BAB I
PENDAHULUAN
A. Latar Belakang Masalah S
Saallaahh ssaattuu tatarrggeett yayanngg ppaalliinngg pepennttiinngg ddaarrii pepennddiiddiikkaann momoddeerrnn aaddaallaahh memennddiiddiikk sisisswwaa agagaarr memennjjaaddii iinnddiivviidduu yyaanngg dadappaatt memennggaattaassii mamassaallaahh yyaanngg memerreekkaa hhaaddaappii ddaallaamm kekehhiidduuppaann sesehhaarrii--hhaarrii atataauuppuunn dadallaamm kkeehhiidduuppaann sosossiiaall memerreekkaa.. DeDennggaann kakattaa llaaiinn,, ininddiivviidduu yayanngg dadappaatt dedennggaann mumuddaahh mmeennyyeelleessaaiikkaann mamassaallaahh yayanngg didihhaaddaappiinnyyaa.. (S(Seellççuukk eett aall..,, 22000088:: 151511))..
S
Seellaaiinn itituu,, pepennddiiddiikkaann jjuuggaa didiaarraahhkkaann uunnttuukk mmeennggeemmbbaannggkkaann ddaann mememmbbaanngguunn kkaarraakktteerr sseerrttaa ppootteennssii yyaanngg ddiimmiilliikkii..
SeSebbaaggaaiimmaannaa yyaanngg diditteeggaasskkaann oolleehh SuSuddaarrmmaann ((22000077:: 6868)) bbaahhwwaa::
SaSallaahh sasattuu mamassaallaahh yayanngg didihhaaddaappii dduunniiaa ppeennddiiddiikkaann kkiittaa aaddaallaahh mamassaallaahh l
leemmaahhnnyyaa prproosseess ppeemmbbeellaajjaarraann.. DaDallaamm pprroosseess pepemmbbeellaajjaarraann,, sisisswwaa kukurraanngg dididdoorroonngg uunnttuukk memennggeemmbbaannggkkaann kekemmaammppuuaann bbeerrppiikkiirr.. PPrroosseess pepemmbbeellaajjaarraann didi kekellaass ddiiaarraahhkkaann kekeppaaddaa kkeemmaammppuuaann ananaakk ununttuukk memenngghhaaffaall ininffoorrmmaassii.. OOttaakk a
annaakk didippaakkssaa ununttuukk memennggiinnggaatt dadann mmeenniimmbbuunn beberrbbaaggaaii iinnffoorrmmaassii tatannppaa didittuunnttuutt mmeemmaahhaammii iinnffoorrmmaassii yayanngg didiiinnggaattnnyyaa itituu ununttuukk mmeenngghhuubbuunnggkkaann dedennggaann kkeehhiidduuppaann sesehhaarrii--hhaarrii.. AkAkiibbaattnnyyaa,, kekettiikkaa ananaakk ddiiddiikk lululluuss ddaarrii sesekkoollaahh,, m
meerreekkaa pipinnttaarr tteeoorriittiiss tetettaappii mimisskkiinn apaplliikkaassii.. PePennddiiddiikkaann didi sesekkoollaahh tteerrllaalluu memennjjeejjaallii oottaakk ananaakk dedennggaann bbeerrbbaaggaaii babahhaann aajjaarr yayanngg haharruuss ddiihhaaffaall.. DDeennggaann kakattaa llaaiinn,, prproosseess ppeennddiiddiikkaann kikittaa titiddaakk didiaarraahhkkaann mememmbbeennttuukk mmaannuussiiaa cecerrddaass,, mememmiilliikkii kkeemmaammppuuaann mememmeeccaahhkkaann mamassaallaahh hihidduupp,, seserrttaa ttiiddaakk ddiiaarraahhkkaann ununttuukk m
meemmbbeennttuukk mamannuussiiaa kkrreeaattiiff ddaann iinnoovvaattiiff..
B
Beerrddaassaarrkkaann ststuuddii pepennddaahhuulluuaann yayanngg didillaakkssaannaakkaann didi ssaallaahh sasattuu SMSMAA NeNeggeerrii yyaanngg teterrddaappaatt didi kkoottaa BBaanndduunngg.. DiDippeerroolleehh dadattaa sesebbaaggaaii beberriikkuutt,, mmaatteerrii fifissiikkaa yayanngg mmeennjjaaddii bbaahhaann ululaannggaann adadaallaahh didinnaammiikkaa rroottaassii.. KeKellaass ddiibbaaggii memennjjaaddii dduuaa kekelloommppookk yayanngg didibbaaggii ssaammaa rarattaa seseccaarraa aaccaakk.. KeKedduuaa kkeelloommppookk
didibbeerrii sosoaall yayanngg beberrbbeeddaa.. PPaaddaa kekelloommppookk A,A, jujummllaahh sisisswwaa yayanngg mememmppeerroolleehh ninillaaii didiaattaass 4040 bbeerrjjuummllaahh 2727,,2727%%.. SeSeddaannggkkaann ppaaddaa kkeelloommppookk B,B, jjuummllaahh sisisswwaa yayanngg mememmppeerroolleehh nniillaaii ddiiaattaass 4040 beberrjjuummllaahh 4545,,4455%%.. MeMellaalluuii hahassiill aannaalliissiiss ssooaall ululaannggaann didippeerroolleehh ddaattaa bbaahhwwaa sosoaall ululaannggaann beberroorriieennttaassii papaddaa rraannaahh kokoggnniittiiff y
yaanngg memelliippuuttii asasppeekk ppeemmaahhaammaann (C(C22)),, ddaann ppeenneerraappaann (C(C33)).. HHaassiill obobsseerrvvaassii sesellaannjjuuttnnyyaa adadaallaahh memennggeennaaii prproosseess ppeemmbbeellaajjaarraann yayanngg bbeerrllaannggssuunngg cecennddeerruunngg memenneekkaannkkaann papaddaa pepenngguuaassaaaann kukummppuullaann ppeennggeettaahhuuaann yayanngg bbeerruuppaa fafakkttaa,, kokonnsseepp atataauu prpriinnssiipp sasajjaa sseehhiinnggggaa pepemmbbeellaajjaarraann ffiissiikkaa kukurraanngg mmeelliibbaattkkaann kekeggiiaattaann ppeennyyeelliiddiikkaann aattaauu kekerrjjaa iillmmiiaahh..
B
Beerrddaassaarrkkaann peperrmmaassaallaahhaann yayanngg ddiippeerroolleehh sesellaammaa memellaakkuukkaann ststuuddii pepennddaahhuulluuaann teterrsseebbuutt,, teterrlliihhaatt babahhwwaa kekennyyaattaaaann yayanngg teterrjjaaddii didi lalappaannggaann titiddaakkllaahh seseppeerrttii yyaanngg ddiihhaarraappkkaann,, didimmaannaa prproosseess ililmmiiaahh yyaanngg sesehhaarruussnnyyaa didikkeemmbbaannggkkaann didi dadallaamm didirrii sisisswwaa titiddaakk teterrjjaaddii.. OOlleehh kkaarreennaa itituu didippeerrlluukkaann susuaattuu alaltteerrnnaattiiff sosolluussii uunnttuukk memennyyeelleessaaiikkaann ppeerrmmaassaallaahhaann--ppeerrmmaassaallaahhaann t
teerrsseebbuutt.. SaSallaahh sasattuu alaltteerrnnaattiiff sosolluussii yayanngg ddiittaawwaarrkkaann pepenneelliittii adadaallaahh ddeennggaann memenngggguunnaakkaann ststrraatteeggii prproobblleemm sosollvviinngg.. PrProobblleemm sosollvviinngg memerruuppaakkaann bbaaggiiaann yayanngg ssaannggaatt pepennttiinngg didi ddaallaamm pepemmbbeellaajjaarraann ffiissiikkaa (H(Heelllleerr,, KeKeiitthh,, & &AnAnddeerrssoonn,, 19199922,, McMcDDeerrmmootttt,, 19198811;; ReReiiff,, LaLarrkkiinn,, & & BrBraacckkeetttt,, 19197766)) dadallaamm (D(Doocckkttoorr,, 20200066:: 4)4) kakarreennaa pprroobblleemm ssoollvviinngg ininii dadappaatt mememmbbaannttuu sisisswwaa ddaallaamm mememmpprroosseess i
innffoorrmmaassii yyaanngg ssuuddaahh adadaa didi dadallaamm bebennaakk ssiisswwaa dadann mememmbbaannttuu sisisswwaa ununttuukk memennggkkoonnssttrruukkssii pepennggeettaahhuuaann yayanngg tetellaahh didimmiilliikkiinnyyaa.. AgAgaarr sisisswwaa memennjjaaddii seseoorraanngg pepemmeeccaahh mmaassaallaahh yyaanngg bbaaiikk,, mamakkaa ddiippeerrlluukkaann bbeerrbbaaggaaii mamaccaamm ssttrraatteeggii didi dadallaamm prproobblleemm ssoollvviinngg.. SSaallaahh sasattuu ststrraatteeggii prproobblleemm sosollvviinngg ddaallaamm
pepemmbbeellaajjaarraann fifissiikkaa bbeerraassaall dadarrii UnUniivveerrssiittaass MMiinnnneessoottaa,, mmeemmiilliikkii ttaahhaappaann sesebbaaggaaii beberriikkuutt:: fofokkuuss ppaaddaa mmaassaallaahh,, memennggaaiittkkaann ppeerrmmaassaallaahhaann dedennggaann kokonnsseepp fifissiikkaa,, memerreennccaannaakkaann ssoolluussii,, mmeennjjaallaannkkaann rreennccaannaa,, ddaann mmeennaaffssiirrkkaann dadann evevaalluuaassii ssoolluussii..
P
Peerrmmaassaallaahhaann yayanngg ddiiaannggkkaatt ddaallaamm kkeeggiiaattaann eekkssppeerriimmeenn papaddaa pepenneelliittiiaann ininii aaddaallaahh peperrmmaassaallaahhaann yayanngg didikkeemmbbaannggkkaann oolleehh lalabboorraattoorriiuumm fifissiikkaa didi UnUniivveerrssiittaass MiMinnnneessoottaa.. DDiimmaannaa ppeerrmmaassaallaahhaann ddaallaamm llaabboorraattoorriiuumm iinnii mmeemmiilliikkii duduaa cicirrii,, yyaaiittuu beberrssiiffaatt kukuaannttiittaattiiff ddaann kukuaalliittaattiiff.. PePerrmmaassaallaahhaann kukuaannttiittaattiiff memenngghhaarruusskkaann ssiisswwaa uunnttuukk mememmbbuuaatt ppeerrnnyyaattaaaann seseccaarraa mmaatteemmaattiiss bbaahhwwaa ssiisswwaa d
daappaatt memennggggaammbbaarrkkaann peperrmmaassaallaahhaann ununttuukk didisseelliiddiikkii.. SSeeddaannggkkaann peperrmmaassaallaahhaann kukuaalliittaattiiff memenngghhaarruusskkaann sisisswwaa ununttuukk mmeenngggguunnaakkaann ininttuuiissii memerreekkaa uunnttuukk mmeemmpprreeddiikkssii babaggaaiimmaannaa ppeerrmmaassaallaahhaann ddaappaatt ddiisseelliiddiikkii..
AgAgaarr ssttrraatteeggii ddaallaamm mmeennjjaallaannkkaann pprroobblleemm ssoollvviinngg tteerrllaakkssaannaa ddeennggaann babaiikk,, didippeerrlluukkaann susuaattuu mmooddeell pepemmbbeellaajjaarraann yayanngg dadappaatt mmeenndduukkuunngg k
keetteerrllaakkssaannaaaann ststrraatteeggii prproobblleemm sosollvviinngg.. PePenneelliittii memennccoobbaa ununttuukk memenngggguunnaakkaann momoddeell pepemmbbeellaajjaarraann kokoooppeerraattiiff,, kakarreennaa papaddaa momoddeell pepemmbbeellaajjaarraann kokoooppeerraattiiff dadappaatt memennuummbbuuhhkkaann kekerrjjaassaammaa didi dadallaamm didirrii sisisswwaa ununttuukk beberrssaammaa--ssaammaa memennyyeelleessaaiikkaann peperrmmaassaallaahhaann yayanngg akakaann didihhaaddaappii.. SSeebbaaggaaiimmaannaa yayanngg didiuunnggkkaappkkaann oolleehh SSllaavviinn ((22000099:: 44)) bbaahhwwaa::
D
Dii ddaallaamm pepemmbbeellaajjaarraann kokoooppeerraattiiff dadappaatt mmeenniinnggkkaattkkaann ppeennccaappaaiiaann prpreessttaassii ppaarraa sisisswwaa,, ddaann jujuggaa akakiibbaatt--aakkiibbaatt ppoossiittiiff lalaiinnnnyyaa yyaanngg dadappaatt memennggeemmbbaannggkkaann hhuubbuunnggaann ananttaarrkkeelloommppookk,, pepenneerriimmaaaann teterrhhaaddaapp tetemmaann s
seekkeellaass yayanngg lelemmaahh dadallaamm bibiddaanngg aakkaaddeemmiikk,, dadann memenniinnggkkaattkkaann rarassaa haharrggaa didirrii.. AlAlaassaann lalaiinn aaddaallaahh tutummbbuuhhnnyyaa kekessaaddaarraann babahhwwaa paparraa sisisswwaa peperrlluu bebellaajjaarr uunnttuukk beberrppiikkiirr,, memennyyeelleessaaiikkaann mmaassaallaahh,, dadann mmeennggiinntteeggrraassiikkaann seserrttaa memennggaapplliikkaassiikkaann kekemmaammppuuaann dadann ppeennggeettaahhuuaann memerreekkaa,, dadann babahhwwaa pepemmbbeellaajjaarraann kkooooppeerraattiiff m
meerruuppaakkaann ssaarraannaa yyaanngg ssaannggaatt bbaaiikk uunnttuukk mmeennccaappaaii hhaall--hhaall sseemmaaccaamm iittuu..
BeBerrddaassaarrkkaann uurraaiiaann teterrsseebbuutt,, pepennuulliiss tteerrttaarriikk ununttuukk memellaakkuukkaann ppeenneelliittiiaann dedennggaann mmeenngggguunnaakkaann ststrraatteeggii prproobblleemm ssoollvviinngg papaddaa pepemmbbeellaajjaarraann kokoooppeerraattiiff dadallaamm uuppaayyaa mmeenniinnggkkaattkkaann prpreessttaassii bebellaajjaarr sisisswwaa ppaaddaa ppeemmbbeellaajjaarraann fifissiikkaa.. OlOleehh kakarreennaa iittuu ppeenneelliittiiaann ininii didibbeerrii jujudduull “I“Immpplleemmeennttaassii SSttrraatteeggii PrProobblleemm S
Soollvviinngg PaPaddaa PePemmbbeellaajjaarraann KKooooppeerraattiiff UnUnttuukk MMeenniinnggkkaattkkaann PrPreessttaassii BBeellaajjaarr FiFissiikkaa SSMMAA””..
B. Rumusan Masalah
BeBerrddaassaarrkkaann lalattaarr bebellaakkaanngg mamassaallaahh yayanngg tetellaahh ddiippaappaarrkkaann sesebbeelluummnnyyaa,, s
seeccaarraa umumuumm rurummuussaann mamassaallaahh dadallaamm pepenneelliittiiaann iinnii aaddaallaahh:: ““AAppaakkaahh pepenneerraappaann ststrraatteeggii prproobblleemm sosollvviinngg ppaaddaa ppeemmbbeellaajjaarraann kokoooppeerraattiiff dadappaatt memenniinnggkkaattkkaann pprreettaassii bbeellaajjaarr ffiissiikkaa??””
UnUnttuukk lleebbiihh teterraarraahhnnyyaa pepenneelliittiiaann ininii,, mamakkaa rurummuussaann mamassaallaahh ddiiaattaass dadappaatt ddiijjaabbaarrkkaann sseebbaaggaaii beberriikkuutt::
1. Apakah terdapat peningkatan dalam prestasi belajar fisika setelah diterapkannya strategi problem solving pada pembelajaran kooperatif?
2. Bagaimanakah profil kemampuan kelompok siswa dalam menyelesaikan masalah dengan menggunakan strategi problem solving pada pembelajaran kooperatif?
C. Batasan Masalah
BeBerrddaassaarrkkaann rruummuussaann mmaassaallaahh ddiiaattaass,, mmaakkaa ppeenneelliittiiaann iinnii didibbaattaassii ppaaddaa:: 1. Peningkatan, yaitu terjadinya perubahan dari hasil pretest dan hasil
posttest yang diperoleh dari sampel penelitian melalui analisis data dengan
menggunakan gain ternormalisasi hasil pretest dan hasil posttest.
2. Komponen aspek kognitif yang dimaksud adalah aspek hafalan (C1), pemahaman (C2), penerapan (C3), dan analisis (C4).
3. Strategi dalam menyelesaikan masalah yang dimaksud adalah strategi problem solving. Dengan tahapan strategi problem solving sebagai berikut
tahap 1 (fokus pada masalah), tahap 2 (mengaitkan permasalahan dengan konsep fisika), tahap 3 (merencanakan solusi), tahap 4 (menjalankan rencana), dan tahap 5 (menafsirkan dan evaluasi solusi).
4. Model pembelajaran kooperatif diterapkan di dalam kegiatan pembelajaran dan kegiatan eksperimen.
5. Prestasi belajar yang dimaksud adalah prestasi belajar siswa dalam mata pelajaran fisika.
D. Variabel Penelitian
PePenneelliittiiaann iinnii tteerrddiirrii ddaarrii duduaa vvaarriiaabbeell yayaiittuu:: 1. Variabel bebas berupa strategi problem solving.
2. Variabel terikat berupa prestasi belajar fisika.
E. Definisi Operasional
1. Strategi problem solving yang diperkenalkan oleh Universitas Minnesota (Docktor, 2006: 14) memiliki tahapan sebagai berikut: fokus pada masalah, meliputi menentukan pertanyaan dan membuat sketsa gambar, dan memilih pendekatan secara kuantitatif. Tahapan selanjutnya adalah mengaitkan permasalahan dengan konsep fisika, termasuk di dalamnya menggambarkan diagram, mendefinisikan simbol, dan menuliskan hubungan kuantitatif. Selanjutnya merencanakan solusi, memerlukan pemilihan hubungan yang termasuk di dalamnya banyaknya target, melalui seri pemilihan tambahan hubungan untuk mengeliminasi pernyataan yang tidak perlu, dan menggantinya untuk menyelesaikan target. Tahapan menjalankan rencana, termasuk ke dalamnya membuat pernyataan yang sederhana, melakukan eksplorasi, pengukuran, pengamatan dan meletakkannya ke dalam nilai secara angka untuk pertanyaan yang diminta. Tahapan akhir adalah menafsirkan dan evaluasi solusi, mengevaluasi solusi yang masuk akal, lengkap, dan untuk mengecek kelayakan yang telah ditetapkan.
2. Menurut Winkel (2007: 162) “prestasi belajar adalah suatu bukti keberhasilan belajar atau kemampuan seorang siswa dalam melakukan kegiatan belajarnya sesuai dengan bobot yang dicapainya.” Dengan demikian prestasi belajar fisika dapat didefinisikan sebagai hasil interaksi dari berbagai faktor yang mempengaruhi proses secara keseluruhan dalam mata pelajaran fisika. Prestasi belajar dapat dilihat dari aspek kognitif.
3. Peningkatan prestasi belajar fisika diukur dengan menggunakan gain ternormalisasi dari hasil pretest dan hasil posttest berupa soal pilihan ganda pada materi fisika. Adapun soal pilihan ganda tersebut memiliki indikator yaitu: hafalan (C1), pemahaman (C2), penerapan (C3), dan analisis (C4). Dan untuk memperkuat apakah adanya peningkatan prestasi belajar fisika atau tidak, diuji dengan menggunakan uji hipotesis.
F. Tujuan Penelitian
TuTujjuuaann ututaammaa ppeenneelliittiiaann ininii aaddaallaahh memennyyeelliiddiikkii pepenneerraappaann ssttrraatteeggii p
prroobblleemm sosollvviinngg ppaaddaa pepemmbbeellaajjaarraann kkooooppeerraattiiff ununttuukk mmeennddaappaattkkaann ggaammbbaarraann memennggeennaaii::
1. Adanya peningkatkan prestasi belajar fisika setelah diterapkannya strategi problem solving pada pembelajaran kooperatif.
22.. Profil kemampuan kelompok siswa dalam menyelesaikan masalah dengan m
meenngggguunnaakkaann strategi problem solving pada pembelajaran kooperatif.
G. Manfaat Penelitian
HaHassiill ppeenneelliittiiaann ininii didihhaarraappkkaann dadappaatt memennjjaaddii bubukkttii ememppiirriikk bbaahhwwaa ststrraatteeggii pprroobblleemm sosollvviinngg ppaaddaa pepemmbbeellaajjaarraann kokoooppeerraattiiff dadappaatt mmeenniinnggkkaattkkaann p
prreessttaassii bebellaajjaarr fifissiikkaa,, yyaanngg nanannttiinnyyaa dadappaatt didigguunnaakkaann ololeehh bbeerrbbaaggaaii ppiihhaakk yayanngg bbeerrkkeeppeennttiinnggaann..
H. Hipotesis
AdAdaappuunn hhiippootteessiiss yayanngg ddiigguunnaakkaann ddaallaamm ppeenneelliittiiaann iinnii aaddaallaahh::
HoHo : : TiTiddaakk teterrddaappaatt pepenniinnggkkaattaann prpreessttaassii bebellaajjaarr fifissiikkaa sseetteellaahh ddiitteerraappkkaann ststrraatteeggii pprroobblleemm sosollvviinngg ppaaddaa pepemmbbeellaajjaarraann kkooooppeerraattiiff..
H
H1 1: : TeTerrddaappaatt pepenniinnggkkaattaann prpreessttaassii bebellaajjaarr fifissiikkaa sseetteellaahh ddiitteerraappkkaann ssttrraatteeggii prproobblleemm ssoollvviinngg ppaaddaa ppeemmbbeellaajjaarraann kkooooppeerraattiiff..
