuunniikkaassii bbiissaa ddaappaatt ddiirreessaappii o
olleehh pprroosseess ppeenneelliittiiaann iinnii.. HHaassiill pepenneelliittiiaann iinnii memennuunnjjuukkkkaann bbaahhwwaa pprroosseess kkoommuunniikkaassii dadakkwwaahh I
Issllaamm yayanngg didillaakkuukkaann PuPurrggaattoorry y teterrggoolloonngg ununiikk babahhkkaann kokonnttrroovveerrssiiaall kakarreennaa memenngggguunnaakkaann m
muussiikk memettaall sesebbaaggaaii mmeeddiiaa dadakkwwaahh.. NNaammuunn,, didi sisissii llaaiinn,, dedennggaann bbeerrkkaaccaa papaddaa kokonntteekkss sosossiioo- -k
kuullttuurraall mamassyyaakkaarraatt JaJakkaarrttaa yayanngg mememmiilliikkii kakarraakktteerriissttiikk yayanngg beberrmmaaccaamm--mmaaccaamm,, mamajjeemmuukk s
seerrttaa kokommpplleekkss,, mamakkaa dadakkwwaahh IsIsllaamm ““mimilliittiiaa””alalaa PuPurrggaattoorryy ininii jujussttrruu memenneemmuukkaann kekeccooccookkaann d
daann rreelleevvaannssii ppoossiittiiff..
K
Kaattaa KKuunnccii:: EEttnnooggrraaffii,, KKoommuunniikkaassii DDaakkwwaahh,, MMuussiikk MMeettaall
A
A.. PPeennddaahhuulluuaann D
Daakkwwaahh adadaallaahh sesebbuuaahh kokonnsseepp k
koommuunniikkaassii ddaallaamm agagaammaa IsIsllaamm.. DaDakkwwaahh
a
addaallaahh sesebbuuaahh pprroosseess didi mamannaa ninillaaii ajajaarraann h
hiidduupp ddaallaamm pprroosseess iinntteerraakkssii yyaanngg ddiiaallooggiiss,,
a
annttaarraa sisi pepennyyaammppaaii (d(daa‟‟i)i) dedennggaann yayanngg d
diiddaakkwwaahhii..
D
Daakkwwaahh adadaallaahh ujujuunngg totommbbaakk ddaarrii
t
tuummbbuuhhnnyyaa ninillaaii dadann aajjaarraann agagaammaa dadallaamm
k
keehhiidduuppaann beberrmmaassyyaarraakkaatt.. DaDakkwwaahh IsIsllaammii s
seellaalluu bbeerrkkaaiittaann ddeennggaann rreeaalliittaass ssoossiiaall yyaanngg
a
addaa,, dadallaamm aarrttii ddaakkwwaahh IIssllaammii mmeennggeemmbbaann
t
taanngggguunngg jajawwaabb ununttuukk beberrkkoonnttrriibbuussii ppaaddaa r
reeaalliittaass ssoossiiaall dadann kekemmaassyyaarraakkaattaann yayanngg
a addaa..
M
Meenngghhaaddaappii rereaalliittaass sosossiiaall yayanngg d
diinnaammiiss,, sesellaalluu beberruubbaahh (f(flluukkttuuaattiiff)) dadann
s
s
seeccaarraa wawaccaannaa mamauuppuunn prpraakkttiiss,, ddiittaannttaanngg
u
unnttuukk sesemmaakkiinn didinnaammiiss jujuggaa.. KKaarreennaa a
addaannyyaa hhaall iinnii,, nnaammppaakknnyyaa mmeettooddee ddaakkwwaahh
s
seemmaakkiinn beberrkkeemmbbaanngg dadallaamm bebennttuukknnyyaa y
yaanng g uunniikk dadann krkreeaattiiff.. bebebbeerraappaa memettooddee d
daappaatt diditteerraappkkaann seseccaarraa efefeekkttiiff,, ssaallaahh
s
saattuunnyyaa yayaiittuu sisisstteemm ddaakkwwaahh,, didi mamannaa m
meettooddee dadakkwwaahh ininii babannyyaakk sesekkaallii
d
diigguunnaakkaann ololeehh paparraa ususttaaddzz dadann ususttaaddzzaahh.. C
Caarraa pepennyyaammppaaiiaannnnyyaa jujuggaa papassttii akakaann b
beerrbbeeddaa ananttaarraa ususttaaddzz yayanngg sasattuu dedennggaann y
yaanng g lalaiinn,, didi ananttaarraannyyaa pepemmaadduuaann ananttaarraa d
daakkwwaahh ddeennggaann kkoommeeddii sseellaaiinn iittuu,, aaddaa jjuuggaa
y
yaanng g mememmaadduukkaann dadakkwwaahh dedennggaann ggaayaya t
taannyyaa jjaawwaabb iinntteerraakkttiiff..
P
Peerrkkeemmbbaannggaann memettooddee dadakkwwaahh ssaaaatt i
innii tetellaahh memennggaallaammii babannyyaakk ininoovvaassii,, sasallaahh s
saattuu ccoonnttoohhnnyyaa,, dadakkwwaahh memellaalluuii mumussiikk
y
yaanng g sesejjaakk lalammaa tetelalahh diditteerraappkkaann oolleehh B
Baanng g HaHajjii RhRhoommaa IrIraammaa yayanngg dadappaatt
d
diikkaattaakkaann sesebbaaggaaii leleggeennddaa rraajjaa ddaannggdduutt s
seekkaalliigguuss pepennddaakkwwaahh.. RhRhoommaa IrIraammaa tetellaahh m
meennjjaaddii ininssppiirraattoorr babaggii kkaallaannggaann dada‟‟i i
u
unnttuukk memennjjaaddiikkaann sesennii mumussiikk sesebbaaggaaii
m
meeddiiaa ddaakkwwaahh..
F
Feennoommeennaa yayanngg memennjjaaddii ruruaanngg w
wiillaayyaahh pepenneelliittiiaann iinnii adadaallaahh dadakkwwaahh-
-d
daakkwwaahh IIssllaammii mmeellaalluuii mmuussiikk ccaaddaass// mmeettaall//
u
unnddeerrggrroouunnd,d, yayanngg kkiinnii tetennggaahh didiuussuunngg o
olleehh kkaallaannggaann ““OOnnee FFiinnggeerr MMoovveemmeenntt””
a
attaauu ““GGeerraakkaann MMeettaall SSaattuu JJaarrii””. . HaHall s
sppeessiiffiikk dadallaamm pepenneelliittiiaann ininii adadaallaahh
d
daakkwwaahh IsIsllaammii memellaalluuii mumussiikk// lalagguu memettaall y
yaanng g didillaakkuukkaann ololeehh BaBanndd PuPurrggaattoorryy,, J
Jaakkaarrttaa.. AdAdaallaahh susuaattuu hahall yayanng g memennaarriikk a
appaabbiillaa dadakkwwaahh IsIsllaammii itituu didippaadduukkaann d
deennggaann mumussiikk memettaall yayanngg nonottaabbeenneennyaya
s
seebbuuaahh gegennrree mumussiikk kekerraass,, didi mamannaa kikittaa t
taahhuu kkhhaallaayyaakk ppaadada uummuummnnyyaa mmaassiihh aawwaamm
t
teerrhhaaddaapp mumussiikk teterrsseebbuutt,, dadann titiddaakk sseemmuuaa o
orraanngg jujuggaa bibissaa memenniikkmmaattii mumussiikk memettaall//
u
unnddeerrggrroouunnddmmuussiic.c. P
Puurrggaattoorryy dadappaatt didikkaattaakkaann sesebbaaggaaii s
saallaahh sasattuu babanndd titiddaakk ““nneekkoo--nneekkoo”” dadallaamm
b
beerrmmuussiikk dadann beberraannii mememmbbuuaatt gegebbrraakkaann- -g
geebbrraakkaann yayanngg bibissaa didikkaattaakkaann b
beerrsseebbeerraannggaann dedennggaann babanndd--bbaanndd memettaall
p
-b
baanndd mmeettaall sesekkaarraanngg babannyayakk yayanngg
m
meenngguussuunng g tetemmaa seserrttaa lilirriikk--lliirriikk yayanngg b
beerrbbaauu ssaattaanniicc,, bbllaasspphheemmy,y, aannttiicchhrriisst,t,
p
paaggaanniissmm,, ggoorre e dadann mmuurrddeerr. . PuPurrggaattoorryy h
haaddiirr dedennggaann kokonnsseepp yayanngg sasannggaatt beberrbbeeddaa s
seekkaallii ddeennggaann kekebbaannyyaakkaann babanndd memettaall
l
laaiinnnnyyaa.. TeTemmaa dadann lilirriikk--lliirriikknnyyaa lelebbiihh m
meemmbbiiccaarraakkaann tetennttaanngg IsIsllaamm,, sesellaaiinn iittuu
m
meennggaajjaarrkkaann tteennttaanngg kkee EEssaa--aann AAllllaahh SSWWTT
s
seerrttaa RRaassuullnnyyaa yayaiittuu NaNabbii MuMuhhaammmmaadd S
SAAWW..
FFeennoommeennaa kokommuunniikkaassii seseppeerrttii iinnii m
meerruuppaakkaann sesessuuaattuu yyaanngg ssaannggaatt ununiikk dadann
m
meennaarriikk ununttuukk didikkeettaahhuuii,, sesebbaabb PuPurrggaattoorryy m
meenngggguunnaakkaann mumussiikk memettaall sesebbaaggaaii memeddiiaa
d
daakkwwaahh yyaanngg didittrraannssmmiissiikkaann memellaalluuii lilirriikk- -l
liirriikk lalagguu.. dadann ssaallaahh tutujjuuaannnnyyaa adadaallaahh m
meennddoobbrraakk ekekssiisstteennssii babanndd--bbaanndd mmeettaall
d
deennggaann lilirriikk dadann idideeoollooggii ssaattaanniicc,, b
bllaasspphheemmyy,, zziioonniisstt,, ddaann papaggaanniissmmee. . SeSellaaiinn
i
ittuu ddeennggaann lilirriikk--lliirriikk seserrttaa ppeennddeekkaattaann- -p
peennddeekkaattaann kkhhuussuuss memerreekkaa teterrhhaaddaapp fafannss// m
mooggeerrzz,, memerreekkaa ininggiinn memenngguurraannggii
k
keebbiiaassaaaann--kkeebbiiaassaaaann ““heheddoonn”” didi kakallaannggaann
m
meettaallhheeaad d papaddaa umumuummnnyyaa teterruuttaammaa ppaarraa m
mooggeerrzz
A
Akkttiivviittaass inintteerraakkssii ddaakkwwaahh IsIsllaammii
y
yaanng g didillaakkuukkaann PuPurrggaattoorryy mememmiilliikkii llaattaarr// s
seettttiinng g sosossiiaall yayanngg jjeellaass,, yyaakknnii k
koommppeekkssiittaass kakarraakktteerriissttiikk mmaassyyaarraakkaatt
J
Jaakkaarrttaa,, teterrlleebbiihh kkhhuussuuss kekehhiidduuppaann k
kaallaannggaann reremmaajjaannyyaa yayanngg sasannggaatt dedekkaatt
d
deennggaann bubuddaayyaa popopp,, dedennggaann lalattaarr sosossiiaall y
yaanng g kokommpplleekkss ininiillaahh,, mamakkaa pprroosseess k
koommuunniikkaassii yyaanngg teterrjjaaddii didi dadallaammnnyyaa tetennttuu m
meemmiilliikkii cicirrii spspeessiiffiikk ddaann kokommpplleekkssiittaass t
teerrsseennddiirrii,, yyaanngg ddaallaamm mmeemmaahhaammiinnyyaa ttiiddaakk
b
biissaa ddiilleeppaasskkaann ddaarrii kkoonntteekkss yyaanng g aaddaa..
B
B.. RRuumumussaann ddaann TTuujjuuaan n MMaassaallaahh P
Paaddaa pepenneelliittiiaann rurummuussaann mamassaallaahh y
yaanng g mumunnccuull adadaallaahh babaggaaiimmaannaa
k
koommuunniikkaassii dadakkwwaahh yayanngg didillaakkuukkaann oolleehh b
baanndd PuPurrggaattoorryy,, seseddaannggkkaann tutujjuuaann dadarrii
p
peenneelliittiiaann iinnii adadaallaahh ununttuukk memennggeettaahhuuii b
baaggaaiimmaannaa kokommuunniikkaassii dadakkwwaahh yayanngg d
C
C.. KKeerraannggkaka TTeeoorrii T
Teeoorrii--tteeoorrii yayanng g didippaakkaaii dadallaamm p
peenneelliittiiaann ininii adadaallaahh;; teteoorrii pprroosseess
k
koommuunniikkaassii,, teteoorrii dadakkwwaahh IsIsllaamm,, teteoorrii k
koommuunniikkaassii IsIsllaamm,, etetnnooggrraaffii kokommuunniikkaassii (
(sseellaaiinn sseebbaaggaaii mmeettooddee,, tteeoorrii ininii dadallaamm ssiissii
t
teerrtteennttuu jujuggaa mememmbeberrii wawarrnnaa ppaaddaa p
paarraaddiiggmmaa pepenneelliittiianan yayanngg ddiippaakkaaii))..
S
Seemmuuaannyyaa didikkoommbbiinnaassiikkaann dadallaamm susuaattuu k
koonnssttrruukk kkeerraannggkkaa ppeemmiikkiirraann yyaanng g mmeennjjaaddii p
prraa--kkoogngniissii dadarrii pepenneelliittiiaann ininii.. eemmppaatt yayanngg p
peerrttaammaa adadaallaahh ununttuukk memelliihhaatt dadann m
meemmaahhaammii prproosseess kokommuunniikkaassii akakttiivviittaass
d
daakkwwaahh IsIsllaammii PuPurrggaattoorryy yayanngg memennjjaaddii s
suubbjjeekk pepenneelliittiiaann,, seseddaannggkkaann teteoorrii yayanngg
t
teerraakkhhiirr beberrgguunnaa ununttuukk memelliihhaatt dadann m
meemmaahhaammii kokonntteekkss ruruaanngg sosossiiaall didi mamannaa p
prroosseess kkoommuunniikkaassii yyaanng g ddiitteelliittii..
D
Daallaamm teteoorrii yayanngg didikkeemmuukkaakkaann oolleehh W
Wiillbbuurrnn ScSchhrraamm babahhwwaa didi dadallaamm sesebbuuaahh
p
prroosseess kokommuunniikkaassii teterrddaappaatt bebebbeerraappaa ititeemm p
peennttiinngg yayakknnii ((ffrraammee ooffrreeffeerreenncce)e) ararttiinnyyaa p
peessaann yayanngg didissaammppaaiikakann ololeehh kokommuunniikkaattoorr
h
haarruuss sseessuuaaii dedennggaann kekerraannggkkaa acacuuaann dadann
(
(ccoolllleeccttiioonn ooff eexxppeerriieennccee aanndd mmeeaanniinnggs)s)
y
yaanng g beberraarrttii babahhwwaa pepennggggaabbuunnggaann p
peennggaallaammaann dadann pepennggeerrttiiaann yayanngg didimm
p
peerroolleehh kkoommuunniikkaann (( EEffffeennddyy,, 11999911:: 6622))..
A
Arrttiinnyyaa babahhwwaa dadallaamm susuaattuu h
huubbuunnggaann didippeerrlluukkaann susuaattuu kekessaammaaaann
p
peemmiikkiirraann yayanngg ddiikkeemmbbaannggkkaann ananttaarraa p
peennggiirriimm (k(koommuunniikkaattoorr)) dadann ppeenneerriimmaa
(
(kkoommuunniikkaann)) jjiikkaa tteerrbbeennttuukk kkeessaammaaaann yyaanngg
d
diiiinnggiinnkkaann mamakkaa akakaann teterrjjaaddii kokommuunniikkaassii.. K
Keessaammaaaann ppeemmiikkiirraann aattaauu ppeennyyaattuuaann ppeessaann
i
innii tetennttuunnyyaa mememmbbuuttuuhhkkaann adadaannyyaa h
huubbuunnggaann yayanngg ssaalliinngg bbeerrbbaaggii aattaauu sshhaarriinng g
a
annttaarraa ppeennggiirriimm ddeennggaann ppeenneerriimmaa tteerrsseebbuutt..
S
Seemmeennttaarraa itituu JaJannee PaPauulleeyy (1(1999999))
m
meennjjaabbaarrkkaann dadallaamm prproosseess kokommuunniikkaassii iittuu s
seennddiirrii teterrddaappaatt ttiiggaa kokommppoonneenn pepennttiinngg,, d
diiaannttaarraannyyaa;; trtraannssmmiissii ininffoorrmmaassii,, trtraannssmmiissii
p
peennggeerrttiiaann,, dadann pepenngggggguunnaaaann sisimmbbooll ygyg s
saammaa,, jijikkaa sasallaahh sasattuu kokommppoonneenn titiddaakk
t
teerrppeennuuhhii atataauu titiddaakk adadaa mamakkaa pprroosseess k
koommuunniikkaassii titiddaakk akakaann efefeekkttiiff ((PPaauulleeyy d
daallaamm MuMullyyaannaa dadann RaRahhmmaatt,, 19199900:: 7)7)..
B
d
diilliihhaatt babaggaaiimmaannaakkaahh prproosseess kokommuunniikkaassii
s
seeccaarraa umumuumm yayanng g teterrjjaaddii dadallaamm hhoorriizzoonn f
feennoommeennaa yyaanngg ddiitteelliittii..
T
Teeoorrii etetnnooggrraaffii kokommuunniikkaassii m
meerruuppaakkaann teteoorrii ututaammaa yayanngg didippaakkaaii p
peenneelliittii dadallaamm prproosseess pepenneelliittiiaannnnyyaa,, papaddaa
d
daassaarrnnyyaa etetnnooggrraaffii kokommuunniikkaassii memerruuppaakkaann m
meettooddee imimpplliikkaassii seseddeerrhhaannaa didi mmaannaa didi
d
daallaammnnyyaa teterrddaappaatt popollaa kokommuunniikkaassii yayanngg d
diimmiilliikkii ololeehh sesekkeelloommppookk ininddiivviidduu,, papaddaa h
haakkiikkaattnnyyaa etetnnooggrraaffii kokommuunniikkaassii iinnii m
meelliihhaatt ddaarrii bbeebbeerraappaa hhaall ddiiaannttaarraannyyaa;; ppoollaa
k
koommuunniikkaassii,, pepennddeeffiinniissiiaann kkeeggiiaattaann
k
koommuunniikkaassii,, wawakkttuu dadann tetemmppaatt kkeeggiiaattaann k
keelloommppookk,, prproosseess kekeggiiaattaann kokommuunniikkaassii
y
yaanng g mememmbbeennttuukk kokommuunniittaass,, dadann k
keerraaggaammaann kokoddee (L(Liittttlleejjoohhnn dadann FoFossss,, 2
2000099:: 446600))..
A
Addaappuunn teteoorrii kokommuunniikkaassii IIssllaamm a
addaallaahh kokommppoonneenn kekerraannggkkaa teteoorrii lalaiinn yayanngg
d
diippaakkaaii beberrddaassaarrkkaann kekebbuuttuuhhaann ununttuukk m
meelliihhaatt pprroosseess kokommuunniikkaassii ddaarrii susubbjjeekk dadann a
akkttiivviittaass yayanngg diditteelliittii,, yayanngg mememmaanngg
n
noottaabbeennee mmeennggaanndduunngg ununssuurr--uunnssuurr IsIsllaammii..
T
Teeoorrii kokommuunniikkaassii IIssllaamm mememmiilliikkii dedeffiinniissii
d
daann ssiiffaatt yyaanngg kkhhuussuuss,, yyaakknnii;; ““KoKommuunniikkaassii I
Issllaamm”” adadaallaahh sesebbuuaahh prproosseess kokommuunniikkaassii
y
yaanng gmemennjjaaddiikkaann ninillaaii--nniillaaii IsIsllaammii sesebbaaggaaii m
muuaattaann dadarrii pepessaann yayanngg didissaammppaaiikkaann dadann t
taattaa--ccaarraa seserrttaa peperriillaakkuu dadallaamm pprroosseess
k
koommuunniikkaassii itituu sesennddiirrii pupunn beberrllaannddaasskkaann p
paaddaa kekessaannttuunnaann yayanngg sesessuuaaii dedennggaann etetiikkaa
I
Issllaammii..
D
Daallaamm prpriinnssiipp kokommuunniikkaassii IsIsllaamm,, p
paaddaa dadassaarrnnyyaa mmeennggaanndduunngg ninillaaii--nniillaaii y
yaanng g aaddaa didi dadallaamm AlAl--QQuurr‟‟anan,, prpriinnssiipp t
teerrsseebbuutt aannttaarraa llaaiinn;; pprriinnssiipp qqaauullaannbbaalliigghhaa
(
(ppeerrkkaattaaaann yayanngg memennddiiddiikk// beberrmmaannffaaaatt)),, q
qaauullaann kkaarriimmaa (p(peerrkkaattaaaann yayanng g babaiikk)),,
q
qaauullaann ssaaddiiddaa (p(peerrkkaattaaaann yayanngg bebennaarr)),, q
qaauullaannmmaayyssuurraa ((ppeerrkkaattaaaann yyaanngg bbaaiikk yyaanngg d
diisseerrttaaii aallaassaann yyaanngg rarassiioonnaall)),, qqaauullaann
m
maa’’rruuffaa (p(peerrkkaattaaaann yayanngg hahalluuss dadann lelemmaahh l
leemmbbuutt)) ((IIssmmii,, DDiiaann.. 22001133:: 4433-4-477))..
S
Seeddaannggkkaann dadallaamm papannddaannggaann p
peerrssppeekkttiiff kokommuunniikkaassiinnyyaa,, tteerrbbaaggii memennjjaaddii d
duuaa kakatteeggoorrii didiaannttaarraannyyaa;; yayanngg peperrttaammaa
t
A
All--QQuurr‟‟anan dadann HaHaddiittss,, lalalluu yayanngg kekedduuaa
t
teeoorrii kokommuunniikkaassii papaddaa umumuummnnyyaa (r(reelliiggiiuuss,, n
noonn rerelliiggiiuuss)) lelebbiihh memenniittiibbeerraattkkaann ppaaddaa
e
ettiikkaa seserrttaa nonorrmmaa--nnoorrmmaa yayanngg beberrllaakkuu didi d
duunniiaa ((Muis, 2001: 34).
T
Teeoorrii kokommuunniikkaassii IsIsllaamm ininii tteerrkkaaiitt
e
erraatt dedennggaann teteoorrii dadakkwwaahh IsIsllaamm yayanngg a
addaallaahh teteoorrii yayanngg dididdeerriivvaassiikkaann dadarrii ajajaarraann
A
All--QQuurraann dadann HaHaddiittss,, sesehhiinnggggaa pepennggeerrttiiaann d
daann dedeffiinniissii tetennttaanngg isisttiillaahh ““dadakkwwaahh”” iittuu s
seennddiirrii memennjjaaddii jejellaass.. DaDakkwwaahh memerruuppaakkaann s
seebbuuaahh akakttiiffiittaass atataauu kekeggiiaattaann yayanngg didi p
prroosseess seseccaarraa lilissaann atataauu tutulliissaann.. PrProosseess
d
daakkwwaahh papaddaa dadassaarrnnyyaa didillaakkuukkaann seseccaarraa s
saaddaarr dadann teterreennccaannaa yayanngg beberrttuujjuuaann ununttuukk
m
meemmppeennggaarruuhhii ininddiivviidduu atataauu kekelloommppookk t
teerrtteennttuu,, dadallaamm prproosseess dadakkwwaahh iittuu sseennddiirrii b
beerrssiiffaatt bebebbaass dadann titiddaakk mememmaakkssaa (A(Arriiffiinn,,
M
M.. 19199911:: 6)6).. TeTeoorrii dadakkwwaahh IsIsllaamm didi sisinnii j
juuggaa teterrbbaaggii dduuaa;; memelliihhaatt sisissii memettooddiikk ddaarrii
d
daakkwwaahh,, dadann ninillaaii akakssiioollooggiiss dadarrii sesebbuuaahh p
prroosseess ddaakkwwaahh yyaanng g ddiitteelliittii..
D
D.. MMeettooddee PPeenneelliittiiaann P
Prroosseess pepenneelliittiiaann akakaann didillaakkssaannaakkaann d
dii duduaa tetemmppaatt yayaiittuu peperrttaammaa didillaakkuukkaann didi
k
keeddiiaammaann AlAl sesellaakkuu ininffoorrmmaann 1 1 yayanngg b
beerrtteemmppaatt didi kakawwaassaann BiBinnttaarroo JaJakkaattaa,, lalalluu y
yaanng gkekedduuaa didillaakkuukkaann ddii kekeddiiaammaann BoBonnttiiee
s
seellaakkuu ininffoorrmmaann 2 2 yayanngg beberrtteemmppaatt didi k
kaawwaassaann CCiilleedduugg TTaannggeerraanngg..
J
Jeenniiss pepenneelliittiiaann yayanngg ddiigugunnaakkaann oolleehh p
peenneelliittii adadaallaahh memettooddoollooggii pepenneelliittiiaann k
kuuaalliittaattiiff dedennggaann memenngggguunnaakkaann ststuuddii a
annaalliissiiss eettnnooggrraaffii..
S
Seeddaannggkkaann susummbbeerr dadattaa yayanngg
d
diigguunnaakkaann ololeehh pepenneelliittii teterrbbaaggii memennjjaaddii d
duuaa kakatteeggoorrii yayaiittuu yayanngg ppeerrttaammaa susummbbeerr
d
daattaa prpriimmeerr yayanngg memennccaakkuupp pepennccaattaattaann t
teerrkkaaiitt obobsseerrvvaassii didi lalappaannggaann,, hahall iinnii d
diillaakkuukkaann ddeennggaann memennggaammaattii lliivvee ppeerrffoorrm m
P
Puurrggaattoorry y dadann memellaakkuukkaann wawawwaannccaarraa d
deennggaann bebebbeerraappaa peperrssoonniill sesellaakkuu sesebbaaggaaii
i
innffoorrmmaann pepenneelliittiiaann,, sesellaannjjuuttnnyyaa yayanngg k
keedduuaa mmeenngggguunnaakkaann ssuummbbeerr ddaattaa sesekkuunnddeerr (
(kkeeppuussttaakkaaaann)) yayangng beberraassaall dadarrii luluaarr dadattaa
u
a
arrttiikkeell fofottoo dadann vividdeeoo yayanngg beberrhhuubbuunnggaann d
deennggaann PPuurrggaattoorryy (Creswell, 1998:118).
Proses pengumpulan data di tempuh
dengan beberapa tahapan, diantaranya;
dengan melakukan observasi partisipan
yaitu mengamati secara langsung proses
dakwah yang dilakukan pada saat live perform, setelah itu melakukan wawancara mendalam dengan sumber informan yang
telah ditentukan yaitu Al dan Bontie
sebagai personil Purgatory. Pada dasarnya
dalam melakukan proses wawancara
peneliti tidak harus terpaku dengan
interview guide, dan yang terakhir melakukan analisis dokumen yang meliputi
artikel, media massa, dan beberapa
dokumentasi foto, video yang berkaitan
dengan Purgatory (Kuswarno, 2008:
49-59).
T
Teekknniikk pepenneennttuuaann ininffoorrmmaann ppaaddaa
p
peenneelliittiiaann ininii mmenengggguunnaakkaann tetekknniikk p
puurrppoossiivvee yayanngg memelliihahatt fafakkttoorr--ffaakkttoorr dadann t
tuujjuuaann teterrtteennttuu seseccaarraa spspeessiiffiikk ppaaddaa
i
innffoorrmmaann.. papaddaa dadassaarrnnyyaa pepenneennttuuaann
i
innffoorrmmaann didippiilliihh beberrddaassaarrkkaann pepennggaallaammaann
s
seerrttaa pepenngguuaassaaaann yayanngg beberrhhuubbuunnggaann d
deennggaann mmaassaallaahh yayanngg diditteelliittii dadann haharruuss
b
beerrkkoommppeetteenn dadallaamm bibiddaannggnnyyaa,, dadallaamm hhaall i
innii ppeenneelliittii mmeemmiilliihh AAll dadann BBoonnttiiee sesebbaaggaaii i
innffoorrmmaann uuttaamma a pepenneelliittiiaann (Sugiyono, 2008: 85).
Pada validitas data penelitian,
peneliti menggunakan teknik triangulasi
sumber di mana keabsahan data yang
diperoleh memanfaatkan item-item yang
berada di luar data penelitian, salah satu
yang dilakukan oleh peneliti dalam teknik
ini adalah melakukan perbandingan antara
pengamatan di lapangan denga hasil
wawancara (Moleong, 1989: 195).
T
Taahhaappaann sseellaannjjuuttnnyyaa adadaallaahh m
meellaakkuukkaann tetekknniikk ananaalliissiiss dadattaa.. DiDi sisinnii
p
peenneelliittii memenngggguunnaakkaann tetekknniiss ananaalliissii dadattaa y
yaanng g didi jajabbaarrkkaann oolleehh CrCreesswweellll,, tatahhaappaann-
-t
taahhaappaann iittuu bbeerruuppaa;; ppeennyyaajjiiaann dadattaa,, aannaalliissiiss d
E.Hasil dan Pembahasan H
Haassiill pepenneelliittiiaann ininii didiuunnggkkaappkkaann d
daallaamm kokonnssttrruukkssii etetnnooggrraaffii kokommuunniikkaassii
y
yaanng g mmeennggaannaalliissiiss ddaattaa ppeenneelliittiiaann kkee ddaallaamm a
assppeekk--aassppeekk beberriikkuutt;; mamassyyaarraakkaatt ttuuttuurr (
(ssppeeeecchh cocommmmuunniittyy)),, VaVarriieettaass babahhaassaa,,
a
akkttiivviittaass kokommuunniikkaassii,, dadann kkoommppoonneenn k
koommuunniikkaassii ((KKuusswwaarrnnoo,, 22000088:: 3388--4466))..
P
Peerrttaammaa--ttaammaa,, hahassiill pepenneelliittiiaann iinnii m
meemmbbeerriikkaann dedesskkrriippssii tetennttaanngg gagammbbaarraann l
laattaarr sosossiiaall mmaassyayarraakkaatt tututtuurr didi mamannaa P
Puurrggaattoorry y beberraaddaa dadan n bbeerraakkttiivviittaass;; yyaakknnii m
maassyyaarraakkaatt peperrkkoottaaaann JJakakaarrttaa dadann seselluukk b
beelluukk kkeehhiidduuppaannnnyyaa.. Setiap proses komunikasi, tidak pernah terlepas dari
konteks sosial dan konteks budaya dimana
para pelaku dari proses itu terlibat. Karena
itu, untuk memahami suatu proses
komunikasi dalam berbagai aspek dan
seginya secara menyeluruh, dibutuhkan
pemahaman akan pola konteks budaya
terkait. Jakarta yang notabene adalah
ibukota Indonesia, adalah sebuah ruang
publik majemuk yang terdiri dari berbagai
macam suku/ etnis yang bercampur baur
dan menetap di situ sejak lama, sehingga
sudah menjadi suatu kesatuan masyarakat
majemuk tersendiri.
Kota metropolitan Jakarta
merupakan kota yang di isi oleh berbagai
macam masyarakat yang majemuk, bahasa
keseharian menggunakan bahasa Indonesia
sebagai bahasa pergaulan. Tentu saja
bahasa yang digunakan mempunyai bentuk
yang berbeda serta corak yang khas dan
unik, yakni “bahasa Indonesia dialek
Jakarta”. Dialek Jakarta atau bahasa
Betawi dan bahasa keseharian dialek
jakarta ini tercermin dalam hasil
wawancara Subjek 1 dan 2.
Dialek khas Jakarta telah menjadi
bahasa slank/ bahasa prokem, yakni kebalikan dari bahasa Indonesia baku/
resmi. Bahasa dialek bersifat lebih
langsung, santai, akrab dan komunikatif
untuk pergaulan keseharian. Kata “lo”
(kamu) dan “gue” (saya) menjadi
menyapa satu sama lain.
Dalam bahasa dialek seperti itu,
pada dasarnya terpapar bagaimana pola
kognitif dan corak interaksi sosial para
pengguna bahasanya. Orang Jakarta
cenderung egaliter (setara) dalam
memperlakukan orang lain. Dalam
berkomunikasi, mereka lebih
mementingkan kenyamanan bersama,
sikap yang familiar, dan luwes. Dalam
kaitannya dengan penelitian ini, sikap yang
sama juga dirasakan sendiri oleh peneliti
saat berinteraksi dengan
informan-informan penelitian ini.
Jakarta yang telah menjadi kota
metropolitan, tentu tidak lepas dari gaya
hidup konsumtif, prilaku hedonis
(mementingkan kenikmatan ragawi) dan
berorientasi materialistis (mementingkan
kepemilikan/ kebendaan). Orientasi
kebendaan/ materi yaitu persaingan untuk
mencapai taraf hidup yang tinggi tampak
secara gamblang terjadi di kehidupan
masyarakat Jakarta. Karena persaingan ini,
sesungguhnya diam-diam masyarakat
Jakarta menjadi terkotak-kotakan satu
sama lain dan saling mengalienasikan satu
sama lain.
Jakarta terdiri dari identitas
majemuk yang berbaur, pada kenyataannya
kehidupan masyarakat Jakarta juga
dihantui oleh krisis identitas. Kebanyakan
masyarakat Jakarta pada umumnya telah
luntur identitas ketimurannya, hal ini
tercermin dari kebiasaan-kebiasan negatif
dan melakukan hal-hal yang tidak berguna
seperti dugem (pergi hura-hura ke diskotik)
dan selain itu juga kehidupannya
dihabiskan ibarat seperti „mesin indsutri‟
yang hanya mengenal kerja dan kerja (W
S2, 425-429).
Kedua, varietas bahasa yang ada
dan digunakan dalam interaksi keseharian
masyarakat tutur Jakarta ini adalah “bahasa
gaul” atau “bahasa slank”, bahasa
Indonesia namun tidak resmi. Berbagai
perbedaan banyak terdapat antara bahasa
bahasa Jakarta gaul yang sebagian besar
terpengaruh oleh dialek Betawi.
Ketiga, aktifitas komunikasi yang
dilakukan oleh Purgatory di bagi menjadi
dua tahapan yaitu pertama aktifitas
komunikasi yang terjadi antara
subjek-subjek informan dengan orang lain terkait
proses dakwah yang dilakukan, hal ini
tercermin disaat peneliti melakukan
observasi di mana pada saat itu Purgatory
sedang live perform di sebuah gigs amal, dapat dikatakan proses komunikasi yang
dilakukan oleh Purgatory berjalan dengan
efektif karena direspon dengan baik oleh
para fan/ mogerz dan metalhead lainnya, lalu yang kedua aktivitas komunikasi
antara subjek-subjek informan dengan
peneliti, hal ini dilakukan langsung oleh
peneliti pada saat observasi dan dengan
spontan peneliti melakukan sedikit
wawancara singkat dengan beberapa
personil sebelum Purgatory live perform.
Proses komunikasi yang nyata yang
di lakukan oleh band Purgatory dengan
orang lain baik fan-nya sendiri yaitu
mogerz ataupun metalhead lainnya terasa di rasakan oleh peneliti pada saat observasi
yaitu saat Purgatory live manggung di acara amal atau charity
Selajutnya, dengan persebaran
teknologi dunia maya, maka dimensi
aktivitas dan komponen komunikasi
Purgatory dan kalangan fansnya ini tidak
terlepas dari fungsi jejaring sosial di dunia
maya seperti facebook atau twitter. Dalam penelitian ini, groupweb facebook dipilih sebagai jejaring sosial utama yang diteliti
oleh penliti untuk melihat proses dan
bentuk komunikasi yang terjadi di
dalamnya.
Purgatory memiliki sebuah wadah
jejaring sosial tempat meraka melakukan
proses aktivitas dakwah Islami, yakni
group facebook “Mogerz” (Purgatory
Official’s Group of Mogerz). Groupweb ini
telah aktif lebih dari 3 tahun dengan
jumlah anggota terkini kurang lebih
banyak diskusi seputar keagamaan, politik,
budaya dalam kaitannya dengan musik
underground dan polemik-polemik seputar kehidupan remaja Jakarta, khususnya.
Karena sifatnya yang aktif ini, maka situs
groupweb ini telah menjadi tonggak serta sarana utama kegiatan diskusi dan
komunikasi anak-anak undergorund metal
di Jakarta, khususnya fans band Purgatory
yaitu Mogerz
D
Daallaamm lilinnggkkuupp ininiillaahh mumussiikk ddaann lliirriikk l
laagguu--llaagugu memettaall PuPurrggaattoorryy memennjjaallaannkkaann p
peerraannnnyyaa sesebbaaggaaii ujujuunngg totommbbaakk ununttuukk
m
meellaakkuukkaann prproosseess dadakkwwaahh IsIsllaammnnyyaa.. LiLirriikk d
daann mumussiikk PuPurrggaattoorryy memennjjaaddii sesebbuuaahh
b
baahhaann didisskkuussii yayanngg beberrssiiffaatt teterrbbuukkaa,, f
faammiilliiaarr nanammuunn sseerriiuuss.. DDiisskkuussii yayanngg didi l
laakkuukkaann papaddaa umumuummnnyyaa sesellaalluu teterrkkaaiitt
d
deennggaann ninillaaii kekeiissllaammaann,, kakarreennaa ppaaddaa d
daassaarrnnyyaa lilirriikk--lliirriikk lalagguu yayanngg didi ususuunngg
P
Puurrggaattoorry y sesellaalluu mememmbbiiccaarraakkaann nniillaaii--nniillaaii k
keeiissllaammaann;; babaiikk itituu fifilloossooffii dadarrii ajajaarraann a
aggaammaa IsIsllaamm,, sasammppaaii papaddaa sisissii--ssiissii hihissttoorriiss
d
daarrii ppeerraaddaabbaann IIssllaamm..
P
Prroosseess inintteerraakkssii dadakkwwaahh IsIsllaammii
P
Puurrggaattoorry y yayanng g diditteerraappkkaann titiddaakk hhaannyyaa p
paaddaa sasaaatt lliivvee ppeerrffoorrm m mumussiikk sasajjaa,, jujussttrruu
i
inntteerraakkssii prproosseess dadakkwwaahh lelebbiihh iinntteennss d
diillaakkuukkaann ddii ggrruupp ffaacceebbooook k MMooggeerrss.. PPrroosseess i
inntteerraakkssii ininii dadappaatt didi ililuussttrraassiikkaann seseppeerrttii
b
baaggaann bbeerriikkuutt::
INTERAKSI DIALOGIS
F. Kesimpulan
Kesimpulan dari penelitian ini ada
beberapa, diantaranya adalah:
1. Untuk mengkomunikasikan proses
komunikasi dakwah Islam, beberapa
strategi digunakan oleh band
Purgatory, diantaranya adalah;
menjadikan musik dan lirik lagu Band Purgatory
sebagai penyampai dakwah Islam lewat musik dan lirik lagu
Lirik Lagu Purgatory yang bermuatan nilai-nilai keislaman
Fans Mogerz
sebagai
sebagai “senjata utama” dalam
menyampaikan nilai-nilai ajaran islami
sehingga mudah dipahami dan
diapresiasi oleh kalangan remaja
Jakarta, terutama kalangan remaja
yang terlibat langsung dalam dunia
underground.
2. Komunikasi dakwah Islam yang
dilakukan oleh band Purgatory
merupakan komunikasi dua arah,
artinya bersifat dialogis, yakni melalui
sharing dan diskusi. Lirik lagu mejadi
semacam “diskursus/ wacana
bersama” dan menjadi bahan diskusi
antara Purgatory dengan “Mogerz”.
3. Pola bahasa yang akrab, bebas dan
“gaul” selalu diterapkan oleh
Purgatory dalam proses komunikasi
dakwah Islam yang dilakukan. Diskusi
seputar moralitas dan keagamaan pun
dikemas secara menarik sehingga
dapat merespon minat kalangan
remaja dan metalhead pada umumnya untuk ikut berdiskusi.
4. Proses komunikasi dakwah Islam yang
dilakukan oleh Purgatory bersifat unik
dan kasuistik, artinya di sisi lain
Purgatory memiliki keterkaitan
kontekstual dengan background problem sosio-kultural perkotaan
Jakarta; sehingga untuk dapat
memahami bahasa dakwah Purgatory
tidak bisa dilepaskan dari pemahaman
atas konteks realitas di mana ia berada.
G. Saran
1. Saran untuk Purgatory dan kalangan
“Mogerz”; untuk selanjutnya agar
memperluas kajian keagamaan sampai
pada level historis dan kultural
(memperbanyak kajian budaya dalam
sisi keagamaan, seperti kajian Islam
Nusantara) sehingga bukan hanya
identitas keagamaan yang terbangun,
tetapi identitas kultural juga semakin
diperkuat.
2. Saran untuk penelitian selanjutnya;
menjadi bahan pertimbangan dan batu
loncatan untuk penelitian lebih lanjut.
Masih banyak yang bisa dikuak dari
fenomena “One Finger Movement” ini
dengan berbagai pisau analisa dan
pendekatan ilmu komunikasi;
misalnya dengan pendekatan
kuantitatif untuk melihat lebih objektif
sejauh mana efektivitas komunikasi
dakwah yang dilakukan oleh
Purgatory dan band-band metal Islami
yang lain.
H. Persantunan
Atas terselesaikannya penelitian ini,
peneliti mengucapkan terima kasih kepada
Bapak Fajar Junaedi selaku pembimbing I
dan Ibu Monika S Yuliarti selaku
pembimbing II yang telah membantu
penulis dalam menyelesaikan penelitian
ini, dan selalu memberi arahan, koreksi,
serta dukungan kepada penulis sehingga
penelitian ini dapat terselesaikan dengan
lancar.
Penulis juga mengucapkan terima
kasih kepada seorang kawan yaitu Bang
Yachya Wacked “eks Sucker Head” yang
telah memberikan dukungan dan waktu
untuk membantu peneliti pada saat proses
penelitian di lapangan.
DAFTAR PUSTAKA
Arifin, M. 1991. Psikologi Dakwah; Suatu Pengantar. Jakarta: Bumi Aksara
Creswell, John W. 1998. Qualitative Inquiry and Research Design : Chosing Among Five Traditions. USA: Sage Publications Inc
Effendy, Onong Uchjana, 1999. Ilmu Komunikasi: Teori dan Praktek, Bandung: Remaja Rosdakarya. Ismi Islami, Dian. 2013. Konsep
Komunikasi Islam dalam Persfektif Komunikasi Efektif (Jurnal Wacana Vol. XII 2013). Jakarta: Universitas Prof. Dr. Moestopo Jakarta.
Kuswarno, Engkus. 2008. Etnografi Komunikasi Pengantar dan contoh Penelitiannya. Bandung: Widya Padjadjaran.
Littlejohn, Stephen W dan Karen A. Foss. 2009. Buku Teori Komunikasi (Edisi 9). Jakarta: Salemba Humanika.
Moleong, Lexy J. 1989. Metodologi Penelitian Kualitatif. Bandung: Remadja Karya CV
Mulyana, Deddy dan Jalaludin Rahmat. 1990. Komunikasi Antarbudaya. Bandung: Remaja Rosdakarya Sugiyono. 2008. Metode Penelitian
