Väkilannoitus ja "biologiset" viljelymenetelmät perunan, porkkanan ja punajuurikkaan viljelyssä

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

Tiedote 11/88

MAURI TAKALA

Hämeen tutkimusasema

RISTO TAHVONEN

Kasvitautiosasto

MARTTI VUORINEN

Hämeen tutkimusasema

Väkilannoitus ja "biologiset" viljelymenetelmät

perunan, porkkanan ja punajuurikkaan viljelyssä

JOKIOINEN 1988

ISSN 0359-7652

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 11./88

MAURI TAKALA, RISTO TAHVONEN JA MARTTI VUORINEN

Väkilannoitus ja "biologiset" villelymenetelmät perunan, porkkanan ja puna-. juurikkaan viljelyssä.

Hämeen tutkimusasema

36600 Pälkäne

936-2214

SISÄLLYSLUETTELO Sivu TIIVISTELMÄ ' 1 JOHDANTO A: Koejärjestely . 1. KbesUunpitelma 4 ; 2 Porkkanan varastotaudit 5 Sääolot Pälkäneellä 1981-87 6 : C Koeruutulen viljavuUs. 8 • D Peruna . 9 1 7 Sadon määrä 9

2. -Perunoiden kuiva-aine, tärkkelys ja NO 3. Perunoiden ulkoinen laatu '

4. Perunoiden rupisUus Maku--ja keitto-ominaisuudet, 11 11 11 12 E Porkkana 12 1, Sadon määrä 12 -

2. Porkkanoiden kuiva-aine, sokeri ja NO3 12

2. Porkkanoiden pituus, paksuus ja väri 14

4. Porkkanoiden pesseytyvyys ja maku ' 14

5. Porkkanan varastotaudit .14

F Punajuurikås 16

1, Sadon määrä 19-

2. Rupisuus 19

3. Punajuurikkaiden sokeri ja NO3-N 19

G Tulosten tarkastelu 20

Monokulttuurin vaikutus 20

Maan ravinteisuus 20.

Tuotteiden nitraattipitoisuus 20

Kasvitaudit '20

Perunoiden. ja Punajuurikkaiden rupisuus 21

6, Varastotaudit 21 -

KIRJALLISUUTTA 23

LIITETAULUKOT JA-KUVAT. 24

TILVISTELMÄ

:Hämeen tutkimusaseman karkealla hietaMaalla oli. 1981-87 koe, jossa tutkit-tiin väkilannoitukseen perustuvan ja kahden "biologisen" viljelymenetelmän vaikutuksia perunan, porkkanan ja punajuurikkaan 'sadon-määrään.ja erityises-ti laatuun sekä kasvitauerityises-tien esiintymiseen. Lisäksi oli 0-koejäsen.. Koesuun-

itelma oli siten laadittu, että mahdolliset monokUlttuurin'haitat tulivat 1

esiin. Tutkimuksessa todettiin:

,Maawyiljavuustaso laski riippumatta siitä lannOitettiinko maata vaiko ei. Vaikka toista biologista koejäsentä ei oltu lannoitettu 11.vuoteen,jäi sen-kin viljavUUstaso välttäväksi (P=6.7, K= 79.). Sadontuottokyky - palautui heti lähes jatkuvasti Väkilannoitusta saaneen koejäsenen tasolle, kun ko. koejäse-nelle annettiin 1000 kg/ha Yklv.

Monokulttuurin satoa alentava vaikutus tuli perunalla esille jo kahden viljely-. vuoden-jälkeen. Väkilannoitusta ja karjanlantaa käyttämällä voitiin haittaa pienentää..

Porkkana kesti monokUlttuuria jonkin verran paremmin.

Punajuurikkaalle monokulttuuri oli tuhoisa. Se koki sadon romahduksen jo kah-den viljelyvuokah-den jälkeen, koska koko koealue saastui toistaiseksi selvittä-: mättömään kasvitauttin.

Monokulttuurin ei todettu vaikuttaneen koekasveilla sadon laatuun:

Käytetty väkilannoitus 1000 kg/ha Yklv lisäsi kaikkien koekasvien satoa. Laa-tuun nähden .se oli ääriraj alla.

Biologisilta koejäseniltä saatiin ulkomuodoltaan, peseytyvyydeltään ja maUl-taan.yleensä parhaat perunat. Sadon,alentuminenjoftui .enemmän mukulaluvun 'hentymisestä . kuin mukuloiden koon pienentymisestä. Siten pienempikin sato oli.

ruokaperunaksi kelvollista.

Niin ikään biologisilta koejäseniltä saatiin kauneimmat ja parhaiten Pesey-tyvät porkkanat. Mallon väri oli väki.lannoitetuilla kuitenkin voimakkaampi-. Mehukkuus oli paras syksyllä levitetyn karjanlannan jälkeen.viljellyissa. -Mikään .käytetyistä viljelymenetelmistä ei aiheuttanut perunalla ja porkkanana

2

Punajuurikkaiden nitraattipitoisuudet jäivät kaikilla koejäsenillä yhtä koe-vuotta lukuunottamatta alle 0,1 % NaNO3 tuorepainosta.

Perunan ja punajuurikkaan rupea aiheuttavat sienet näyttävät säilyvän maassa vuosikausia eikä niihin voitu vaikuttaa kasvujärjestyksellä.

Porkkanan varastotaudeista mustamätä, jota aiheuttaa Mycocentrospora acerina -sieni, lisääntyi voimakkaasti vuodesta 1982/83 vuoteen 1985/86 mennessä koe-alueella keskimäärin 13 %:sta 55 %:iin. 3-5 vuotta yhtäjaksoisesti jatkunut porkkanan viljely lisäsi taudin runsautta. Lannoituksella ja esikasveilla ei ollut keskimäärin vaikutusta mustamädän runsauteen. Muitå varastotauteja olivat harmaahome (Botrytis cinerea) ja pahkahome (Sclerotinia sclerotiorum), mutta niiden määrät olivat niin pieniä, että johtopäätöksiä viljelymenetelmien vai-kutuksista ei voitu tehdä.

JOHDANTO

Tutkimuksen tavOitteena oli etsiä mentelmiä, joilla voidaan tuottaa ennen-kaikkea laadukkaita ja hyvin säilyviä perunoita, porkkanoita ja punajuurik' kaita lähinnä tuoretavaramyyntiä ja kotitarvekäyttöävarten. Sen vuoksi-koe- .

suunnitelma laadittiin sellaiseksi, että kaikilla siihen otetuilla viljelyL jårjestelmillä olisi pitänyt saada laadukkaita tuotteita, vaikka .viljelYjär-jestelmät periaatteessa poikkesivat täysin toisistaan.

Vastauksia kaivattiin väkilannoituksen käyttöön Perustuvan menetelmän sekä kahden "biologisen" menetelmän välisiin eroavaisuuksiin. Erityisesti tuli selvittää eri menetelmien ja monokulttuurien vaikutus kasvitautien esiinty-miseen. Biologisissa menetelmissä oli mieliä askarruttava kysymys: tarvitaanko karjanlannan levittämisen jälkeen ja apilanurmen kyntämisen jälkeen väliVi'lja. Monet aikaisemmat kokemukset ja kirjallisuus ovat viitanneet siihen suuntaan, että kylvettäessä suoraan karjanlannan jälkeen ja apilanurmen kYntämisen jäi, keen, on odotettavissa erilaisia laatuhäiriöitä, kuten perunalla tärkkelyspi-toi.suuden laskua', 'huonoa muotoa ja Makua; porkkanalla lisäjuurisuutta, buononL tunutta peseytyvyyttä sekä varastotautejä; punajuurikkaalla erityisesti nit-raattipitoisuuden nousua. Punajuurikkaah ja porkkanan nitraattipitoispuksia oli tutkimusasemalla jo aikaisemmin tutkittu (Takala 1983, Vuorinen ja Takala 1987), mutta erityisesti biologisten viljelymenetelmien vaikutuksista ei ollut riittävästi tietoja.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu porkkanan olevan vaatimaton tyPpilannoi-tuksen suhteen: 60-70 kg/ha N on ollut pOrkkanalla riittävä typpilannoitus. Suurillakaan typpilannoituksilla-ei ole vaaraa porkkanan nitraattipitoisuuden

noususta liian korkeaksi. Sen sijaan'kyhmyisyyttä, uurteisuutta, paksunaatti-suutta ym.. on odotettavissa.

4

A Xoejärjestely

1. Koesuunnitelma

Koe perustettiin karkealle hietamaalle 1974. Vuoteen 1981 saakka olivat koe-kasveina viljat ja apila-timoteinurmet. Vuonna 1981 koesuunnitelmaa jonkin ver-ran muutettiin vastaamaan paremmin juurikasvi- ja perunaviljelmien tarpeita. Nyt esitetään tuloksia perunan, porkkanan ja punajuurikkaan viljelystä.

Koesuunnitelma on ollut 'seuraava:

väkilannoitus vuosittain keväällä annettuna jokaiselle sadolle 1000 kg/ha kloorivapaata Y-lannosta. Vuosina 174-80 vuOtuislannoitus oli 500 kg/ha nor-maali Y-lannosta.

vuotuislannoitus vuosina 1974-80 500 kg/ha normaali Y-fannosta, 1976 li-säksi hivenseosta. Vuodesta 1981 alkaen ei lainkaan lannoitusta.

karjanlantalannoitus on annettu syksyllä kynnön alle paitsi 1979 annettiin puolet syksyllä ja toinen puoli keväällä 1980. Koko kauden karjanlantalannoi-tus on muodostunut seuraavaksi: 1974 60 tn, 1979 40 tn, 1982 40 tn, 1984 55 tn/ha.

apilan-kåuran viljelyjärjestelmä ei ole saanut vuoden 1973 jälkeen mitään lannoitteita. Siinä on ollut tarkoitus hyödyntää maan ravinnevaroja apilan avulla. ViljelyjärjeStelmä on tässä suhteessa siis jo hyvin vanha eikä tule käytännössä tällaisena kysymykseen, vaan ravinnetäydennystä .on hankittava

ulkopuolelta. Villavuustaso tässä järjestelmässä oli 1983: pH 6.4, kalsium (Ca) 1300, kalium (K) 115 ja fosfori (P)

Viljavälivuotena viljeltiin kokeessa kauraa. Apilana pitää olla puna-apila eikä missään tapauksessa valkoapila, koska siitä kehittyy paha rikkakasi. Sa-maa vikaa voi olla myös alsikeapilalla. Kovat siemenet säilyvät Sa-maassa vuosikau-sia itämiskelpoisina.

Kokeessa oli perunalajikkeena 1982-83 Pito, 1983 Jaakko, 1985-87 Olympia. Pork-kanalajikkeena oli kaikkina vuosina Nantes Notabene 20 ja punajuurikkaana Little Ball. Istutus-, 'kylvö- ja korjuuajat selviävät taulukosta 1.

Kaikki alueet on sadetettu tarvittaessa 0-3 kertaa kesässä.

TuhohYönteiset torjuttiin kemiallisesti, rikkakasvit osaksi mekaanisesti, osak-si'kemiallisesti.

Taulukko 1. Istutus- ja kylvö- sekä keskimääräiset korjuuajat. peruna istutus korjuu porkkana kylvö korjuu punajuurikas kylvö korjuu 1981 22.5. 21.9. 21.5. 9.10. - - 82 14.5. 28.9. 14.5. 29.9. 14.5. 24.9. 83 12.5. 5.10. 18.5. 3.10. 24.5. 5.10. 84 18.5. 26.9. 18.5. 1.10. 8.6. 3.10,. 85 29.5. 26.9. 28.5. 3.10. 29.5. 1.10. 86 16.5. 24.9. 16.5. 29.9. 18.6. 25.9. 87 8.6. 5.10. 10.6. 6.10. 10.6, 30.9.

Perunoiden, porkkanoiden ja punajuurikkaiden lajittelu eri koko- ja kauppa-,

kelpoisuusluokkiin tehtiin tutkimusasemalla, samoin makuarvostelut. Maånvil-jelyskemian ja -fysiikan osasto määritti Jokioisilla kaikkien kasvien tuo-reista näytteistä kuiva-aineen, sokeripitoisuuden sekä nitraattitypen.

2. Porkkanan varastotaudit

Eri lannoitus- ja kasvivuorotuskoejäsenten ruuduista otettiin koevuosina 1982-1985 näytteet, 2x10 kg/ruutu, varastointikokeisiin varastotautieh mää-rittämiseksi. Ensimmäisenä koevuonna varastointi tehtiin Helsingin yliopis-ton kasvipatologian laitoksella ja muina vuosina Jokioisilla. kasvitautiö-sastolla. Porkkananäytteet olivat 0 - + 1 0 C:n lämpötilassa n. 15x15 cm:n välein Teijitetyissä (0 1 cm) muovipusseissa maalis-huhtikuulle, jolloin sadon tautisuudet määritettiin.

Porkkanat lajiteltiin terveisiin ja sairaisiin. Sairaista porkkanoista mää-ritettiin suoraan visuaalisesti harmaahome .(Botrytis cinerea), pahkahome (Sclerotinia sclerotiorum), mustamätä ja muut viotukset. Mustamätäisistä ja muista vioituksista otettiin sienimäärityksiin jokaisesta pussista kaikki (jos alle 5 kpl) tai korkeintaan 20 kpl (jos sairaita > 60 kpl). Pestyistä ja pintasteriloiduista porkkanoista otettiin terveen ja sairaan kasvisolukon rajasta 0.5 cm:n pala maissi-streptomysiinialustalle sienen eristystä ja mik-roskooppista määritystä varten, mikä tapahtui 2-6 viikon kuluessa patogeenis-ta riippuen. Koevuodespatogeenis-ta riippuen määritettiin 87-120 säkistä patogeenis-taudit ja nii-den runsaudet. Kun keskimäärin tauti-% oli n. 40 % (mustamätä 34.5%, .muut 5%), tehtiin vuodesta riippuen 4500-7200 tautihavaintoa ja -määritystä.

Koska pårkkanoissa oli vain satunnaisesWharmaahometta.ja pahkahometta, on' koetuloksi.s'sa käsitelty Niain mustamädän esiintymisen vaihtelu.- Porkkanoiden

6

Monokulttuurien mustamätäpitoisuudet on esitetty keskiarvoina, koska eri esi-kasveilla (kaura, ohra, apila) ei ollut vaikutusta samanikäsissä porkkanavil-jelyksissä tåutipitoisuuksiin. Koejäsenten väliset erot on testattu varianssi-, analyysilla ja laskemalla PME t 0.05.

B Sääolot Pälkäneellä 1981-87

Hämeen tutkimusasemalla on ilmastoasema, jonka tulokset Ilmatieteen laitos jul-kaisee yhteenvedoissaan.

Taulukko 2 Keskilämpötilat ja sademäärät 1981 - 87.

Keskilämpötila oC 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1931-60 Touko 11.3 8.6 11.2 13.0 8.6 10.6 7.7 8.8 Kesä 13.0 11.5 14.1 14.0 13.8 16.6 12.8 13.9 Heinä 16.9 17.3 17.1 15.4 15.8 16.6 15.1 17.0 Elo 13.7 15.8 14.8 14.2 15.7 13.0 11.9 15.3 Syys 9.6 9.9 11.3 9.4 9.4 6.7 8.6 10.4 Loka 5.7 4.0 5.0 6.4 6.2 4.4 6.4 4.4 Sademäärä mm 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1931-60 Touko 15 62 48 27 31 60 33 40 Kesä 130 39 61 88 44 38 90 48 Heinä 142 25 77 79 70 91 88 66 Elo 85 90 61 .37 111 145 97 71 Syys 39 48 91 105 80 62 101 54 Loka 119 35 51 90 47 81 39 51

Kaikki koevuodet viimeistä lukuunottamatta olivat suotuisia, sillä tehoisan lämpötilan summa oli 1981-86 lähes normaali tai sen yli (kuva 1). Erityisesti toukokuu oli useana vuonna hyvin lämmin (taulukko 2), syyskuu sen sijaan nor-maalia kylmempi.

Suurin osa vuosista oli hyvin sateisia (taulukko 2). Vuonna 1981 satoi kesäkuu-kausina lähes kaksi •kertaa normaali sademäärä. Seuraavana vuonna varsinkin hei-näkuu oli hyvin kuiva. Sen jälkeen kahtena vuonna oli syyskuu sateisin kuukausi.

1985 ja 1986 satoi elokuussa yli 100 mm. Vaikka 1986 eri kuukausina satoi lähes normaali määrä tai enemmän, sisältyi kasvukauteen kolmen viikon poutakausi (13.6.-3.7.), jonka katkaisi vain juhannuksena 2,6 mm sade.

,-)

/ It•<•)L'. -74'. 7. •X r 4

o.

7 -I.

tehoi san läffiPötilan summae.C.

x__ 1981

• 1982

— 1983

1984

--- 0 0

1985

— •

• • 1

986

1987

1400 1300

1200

1100

1000

900

800

700

600 .500 / 400 74 / 300

_rj./.

/

°/

. 4

/ /

0

•

200

/

1

.,<./

100 • .-+/ °

_/

₇

_°

30.4. 31.5. 30.6. 31.7. 31.8. 30.9.

C:Koeruutujen viljavuus-

Koemaa.on pinnasta karkeaa hietaa ,(50.1.KHt, 27 -% HHk). Pohjamaa. on hienoa 'hiekkaa. .

Koekentältä 1981 otetut näytteet osoittavat, että pH oli korkea, kalsiumluvut vain välttäviä, kaliumluvut tyydyttäviä tai hyviä, ma:gnesium välttävällä ta-solla ja ,fosfori vä.lttävästä tyydyttävään.

Taulukosta .3 nähdään, että eri lannoituskaistojn välillä ei pH:ssa ja Ca-1,u-vuissa ole ollut eroja. Karjanlanta ja väkilannoitteet toivat maahan kallymia. Karjanlanta oli nostanut myös magnesiumlukuja 1985. Klobrivapaata Y-lannosta. saaneilla•kaiStoilla. olivat selvästi suurimmat viljavuuden fosforiarVot.

kaliumia oli suuret määrät Samoin fosforia. Kaliumista. oli kasveil-le•käyttökelpoisessa muodossa 4.0-7.0% ja.fosforista-1.0-1.5 %.

Taulukko 3.' Koealueen viljavuus 1981(lokakuu),.1983(kesäkuu) ja 1985(sadon kor-juun jälkeen). pH dl Ca mg/1 P mg/1 K mg/1 Mg mg/1 '2N HC1-liuk. K P mg/1 mg/1 6.7 1.03 1375 14.1 205 100 2425 969 6.7 0.70 1325 12.2 180 90 2525 788 6.7 1.40 1500 9.3 245 110 2250 775 6.7 0.65 1375 8.7 125 100 2325 757. 6 7 4 1.66 1380 14.3 210 100 6.6 .0.84 1350 10.9 175 90 6.5 0.96 1330 9.7 185 ; 95 6.5 0.85 1320 7.8 120 80 6.4 0.58 1180 13.2 105 95 2570 924 6.7 0.47 1210 9.0 90 85 2735 838 6.5 0.57 1200 9.0 120 105 2550 815 6.6 0.47 1190 6.7 70 80 2510 749 6,2 0.53 140 1.1 55 30 65 0.29 140 1.5 60 25 5.3 0.32 ' 130 1,5 55 25 6,2 0,25 95 1.',4 40 20 1981 a =1000 kg/ha Yklv b.. 0 vuodesta 1981 c = karjanlanta d = 0 vuodesta 1974 '1983 1000 kg/ha. Yklv b 0 vuodesta 1981 c karjanlanta . d = 0 vuodesta 1974 1985 pintamaa a = 1000 kg/ha Yklv. b = 0 vuodesta 1981 c = karjanlanta d = 0 vuodesta 1974 -1985 pohjamaa a= 1000 kg/ha Yklv b'= 0 vuodesta 1981 c = karjanlanta -d.. 0 vdodestä 1974

Pohjamaan .pH-arvot olivat 1985 hyviä, sen sijaan ravinteisuus oli huono. Vain kaliumarvot (40-60 mg/l) olivat osin lopa'välttäviä. Kalsium, kalium, ja magnesiumluvut olivat huonoimmat apilan-kauran viljelyjärjestelmässä. Fos foriluvut sensijaan olivat pienimmät väkilannoituskaistalla a.

Jos tarkastellaan eri ikäisten monokulttuureiden ravinnearvoja 1985 (tauluk-ko 4), suurimmat erot olivat kaliumin (tauluk-kohdalla. Vanhimmilla vihannesten mono-kulttuurialueilla kaliumarvot olivat noin 50 mg/1 alemmat kuin pitkään viljalla ja nurmena olleella alueella.

Taulukko 4. Eri ikäisten porkkanamonokulttuurien viljavuus ja humus % 1985.

pH Jl Ca mg/1 P mg/1 K mg/1 Mg mg/1 humus % Ei porkkanaa (1985 kesanto) 6.6 0.58 1135 9.8 135 90 3.03 4-v. monokulttuuri 6.5 0.53 1225 8.7 90 95 4.15 5-v. monokulttuuri 6.6 0.54 1290 11.1 80 95 4.04

Koealueen pintamaat todettiin 1985 multaviksi (3-6 % humusta). Vähiten humusta oli kaistalla b, joka oli pitkään ollut viljalla (3.43 %). Eniten humusta oli karjanlantakaistalla (3.93 %). Kaistoilla a ja d humusta oli keskimäärin 3.80%.

Vihannesviljelyn monokulttuurin odottaisi vähentävän maan humusvaroja. Tästä ei kuitenkaan saatu näyttöä, sillä 1985 kentän humusarvot (taulukko 4) olivat suu-rimmat usean vuoden monokulttuureilla (yli 4 %) ja pienimmät kentän toisella

laidalla.

D Peruna

1. Sadon määrä

Taulukon 5 tuloksista,selviää, että köetta aloitettaessa viljelyjärjestelmien

.

1ähtötaso on ollut kutakuinkin sama.

Jatkuvaa väkilannoitusta käytettäessä satotaso on pysynyt koko kokeen ajan korkeana. Vuosivaihtelut hallavuotta 1984 lukuunottamatta ovat jääneet vähäi-siksi. Monokulttuurin satoa alentava vaikutus tuli esille jo toisena viljely-vuotena. Se pysyi koko kokeen ajan, joskaan se ei ollut suuri.

Lannoittamatta(b) viljellyssä maassa on saatu viljan jälkeen ensimmäisenä ja • toisena perunavuotena yleensä kohtalaiset sadot, mutta sen jälkeen satotaso on. nopeasti laskenut viljelyksen iän lisääntyessä eli monokulttuurin haitallinen vaikutus on ollut suuri.'

Cr) Lf) b C‘J > CO • C=) • oo dl- LC) IX) ₉ ---.. _{10 CO} LO Cr‘ cr, en en 01 ..-.. ...-. ..-... ...-... 0,91 C \I CO 01 -

å-

CY1 LC) Cr) CO CD d5- Cr) c) _. c:) co C) cm cm ' > . • • • r-. cr, en • • co ‘-- cr, ....-• • d- CNI 01 Lt") LC) . ,..- C=5 C) d- CO CO . d' > . . . • . 00 • 61 cc 003 LCD N. 01 CO C1.1 ,-- CD 01 CO d- d- > . . . . CO 1--, C \I LC) CO CO • Cl) ' 01 LO ,-- _{en r•-• co r-. co co} r", CO = C \J . Cssl ..L.-- ,-- C \1 ,-- '..-- > ,- C) > ' • • • • Cs.1 . • •,-. C \I Cr) C) CO ,--LO CO -- CO , a- ,L-•• 01 01 01 61 :1LS -Y (\J 03 1.0 CO • .-. Cr) > . . • • • CO • cr, LI') CO CO 1.01 CO 01 en N. N. lo LI) C 01 C\I en •,-• ..- cm ••,- _. Cr) 6) 6) 6) 01 01 • .--, 5- CZ) C:) . 01 C \ 01 LC) . LI) LC) (.0. . 0- 1 0 00 kg /ha p u u t. e- > ..- ..- . co > crl • cn ••z1- en cr cm c) C1.5 4-) ,-, d 4-) 1> V) rö 5- rd Li_l -S4 .... 0 0 uts • L() 5- R5 :R1 _c 0 Cl) 0 ro _C/1 Vä _a ki la nno itus La nno itta m a to n _C) c Ka rja n la n ta - ap ila -ka ura a Vä ki la nno itus b La n no itta m a to n Ka rja n la n ta- -0 • es i ka sv ina 1 000 kg /ha Y klv ), ( la nno ite ttu cc LC) _• C LC) C*1 (.0 Cr) CO Cr) Cr) 0:) 1-•••• 01 C31 C \ 1 C:) > • • • CO dl- d- C0 CO 1--, LCD CO C1.1 •,-- 61 65 C1 Cr) CO 00 111 > . • • • • CO • LO (\I C\I CO .9 CO LC, 03 .,ZI CO .9-.- C\J C\.] .9 . Cr) 0.1 Cr) Cr) C51 C71 0.( CT) C11 CO C71 CO CO 01 6) CO CO 1.0 . 1.. 0.1 Crl 0.1 CYN 0 L.0 LO CO \ I CO C co oo 01 01 01 01 00 LI) C) C \..1 C) C \I LI) 01 LO = C\1C\I Cr) C\1 C\J C \J 01 CO CO • CO 0 -1-) 05 CD r--.. en en (0 • • a) •• = 4-) • cm kr) C\1 LI) en ••,- C1J 57 d- CO (Y) = • ,-, cm cm en cm en cr, co cs, cs, co cr, 5.- o _{Cl) = •} cl_ = ol cm . Le) _{II .} rcs co cr) co c) ,- cmCD —.. .- ,--- CO CO CO cc _>. . (c5 rc5 d ' rcl R5 i-cl R5 R5 R5 (0 (-0 rö rcS 5-- 5- .--• 5--' 5- 5- 5-- 5-- > = • •. = • 0, = = • .. = • I, '.... (17 n:1 ' 0_ cel 0_ (-0 CO (1:5 0_ (1:3 CL .,- S-

_SC _Y res ..Y cc, ...Y _C ..(0 fo .0 . _{:rcs 0.}

.9-- CD 1". 1.0 LO CD = > • • • ' = Gi- N. en CO Nl CO CO Cr) C•-• CO LI) 1"--- -1-) ,- Cr) .--- CO en cm cm c:r, c, cr, 01 01 01 -1-) _,--1 = cf• II) CO C •.1 i -Y > . 0

'Karjan lanta-apila viljelyjärjestelmässä on satotaso ollut varsin hyvä heti viljan tai. apilan jälkeen viljeltynä ja erityisesti karjanlannan levityksen jälkeen; Monokulttuurin haitat ovat olleet erityisen suuret. Ne ovat alkaneet heti toisesta viljelyvuodesta.

Apilan-kauran viljelyjärjestelmässä ovat sadot pysyneet pari vuotta kauran tai apilan jälkeen viljeltyinä kohtalaisina, ensimmäisen vuoden suorastaan hy-vinä. Sen jälkeen on tapahtunut voimakas lasku, eli monokulttuurin haitat ovat tulleet esiin.

Merkille pantavaa on: Kun apilan-kauran viljelyjärjestelmässä aloitettiin lan- - noittaa 12 viljelyvuoden jälkeen 1000 kg/ha kloorivapaalla Y-lannoksella,

nou-sivat perunan sadot samalle tasolle kuin jatkuvasti lannoitetussa viljelyjär-jestelmässä. Näin ollen lannoituksen poisjättämiseStä ei koitunut maalle mitään - vaurioita.

Perunoiden kuiva-aine, tärkkelys ja NO3-N

Viljelyjärjestelmillä ei ollut selvää vaikutusta tärkkelys-, kuiva-aine- eikä nitraattipitoisuuteen (liitetaulukot 1 ja 2) paitsi hallavuonna 1984 heikosti kasvaneilla ja hallan pahasti vioittamilla ruuduilla oli suuri nitraattipitoi-suuden nousu verrattuna paremmin kasvaneisiin koeruutuihin. Kuitenkin myös nä-mä nitraattipitoisuudet olivat alhaisia verrattuna varsinaisten "nitraattikas-vien" pitoisuuksiin.

perunoiden ulkoinen laatu

Monokulttuurilla ja eri viljelyjärjestelmillä ei ollut vaikutusta alle. 0 35 mm perunoiden määrään (taulukko 5). Sen sijaan yli 70 mm ja 70-55 mm perunoiden osuus oli väkilannoitetuilla ja välittömästi -karjantannalla lannoitetuilla, ruu-duilla suurempi kuin muilla ruuruu-duilla. Perunoiden• lukumäärä määräytyy Mäan.ra-vinteisuuden mukaan. Peruna ei kehitä mUkuloitä, sen enempää kuin se kykenee kasvattamaan täyStkasvuiseksi (liitetaulukot 2 ja 3).

Perunoiden rupisuus

Koealueella oli viljelty perunaa viimeksi 1972. Ei ole käytettävissä havaintoja oliko perunassa rupea 1981 viljelyä aloitettaessa, mutta vuoden 1983 havainto-jen mukaan (liitetaulukko 4) rupea oli esikasvista riippumatta myös niillä ruu-duilla, joilla perunaa viljeltiin ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Viljely-järjestelmillä ei myöhemminkään voitu vaikuttaa ruven esiintymiseen. On tosin huomattava, että Tupisienet ovat saattaneet kulkeutua ffiuokkausvälineiden muka-na kaikkiin koekentän osiin.

12

5. Maku- ja keitto-ominaisuudet

Kaikilla viljelyjärjestelmillä saatiin keitto-ominaisuuksittaan hyviä perunoi-ta. Kuitenkin väkilannoituksen haitalliset vaikutukset alkoivat jo näkyä huo-nompana ulkonäkönä, jauhoisuuden vähentymisenä jne. (liitetaulukot 5 ja 6). Kasvuhalkeumia esiintyi ainoastaan 1983 vähän (liitetaulukko 4) . Siinä suhtees-sa kaikki viljelyjärjestelmät olivat turvallisia.

E Porkkana

Sadon määrä

Taulukon 6 tuloksista selviää, että koetta.aloitettaessa väkilannoiteviljely-ja karväkilannoiteviljely-janlantajärjestelmän satotasot ovat olleet suunnilleen samanlaiset, vil-ja-puna-. apilaviljelyjärjestelmän vähän alhaisemmat ja lannoittarrattoman (b) sel-västi alhaisemmat -.

Väkilannoiteviljelyjårjestelmässä satotaso on pysynyt koko kokeen ajan varsin korkealla. Monokulttuurin haitat ovat tulleet pian näkyviin, joskaan eivät ole ilmenneet jokaisena koevuotena.

Lannoittamattomassa koejäsenessä satotaso on jäänyt edellisestä huomattavasti jälkeen. Monokulttuurin satoa alentava vaikutus on tullut näkyviin heti toi-sesta viljelyvuodesta alkaen vuotta 1983 lukuunottamatta.

Karjanlanta-apilaviljelyjärjestelmässä satotaso on -pysynyt melko korkealla, vaikka ei ole yltänyt väkilannoitejärjestelmässä saavutetulle satotasolle. Mo-nokulttuurin satoa alentava vaikutus. on nähtävissä.

Apilan-kauran viljelyjärjestelmässä on apila esikasvina lisännyt porkkanan sa-toa huomattavasti kauraan verrattuna. Monokulttuurin sasa-toa alentava vaikutus on havaittavissa.

Kun kauran-apilan viljelyjärjestelmä lannoitettiin 12 viljelyvuoden jälkeen 1000 kg/ha kloorivapaalla Y-lannoksella, nousivat porkkanan sadat samalle ta-solle kuin jatkuvasti lannoitetussa viljelyjärjestelmässä. Tulos oli aivan sa ma kuin perunalla.

Porkkanoiden kuiva-aine, sokeri ja NO3-N

Kuten perunalla myös porkkanalla karjanlantaruuduilla kuiva-ainepitoisuus oli keskimäärin pienin. Erot eivät tässäkään ole läheskään yhtä suuria kuin.vuosi-vaihtelu.(liitetaUlukko 7). Porkkanoiden sokeripitoiSuuden vuosivaihtelu oli

suurempi kuin kibejäsenten välinen vaihtelu. Kloorivapaalla Y-lannoksella lan-noitetuilla ruudUilla sokeripitoisuus oli keskimäärin hieman suurempi kuin.

0 0 4-) (f) co co _co (.010 N. (.0 d- 0 10 d- CO 5..0 Cs..J LC) d- C) CD CO L.0 CO N. 10 N, co 10 (.0 Lc) Ln _{CO LO 1} --•-• CO c.0 r, (r) 5.0 (.10 CD CD iS) Cr) d- 10 Cs..1 C11) 1.0 Le) •zt 1.0 CO 0) LCD LO LO N. CY CO LO I-C) 1-C) (-0 (-0 r0 rt) 5.- 5- 5- ,--, = = = •-• (0 (0 (0 CL _Y __ ro (c) Lanno itta m a to n Vä ki la nno itus c Karja n la n ta - ap i 1 a -kaura 13 0 > _co Ls) ..---• „_.... . --- .--. N. > •,-- c-, oc) • Lc-) en • „_... .,-. N. (1) > r=1 _Y C\1 0 _ = _> ..---. • 1--- c > c.r") 10 0) (\J CO CO Cr) C.1) _dl (1) - d- 10 d- N. CO CO 5--. (7) dl- cr) d- ... ... E . - - .--, =

ke) > 00 C:) es.i CYN c\i r--. Lc) 00 ..--- r--. (V C\-1 -1->

CO • N. d- dt- LC) f.-- kr> 10 r•-• CO 10 N. d" ..0

ON LC") d- Cr) d- d- d- •z1- ..._. ...._-- .--,

..-•--. ...• ... (V .---. ..--, > > 00 C\.1 1.0 C\-1 (\1 Nl LC) Cr)

10 50) c) r-, Le-) Le) Le) Le) c „-- d- d- • Le) _{.._...} d• ... ro --. >: Le) en co ,- en 10 10 en - a) c) c) d- d- Lo co co co -1-3 Cr) C \,1 CO _{.-- I} •

Le') > r•-• 10 cy, 10 .1- Le-) (\.1 0) 0) r---. ,--- Cr) cC1 CO • (.0 .zt LC) Cr) 1.0 ..:1- CO CO CO CO CS) CO .--i CSN cl- en cv en en CM (\J ,-- ...---. _:rc) > ,--- cr) CD LCD CO C‘I N. r, •,-, co r, co. cr, N. ce) co co 0 Ln N. C\1 _t.0 s- Lo cv 1-0 LID .::1- .zt- Le) ,--• N. C •.. I (.0 N. 1"--- c) CO d- r, ,-- 5----. CO (.0 en LO CD > C\4 :ro ..Y _.--1 C _,-. S- = 4-) ..-1 = (0 cr) ro 0 0 r0 (0 5- 0 _NL • (ci :r0 (.1) a.) 5-:n:1 co • en d- en Le) 0-) d- L0 (.c) LO cr-, en Le-) en d- d- en d- s--- • > _• cn go 10 10 co c) _{•,- c) en cr, 10 N.} C\.1 10 d- d- (r) ..-- en cv en Cs..I > cr) .1.0 10 ,---- N. en d- =z); d- d- Cr) dl- (.C) •,- CO LI) 1..0 dcr) - • dl- > Cri OC) 5--.. N. Cr) t.CD (.CD Cr) dr :CC5 ..-1 co CD cr) Ln co r, co co co • OZ) > ' (0 Cr) 0) • 0) r CO _{CM Nl cri C\J} re, (1:1 rc1 rC1 cci rC1 1> 5- 5- 5- 5- - • cr) rt3 rc1 rC1 r13 Cl. (V 0_ r0 4-> = 0 E. 0) c .---. CD 0 (1) 10 (f) E co i <V 5- C) . • CD = d- 10 _{:rcs ,-} S.- cp a-.) _4-> 0 -..„ 1. 1 r51 ..sL ›-, CY) rc) (0 ri:1 C -NL ' -, ,--. ,--, 5- (0 = Cl.) ..--1 ..-4 = ..Y . ,--. 0 0_ 0. rC1 = .--, -.1-) r0 < 5.- (c1 rID • 0 I- > (r) (cs 00 CD 5- 0 0_ II > . r0 r0 5-- > = •.-4 (0 0_ ,-• ..0 nD :n:3 ..Y (1) (r) (0 • .-1 --• • •,- 1 > > cii ricl • •k..0 ,-. S-• II ,--- 0 CO ,--1 = 00-1 c). et) Lo 0 ,--- cr, -c) ,- ,-- > 1

14

muilla ruuduilla (liitetaulukko 8).

Porkkanoiden flitraattitypen määrät olivat pienempiä kuin perunalla ja siis erittäin vähäisiä. Lannoitus lisäsi nitraåttitypen määrää, mutta sangen koh-tuullisesti (liitetaulukko 8),

Porkkanoiden pituus, paksuus ja väri

Porkkanoiden pituus ei riipu lannoituksesta, sen sijaan paksuutta on tullut jonkin verran lisää (liitetaulukko 9).

Paras väri porkkanoihin saatiin useimpina vuosina väkilannoittein lannoitta-malla. Värivirheetön porkkanan kanta on saatu parhaiten jättämällä lannoitus kokonaan pois. Pyrittäessä porkkanalla samanväriseen ytimeen ja maltoon sekä mahdollisimman pieneen ytimeen on tavoitteet saavutettu erilaisilla

käsitte-lyillä eri vuosina.

Porkkanoiden peseytyvyys ja maku

Yleinen suuntaus on se, että lannoittamattomat porkkanat peseytyvät parhaiten ja kloorivapaalla Y-lannoksella lannoitetut huonommin. Monena 'vuonna ilman'

lannoitusta kasvaneet porkkanat olivat myös sileimpiä (liitekuva 4).

Karjanlantaruutujen porkkanat olivat monena vuonna mehukkaita ja hyvän makui-sia (liitetaulukko 10). Suuria vuosittaimakui-sia vaihteluita kuitenkin esiint9i. Mehukkuus johtuu kuiva-ainepitoisuuden alhaisuudesta/ mikä näkyy liitetaulukos-sa 7.

Porkkalan varastotaudit

PilaaptuneiSta porkkanoista yleisimmin eristetty sieni oli MycocentrOspora acerina, jota oli mustamätäisissä juurissa yli 90 %. Mustamätätautia oli vuo-desta ja koejäsehestä riippuen 7-58 % porkkanoiden luvusta. Eri kasvuvuosina mustamätäisten osuus vaihteli merkitsevästi (taulukko 7) siten, että vuosina 1982/83 ja 1983/84 oli vain 1 /4-1/2 vuosien 1984/85 ja 1985/86 tautimääristä. Kentän sisäistä vaihtelua ei esiintynyt kahtena viimeisenä koevuotena, mutta v. 1983/84 oli alueilla, joissa esikas\iina oli ollut apilatimotei- tai apila-nurmi merkitsevästi vähemmän mustamätää kuin muissa koejäsenissä. Mutta vilja-apilanurmiesikasvikoejäsenessä oli enemmän mustamätää kuin alueella, jossa esikasvina oli ollut porkkana ja apila. Kahtena ensimmäisenä koevuotena pork-kanan mpnokulttuurilla ei ollut vaikutusta mustamätäpitoisuuksiin, mutta vuo-sina 1984/85 ja 1985/86 oli 1. ja 2: viljelyvuoden porkkanassa merkitsevästi vähemmän tautia kuin 3.-5. vuoden porkkanaSsa (taulukko 8).

15

Mustamätätaudin lisäksi koealueelta varastoiduissa porkkanoissa esiintyi. harmaahometta (Botrytis cinerea) ja pahkahometta (Sclerotinia sclerotiorrdm), mutta näiden taudinaiheuttajien pitoisuudet olivat joka vuosi alle 10 %,

jol-loin eri kasvatusjärjeStelmien vaikutusta tautisuuksiin ei voida arvioida. Edellä mainittujen sienien lisäksi tavattiin porkkanoista Penicillium spp., Phoma spp., Fusarium spp., Cylindrocarpon sp. ja Stemphylium radicimen,jotka esiintyivät mustamädän kaltaisina oireina pörkkanoissa. Kuitenkin aina alle 5 %:n pitoisuuksina.

Taulukko 7. Mustamätätaudin runsauden vaihtelu varastoidulla porkkanalla eri koevuosina ja eri viljelymenetelmissä.

a. NPK-lannoitus; b= NPK + hivenlannoitus, c= karjanlanta + apila-timotei, d= apila-timotei, ei lannoitusta, e= viljalla 1975-79, ei lannoitusta, apilanurmi 1980; f= ei lannoitusta, vilja ei lannoitusta, g= porkkana 1977- 79, apilanurmi 1980 Lannoitus ja ,esilcasvit Viljely- ja varastointiv.uoi 1982/83 1983/84 1984/85 1985/86 Mustamätä-kpl % a 29.6 20.6 d 49.0 57.6 b 19.8 16.5 cd 47.0 65.9 c 20.5 7.8 ab 41.3 58.4 d 12.4 7.4 ab 42.2 55.4 34.2 16.9 cd 44.5 51.0 f 34.3 13.7 bc 44.5 51.9 g 24.0 5.6 a 48.9 45.1 25.0 12.6 a 45.3 c 55.0 d

F-arvot: vuodet = 64.85xxx, lannoitus ja esikasvit v. 1983/84 = 6.73xxx, LSDt0.05 jos koejäsenissä eri kirjain

16

Taulukko 8. Porkkanan monokulttuurin vaikutus mustamätätauden runsauteen varastoiduilla porkkanoilla.

Porkkanan monokulttuurin pituus

Koevuosi 1v. 2v. 3v. 4v. 5v. F-arvo Mustamåtä-kpl % 1982/83 23.0 29.0 1983/84 10.5 14.9 12.5 1984/85 33.7 a 55.8 b 50.1 b 18.2xxx 1985/86 42.6 a 57.6 •b 58.1 b 12.1 xxx

LSDtOOS jos kbejåsenissä eri kirjain

F Punajuurikas

Taulukosta 9 havaitaan, että punajuurikas. menestyi kaikissa viljelyjärjestel-missä kahtena ensimmäisenä koevuonna.hyvin. Sen jälkeen tapahtui sadon yht-äkkinen määrällinen romahdus. Sato ei enää noussut läheskään alkuvuosina val-linneelle tasolle riippumatta siitä lannoitettiinko vaiko ei. Punajuurikkaiden naatit värittyivät sinipunaisiksi ja kasvu tyrehtyi. Syytä tähän ei ole tie-dossa. Samalla tavalla kävi aikaisemmin myös punajuurikkaan kalkitus, typpi-lannoitus- ja sadetuskokeessa. Mainitussa kokeessa sadon alentumiseen ,oll'ai-nakin osasyynä taimipoltteen lisääntyminen varsinkin sadetuksen ja typpilannoi-tuksen vuoksi (Vuorinen ja Takala 1987). Samanlainen tutkimus suoritettiin 1987 nyt käsiteltävällä kokeella valitsemalla väkilannoitus- sekä apilan-kauran v11-jelyjärjestelmästä näytealoja, joiden taimiluvut laskettiin ennen harvennusta, haPvennuksen jälkeen ja korjuuvaiheessa.(juurikkaiden lukumäärä). Apilan-kauran viljelyjärjestelmässä oli käytetty punajuurikkaille sekä vuosina 1986 että 1987 1000 kg/ha Yklv lannoitetta, kuitenkin apilan jälkeen vain PK:ta. Viljelyjår-jestelmät olivat lannoituksen suhteen tasaveroiset ja mahdolliseen taimikatoon

vaikuttavana jäivät jäljelle muut tekijät kuin lannoituksesta johtuvat, tauluk-ko 10.

Tutkimuksessa ei kuitenkaan selvinnyt mitään oleellista syytä sadon alentumi- • seen. Näitä syitä yritetään yhä edelleen selvittää jatkotutkimuksissa kasvi. :.tautioSastolla.

• co cc o 0-) 0• en C‘i CO Cn .• • (0 CL c\I • ro c0 > -SL 01 • CD esss Le) cr) cy (\J , O C CO C \ 0 O. 0> Cr) ••"••• .•••••, -• C \ LC) •••~••• Lf) 01 C \1 CY) C \ r•-• 11) cr) C \J ci cs) co cs) co co c\..] C\J • Ll0 Le) CO 0-1 • > C1) M C CO 01 • > C \ I • CO > --- 4 CYN • (o :flO _SL Le) C\I Cr) C\1 CD • (CD Le) Le) 00 LC) Lf) s- 01 0.1 CO C \ C \ I 00 01 CO.' r•-. 01 _• s- = d- dr ,- 1_0 c0 ,- = Ni en LC) C \1 01 01 CO 01 Cr) CY) so .., 4-) c'.i ..- ..-- ..- r--- d- Le.) d- LC) C\I +3 _.--, = 1--. 01 Le) CO c\4 c' .:1- CO <V C \J CO Cr) C \I CY) Cr) :,- C\I C) o C"J r--- d- LC) 1.•-•• C \ I e`.. . C- . 0 E V) Le) r-, <- co Ni c, • co

in ,-- cY) ,-- Le) Ll, is••• LCD 01 LC)

LC) • CY) c1- cr cn (\,J 01 01 Cr) 01 CO CO • .-4 _S- 0

C \I cl- CO 01 01 ct- =

C) LC) I"-, r... C \ I 01 leD - • cl- C \I 1--.. LO IC)

Cr) C\1 d- d- .(Y) CO . C71 01 61 C71 r--- 01 ro c = :0_ c‘.1 C \ I C \ I s-- CO e--. 11) CO ct LO C31 s- ..-- 01 Le) II ct- C\I C\1 Cr) c'I en cr) co Crt Crl CO Cr1 cl- Ila nno ite ttu 1 000 kg /ha p uu t. 5- :(0 CU - • es (0 (0 (0 (0 (0 (0 5-- 5- 5- .--. 5- ,--. .= = = = • ,-. <0 (0 r0 CL (0 CL (0 _SL al (0 < _SL "C) C.C1 > CO 01 ( la nno ite ttu C \ b La nno ittama to n c Ka rl a n lan ta - a Vä ki la nno itu s '

17

(0 (0 r0 (0 (0 r0 5- 5- 5- . 5- • (0 (0 ("0 0. (0 CL c0 CD c •rzt• 0 c\i D4-)1 -I-) E cl) rcs ra s.- ro c.) 0 ro c = .. c) C 4-) ro ..c ..- c 4-) .. -...„ ..-4 C 1 1 5-- 0) o rcs co ra = C ,--4 ,--1 5- = C ..-1 .1-1 = 0 CO CL 0- CO CO 4-) _.1 r0 <C --%C C cel = (.1) - • 0 :-

Ta im ia kp 1/ 10 r m 1-", LI) LO C Cr) . C•J Cr) CY1 d' d- LO C71 LO i•—• kr) 1. Vä ki lånno itus Vä ki la nno itus c) c) co c\.5 cr) r--. 0) lD CO h- C \J CO 0 ,-- CO esj te) s— LO LO Cr, C71 1--.. N.. -I-) --- cv cv co en Ln _c (i) 1-... i = co

-P C51 C Cll CO Gi" CV (S) C \ I s— N. Gi" C) C‘.I LC)

= c-- (1.) > 4--) Cr) Cr) C) Gi" Gt C) Gt Gi- .i" LC)

Z S.- (i) Lr) cr LO Le') Lö LC) LO II> Le) d-

rci ,—, ui ..= c > ---,

18

I CL)

CI) ell CL) LID CO C Lo

> cr> LO C LC) _Y • • rö • 1 > 0_ 5- = cr) 5- (f) 5.- ccs ca rcs e•-•1 r. CL. 0— > Ln Vilje ly j ärj es te lm ie n Ta u lu kko 10. = = Alue 3. Vä ki lan no itus Ap ila -kaura Ap ila -ka ura Vä kila n no itu s . Ap ila -ka ura Ap ila -ka ur a Vä ki lan no itus

19

Näin ollen kokeen anti punajuurikkaan osalta jäi lähinnä kahden vItoden tu-losten varaan. Romahduksen jälkeisten vuosien satotuloksiin on syytä suhtau-tua tietyllä varauksella.

Sadon määrä

Tarkasteltaessa vuoden 1982 ja 1983 satoja oli käytetty väkilannoitus ollut turhan suuri, koska se oli johtanut osittain liiankin suurten punajuurikkai-den muodostumiseen. Sen sijaan muissa viljelyjärjestelmissä ei liian suuria punajuurikkaita esiintynyt. Näin ollen niiden kauppakelpoisdusprosentit olivat kokoluokan suhteen korkeat (taulukko 9).

Rupisuus

Koealueella ei oltu viljelty betasukuisia kasveja ainakaan kahteenkymmeneen vuoteen ennen kokeen aloittamista. Liitetaulukosta 11 havaitaan, että rupi on saastuttanut punajuurikkaat pahasti heti ensimmäisenä viljelyvuotena. Näin ol-len kasvivuorotuksella ei voida punajuurikkaan rupeen vaikuttaa.

Punajuurikkaiden sokeri ja NO3-N

Liitetaulukosta 12 havaitaan, ettei viljelyjärjestelmillä ole ollut selvää vai-kutusta punajuurikkaiden sokeripitoisuuteen.

Samoin nähdään, että nitraattipitoisuus vaihteli eri viljelyjärjestelmissä. Vähiten oli nitraatteja silloin kun punajuurikkaita viljeltiin ilman lannoitus-ta viljan jälkeen. Mitään selvää rajaa vihannesten nitraattipitoisuudelle ei

liene määrätty. Arvosteltaessa onko nitraattia vähän vaiko paljon on käytetty raja-arvona 0,1 % tuorepainosta Na NO3 = 165 mg/kg NO3-N (Takala 1983). Vuonna

1985 väkilannoitus, joka sisälsi 70 kg/ha N, nosti Na NO3-pitoisuuden 0,19 edellisenä syksynä maahan kynnetty 55 tn/ha karjanlanta 0,13 %:iin viljakais-talla ja 0,2 %:iin vanhalla apilakaisviljakais-talla. Edellä kerrotusta syystä on puna-juurikkaiden sairauden vuoksi kohonneisiin nitraattiårvoihin syytä suhtautua varauksin. Vuoden 1982 syksyllä maahan kynnetty 40 tn/ha karjanlanta ei aiheut-tanut seuraavan vuoden punajuurikkaissa nitraattipitoisuuden nousua eikä myös-kään syksyllä kynnetty apilanurmi eikä edes apilanurmen ja karjanlannan yhdis-telmä.

20

G.Tulosten tarkastelu

1. Monokulttuurin vaikutus

Hietamaalla sijainneella kokeella aiheutti monokulttuuri 1-2 viljelyvuoden jälkeen tutkimuksessa mukana olleilla kasveilla sadon määrällistä laskua. Sen sijaan laadun heikkenemistä ei havaittu. Väkilannoitusta käytettäessä lasku,. oli vähäisempää kuin muissa viljelyjärjestelissä. Punajuurikkaan sato l'aski kahden viljelyvuoden jälkeen suorastaan romahdusmaisesti. Näin äkkinäistä muu-tosta ei voi tapahtua muista syistä kuin kasvitaudin vaikutuksesta. Ko. tautia ei kuitenkaan tunnettu, mutta sitä selvitetään kasvitautiosastolla . Romahduk-sen jälkeisten vuosien koetuloksiin on syytä suhtautua tietyllä varauksella.

Kaikilla viljelyjärjestelmillä saatiin 1-2 vuotta riittävän hyviä satoja. Tut- kimuksessa ei selvitettyolisivatko monokulttuurin katkaisukasvit palauttaneet

sadontuottokyvyn ennalleen. ₁

2. Maan ravintelsgus

Maan ravinteisuuden laskua tapahtui kaikilla koejäsenillä; suhteellisesti, vä-hiten. jäSenellä d, joka oli ollut lannoIttamatta vuodesta 1974 'alkaen. Mitään pysyviä vaurioita ei lannoittamatta viljely aiheuttanut, koska sadot nousivat • heti 'väkilannoituskoejäsenen tasolle, kun lannoittamattomalle koejäsehelle an-,nettiin 1000 kg/ha Yklv. Vaikka perunasato määrällisesti laski lannoittamatto-milla'koejäsenillä, olivat mukulat riittävän suuria. Niitä oli vain lukumääräl-tään,vähemmän.

3: Tuotteiden nitraattipitoisuus

Perunalla ja porkkanalla ei nitraattipitoisuus nouse liian korkeaksi lannoi-tettiin niitä miten tahansa. Toisin on asianlaita punajuurikkaalia. Aikaisem-min on Hämeen tutkimusasemalla jo todettu:

Jos halutaan, että punajuurikkaan nitraattipitoisuus pysyttelee alle 0,1 % NaNO

3 tuorepainosta, ei punajuurikkaille pidä antaa lannoitetyppeä enempää kuin 70 kg/ha. Tämä piti hyvin paikkansa myös tässä tutkimuksessa. Ainoastaan yhtenä vuotena mainittu raja ylitettiin. Muissa viljelyjärjestelmissä ei myöskää ta-vattu mainittua vuotta lukuunottamatta korkeita nitraattipitoisuuksia.

4. Kasvitaudit

Tutkimuksen varsinaisiksi probleemeiksi muodostuivat kasvitaudit. Edellä jo vii-tattiin yhtäkkisen punajUurikkaan sadon romahduksen aiheuttamiin vielä tunnista-

21

5. Perunoiden ja punajuurikkaiden rupisuus

Tutkimuksessa todettiin perunarupea esikasvista riippumåtta,vaikka perunaa ei oltu viljelty kymmeneen vuoteen. Punajuurikkaassa'esiintyi runsaasti ru-pea, vaikka koealueella ei oltu viljelty betasukuisia kasveja ainakaan käh-teenkymmeneen.vuoteen. Näin ollen rupisienet pystyivät elämään maassa ilman isäntäkasveja kymmeniä vuosia. Ilmeisesti 'ne'kulkeutuvat helposti

muokkaus-välineiden Mukana paikasta toiseen saastuttaenesim. koko koelohkon ja vai-keuttaen siten suuresti tämän alan tutkimusta.

8. Varastötaudit

.Mycocentrospora aCerina -sienen aiheuttama Mustamätätauti on ollut 1950-luvulla Suomessa tuntematon .(MUKULA 1957). Mutta 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla

tau-ti. on.yleistynyt nopeasti kaikilla porkkananviljelyalueilla (TAHVONEN 1985). . Samanaikaisesti sieni on tullut vitsaukseksi myös muihin Pohjoismaihin, Norjaan,

:Ruotsiin ja Tanskaan (ÅRSVOLL 1969, RÄMERT 1985). Nyt suoritetut kokeet Hameen

tutkimusasemalla ilmeisesti kuvaavat taudin epidemiologiaa selkeästi,Ensimmäi- sinä koevuosina tautia on muutamasta %:sta'kymmeneen mutta kun samalla ,pellolla tai lohkolla on. viljelty porkkanaa:useita vuosia, tauti-%:€:vOiVat

ko-hota 40-6,0 %:iin. Tällaisetkin tautipitoisuudet ovat olleet tavallisia viljeli:-jöillä suullisten tietojen perusteella,

Nyt tehdyissä kokeissa monokulttuurin pituus vaikutti merkitsevästi lisäävästi. sadon-tautisuuteen. Koko koealueella kokonaistautisuus kasvoi myös uusilla koeT ruuddilla vuodesta toiseen. Tämä johtunee mitä ilmeisemmin taudinaiheuttajan

glamydosporien . leviämisestä muokkauksessa. Maassa säilyviä glamydosporeja pi-'detään-sienen tärkeimpinä leviämis7 ja säilymisykSikköinä.(DAVIES ym, 1971)..

Nyt tehtyjen havaintojen perusteella ei lannoituksella tai esikasvilla:ole vai-kutusta. mustamätärunsauteen. Ainoastaan vuonna 1983/84 oli Sellaisissa

koejäse-nissä, joissa oli ollut apila lannoitustekijänä, oli merkitsevästi vähemmän'. tautia. Myöhempinä vuosina, jolloin mahdollisesti muokkaus on tasoittanut tau-tisaastuntaå maassa, vastaavaa eroa ei voitu havaita.'Oleellisimpana viljelyk-' sellisenä ongelmana mustamädän kohdalla onkin kysymys vuoroviljelyn pituudesta ja välikasvien valinnasta, mistä seikoista ei edes kirjallisuudessa ole vastaus-ta. Tästä syystä tämä koealue onkin arvokas tulevia kasvivuorotuskokeita varten. Nyt tehtyjen kokeiden perusteella on selvää, että pitkäaikainen, 3-5 vuoden porkkanan monokulttuuri lisää mustamätätautia haitallisesti, mutta toistaiseksi, on

on täysin epäselvää, kuinka kauan ja mitä kasvia olisi viljeltävä maan puhdista- ,

22

Tutkimuksen tavoitteena oli löytää viljelyjärjestelmät, joilla voitaisiin saavuttaa sekä sisäisen että ulkoisen laadun puolesta moitteettomat tuotteet. Kuvissa esitetään ulkoisen laadun päämäärät. Tavoitteita ei täysin saavu- tettu. Sen sijaan selvisi paljon syitä, jotka ovat päämäärään pääsemisen estei-nä. Samalla selvisi; että korkealaatuisten juuresten ja perunoiden tuottaminen on vaikea asia; •

KIRJALLISUUTTA

ANON. 1981, 1982, 1983, 1984, 1985, 1986,. 1987. Kuukausi.katsaus Suomen' ilmas- toon. Ilmatieteen laitos.

ANON. 1987. Viljavuustutkimuksen tulkinta peltoviljelyssä. Viljavuuspalvelu Oy. 70p.

DAVIES, W.P., LEWIS, B.G. & DAY; J.R. 1981. Obsevations on infection of stored carrot roots by Mycocentrospora acerina. Trans. Bit. Mycol. Soc. 77: 139-7 151. MUKULA, J. 1957. On the decay of stored carrots in Finland. Acta Agric. Scand.,

S,uppl. 2. 132 p.

RÄMER, B. 1984. Nya lagringsjukdomar på morötter- Rhizoctonia carotae och Mycocentrospora acerina. Växtskyddsnotiser 48: 110-1. 12.

TAHVONEN, R. 1986. Mustamätä vakava uhka varastoidUille porkkanoille. Puutarha-

Uutiset 38: 464-465. 1

TAKALA, M. 1983. Inverkan av gödsling på skörd och nitrathalten av morot och rödbeta.. Nord. Jordbr. Forskn. 65, 4: 559-560 7 .

TAKALA, M. & lANNOMÄKI, H. 1982. Maan ravinnetilan sekä viljelyjärjeselmän vaikutus puna-apila-timoteinurmen ja kevätviljojen menestymiseen. Hämeen koe-aseman tiedote 2. 7 p. + liitteet.

VUORINEN, M. & TAKALA, M. 1987. Porkkanan ja punajuurikkaan sadetus, typpilan-noitus ja kalkitus poutivalla hiekkamaalla. Maatalouden tutkimuskeskus, Tie- dote 10/87. 30 p.

ARSVOLL 1969. Pathogens on carrots in Norway. Med. Norges Landbr.högsk. 48, 2: 1-52. .

24 ••—• - Cr) s Lf") LC) Or) • L() CO ‘—• Cr) Lr; LID • 99— LC) LCD • « • cc CO CO LO C\I Lr; Le) 000 kg /ha p uu t. peru namo nok u lttuu r in II `g" ' CO C C \I C \J .0 \ • • • Cr) Cr) Lf) C\J C\I C\J C\I LC) • • • Cr) C \I CY)

C\I C\I C\I

22. 9 23. 9 24. 6 c cu (1) (f) = >0 -I-) 10 ca 11:1 •-• "-E+ 5.- 5- • CU c = c ro r0 .--i = 9-1 9 9-1 113 C - 1 1 > 9-1 0 11:5 co (0 ro ..-, -• .-1 5._ II Z _NL 5.- ..--( --4 = i :ml 10 (0 Cp. Ct. _{ro •zz} ro c) Z (0 _C3 0 -17 1. v. e ( la nno ite ttu 1000 - • LI:, > CC) C11 Lanno itta ma to n Karj a n la n ta -0 0 C\J LC) LC) LC) C \ • • • • • LCD d- LC) CO C21 Cl" Cr) •,- L() CO (O > • • . • • CO.. • CC) CO LO cc .1—• OlLf) ... ..C . .99-. ',— .l . 9.9-.. - •(O Lc) cr, Lc, r > • • • , _{r-.. co .} N,-. ,-- ..- ••• ,- ..._. . CO N- 0 Ls) co > • . • . • N.. co co co O Lf) LC) NCJ Lr> Lr) • LI) . •z:1- C\J 01 00 Cr) IX) >, CO Lf) > • • • . co r, . co co . 9-1 ON SZ1- a) - . Cr) 01 LC) 01 > • . . . :(0 5- . 1,... 01 N. r ,-. CO +3 C ml = = C=1 Cr) s- . 01 : CY) • • • • Le) LO. Lo Cri LO. • d*. LC) Le) Le) _{• • • •} 53 - Le-) ▪ • • CC) 1. d- Li) en en en • :4- ..- ,- ,-- ••,- CO LO LC) .• (3, ,t- co up LID R CO cl- ..,- C\ I d- > • • • • • • • • . • • • • , CO • - CO R • Li") LC) R LCD *-- ,-- .,- CO 01 C\J I.0 d- cn en ,- Lo N. 01 LO 0 01 . C‘..1 LID •CO 01 > . o' • • • • • . . • • • .. . r, 03 . r, co co co CO N. C \ Nl CO ID 01 • 4-) 4-) 9-1 . 0 0 > 1> r-1 11) (1) 10 :(cs 9-1 cv 4-5 0 W a-Q _NL 1 ':3- - ml In = >, (0 >, 9-1 4-) 9-1 (I) CO G) .1-.) 9-1 •9-4 :10 _J ›. 0:) _• (r) C\J C \J 0 CO CO • • C\I N N C\I • rt:1 1:1 (0 (0 n:1 n:1 1:1 n:1 n:1 ret 5- -• 5- 99-.4 5- 5- 5- 9-1 5- = 9-1 = = -= .j 9-91 = 9.-1 913 'O- (0 ' 0. c0 (0 (0 Cp_ (0 0_ . L ( 0 -.Y r 0 -Y .. -Y tri -Y ro C\J

ry. co N. c•.) co cn > CO • Cn (0 Le) ffl cu A-) 0 cl w ec.3 r3:1 0 0 "a3 0. 0. 'co tn +-) (0 , :r0 Q.) - • 4-) cf> 5- :rt:5 >, Q.) ro 5- 4-) C . 0 > CO • LO C> C) z:I- CO 10 CO CO (0 (0 zt. > CO • CO Cr) CO 1.11 r••••• 01 Cr) C(.1 CN..I CO ON • CO t.0 N. LO c•-) CO •;:l• 10 LO CO CO ra cci ra > 5- 5- 5- tr) • (i) (0 10 r0 0_ (V 0. _NL _NL _sd r0 (0 01 (0 LO CO - CD . co C51 C> 09 (0 r, c\i te) co o 1.S) LO s- Cr) 1.0 (0 r. cn cn .c\..) LO • CO C> 01 . Cr) cn ,* en en co co •d-r, dt- co Cr) (0 CO Cn Lc-) kr) r, CZ:( C) •z:1- CO 10(0 01 (0 n:l a) $ 1 ro ccs .(1:1 (C1 5- 1 , co (0 (ct _SL. (..) "0 a Väki la nno i tus La nn o itta rp ato n Kar ja n la n ta- 100 0 kg /ha p u u t. • (C) (OLO cz1- CNJ ...-.. czt- c1- kg C\I 0)• cl- . . Le) •::1- 10 LL-) r, C..I c...I. C\J C..1 C..I CN.J -__. ... s- C> .( -- (0 • C\I C(.1 CN.1 -..-.- CNJ ((zt• (zz1- 1 C> CD CN.1 C1/41 C(.1 C\I C) 10 LO 10 01 10L • • • .--- s-• CD •-• CD (Nl C\I C\1 C\I C\1 C•1', ..-- N..'- 1-0 •• (\I C\I CvD

C\I C\I C\I C\I CO C\I 9 • Cf) ••-" C) C1 C\1 C\.1 (\I C\1 C) 00 . J- CL) • • • • • ' = Cr) CO CD C) a- a -(\I C\1 C\J C\J C4 C\11 > 13- • . • • • ▪ C\1 C) 01. cc(r) CY.) Cr) C(.I C(.1 cr) d- C(.1 C..1 CN.1 C..1 C(.1 Nl- :(1:5 ,-. 5- +3 +3 11 . > • 0..1 CO ..---.. = > CO CO CO CO CO <0 •.. CO 5.- 5- 5- --1 5- --. > ..sL = = = •.-1 =•--1 _sL >- 'rcl (0 r0 0. <V 0. 5- ..- _Y rcl _14 (0 0 Ml :10 Cl.. .• - -•4 • r0 0▪ ) = ' • . = • .-i a) > CD • C • (1) 1./) C) 0 ..14 (0 0:=0 -1-) r0 ni •-• E 5- •Q) cn (0 = Cl) -I--) (z) 4-) ..Y ••-4 • ••-1 1 1 > > 0 (0 r0 c:5. . C -1 • S- II C--I •.--, = ' ,r0 0. 0_ ro • (0 (0<' . > CO 01 _C) "0 .- s-- 25 a V ä ki la nno itus ( la nn o ite t tu

C\I C\J (.0

C\J C\I C\I C\I (v) 1.0 CD o 0_ i la nno ite ttu 1 000 kg /ha p u u t. LO 1.0 • > co • _{5.1) 1.0} • co _.t co- • C11 t.c> C\J C\I _• > c0 • ei" L0 Ci1 ••- C\J :CO • :CO 5— CO Cr) :res CO :ce E • C\I CO 1"--. (.0 C\I ••••-••• 26 Le) zzl- 5.0 ••••~•••- • cn cs-, CO 1---- c1" tc-) c\1 (\I (\I a) CO • .--• LO en co c...1 co CO t.C) cn cn cn CO C\J --- > • > C\J . • •z2j- N. .1- cl- 01 tc") c‘..i s.c) cn •:zt• Lo en d- sro _sc .,-. > c c) '.0(0 cs •-: cn .1.- C\J C\J ,---- 5- = = en > -1--) co • c> c> c> o-, in Lo -I-J cn c..1 .1- ..i en en c. cm c...1 —, ,— = . ' i > o ,- cp .t- .— en ko co c ,•- c1- CO Le) c:1- cn cn o ro E u) co v) c •.—. > = 0 '.0(0 cz) t.cs s- .. c\..i C\J le) LO LC) d- a) = CO CL • .-. CrN • = c- > II rcs c:s ct• 1.0 cn cn ..- -1--) ..- 0-1 t.cs LO LO tr) (o • a) > •.--- 1 C\J ra •,-, .----= r-1 > Ca CC, Ca er, CO 1.0 ro r--1 > 5- 5- 5-— 5--— > _Y .. = = ..- • r-1 .. >. w (1.1 1-1:i (0 CO CL (13 Ct. .,- 5- 1_1_1 -Y .. -Y ..0 co ...Y el:/ 0 (0 :40 CD_ ..C. _Y -...., r-1 o.en .. ut) • (Y) • CL) 4—) cm 0 E et, 5— :et) :cci ro >, sro +-) :ea -I-3 = ..-. 4-1 _G _J --I a V ä ki la n no itus b La nno ittam a to n c Ka rja n la n ta - (f) CL) ( lanno ite ttu

CD CD C:) 27 Cr) p eru namo no ku lt tuu r in i kä 2 v jne II 0 0 ci 0 .0 0 0 0 0 0 0 CD CD. C:) CD C:) CD (D C) ) 0 0 0 0 0 CD + CD cO + + + C.:• + + + CD + 110 f0 re cct 5- 5- S- 5- r-1 r0 r0 0- cci 0_ :cc5 es ikasv ina p o r kka na a Vä ki la nno itus b La nno ittama to n Kasv u ha lkeam a t 0-5 c Ka rj a nla n ta - 1.1") + • • + + CD + Le> + c\i + + + + + CD + • LC> LL") + • . • C‘I CD (0 (0 cct CO (r) rC 5- 5- 5- .---. 5- .-1 = = = .--, = .-1 (13 rcs ciD Ct. (0 0_ _sL rct ..Y it, Vi lje ly j ärj es te lm ä a Vä ki la nno itu s b Lan no ittam a to n c Ka rj a n la n ta- (13

CO CO 01 I + (X) CO CO CO CO c0 ~•• 28 I • CO Cr) CO C31 > CO • -1N 1 •+ -I- -I- Cr) 1 I Le) -I- -I- + en d- co co co co c0 -I, 0 ro CO CO 00 cc E rcs • 0 5- • _sL (•:1- ft, 0_ r0 + (ct ro 5- (0 _sL ro 0. (0 (0 5- = 10 (0 5- = 21 ... 10 5- = (0 ..L (0 (-1 9-1 0_ (CI (0 5- = (0 (0 .--1 .-I 0. (0 = II (0 4-) CL) > : 4-) • ,-, (11 • .-., = .--1 n:3 > ..- = CL) —5- 4-) 0 = :IV 0. .. 3 1 .ZI- tr> ro ro rci . r0 (0 10 _s4 _SL V ä ki la nno itus (ts _O La nno ittam a to n Kar ia n la n ta - 0-1 _lanno itu kse t 1 98 6-87 ccs :0 :0 0 (cs G) 4-) r0 ei) :rcs (o s- 4-) 4-) 1 0 + CO CO " r. ' 1 UD • C31 CO 1 (1) (..5) 1-•••• CO N. I', CO e\.1 CO CO▪ CO CO - (-I 1 . CO CO CO CO CO CO 5- 1 1 I 4- • 4-) CO CO CO CO CO 00 0 Lii te ta u lu kko 5. :nz) E .--1 C CI) 0 -I--) -I-) U) (c) (0 (I) L.C) E 5... 1 0 rci = 5- .- -4--) rcs :rcs c +3 -NL 0 :0 • (-I C 1 1 >, ..Y 0 ra rrs cv 1 -1 WC; •C .--. e--I 5-• ,- (1.1 = ,--1 = 0 rcs • -0_ 0.. rcs = -.-1• __Y -.1 crs < .._s _Y .-1 .-1 rill = «3 _C)• 0 -c)

Ri kki kie hum ine n 0-1 0 Vi lj e ly jär j es te lm ä CD cr) I ‘13 cO r-4 5- 0 0. ro co 1=1 a Vä ki la nno itus b Lanno ittam a to n c Ka rj an la n ta - V ä ki la nno itus b La nno itta m a to n Ka rj an la n ta - ra c0 • • •-4 0_ c0

29

C 1`•-• rs•-• > CO • 0.1 D C.J en r•-• (•4 1 -kg 1.0 -1. -1- 1.0 -kg 1 -kg 1.0 ON CO CO -1. ON 0) 0) 10 (0 . 10 r1:1 5- 5- 5-— = = = .-I Co . 10 ra CL + -kg -1- Cr) -kg C 1.0 N. 1.0 -1.1 I -kg L() en 1.0 1.0 1.0 03 N. c1:1 (LI 5_ .--1 = al 0. -. _SL .. (0 _SL cO -kg 1.0 p erun amo no ku lttuu r in i kä 2 v. jn e -kg ct • — 4-3 = NO >, (Ci E • :1.'0 -_SL -I-) 0 4-) • ..0 -I-) .-i ii 0 = 11 _{' 0 =} 0:1 .--4 . V A 5-. •Q) —I = E • • (II .-q v D V) VI -SL • ,-1 • .. = I I .> > CP = = (0 III (lO • •.--, V) ,-.1 •—I L- II ,,— _SL • I, ,.4 ,«I 0 • ,.I 0 . 0 0. 0. ei • 1.0 ... .= .0 CO < > CO ... = = 0.) • r-I ' ei ei «0 • e'' •C•'. -kg1 -1- 1-0 LO LO -kg -kg -kg cn cn 1..c) Le) Le, •z:t- LC) LO ro et:S (1:1 (I:I • • :CO .r) ...= CL) 5- .--. 5-— . C = • ..-• = • ,--. . C CU (13 0- (0 Cl_ > .-1 10 (O a) 4/) .-. a) in • • c .N- CU >4 7 y lijau ho ine n

v i lj e ly ksen 01 b La n no itta ma to n Kes kip a ino-g /kp l 0. a Vä ki la nno itus a Vä ki la nno itUs Kärja n la n ta 7 Ku iv a-a ine % r.-I r•-.1 5- ••-1 •,-1 = 0. 0. ro C0 -,-, C 1 I 4:3 (0 c0 r0 (0 C .--1 r-I 5- C 5.: •,-, ••-• = ro ro • cL cL (o __I (0 < .. _0 o "C) ro 0 ro ro ro rei ro ro > • 5- 5- 5- r-.I 5.- 5.- (f) tr) (0 (0 •1:11 r0 ,0. r0 (C1 - Lt4 _NL _SL _• Y ro ro. ro (0 • 5- 5- > rö 0. r0 (0 0_ :r0 = p or kka na mo no ku lt tuu r in i kä 2 v jne 30 en Lo CD _• cp L.e) C\I 1.0 • C\I C\1 • 01 • ••-- CO Cr) C \ I C \ en occ 00 d-en C\I C\I ey) •••- CO CO r. C\J C\I d. Cr) en cn en o o en _• cm • •••••• en en co cn CD . • • • o cO cr, 1.13 . • , • • • • • d- > CO • ON en t.0 co co en co '.o C\I en c) oo h. 00 lo te) 0 CO CO C71CD C71 1-••• CO • 03 Is•-• C\1. Le) C\J CD . • e 01 .,--•0 L.13 0 1.0 . • • • CD •L— C) C) c— C) •••• .,, .— .,— •,— .a— 8R C:) L() C••• C \ C.r) ••••• C71CD Cy) C \ I Le) LO. co co en orl oo cn Lo c) h. LO Cr) C\1 e\I en co L.C) c.n , • C \ en co _• C\ e•-• •L— ..,-•••••• C71 I.C) C\1 C71* ▪ d- LI) .• • • ▪ • C=, 1••••• : • C) L r c-:•3 co •••-• C \J ••••• CO Le, co cm en al L.0 d- L.0 L.0 '.00_{• .} d- en c-\„1 LI) ••••-•

CD C \J (0 (0 LC) C> CO \.1 LC) (JO (.0 _{• •} 01 01 01 5- :et( (1.1 • > CO • _N .- > (f) L.0 • • (0 s- • CO > 01 • _{co co} • 5- 4-) 1> (r) r0 LL.1 (1:1 (c1 5- 5- = = (0 r0 _. ..Y (.0 • CO _.• 1000 kg /ha, p uu t. PK1 r0 >- (0 C 0) u) 0 _Y 0 >, er— (0 . -1 • a) = = r) 4-) 03 .-i -1-) .. ..-1 CD I I > 4-) r0 (0 rCl. ,-4 .-1 S- II 0 ..--1 ..-1 = C Cl Cl rel • (.0 0 (0 < ..Y > CO r0 • 01 CCS • _... -.1L I - 1 ro fel (0 E -1 .-1 5- ••-• ,-. = Z Cl r0 < Cl r0 I CD _ro Ka rj an la n ta - Vä ki la nno itus Liite ta u lu kko 8. b La nno i ttam a to n 01 Cdi LI) (.0 1.0 CO CO _{. •} .:— c0 _{cr) I} ..— • LC) •,-- CO LC) •:* C,1 i.c, _Le, > • • e 8 • • _• = • C) C) Cr) .1' C \ I •,* • (NO .r. .~., .l. • • N. k.c) cr) . • LD > • • • • C,C., r... C,..I C) CD cn = co • c) a l c) '— ..— • • . • —, = cr, LC) .,-- •,-- •-... ... CO ... U) •,-- _::1- .---. ..-. • N CO (.0 N CO LO 0 > • • • C, • • • .1) • C) C., Cr) ,,l .1 c3 ...-- .... -.- ..~.... .,-- ...._. -1-3 _{LO > LC") C \I CO LI)} . Is, C\.1 C CO • • • • • • • 01 d- 01 01 CO 01 CO c- (0 ,- > s-- C•1 C) o C CO • • • • c co 0 • • • • • • • • • CO CO 03 CO C\I (1) C LC) Le) C\1 C:) (.0 C\J CD • . • • • • • • • • CO CO CO 0.) r, LO Cr) cn • (OLO . L0 > • • • _-• LC) N. (r) t.0 • LC) CO C \I C\1 4-) (.0 C\1 r•-• L() • • • • • (.0 C 0 c ci- . cc CO CO ,--- 0 E i.r) ,— Nl . .— cc, c co C.> • LO • Cr) • • r, • N • CD Ii (- • . (- • . N • co ed (0 (0 CY) 40 co rf) r0 c\..i 01 en Le) en r0 co r0 en . c> • r0 (0 • s-.. . ii 5- ~ 5- .-t . 5- 5- 5- = ..--. = .-§ ro 0_ r0 0- (0 r0 r0 0_ (0 0. _14 (0 -Y (V (0 (0 :(0 0 • ₀₎ Cr) I • • • C71 01 01 co• 5-a) N. co co c) Le) c) - • • • cc co co cc c'- (0 • > (0 CO • 01 Cr) 5- • C 4-) • Cr) > CO • (1.1 0.) 1*--- CO (..0 CO 1.0 C) CO LC> OD 0 • CO CO 0 • kJ:, _{. .} CO d- 03 CO _• (.0

10 10 c) Le) C\J CO CM C0 cCf") C C, LO Le) CO Le) C- , _{Cr) L CO} C•J •C\J ••-• LO CS) Li) d- Le) ;:1- > CO • LO 0.1.1 CO C\J ' LO LO LO l LO 10 _{C\I C\J .C\J} LC) 1"--. Cr) _{C\J (\J} LO CO C\J CT") (0 (0 C•J LIZ* CO N. 1010 ...--. > Le) C=> LO C) --- 1.0 1C) LO LC) Cr) ,-- LO *-- ..— 4--- (r) CY) CO CO ...-.... ...-.... ..., 1.0 > CO CO Lf) Le) L.c, Lo -- co • , L() LO r-, LO 10 LO en c) c.. .,—. Ni ON 1-0 • en en en en Cl) cr) ..,-.. .--- .-_-• .._., ..._... . > c) 1010 CD .--, . • LO LO 10 1.0 •;:t• (0 (V C\J 4- ..— ..— ..— 4- CO (f) CO 0') _{.-... ...} CO CO. LO 10 LO 10 LC) LO C C\J Cf) CY") en cr) ct• OC) CO C\J Or) Cr) osj csj LD Cr) LC) C CZ) CO 1.0 10 LO 1.0 N. CO 01 co CD C\J C\I c•!.) c\s en Cr) 10 C\J en co k.r) r co co c0 (X) 10 _{en en , en en cf.) (y)} cn c) csi co

co Le) co r N Li) L0 Le.) d- _{eo . en en ce)}

p or kka na mo no ku lttuuri n i kä 2 v j ne (0 r0 rO rO rz:s ro ro CO ro rii rc; co 5- 5- 5- —5.-— 5- 5- 5.- ,-1 = = = .9.--1 = .9-4 = =• = • 9-1 = • 9-- 1 ' CO 1.0 CO CL. CO 0.. CO CO CO Cl- (C1 (n_ -NC -SC _. Ca _L rci • .. _Y _Y (15 ..s ro = r0 E ..0 E (0 co (0 cf) S— rc, rcs "- (17 Ka rja n la n ta - La nno ittama to n La nno ittam a to n a Vä ki la nno itus a Vä kila nno itu s _0 (..) c Ka rj a n la n ta - .C) rt:s c < "C) rtrs 5- (0 > .11 • > • 9C-- —-4 _{.—. .--.} = ₌ 0- CL ro us n:s .2 —NL ..Y R:l :rcs " E Cl) +-) (') (I) Liite ta u lu kko 9 5— :rt:s 32 > (O LLJ 1000 kg /ha Y klv )

ro rci co ccscl ro S.- S- S- S._ > =• (C1 ro (C3 CL (lj CL 5- . rö (CO CL "C2) ( la nno ite ttu 1 0 00 La nno ittam a to n a V äki la nno itus Karja n la n ta - V ilje ly j ärj es te lm ä e Sikasv ina F" ••••-, 1.0 Cs..1 :(0 * • *- --1 C0 LO • 10> 5- CO • C\J LO Le.) en 4-- ) LO LC) 10 0 0 (cs (f) cr) (LI —1*, C) — c) 10 CO CO LO 0 CL II d- (r) 1.0

LC1 s- rz, >: _{_.} CO • cm .8— s-- LO c) ,-- 0, CO c) 01 C1.1 -I-) LO• • 00 > -14 • 01 • s— .zt t.f0 sc) *-- l.D cl" d" • > :03 d- c,-) . (.0 ' d- C) CO 4:1) CY) • 4-) a- > 01 e-1 rcs 04 CO 01 s- 1./ ni > (.0 LO d" C=, C .1.J CO • .-I CO Nl •••-- ..-- CO = = .8— cl- 01 LO •:ZI" C14 rti CO (r) C1.1 CO C = Ct. • > II • > ccs oo Cr) LC) LC) LO • • rC1 n3 Ct rO crj rC1 5- 5- 5- 5- •-• > 0 Ml n1 (13 CL CL -F-) -14 - oj _S4 rI3 ₍₁₃ :rc/ (r) i la nno ite ttu :ccs crs CV S- c's-sa :rcs C - I) CL. Lanno ittam a to n la rja n la n ta - Vä ki la nno itus 34 9-1 • CL 4.0 CO C71 • cc, rcs • • Li ite ta u lu kko (C1 - • 5- CU VI CL/ 03 •-• • I I > > n3 rCS rt:s • -•• 5- II • 0. cri rcs < > • CO 01 (0 0 0

I la nno ite ttu v i lj e ly ksen • 1-0 CC) C31 c-r. ( la nno ite ttu 1 5- (1) 0 rc1 5- +-) :(c); CU 5- --I 5- 0 0 Liite ta u lu kko l j a n i tra a ttip ito isu u ks Lin 35 ..--... CO LC) s— 0 > o _(..C) • r, • 0-1 • ,— ▪ . Cr) 1.0 II > • C \ 1 (.0 •t- Ci.) Ia- S--- C \J ...---,. r, d- 1."-- Le) C\I C\.1 01 • • • S.—"• C::: 1.0 • 9

> _{Le) Le, • ° Lo° 1.0 Le)} ,--- 0.) 11-) s— s— ....-... ...-.0 C s— ..., ...0 s- 10 LCD CO ^ cr 01 • • LCD Nl ,/zt LO r, c=:. en ,— > • . . _{Ln cr, crt r,}

. • Le) kr) Le) ,— 1n _{.._...} co Lo c\I

:ra

c\I Lr) en r, Le) Le)

e) • ,— — cn eDc) cr, • . ... ct_ co > • • . . . • LO LO eo d- cr) LCD 01 • . ct ••:t• ct `zt CI- Cr) CD 0) .,-- C\J L.0 CO C ,- ci- Cr) .•-• (\J en ..--• s- ••-. _5- = CO 0.1 0 CrD ct LO 0 0 Nl ci- 0 0 = > • . . • • • . -P cl- .Lr) L() d- d d co c) ct e \ .1 cl- CO en 0.1 C\-1 LeD cl- Cr) r--1 CO = 01 • LO CO Cssi .--- C:n h•-• crt ,— r.... d- co ,— ..— > . . • • 0 • • • • 0 ci- cl- .:1- cl- Cr) Cr) LO CO LCD LO I.D CIri = C \ I cl- C•.1 CO I"--- C•.1 0 0 E In C \J 1-0 CD LO 11-) (0 > . • • • • CO 0 .,- i.r) I', CO Co) Cs..1 cl. ...- LC) CO 0, 5- CO = Cr) • cc LO I•-•-• COcc 0 = • ,- > . • 0 • • LCD cl- O.I 01 C\I (c$ ..- C\J LO 01 •zI- = CL C‘J • Cr) Le) en c) r, co co ,-- o-., co ,-- 1D CO > • • • • • • • II 01 • Le) d- .d- .d- ,d- d- co LO d- Lo cp en 1> • U) (3 LLI

rö rcs ect rts cc) et) crl r0 a:1 nc) ca (0 5- 5- 5- .-1 5.-— 5.- 5-5- e--1 r--I = = - = • r--I = • 1--1 = = = • /-I = • .--1 ca rd n3 0. ra 0_ ' rx:7 rcf rcS 0.. Q1 12). _Y _1C ..Y ct) _Y rc$ ...Y __L _. rcl __ (0 Vä ki la nno itu s b Lanno it ta m a to n c Karj a n la n ta - 5._ N O, -N mg /kg ( tu o rep a ino ) a V ä ki la nno itus b La nno it ta m a to n c Karj a n la n ta- -C)