BAB II GEOLOGI
4. Klasifikasi batuan sedimen
2.5. Struktur Batuan
Struktur batuan adalah struktur perubahan bentuk maupaun volume akibat adanya tektonik. Jenis struktur batuan tersebut adalah kekar, lipatan dan sesar.
2.5.1. Kekar (joint)
Struktur kekar adalah rekahan yang terbentuk akibat tektonik suatu tekanan pada batuan (Gambar 2-13), atau nontektonik pada batuan beku(Gambar 2-14; 2- 15). Kekar adalah sangat penting dalam perencanaan banguan sipil.
Gambar 2-13. Kekar akibat lipatan dan sesar
Kekar nontektonik yaitu kekar akibat pembekuan magma, disebut kekar berlembar apabila bentuknya berlembar-lembar(Sheeting joint) (Gambar 2-14) sedangkan bentuknya berbentuk polygonal adalah kekar yang disebut kekar tiang (Colomnar joint)(Gambar 2-15)
Gambar 2-14. Kekar berlembar
Gambar 2-15. Kekar tiang 2.5.2. Lipatan (Fold)
Lipatan adalah bentuk lapisan batuan yang mengalami pembubungan ataupun bentuk cekungan. Jenis lipatan dapat diklasifikasikan berdasarkan bentuk dan kemiringan sumbu lipatan.
Gambar 2-16. Jenis-jenis lipatan
Gambar 2-17. Antiklin sinklin 2.5.3. Sesar (Fault)
SSeessaarr aaddaallaahh ssuuaattuu rerekkaahhaann papaddaa babattuuaann yyaanngg tetellaahh mmeennggaallaammii ppeerrggeesseerraann sesehhiinnggggaa tteerrjjaaddii ppeerrppiinnddaahhaann aannttaarraa babaggiiaann--bbaaggiiaann yyaanngg bbeerrhhaaddaappaann dedennggaann aarraahh yayanngg sesejjaajjaarr dedennggaann bbiiddaanngg sesessaarr.. BeBerrddaassaarrkkaann tetekkttoonniikk lleemmppeenngg,, sesessaarr tteerrjjaaddii kakarreennaa adadaannyyaa gegejjaallaa pepelleennttuurraann kekerraakk bbuummii yayanngg ddiittiimmbbuullkkaann sseebbaaggaaii aakkiibbaatt adadaannyyaa ppeerrggeesseerraann--ppeerrggeesseerraann bbeennuuaa aattaauu lleemmppeenngg..
PPeerrggeesseerraann sesessaarr dedennggaann uukkuurraann ppaannjjaanngg mmaauuppuunn kkeeddaallaammaann ddaappaatt bbeerrkkiissaarr dadarrii bebebbeerraappaa cmcm sasammppaaii rarattuussaann kmkm,, babahhaann yayanngg hahannccuurr akakiibbaatt peperrggeesseerraann teterrsseebbuutt tteerrddaappaatt papaddaa jajalluurr sseessaarr dadappaatt beberruuppaa susuaattuu bbaahhaann yayanngg hahalluuss ssaammppaaii brbreekkssii((bbrreekkssii sesessaarr)) mememmppuunnyyaaii keketteebbaallaann beberrkkiissaarr aannttaarraa bebebbeerraappaa cmcm ssaammppaaii r
raattuussaann mmeetteerr..
GGaammbbaarr 22--1188 SSeessaarr nnaaiikk
GaGammbbaarr 22--1199.. SSeessaarr mmeennddaattaarr
Gambar 2-20 Intrusi dan sesar naik
70
70
Normal slip
Normal
Reverse slip
Reverse
Strike slip
Normal
Sesar naik
Sesar mendatar
. . .
Sesar diduga
Sesar (dr foto udara) 2. DIPERKIRAKAN 3. DIDUGA 1. PASTI
TaTabbeell 22--44 SSiimmbbooll sseessaarr ddaallaamm ppeettaa ddaann TTiinnggkkaattaannnnyyaa
KoKonnddiissii IInnddoonneessiiaa bbeerr iikklliimm TTrrooppiiss,, yyaanngg mmeennggaakkiibbaattkkaann pprroosseess ppeellaappuukkaann inintteennssiipp sseehhiinnggggaa ddaattaa ––ddaattaa ssttrruukkttuurr ssuulliitt ddiikkeennaallii ddii llaappaannggaann.. TTeettaappii ddeennggaann jejejjaakk yyaanngg aaddaa ddaappaatt ddii iinntteerrpprreettaassiikkaann..((GGaammbbaarr 22--2211))
GaGammbbaarr 22--2211 BBeebbeerraappaa ddaattaa ssttrruukkttuurr yyaanngg tteellaahh tteerreerroossii
2
2..66.. KKeettiiddaakksseellaarraassaann ((UUnnccoonnffoorrmmiittyy))
KKeettiiddaakk sseellaarraassaann aaddaallaahh ppeerrmmuukkaaaann\\bbiiddaanngg eerroossii yyaanngg tteellaahh tteerrkkuubbuurr.. TTiiggaa bebessaarr ttypypee kkeettiiddaakk sseellaarraassaann ddiikkllaassiiffiikkaassiikkaann bbeerrddaassaarrkkaann kkaarraakktteerriissttiikk ttuubbuuhh babattuuaann ddiibbaawwaahh ddaann ddiiaattaass bbiiddaanngg eerroossii yyaanngg tteellaahh tteerrkkuubbuurr ddaann tteerrjjaaddii kkeekkaaccaauuaann wawakkttuu.. ((ggaapp wwaakkttuu))::
- - DiDissccoonnffoorrmmiittyy : :PePerrllaappiissaann didibbaawwaahh dadann didiaattaass bibiddaanngg titiddaakk sesellaarraass adadaallaahh p
paarraalleell ddaann mmeemmppuunnyyaaii ssttrriikkee ddaann ddiipp ssaammaa..((GGaammbbaarr 22..2222))
- - AnAngguullaarr ununccoonnffoorrmmiittyy :: LLaappiissaann didiaattaass dadann didibbaawwaahh titiddaakk ppaarraalleell ddaann m
meemmppuunnyyaaii ssttrriikkeeddaann ddiipp bbeerrbbeeddaa..((GGaammbbaarr 33..2233))
- - NoNonnccoonnffoorrmmiittyy :: BBiiddaanngg eerroossii yayanngg teterrkkuubbuurr memerruuppaakkaann babattuuaann kkrriissttaalliinn (
(pplluuttoonniicc aattaauu mmeettaammoorrpphhiicc))..((GGaammbbaarr 33..2244))
GGaammbbaarr 22--2222.. DDiissccoonnffoorrmmiittyy
GaGammbbaarr 22--2233.. UUnngguullaarr uunnccoonnffoorrmmiittyy
G
Gaammbbaarr 22--2244.. NNoonn ccoonnffoorrmmiittyy
2.2.77.. PPaalleeoonnttoollooggii
PPaalleeoonnttoollooggii aaddaallaahh iillmmuu yyaanngg mmeemmppeellaajjaarrii jjeenniiss kkeehhiidduuppaann mmaassaa llaalluu.. JJeenniiss kekehhiidduuppaann tteerrsseebbuutt aakkaann mmaattii ddaann tteerrkkuubbuurr ddaallaamm eennddaappaann sseeddiimmeenn yyaanngg nnaannttiinnyyaa akakaann mmeennjjaaddii ffoossiill..
FFoossiill dadarrii jjeenniiss tutummbbuuhh--ttuummbbuuhhaann atataauu bibinnaattaanngg akakaann didippeellaajjaarrii spspeessiiffiikkaassiinnyyaa kakarreennaa jejenniiss fofossiill teterrtteennttuu aakkaann memennuunnjjuukkkkaann mamassaa kekehhiidduuppaann teterrtteennttuu pupullaa.. FFoossiill ddaallaamm bbaattuuaann ddiikkeelloommppookkkkaann mmeennjjaaddii dduuaa yyaaiittuu fofossiill ffoorraamm bebessaarr dadann fofossiill foforraamm kekecciill.. FFoossiill ffoorraamm bbeessaarr ddaappaatt beberruuppaa cecettaakkaann mamauuppuunn memennggaallaammii ssiilliiffiikkaassii sseeddaannggkkaann ffoossiill ffoorraamm kkeecciill hhaannyyaa ddaappaatt ddii kkllaassiiffiikkaassii ddeennggaann alalaatt bbaannttuu mmiikkrroosskkuupp..
BBeerrddaassaarrkkaann fofossiill tteerrsseebbuutt mmaakkaa babattuuaann yyaanngg memennggaanndduunngg fofossiill teterrsseebbuutt dadappaatt didikkeettaahhuuii uummuurr babattuuaannnnyyaa sesehhiinnggggaa dadappaatt didigguunnaakkaann uunnttuukk memenneennttuukkaann ururuuttaann uummuurr ggeeoollooggii ((ggeeoollooggyy ttiimmee))..
TaTabbeell 22--55,, WWaakkttuu ggeeoollooggii
2.2.88.. GGeemmppaa BBuummii G
Geemmppaa bubummii memerruuppaakkaann sasallaahh sasattuu gegejjaallaa alalaamm yayanngg bbeerrssiiffaatt ssaannggaatt m
meenngghhaannccuurrkkaann.. babannyyaakk kokorrbbaann jijiwwaa dadann haharrttaa bebennddaa.. WiWillaayyaahh--wwiillaayyaahh yyaanngg teterrjjaaddii bbeennccaannaa ggeemmppaa bbuummii kkeelliihhaattaannnnyyaa mmeennggiikkuuttii jjaalluurr--jjaalluurr tteerrtteennttuu..
GGeemmppaa bubummii ddiiddeeffiinniissiikkaann adadaallaahh ssuuaattuu peperriissttiiwwaa tteerrlleeppaassaann eneneerrggii yayanngg tetellaahh sesejjaakk llaammaa didihhiimmppuunn dididdaallaamm babattuuaann yayanngg seseccaarraa ttiibbaa--ttiibbaa eneneerrggii yang terkumpul tersebut dilepaskan dengan bentuk melalui patahan dan gesrekan dan dirambatkan sebagai getaran-getaran dalam batuan . Energi yang kuat dilepaskan akan menyebar dari pusat gempa sebagai gelombang-gelombang seismic kesegala
arah dan makin jauh akan melemah. Meskipun energi yang dilepaskan tersebut cepat hilang dan melemah, tetapi getaran tersebut dapat direkam oleh alat pencatat yang disebut seismograf.
Dalam teori tektonik lempeng bahwa litosfer yang bersifat padat dan kaku yang merupakan lapisan paling luar dari bumi terdiri dari lempengan-lempengan yang terpisah-pisah, yang mengapung diatas lapisan yang bersifat plastis yang disebut astenosfir. Sebagian besar gempa bumi terjadi disebabkan adanya gesrekan yang timbul pada batas lempeng litosfir yang terjadi pada patahan- patahan yang banyak terdapat dalam kerak bumi.
Gambar 2-25 Gempa tektonik
GGaammbbaarr 22--2266 TTiittiikk--ttiittiikk ppuussaatt ggeemmppaa tteekkttoonniikk
InInddoonneessiiaa memerruuppaakkaann sasallaahh ssaattuu wiwillaayyaahh didimmuukkaa bubummii yyaanngg mmeemmppuunnyyaaii titinnggkkaatt kekeggeemmppaaaann yayanngg ttiinnggggii.. HHaall ininii ddiisseebbaabbkkaann kakarreennaa ininddoonneessiiaa memerruuppaakkaann tetemmppaatt beberriinntteerraakkssiinnyyaa 3 3lelemmppeenngg , ,yayaiittuu lelemmppeenngg InInddiiaa AuAussttrraalliiaa yyaanngg beberrggeerraakk k
kee ututaarraa ddeennggaann kekecceeppaattaann ananttaarraa 66 – – 8 8 cmcm//tthh,, lleemmppeenngg EuEurraassiiaa didi ututaarraa yayanngg r
reellaattiiff ststaabbiill ddaann lelemmppeenngg papassiiffiikk yyaanngg beberrggeerraakk kkee babarraatt dedennggaann kekecceeppaattaann rraattaa-- r
raattaa 1010 cmcm//tthh.. PaPaddaa ddaaeerraahh babattaass lelemmppeenngg teterrsseebbuutt akakaann teterrjjaaddii inintteerraakkssii ddeennggaann p
peennuunnjjaammaann dadarrii sasallaahh sasattuu lelemmppeennggnnyyaa dadann ddiissiittuullaahh tteemmppaatt tteerrkkuummppuullnnyyaa susummbbeerr--ssuummbbeerr ggeemmppaa yayanngg dadallaamm.. GGeemmppaa bubummii yayanngg papalliinngg ddaahhyayatt teterrjjaaddii ddii s
seeppaannjjaanngg sseessaarr--sseessaarr bebessaarr yayanngg beberrggeesseerr seseccaarraa mmeennddaattaarr,, sseeppeerrttii didisseeppaannjjaanngg sesessaarr sseemmaannggkkoo ddii SSuummaattrraa..
BeBerrddaassaarrkkaann jjeenniiss ddaarrii ssuummbbeerr eenneerrggii ppeennyeyebbaabb tteerrjjaaddiinnyyaa ggeemmppaa bbuummii ddaappaatt didibbeeddaakkaann ::
1.1. GeGemmppaa tteekkttoonniikk 2.2. GeGemmppaa vvoollkkaanniikk
3.3. GeGemmppaa sseebbaaggaaii aakkiibbaatt rruunnttuuhhaann//ggeerraakkaann ttaannaahh ddaann aammbblleessaann
4.4. GeGemmppaa bbuuaattaann ((lleeddaakkaann ddiinnaammiitt aattaauu ppeerrccoobbaaaann nnuukklliirr))
Gambar 2-27 Lempeng -lempeng kerak bumi
Pembagian gempa berdasarkan kedalaman pusat gempa adalah : 0 – 60 km
60 – 300 km
> 300 km
Dangkal Cukup dalam Dalam
Intensitas sebuah gempa di dasarkan pada banyaknya kerusakan yang ditimbulkan sebuah gempa pada permukaan bumi. sebuah skala Mercalli yang didasarkan pada pengamatan obyektif atas beberapa gejala pada beberapa permukaan bumi ketika berlangsungnya sebuah gempa.
Tugas seorang geologis adalah memperkirakan kemungkinan terjadinya gempa di sebuah tempat tertentu dan kemungkinan kekuatannya. Perkiraan tentang kapan dan besar maksimal gempa yang akan terjadi berdasarkan gempa yang pernah terjadi yang akan digunakan untuk perencanaan bangunan sipil tahan gempa. Untuk dapat memperkirakan Ahli gelogi menggunakan peta-peta resiko seismic dan teori tektonik lempeng.
Bangunan tahan gempa diperlukan material ber kekuatan tinggi.